Miksi monessa harjoittelupaikassa kohdellaan huonosti opiskelijoita?

[Vieras: Tuttifruttikarkki]

Mollaamista, tiuskimista, aliarviointia... Näitä riittää.

Olen itsekin töissä ollut tekemisissä monien harjoittelijoiden kanssa. Monesti on hävettänyt työkaverien puolesta, kun nämä on käyttäytyneet tökerösti.

[Vieras: Malla]

Hoitajat ovat vain hoitajia. Mitä muuta voi odottaa?

[Vieras: Hah hah]

Naurattaa, miten jotkut sairaanhoitajat pitävät itseään parempina. Tietysti tämä näkyy myös työilmapiirissä, väheksytään lähihoitajia ja luullaan tietävän enemmän kuin lääkärit. Se taitaa todella pitää paikkansa, että moni opiskeli sairaanhoitajaksi kun ei päässyt lääkikseen. Mutta miten siitä voi katkeroitua niin?

[Vieras: Mävaan]

Tuollinen käytös viestii paljon työpaikan ilmapiiristä. Kannattaa kiertää ne harjoittelun jälkeen kaukaa. Töihin ei sinne kannata mennä vaikka pyytävät. Kohtelu tuskin muuttuu vaikka olet muuttunut opiskelijasta työntekijäksi. 

[Vieras: Ykslähärivaan]

Mulla sattui hyvät harkkapaikat lähihoitajaksi opiskellessa. Asiallista käytöstä, mukavia ohjaajia, sai oppia rauhassa. Nyt kun lukee kaikkia palstoja niin pelottaa valmiiksi tulevat sh-harkkajaksot. 

[Vieras: totuus]

Olen ollut alalla 20 vuotta. Opiskelijoita on laidasta laitaan; niitä, jotka ovat motivoituneita, oppimiskykyisiä ja alalle sopivia. Sitten on niitä, jotka eivät ole motivoituneita, joilla on selviä henkilökohtaisia ongelmia, jotka tuodaan harjoitteluun mukaan. Lisäksi he eivät sopeudu työyhteisöön, koska heillä on asennevamma.

On helppo yleistää, että kaikkia kohdellaan kuin paskaa. Mutta jos se yksi ja sama tyyppi tulee harjoitteluihin aina myöhässä, ei halua oppia mitään ja on asennevammainen, on kova vaatimus vaatia ohjaajaa jaksamaan sellaistakaan. Silloin voi olla, että annetaan kipakampi palaute. Joskus toki myös hyvän opiskelijan ohjaajaksi voi sattua luonnevikainen, jolloin olisi syytä olla yhteydessä kouluun ja tämän ohjaajan esimieheen. Mutta väitän kuitenkin, että suurimmaksi osaksi se on opiskelijasta itsestään kiinni, miten tulee kohdelluksi.

Haluan vielä muistuttaa, että hoitoala ei ole mikään empaattinen onnela, jossa hoidetaan potilaita käsi kädessä hymy naamalla. Se on kiireen, pienten resurssien, henkisen ja fyysisen väkivallan ja kiittämättömyyden todellisuus. Jos harjoittelu tuntuu pahalle, voin luvata että se on lastenleikkiä siihen, mihin vastuussa olevana hoitajana tulette joutumaan. 

[Vieras: Aijuu]

Miksei voi vaihtaa alaa jos hoitajan työ on kerran niin "vaikeaa"?

Itse en ainakaan opiskelijana myöhästele, ei opiskelutoveritkaan. Silti minua kohdeltiin eräässä harjoittelussa aika tökerösti.

En odota mitään onnelaa. Mutta käytöstavat luulisi jokaisen aikuisen handlaavan. Vaikka olisi kuinka kiire.

