Disperin 250 mg

[Hippocampus]

Ja eikös ASA ole ainoita lääkkeitä joilla on tutkitusti osoitettu olevan suuri hyöty ko potilaalle.

Nitrosta väittäävät myös jatkon kannalta olevan hyötyä, vaikka vain hyvin hitaallakin infuusiolla laitettais menemään.

Menee jo hieman offtopic, mutta toi nitro hieman epäilyttää parantaako se potilaiden ennustetta tai vähentääkö vaurion määrää. ASA:n rinnalle hyödyn suhteen nostaisin trombolyytit, mutta ainoastaan stemi-potilaiden kohdalla.

[Carri]

Kai aika offtopic mut millaiset reaktiot/oireet on ASA-allergisella joka saa ASAa?? Anafylaktinen sokki vai jotain muuta?

[MaHa]

Hieman menee OT, nutta samassa laakkessa ollaan kuitenkin. Parissa tutkimuksessa vertailtiin ASA pureskeltuna ja nieltyna. Pureskeltu ASA imeytyy noin 5-7.5 min ja nielty ASA 10-12,5 min tasolle, jossa verihiutale-efekti alkaa. Eli paljosta se ei ole kiinni ja miten mahtaa vailuttaa tuo 2.5-7,5 min ero potilaan selviytymiseen...

Cat.Inst

ScienceDirect

[kooma]

Kysymys kuuluu: jos kohtaa työssään potilaan, jolla on epäselvät oireet, mutta epäilys siitä, että saattaisi olla infarkti; annetaanko automaattisesti Disperin 250 mg pureskeltavaksi ?

Itse ajattelen, että kyllä ( jos ei tiedossa ASA-allergiaa),  työkaverini empii. Hänen mielestään pitäisi olla varmempi. Vanhuksilla ainakin oireet ovat joskus hiukan epämääräiset ja kun ei ole käytössä tarvittavaa laitteistoa tarkempaa todennusta varten, niin mahdotonta sen diagnoosin tekeminen joskus on.

Mitä indikaatioita on olemassa, että tästä on potilaalle/teille työssänne todellista haittaa, jatkohoitoa ajatellen, jos kyse ei olekaan infarktista ? Marevanhoito-vuotovaara?

Liisa

pure vaikka 2, ei ole varmastikkan haitaksi mihinkään tait 3. Allergiat + astma  ......kauheeta.........( NO ON SE).

[{BS}]

Meillä annetaan 500mg Aspirin pore(siis sellainen annospussissa olevat rakeet, jotka maistuu kola-appelsiinilta) angioon meneville potilaille, joilla ei ole Marevan-lääkitystä. Akuuttipotilaille se kanssa pyritään antamaan, jos ei ole annettu muuta vastaavaa vaikutusta aikaan saavaa lääkettä.

[hiski]

Hieman menee OT, nutta samassa laakkessa ollaan kuitenkin. Parissa tutkimuksessa vertailtiin ASA pureskeltuna ja nieltyna. Pureskeltu ASA imeytyy noin 5-7.5 min ja nielty ASA 10-12,5 min tasolle, jossa verihiutale-efekti alkaa. Eli paljosta se ei ole kiinni ja miten mahtaa vailuttaa tuo 2.5-7,5 min ero potilaan selviytymiseen...

Äkkiä ajatellen tabletin pureskeleminen on kuitenkin helpompi potilaalle kuin nieleminen kokonaisena. Puoli-istuvassa asennossa tabletin nieleminen vaatii käytännössä vettä, ja otollisen juoma-asennon vekslaaminen aiheuttaa taas ylimääräistä rasitusta potilaalle. Ja tietysti pitäis olla sitä vettä, aina kun ei rintakipuilija ole hanan vieressä.

Ai niin, sen takiahan siinä lääkintöhallituksen ambulanssin varusteohjeessa tietysti on se vesipullo ja pilli. Olinpa tyhmä.

[Ransu]

Meillä annetaan 500mg Aspirin pore(siis sellainen annospussissa olevat rakeet, jotka maistuu kola-appelsiinilta) angioon meneville potilaille, joilla ei ole Marevan-lääkitystä. Akuuttipotilaille se kanssa pyritään antamaan, jos ei ole annettu muuta vastaavaa vaikutusta aikaan saavaa lääkettä.

