15min lähtövalmius

[Camu.Nro3]

Kaikkihan me tiedämme että 15min lähtövalmius ja kiireellinen ensihoito ovat käsitteitä joita ei pitäisi viedä lähelle toisiaan. Eli tuleeko mieleen kuntia jossa ei ole välittömässä lähtövalmiudessa olevia sairaankuljetusyksikköjä, ja jos tulee niin mitkä ne kunnat ovat?

Teen koulutehtävää jonka yhdessä osiossa vertaillaan terveyspalvelujen saatavuutta ja tasa-arvoisuutta, ja haluaisin nostaa tuon epäkohdan esille, mutta tarvitsen hiukan faktoja. Ja täältähän se tieto yleensä löytyy...  :o

[hiski]

Koko valtakuntaa kattavaa faktaa ei ole. Ei ole. Ei vaan ole.

Ekstrandin Ari teki Kuntaliiton piikkiin kyselyn ambulanssipalveluista muistaakseni 1996. Siitä voi hakea jotain suuntaviivaa.

Mutta karkeasti ottaen juuri missään <10000 asukkaan pitäjässä ei ole 24/7 välitöntä lähtövalmiutta. Muutama poikkeus on. Eikä ole kaikissa 10000-20000 asukkaan pitäjissäkään.

Muista, että välitön lähtövalmius on vaan yksi osa totuudesta. Siihen vaikuttaa myös yksikön käyttöaste. Esim. jos 30000 asukkaan kunnassa on vaan yksi ambulanssi, se on käytännössä aamuyön tunteja lukuun ottamatta ajossa. Potilaan avun saannin kannalta auto saattaa käytännössä tulla ihan yhtä hitaasti kuin se lähtisi kotivaralta.

[Pöllö]

Joitain paikallisia opinnäytetöitä sairaankuljetuksen toimintavalmiudesta ja asiakastyytyväisyydestä on olemassa.

Muistaakseni esimerkiksi Keski-Suomessa on arvioitu sairaankuljetuksen toimintaa, en vain löydä opinnäytetyötä sähköisenä netistä tähän hätään. Siellä on myös arvioitu asiakastyytyväisyyttä (Huttu, Kukkurainen) muutamissa kunnissa. Helsingin pelastuslaitos mittaa asiakastyytyväisyyttä ja montaa muutakin asiaa säännöllisesti. Takavuosina Palontorjunta/Pelastustieto -lehti taisi luetella palolaitosten toimintavalmiuksia. Tosin sopimussairaankuljetus ei kuulunut listoille...?

Selvitysmiehen Kuisman tekstissä voi olla jotain ideoita. Sieltä löytyy tietoa sopimuslansseista sairaanhoitopiireittäin. Kuisman kautta voinee löytyä pyytämällä myös enemmän tietoa. Muutoin joutuu tekemään opinnäytetyönsä eteen ihan oikeasti työtä eli selvittämään asian itse (= joidenkin opinnäytetöiden tarkoitus)...  :nauraa:

Mielenkiintoisia näkökulmia voi löytyä myös ensihoidon vastuulääkäreiden määrittämisestä, heidän osaamisestaan, työajan käytöstään sun muista. Turun suunnassa on tehty pienimuotoinen kysely, oli Suomen Lääkärilehdessä tai Duodecimissa joskus Arno Vuoren tms. tarinaa.

Joissain paikoissa maailmaa pelastustoimen ja ensihoidon toimintavalmiuksia arvioidaan varsin korkeatasoisesti GIS-järjestelmin, toimintavalmiusaikoja tilastoimalla, erilaisia todennäköisyyksiä ja jakaumia laskemalla. Riskialueet määritetään, samoin laskeskellaan päällekkäisyyksien todennäköisyydet ja mallinnetaan myös ambulanssityhjiöiden osuuksia. Jossain opinnäytetyössä on menty tällaiseen suuntaan, pk-seudulla pelastustoimessa on jotain tällaista ja muistelen Norjassa tehdyn jollekin pohjoiselle seudulle sikäläisen teknisen tutkimuslaitoksen toimesta jonkinlaista kevyttä matemaattista arviota.