[Vieras: Perhonen]

Välillä vaikka asenne ja motivaatio on kunnossa ei ole mitään tehtävissä sen koin itse omassa harjoittelussani, Itsellä oli  lähihoitaja opinnoissa 2 eri harkkapaikkaa, toinen aivan ihana ja tulin kaikkien kanssa toimeen. Toinen sattui olemaan sellainen että kun jo tulin ekana päivänä töihin kukaan ei tervehdi takaisin (itse tervehdin aina ja olin aurinkoinen), ohjaajani (joka selvästi otti minut monen eri sanakääntein syntipukiksi jo heti alussa)  ilkeili jo että sinusta ei ole mihinkään joka ikisessä vuorossamme, hän teki selväksi että pistää minut matalaksi. Ongelma oli että olin saanut jalansiaa liian nopeasti olemalla pätevä edellisessä paikassa joten monet eivät tästä pitäneet,olinhan vasta opiskelija.  Lopulta muutama kivakin meni tähän kiusaamiseen mukaan ja esim. raportilla minua ei katsottu ikinä silmiin, tai minulle jaettiin kaikista raskaimmat työt (joka kerta), myös tiskissä ja muussa ei kukaan auttanut vaikka tämä käytäntö ja itse venyin joka paikkaan. Väsyin lopulta mutta sain tehtyä viimeisen näytön loppuun eli lähihoitajan pakolliset osuudet. Tällä hetkellä pidän välivuoden ja odotan että tervehdyn taas. . Kokemus oli kauhea ja sairastutti minut pitkäksi aikaa. 

[Vieras: Jo eläkkeellä]

Osalle opiskelijoille ei sovi normaalit työajat ja tullaan, kun itselle sopii. Esim. perjantaina ei tulla ollenkaan, kun ollaan töissä kaupan kassalla. Lisäksi ei tarvitse tehdä sitä tai tätä. Öitä ei tarvitse valvoa. Oma-aloitteellesuus puuttuu eikä osata tehdä mitään ilman ohjaajaa, vaan hengalillaan. Kaikkihan ei toimi näin, mutta vakituiselle henkilökunnalle opiskelija ei mene siinä oman työn ohessa, vaan se vie resursseja omasta työstä. Kyllä varmaan kaikki haluavat kohdata opiskelijan tulevana kollegana, mutta väärään asenteeseen törmätään puolin jos toisin. 

[Vieras: Sandraaaa]

39 minuuttia sitten, Vieras: Jo eläkkeellä kirjoitti:

Osalle opiskelijoille ei sovi normaalit työajat ja tullaan, kun itselle sopii. Esim. perjantaina ei tulla ollenkaan, kun ollaan töissä kaupan kassalla. Lisäksi ei tarvitse tehdä sitä tai tätä. Öitä ei tarvitse valvoa. Oma-aloitteellesuus puuttuu eikä osata tehdä mitään ilman ohjaajaa, vaan hengalillaan. Kaikkihan ei toimi näin, mutta vakituiselle henkilökunnalle opiskelija ei mene siinä oman työn ohessa, vaan se vie resursseja omasta työstä. Kyllä varmaan kaikki haluavat kohdata opiskelijan tulevana kollegana, mutta väärään asenteeseen törmätään puolin jos toisin. 

Oma-aloitteisuus opiskelijalla ei kuulukaan olla sitä, että ohjaaja jakaa puolet hommista opiskelijan kanssa ja sanoo että nähdään ruokiksella. Oma-aloitteisuus voi olla vaikka sitä, että opiskelija ehdottaa, voisiko hän esimerkiksi tehdä jonkun pikkutoimenpiteen itse, valvottuna aluksi toki, vierestäkatsomisen sijaan. Opiskelija ei myöskään ole ohjaajan apuri tai ajatuksenlukija. Jostain kumman syystä jotkut ohjaajat kuvittelevat, että opiskelijan pitäisi toimia juuri kuten he ajattelevat, muutoin opiskelijat "eivät osaa mitään".

[Vieras: Faktaa]

Hoiva alalla on mielin määrin omaan elämäänsä kyllästyneitä ihmisiä töissä, kateellisia ja katkeria. 

Miehiä lisää työyhteisöihin niin ilmapiiri puhdistuu.

[Vieras: Ab94]

Minua ihmetyttää, että nykypäivänä hoitoalan epäkohdista puhuminen voikin olla niin tabu. Jos puhut henkisestä väkivallasta, olet valittaja, yliherkkä, "et vaan kestä" ja sinun pitäisi vaihtaa alaa. Jos yrität puuttua saamaasi epäasialliseen kohteluun, olet hankala.

Jos yrität puhua hoitoalalla työskentelevistä huonosti työssään jaksavista, et vaan ymmärrä alaa.