Onko muuten kellään parempaa tietoa asiasta, siis tuon 250mg tai 500mg ASA:n suhteen? Muistaakseni riki-potilaalle ei pitäisi antaa yli tuon 250 mg, koska suuremman annoksen vaikutus on erilainen. Näin siis muistan jostain lukeneeni (en muista lähdettä), että yli 250 mg ASA-annos ei enää vaikuttaisi niin tehokkaasti verihiutaleiden hyytymiseen, kuin tuo ohjeenmukainen.

[Iipi]

Saattaapi jotain tapahtuakin annoksen kasvaessa, mutta sen muistan, että tarpeellinen annos olisi 100mg. Tuo 250mg annostellaan siksi, että saadaan hukasta ja imeltymisen vauhdista johtuen nopeitten lähellä sopivaa oleva annos. Lisäksi se on helppo annostella.

[sajo]

Dinit:stä tuli mieleen tapaus jossa parilla suihkeella yläpaine putosi 90 yksikköä eli kai aika dramaattisesti ja voitte kuvitella jos verenpainetta ei kontroloida edes tuon kahden suihkeen jälkeen ja annetaan vielä kolmas suihke :D Tai jos lähtöpaine on 150 ja yläpaine putoo 60:een. Teidä sit meneekö noin että paine voi putoo 40 yksikköä per suihke riippumatta vaikka tilanne normalisoituisi eli 100 kohdalla putoisi edelleen alle?

[O'Boy]

En usko että ihan kolmella dinitillä lähes paineettomaksi saa, mutta kyllähän ne paineet tippuu välillä ihan reippaasti. Siksi vähintään kokeiltava radialis ennen dinitin antoa.

[sajo]

En usko että ihan kolmella dinitillä lähes paineettomaksi saa, mutta kyllähän ne paineet tippuu välillä ihan reippaasti. Siksi vähintään kokeiltava radialis ennen dinitin antoa.

Että lääkkeiden riskeistä..

[kops]

En usko että ihan kolmella dinitillä lähes paineettomaksi saa, mutta kyllähän ne paineet tippuu välillä ihan reippaasti. Siksi vähintään kokeiltava radialis ennen dinitin antoa.

Että lääkkeiden riskeistä..

Jokainenhan muistaa sen V4R:n ottaa ennen nitron antoa etenkin jos alaseinäkytkennöissä on muutoksia?

Jos oikeassa kammiossa on myös infarktaatiota (ja sen seurauksena vajaatoimintaa), saattaa nitron antaminen aiheuttaa juurikin edelläkuvatun tapaisia kummallisuuksia.

[O'Boy]

En usko että ihan kolmella dinitillä lähes paineettomaksi saa, mutta kyllähän ne paineet tippuu välillä ihan reippaasti. Siksi vähintään kokeiltava radialis ennen dinitin antoa.

Että lääkkeiden riskeistä..

Jokainenhan muistaa sen V4R:n ottaa ennen nitron antoa etenkin jos alaseinäkytkennöissä on muutoksia?

Jos oikeassa kammiossa on myös infarktaatiota (ja sen seurauksena vajaatoimintaa), saattaa nitron antaminen aiheuttaa juurikin edelläkuvatun tapaisia kummallisuuksia.

Ööh, kirjotinpas typerästi.. Ajatus oli siis että : kliininenkuva+ tutkimukset > johtopäätökset > ja sitten vasta lääkintä. Ja siis ennen 3. dinitiä on siis vähintään vielä tarkistettava radialis. Oletusarvona pidin että oikeakammion infarkitin merkkien ollessa havaittavissa ei anneta ensimmäistäkään dinitiä..

Normaalitilanteessa kolmella dinitillä ei siis tapahdu noin rajua paineen laskemista, vaikka toisinaan laskua jkv. tapahtuukin. Johonkin vaivaanhan sitä lääkettä aina annetaan ja asianmukaiset tiedot ja tutkimukset pitää aina olla tehtynä ennen lääkkeen antoa.