Ja noin muuten, potilaan näkökulmasta kuljetuksen alkamisajankohta, todellinen ensimmäisen yksikön kohtaaminen (ensivaste tms.) sekä hoitavaan sairaalaan pääsy ovat täysin erillisiä asioita. Riittävä tai kohtalainen hoito voi alkaa ennen ambulanssin paikalle tuloa, sairaalan tavoittaminen voi vaihdella runsaasti, kuljetus voi olla taajamissa ruuhkista johtuen hyvin hidasta, vaikka etäisyydet ovat "lyhyet" (tai hoito on keskittynyt vain yhteen useista päivystävistä pisteistä), sairaaloiden sisäiset viiveet voivat olla suuret ruuhkaisissa päivystyksissä jne...

Ja eriarvoisuutta voi selvitellä, mutta joskus tunnutaan myös itkevän sen perään, että Tampereella päivystää useampi lanssi yötä päivää, mutta Perähikiällä ei. Joten Tampereen rahat pitää viedä Perähikiälle tai ainakin tasavertaisuuden nimissä lopettaa Tampereelta palvelut. Kun asukasmäärää, asukastiheyttä, tehtävämäärää ja kustannuksia arvioi, niin Perähikiällä voi olla vaikeaa järjestää edullisesti ambulanssipalveluita. Jos Helsingin (3000 asukasta/neliökilometri) asematiheyden haluaisi Lappiin (2 asukasta/neliökilometri), niin suoraan maapinta-alan mukaan laskettuna Lapin ensihoitovalmius tulisi maksamaan yli 20 miljardia euroa vuodessa, mikä on täysi mahdottomuus. Maan väestöstähän noin 80 % asuu Etelä- ja Länsi-Suomen lääneissä, joten valmius poikkeaa ihan maantieteellisistä syistä. Tulonsiirtojahan maksetaan melkoisia summia kunnille erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen, ja kuntatalouden tilastoista näkyy, mitkä todelliset taloudelliset resurssit asukasta kohden on kunnilla käytössä. Miten kunnanisät paikallisesti haluavat sijoittaa sairaankuljetukseen, tai miten vastuulääkärit, terveyslautakunnat sun muut määrittelevät palvelutarpeen, ja miten osaavaa ostotoiminta on, voipi olla toinen juttu.

[Pöllö]

Kappas, törmäsin siihen keskisuomalaiseen opinnäytetyöhön, jossa pohdiskeltiin kiireettömiä sairaankuljetuksia. Siinä taisi olla lueteltu jossain ainakin kuntia, joissa ei ole lainkaan lanssia: http://nova.ksshp.fi/Public/download.aspx?ID=6177&GUID=%7B2C12EADE-4867-4355-A625-3215F2D1F271%7D

Muistaakseni jossain noilla kulmilla on myös selvitelty asiakastyytyväisyyksiä muutamissa kunnissa. Viite löytynee netistä, ellei koko selvityskin. Kunhan penkoo.

[dino]

Muista, että välitön lähtövalmius on vaan yksi osa totuudesta. Siihen vaikuttaa myös yksikön käyttöaste. Esim. jos 30000 asukkaan kunnassa on vaan yksi ambulanssi, se on käytännössä aamuyön tunteja lukuun ottamatta ajossa. Potilaan avun saannin kannalta auto saattaa käytännössä tulla ihan yhtä hitaasti kuin se lähtisi kotivaralta.

Kunta jossa on 30 000 asukasta on ainakin täällä välisuomessa miehitetty yleensä kolmella ambulanssilla, 7000-30 000 asukkaan kunnat kahdella ja sitä pienemmät  yhdellä.(joo. poikkeuksia on..)  Eteläsuomen minikunnissa (siis pinta-alaltaan) on tilanne siis ilmeisesti hieman toisenlainen.

Kappas, törmäsin siihen keskisuomalaiseen opinnäytetyöhön, jossa pohdiskeltiin kiireettömiä sairaankuljetuksia.

Yli kaksi vuotta vanha nollatutkimus jonka arvo on tänä päivänä samaa luokkaa jätepaperin kanssa.

[hiski]

Kunta jossa on 30 000 asukasta on ainakin täällä välisuomessa miehitetty yleensä kolmella ambulanssilla, 7000-30 000 asukkaan kunnat kahdella ja sitä pienemmät  yhdellä.(joo. poikkeuksia on..)  Eteläsuomen minikunnissa (siis pinta-alaltaan) on tilanne siis ilmeisesti hieman toisenlainen.

Näinpä juuri, ja sen vuoksi ei pitäis tuijottaa pelkästään väkilukuun kun arvotaan ambulanssien määrää tai lähtövalmiutta. Käyttöaste & päällekkäisten tehtävien riski & korvaavien yksiköiden saatavuus antavat paljon paremman kuvan tilanteesta.