Jump to content
MAINOS

Masennus hoitajalla?


Tanju

Recommended Posts

Vieras: Marsalkka

Työnarkomania on yksi vakavimmista sairauksista joita tiedän...

Jep, täälläkin on hoitajia jotka tekee keikkaa kaikki vapaapäivät, jotta "saan ylimääräistä rahaa" ja nyt sitten ollaan täältä sairiksella ;D työuupumuksen takia....

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS
  • Vastauksia 84
  • Aloitettu
  • Uusin vastaus

Puurot ja vellit iloisesti sekaisin.. Miksiköhän masennus-topicin alla on niin helppo hairahtua työnarkomaniaan tai -uupumukseen?. Eivätkä useimmat masennuslääkkeet aiheuta väsymystä tai uuvahtelua, enemmänkin itse tauti sen tekee. Ajoittain masentuneita sairaanhoitajia on paljon, ei mikään este, kunhan kuuntelee itseään (tai joskus muita)...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: tehotyttö

Eihän tämä uranluoja harrasta vaan myös oh:n aktiivista hanurin nuolemista myös? Tälläisiä p*askiaisia tuntuu piisaavan.

Sitä tämä uranuurtaja ei harrasta, mutta johtunee siitä, että on oh:n vaimon (myös meillä töissä) perivihollisia. Joten nuoleskelu ei auta. Yrittää kyllä saada muun porukan kaikin tavoin kääntymään oh:aa vastaan. Toivon, ettei siinä onnistu, sillä meillä on todella reilu oh- asiallinen, kollegiaalinen, ei mikään pyrkyri jne...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Eivätkä useimmat masennuslääkkeet aiheuta väsymystä tai uuvahtelua, enemmänkin itse tauti sen tekee.

Varsinkin hoitojen alkuvaiheessa monen masennuslääkkeen haittavaikutuksiin kuuluu väsymys ja tarkkaavaisuuden heikkeneminen. Toisin sanoen jo tämänlaisia käyttäessä pitäisi jäädä sairaslomalle vähäksi aikaa. Kun hoidot aloitetaan joudutaan nopean vasteen saamiseksi usein turvautumaan vahvempiin masennuslääkkeisiin, joissa uneliaisuutta esiintyy.

Tässä vain muutamien vahvempien (alkuvaiheen vaikean masennuksen hoitoon käytettyjen) lääkkeiden vaikutuksia:

bentsodiatsepiini Lääke voi aiheuttaa uneliaisuutta, lihasheikkoutta ja lievää haparointia liikkuessa.

Sitalopraami Tavallisimpia ovat suun kuivuminen, päänsärky, hikoilu, unettomuus tai uneliaisuus, pahoinvointi ja vapina.

Nortriptyliini Lääke voi etenkin käytön alkuvaiheessa väsyttää siinä määrin, että tarkkaavaisuus liikenteessä ja muissa vastaavissa tilanteissa heikkenee.

Amitriptyliini Lääke voi etenkin käytön alkuvaiheessa väsyttää siinä määrin, että tarkkaavaisuus liikenteessä ja muissa vastaavissa tilanteissa heikkenee.

Klomipramiini. Lääke voi mm. kuivattaa suuta, ummettaa, heikentää näön tarkkuutta sekä etenkin hoidon alkuvaiheessa väsyttää tai aiheuttaa tokkuraisuutta tai levottomuutta siinä määrin, että tarkkaavaisuus liikenteessä tai muissa vastaavissa tilanteissa heikkenee.

Trimipramiini Melko usein lääke aiheuttaa väsymystä etenkin hoidon alkaessa, mutta se tavallisesti lievittyy lääkityksen jatkuessa. Väsymys voi haitata suorituskykyä liikenteessä ja muissa tarkkuutta vaativissa tehtävissä.

Minä kyllä ymmärrän täysin dinoa, enkä mielelläni ottaisi mitään vajaakuntoista mihinkään työparikseni. Jonkun ne hommatkin on sitten tehtävä, vaikka yksin...

Nainen paranee taudista kuin taudista, kun hän saa tietää sen kuuluvan vanhenemisen merkkeihin.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

...Yrittää kyllä saada muun porukan kaikin tavoin kääntymään oh:aa vastaan. Toivon, ettei siinä onnistu, sillä meillä on todella reilu oh- asiallinen, kollegiaalinen, ei mikään pyrkyri jne...

Minua ärsyttää tällaiset ihmiset ! Miksi ei vain voida tehdä töitä ? Kuppikuntiahan muodostuu, se on selvä. Mutta miksi sitten ei voi kuitenkin olla fiksu ihminen ja huolehtia vain omista asioista...

Noh, olen vain pieni opiskelija...

"I mean, how hard can it be?"

- Jeremy Clarkson

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Minua ärsyttää tällaiset ihmiset ! Miksi ei vain voida tehdä töitä ? Kuppikuntiahan muodostuu, se on selvä. Mutta miksi sitten ei voi kuitenkin olla fiksu ihminen ja huolehtia vain omista asioista...

Noh, olen vain pieni opiskelija...

My brain is stuck from shooting glue

I'm not sorry for the things I do

 

Carbona not glue

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: tirlittan

Nursio kirjoitti:

"Ei kai epileptikkoakaan päästetä auton rattiin, mutta ei toisaalta estetä toimimasta sairaanhoitajana... "  -kyllä epileptikko ymmärtääkseni saa ajaa henkilöautoa tietyin edellytyksin.

Niina luetteli "vakavan masennuksen alkuvaiheen" lääkkeitä. Näistä nortriptyliini, amitriptyliini, klomipramiini ja trimiipramiini ovat nykyisin harvoin käytössä juuri sivuvaikutusten ja itsemurhariskin takia. Bentsoja kai ei työssäkäyvä ihminen pystyne juuri päiväsaikaan käyttämään? Sitalopraamin ja kumppaneiden sivuvaikutukset ovat vähäisiä ja harvinaisia.