Joo, meen nukkumaan ettei tule enempää aivopieruja. :)

[Vieras: motti]

Hieman menee OT, nutta samassa laakkessa ollaan kuitenkin. Parissa tutkimuksessa vertailtiin ASA pureskeltuna ja nieltyna. Pureskeltu ASA imeytyy noin 5-7.5 min ja nielty ASA 10-12,5 min tasolle, jossa verihiutale-efekti alkaa. Eli paljosta se ei ole kiinni ja miten mahtaa vailuttaa tuo 2.5-7,5 min ero potilaan selviytymiseen...

Cat.Inst

ScienceDirect

Pureskeltu ASA on nieltävä, että vaikutusta tulee ollenkaan. Jos lääkemassa jää suuhun, ei siitä ole mitään hyötyä ASA:n tapauksessa.

[NS]

ASA:n antaminen opetetaan myös maallikoille jo SPR:n EA1-kurssilla, ja ainoana kontraindikaationa mainitaan allergia http://www.redcross.fi/ensiapu/ensiapuohjeet/sairauskohtaukset/fi_FI/rintakipu/

Juu ja meille ainakin kouluttaja sanoi päivystysensiapukurssilla, että asperiini/disperiini on ainoa lääke jota pitäisi löytyä SPR:n päivystäjien pakista. Juuri siis rintakiputilannetta ajatellen.

Meillä ei kyllä tuota disperinia/asperinia ole infarktiepäillyissä annettu. Eikä kyllä koskaan ole lääkärikään moista ohjetta antanut, jos on kyselty ohjeistusta. Dinit-suihkausta kyllä jossain tilanteessa käytetään ja yleensähän meillä rintakipuisilla se jo tarvittavissa löytyykin.

RR (jos ei tosi tuskainen) +Dinit+asento ja happi, jos ei helpota, yhteys lääkäriin. Yleensä lanssi paikalle ja he tekee tarvittavat tutkimukset (sydänkäyrät yms) ja eteenpäin, jos tilanne siltä näyttää. Verenpaineesta otetaan usein konrolli ennen lanssin tuloa. Mitataan myös verensokeri jos diapeetikko.

Meille ainakin opetettiin juuri toissa päivänä koulussa (luennoitsija palomies- ensihoitaja AMK, 12-vuotta alalla) että AINA infarktiepäilyssä ASA potilaalle. Vaikka olisi marevan hoito! Ja samaa opetetaan Ensihoidon perusteet kirjassa sekä Ensihoidon taskuoppaassa.

[Iipi]

Jeah. Asa, Dinit, happi kaikille, se on normaalia rintakipuisen hoitoa, vaikka ei löytyisi heti ekg:stä mitään muutoksia. Sitten kun mennään pidemmälle, niin kivunhoito ja mahdollisesti beetasalpaus. Pallolaajenteluun Plavix, klexane ja Atosil.

Maassa maan tavalla ja mitä se oma toiminnasta vastuussa oleva lääkäri ohjeistaa toimintaohjeeseen, niin sen mukaan sitten täytyy elää. Rohdot hieman vaihtelee toiminta-alueittain. Toimintaohjeista pitäisi selvitä se, mitä annat itse ja se, minkä konsultoit. Jos se ei selviä sieltä, niin se täytyy olla muuten tiedossa.

[holo]

Saattaapi jotain tapahtuakin annoksen kasvaessa, mutta sen muistan, että tarpeellinen annos olisi 100mg. Tuo 250mg annostellaan siksi, että saadaan hukasta ja imeltymisen vauhdista johtuen nopeitten lähellä sopivaa oleva annos. Lisäksi se on helppo annostella.

Itseasiassa tuoretta informaatiota ensihoitolääkäriltä. On ilmeisimmin nyt pudotettu 100mg se ASA:n annostus, näin ainakin viime viikonlopun aatamilla.

[OldOne]

Saattaapi jotain tapahtuakin annoksen kasvaessa, mutta sen muistan, että tarpeellinen annos olisi 100mg. Tuo 250mg annostellaan siksi, että saadaan hukasta ja imeltymisen vauhdista johtuen nopeitten lähellä sopivaa oleva annos. Lisäksi se on helppo annostella.