[Vieras: tsemppiä]

31.7.2019 klo 10.09, Vieras: Perhonen kirjoitti:

Välillä vaikka asenne ja motivaatio on kunnossa ei ole mitään tehtävissä sen koin itse omassa harjoittelussani, Itsellä oli  lähihoitaja opinnoissa 2 eri harkkapaikkaa, toinen aivan ihana ja tulin kaikkien kanssa toimeen. Toinen sattui olemaan sellainen että kun jo tulin ekana päivänä töihin kukaan ei tervehdi takaisin (itse tervehdin aina ja olin aurinkoinen), ohjaajani (joka selvästi otti minut monen eri sanakääntein syntipukiksi jo heti alussa)  ilkeili jo että sinusta ei ole mihinkään joka ikisessä vuorossamme, hän teki selväksi että pistää minut matalaksi. Ongelma oli että olin saanut jalansiaa liian nopeasti olemalla pätevä edellisessä paikassa joten monet eivät tästä pitäneet,olinhan vasta opiskelija.  Lopulta muutama kivakin meni tähän kiusaamiseen mukaan ja esim. raportilla minua ei katsottu ikinä silmiin, tai minulle jaettiin kaikista raskaimmat työt (joka kerta), myös tiskissä ja muussa ei kukaan auttanut vaikka tämä käytäntö ja itse venyin joka paikkaan. Väsyin lopulta mutta sain tehtyä viimeisen näytön loppuun eli lähihoitajan pakolliset osuudet. Tällä hetkellä pidän välivuoden ja odotan että tervehdyn taas. . Kokemus oli kauhea ja sairastutti minut pitkäksi aikaa. 

 

Kertoo jo ihmisestä hyvin paljon jos ei tervehdi työpaikalla. Heillä on katkeruutta ja omia ongelmia, yleensä mielenterveysongelmia.

Kateutta ja muuta paskaa. Ei kannata tuhlata minuuttiakaan heidän ajattelemiseen missään asiassa.

Porskutat eteenpäin vaan!

 

[Vieras: ulkosuomalainen]

hei te alalla työskentelevät hoitajat ,mitä lehdistä olen lukenut ,teillä on hoitajista pulaa,te itse omalla käytöksellänne edustatte työtänne ,joten miettikää käytöstänne seuraavan oppilaan kohdalla ,suomessa teillä tulee olemaan pulaa hoitajista ja sama ongelma on muuallakin maailmassa ,mutta siinä kilpailussa hoitajista suomi on huonossa asemassa jo ilmasto on se mikä ei houkuttele ,piiitkä kylmä ,synkkä talvi ,pelkkä laihan setelitukun heilutteleminen ei riitä ,pitää olla myös mukava työ ilmapiiri ,jos työpaikalla on synkkää ja ikävää ja ulkona ilmasto sama niin ketä se houkuttelee??

[Murse.fi]

Opiskelijoita on monenlaisia. Niin on harjoittelupaikkoja ja ohjaajiakin. On tosi harmillista jos ohjaajat kohtelevat opiskelijaa valmiiksi jonkun kurjan ennakkoasenteen mukaisesti. Suurin osa opiskelijoista on varmasti motivoituneita oppimaan jos saavat hyvää ohjausta. Valitettavasti usein ensimmäisissä harjoitteluissa opiskelijan valmiudet voivat olla huonot. Koulu odottaa, että harjoittelussa opitaan ja harjoittleupaikassa odotetaan, että koulussa on opetettu. Voi tulla aika tympeitä tilanteita.

Opiskelija on epäkiitollisessa asemassa. Hän putoaa ulkopuolisena työyksikköön. Hän kokee kaikki siellä olevat kivut, riidat ja tyytymättömyydet. Lyhytaikaiseen ja ulkopuoliseen harjoittelijaan on helppo purkaa huonoa oloa ja häntä on helppo syyttää virheistä. Ohjaajat ja esimiestyö ovat tässä avainasemassa. 

Opiskelija on vaikeassa asemassa. Sylkykupiksi ei pidä suostua mutta takaisin sylkeminen ei myöskään ole suotavaa. Vastuuopettajaa voi käyttää varaventtiilinä ja purkaa huolia. Hänen kanssaan voi käydä läpi tilanteita ja saada rohkaisua siitä kun hänkin saattaa myöntää meiningin asiattomaksi. 

Välillä joutuu vain kestämään. Harjoittelut eivät onneksi kestä ikuisesti. Sitten myöhemmin voi etsiä töitä niistä paikoista, mistä on saanut tai kuullut hyviä kokemuksia.