Itseasiassa tuoretta informaatiota ensihoitolääkäriltä. On ilmeisimmin nyt pudotettu 100mg se ASA:n annostus, näin ainakin viime viikonlopun aatamilla.

Meillä annetaan edelleen 250mg.

[holo]

Saattaapi jotain tapahtuakin annoksen kasvaessa, mutta sen muistan, että tarpeellinen annos olisi 100mg. Tuo 250mg annostellaan siksi, että saadaan hukasta ja imeltymisen vauhdista johtuen nopeitten lähellä sopivaa oleva annos. Lisäksi se on helppo annostella.

Itseasiassa tuoretta informaatiota ensihoitolääkäriltä. On ilmeisimmin nyt pudotettu 100mg se ASA:n annostus, näin ainakin viime viikonlopun aatamilla.

Meillä annetaan edelleen 250mg.

Kovasti meillä lääkäri puolitti ja puolitti vielä puolikkaankin. Tosin, Plavix oli menossa sitten seuraavaksi ja niin edelleen, mutta kuitenkin.

[Julma]

Nostetaan vähän vanhaa

Turha tästä asiasta on sen vaikeampaa tehdä. Jos rintakipu vaikuttaa sydänperäiseltä, ei ole väärin antaa sitä ASA:a. Siis jos potilas ei allerginen. Ei se aiheuta mitään vahinkoakaan. Voithan sä kokeeksi antaa nitroakin jos paineet ok. Ja kuten me kaikki tiedämme, rintakipu hoidetaan rintakipuna vaikka filmi olis ihan normaalikin.

Käyttääkö moni nitrosuihketta työdiagnostisena lääkkeenä, eli jos suihkeesta apua niin se viittaa sydänperäiseen ja toisin päin?

Periaatteessahan tuolla saa tietoa juurikin siitä, että onko kipu sydänperäistä vai ei, toisaalta sitten taas lääkkeellä ei ole indikaatioissa muutakuin sydänperäinen rintakipu. Eli käytännössä sitä ei saa antaa ennenkuin oireen on tunnistanut varmasti.

[Telaketju]

Nostetaan vähän vanhaa

Turha tästä asiasta on sen vaikeampaa tehdä. Jos rintakipu vaikuttaa sydänperäiseltä, ei ole väärin antaa sitä ASA:a. Siis jos potilas ei allerginen. Ei se aiheuta mitään vahinkoakaan. Voithan sä kokeeksi antaa nitroakin jos paineet ok. Ja kuten me kaikki tiedämme, rintakipu hoidetaan rintakipuna vaikka filmi olis ihan normaalikin.

Käyttääkö moni nitrosuihketta työdiagnostisena lääkkeenä, eli jos suihkeesta apua niin se viittaa sydänperäiseen ja toisin päin?

Periaatteessahan tuolla saa tietoa juurikin siitä, että onko kipu sydänperäistä vai ei, toisaalta sitten taas lääkkeellä ei ole indikaatioissa muutakuin sydänperäinen rintakipu. Eli käytännössä sitä ei saa antaa ennenkuin oireen on tunnistanut varmasti.

kyllä sitä myös pulmonaaliödeeman ensihoidossa käytetään.

[Satu]

Käyttääkö moni nitrosuihketta työdiagnostisena lääkkeenä, eli jos suihkeesta apua niin se viittaa sydänperäiseen ja toisin päin?

Periaatteessahan tuolla saa tietoa juurikin siitä, että onko kipu sydänperäistä vai ei, toisaalta sitten taas lääkkeellä ei ole indikaatioissa muutakuin sydänperäinen rintakipu. Eli käytännössä sitä ei saa antaa ennenkuin oireen on tunnistanut varmasti.

Aika skeptinen kyllä olisin diagnostiikan tekemisessä perustuen siihen onko nitrosta apua tahi ei, niin paljon on näkynyt näitä 'sydänvaivaisia' huomionhakijoita. Sekä akuuttipuolella että vuodeosastoilla ::)

[Telaketju]

Käyttääkö moni nitrosuihketta työdiagnostisena lääkkeenä, eli jos suihkeesta apua niin se viittaa sydänperäiseen ja toisin päin?

Periaatteessahan tuolla saa tietoa juurikin siitä, että onko kipu sydänperäistä vai ei, toisaalta sitten taas lääkkeellä ei ole indikaatioissa muutakuin sydänperäinen rintakipu. Eli käytännössä sitä ei saa antaa ennenkuin oireen on tunnistanut varmasti.

Aika skeptinen kyllä olisin diagnostiikan tekemisessä perustuen siihen onko nitrosta apua tahi ei, niin paljon on näkynyt näitä 'sydänvaivaisia' huomionhakijoita. Sekä akuuttipuolella että vuodeosastoilla ::)

työdiagnoosi edelyttääkin huolellista tutkimusta.

[Julma]

Aika skeptinen kyllä olisin diagnostiikan tekemisessä perustuen siihen onko nitrosta apua tahi ei, niin paljon on näkynyt näitä 'sydänvaivaisia' huomionhakijoita. Sekä akuuttipuolella että vuodeosastoilla ::)

Simulaatiopotilaiden tunnistaminen on haastavaa, toisaalta pitäisi uskoa mitä potilas kertoo ja kaikki oireet kirjata ja huomioida, toisaalta taas kylmä totuus on että jengi keksii mitä ihmeellisimpiä oireita saadakseen sitä huomiota.

Mulle ei ainakaan toistaiseksi ole sellaista silmää kehittynyt, jolla voisin todeta potilaan oireiden olevan kusetusta. Olen kyllä huomannut, että mitä vanhempi (virkaiältään siis) hoitovuorossa oleva on, niin sitä herkemmin pääsääntöisesti äksä tulee kuljetuskoodin kohdalle.

Kuten Telaketjukin sanoi, työdiagnoosi edellyttää huolellista tutkimista ja sen lisäksi usein vielä kunnollisia esitietoja, sekä haastattelua. Itse olen ottanut sen kannan äksäämisen kanssa, että potilaan ei tarvitse todistaa olevansa kipeä saadakseen hoitoa, vaan minun pitää todistaa hänen olevan terve jos haluan kotiin jättää. Sitä se raastupakin haluaa jos sinne joskus joutuu tekosiaan selittelemään.

Ja tuohon lainaukseen se varsinainen vastaus viimein:

Dinitin vaste voi joko tukea muita löydöksiä tai sitten olla tukematta niitä. Yksi asia muiden joukossa. Yhteen löydökseen perustuen ei välttämättä saa muutenkaan tehtyä mitään järkevää työdiagnoosia, mutta useampi toistaan tukeva löydös ja oire johdattelevat todennäköisemmin oikeille jäljille.

[bifaasinen]

Kuten Telaketjukin sanoi, työdiagnoosi edellyttää huolellista tutkimista ja sen lisäksi usein vielä kunnollisia esitietoja, sekä haastattelua. Itse olen ottanut sen kannan äksäämisen kanssa, että potilaan ei tarvitse todistaa olevansa kipeä saadakseen hoitoa, vaan minun pitää todistaa hänen olevan terve jos haluan kotiin jättää. Sitä se raastupakin haluaa jos sinne joskus joutuu tekosiaan selittelemään.

Ja tuohon lainaukseen se varsinainen vastaus viimein:

Dinitin vaste voi joko tukea muita löydöksiä tai sitten olla tukematta niitä. Yksi asia muiden joukossa. Yhteen löydökseen perustuen ei välttämättä saa muutenkaan tehtyä mitään järkevää työdiagnoosia, mutta useampi toistaan tukeva löydös ja oire johdattelevat todennäköisemmin oikeille jäljille.

Vuosien saatossa olen itsekin huomannut, että kyllä ne vanhemmat sen äksän helposti tekee, mutta toisaalta ainakin omassa työyhteisössä se vuosien kenttäkokemus näyttelee isoa osaa. Perus tutkimukset tietenkin hoidetaan, mutta vain pakolliset.

Dinit ei varsinaisesti ole omastamielestäni kovinkaan diagnostinen, koska moni käyttää sitä lääkkeenä vaivaan, kuin vaivaan ja kokee saavansa siitä myös apua. Jos potilas kuvailee riittävän hyvin rintakivun oireet hän myös saa hoidon, kuten se jolla on filmissä muutokset.