Kummasti keskustelu valuu työyhteisöalueelle...Näitä sivuja kuitenkin lukenevat masentuneetkin.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Nursio kirjoitti:

"Ei kai epileptikkoakaan päästetä auton rattiin, mutta ei toisaalta estetä toimimasta sairaanhoitajana... "  -kyllä epileptikko ymmärtääkseni saa ajaa henkilöautoa tietyin edellytyksin.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Miksi ihmeessä meidän ammatti suojaisi meitä sairastumiselta ? Ja jokainen kertokoon työyhteisössä mitä haluaa tai jättäköön kertomatta... :o

- elämä on asenne kysymys -

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 3 viikkoa myöhemmin...

Itse olen sairastanut masennusta jo vuosia ja diagnoosikseni on ilmeisesti tulossa psykoottinen masennus. Valmistumisen jälkeen olen tehnyt sijaisuuksia kahdessa paikassa, pomo oli sama ja hän tiesi täysin ongelmistani. Sain pomolta tukea, se oli tosi hieno juttu!

Masennukseni on nyt hyvin hallinnassa ja lääkitykset kohdillaan. Kykenen tekemään ne työt mitä minulla on. työtoverit tietävät masennuksestani ja he ottavat sen todella hyvin.

Vakituiseen työhön en kykenisi vielä, joten en sellaiseen haekkaan. On odotettava että todella kuntoudun!! Ja luulen että hoitoalan hommat ei ole täysin mun juttu, koska masennusta on.. mutta nyt elellään näin ja hyvin menee

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 10 kuukautta myöhemmin...
Vieras: zippadippaduidaa

Hyväksytäänkö sairaanhoitajalla esimerkiksi masennusta? Vai pitääkö "päättää päivänsä" tällä alalla ja siirtyä muuhun hommaan?

Mää olen kyllä sitä mieltä, että nähtyäni kolleegoita urani varrella eri työpaikoissa, joilla on sitten ollut kyseinen vaiva harminaan, on parempi kun hoitaa vaivaa kotonaan niin kauan ettei tarvitse lääkepurkkina töihin lähtee. Meinaan vaan, kun en ole koskaan lääkkeitä, minkäänlaisia käyttänyt ja hyvin toimii.  :-* Etenkin psykiatrisella puolella homman nimi on se että vastuuntuntoinen hoitaja ei lähde toisten , henkilökunnan ja potilaiden kustannuksella hoidattamaan omaa vaivaansa.  angry.png

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kaipa perussääntö tässäkin on se, että kipeenä ei mennä töihin. Masentuneena ihminen on alentuneesti työkykyinen ja tämä tulee huomioida. Toisaalta tärkeää on myös muistaa, että työllä on suuri merkitys kuntoutumisvaiheessa. Masennuksesta kuntoutumista ei voi mitata kuumemittarilla vaan mittarina on toimintakyvyn palautuminen. Sairaanhoitajan työssä on työpisteitä, joihin ei kannata mennä siipiään kokeilemaan, mutta varmasti löytyy myös niitä työpaikkoja, joissa voi kokea onnistuvansa ja jotka eivät uhkaa kuntoutumisprosessia. Pelkästään se, että on säännöllinen masennuslääkitys ei estä työntekoa. Erotetaan tässä nyt myös masennuksen uhka ja masennus itse.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Miksi ei vain voida tehdä töitä ? Kuppikuntiahan muodostuu, se on selvä. Mutta miksi sitten ei voi kuitenkin olla fiksu ihminen ja huolehtia vain omista asioista...

Noh, olen vain pieni opiskelija...

Naisvaltaisella alalla sitä ei voida tehdä!! Siis keskittyä vain töihin!! Itse olin masennuksen takia sairaslomalla, viimeisimmällä sairauslomalla dg:ni oli hypothyreosis. Eli masennuskin johtui minulla vain vajaasta kilpparista, mutta silloin, kun tietoa ei siitä vielä ollut, yritin vain keskittyä töihin... Niin nytkin. Mutta tällä viikolla sain tietää, että olen kohdellut työkavereitani väärin yms.. Ja minä kun vain yritin tehdä työni kunnolla samalla, kun kärsin vakavista kilpirauhasen vajaatoiminnan oireista!! Ja työantaja totesi, että se ei voi johtua kilpparista. Jatkoni työpaikassa on nyt hyvin epävarmaa tämän vuoksi...

Nyt yritän mielistellä kaikkia, vaikken jaksaisi, kun ei tuo lääkitys vieläkään ole kohdallaan. Mutta katsotaan kelpaako sekään!! En ymmärrä mitä olen tehnyt väärin... Mutta sen tiedän, että hoitajankin pitäisi saada olla sairas, ilman että häntä heti leimataan huonoksi hoitajaksi/työkaveriksi ym!! Ei hoitajakaan mikään kone ole, eikä tarvii koko ajan olla huolehtimassa työpaikalla työkavereista, vaan siitä tärkeimmästä -asiakkaasta! Mutta eihän se näin sitten ilmeisesti menekään......  :-

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Mutta sen tiedän, että hoitajankin pitäisi saada olla sairas, ilman että häntä heti leimataan huonoksi hoitajaksi/työkaveriksi ym!! Ei hoitajakaan mikään kone ole, eikä tarvii koko ajan olla huolehtimassa työpaikalla työkavereista, vaan siitä tärkeimmästä -asiakkaasta! Mutta eihän se näin sitten ilmeisesti menekään......  :-

En täysin ole samaa mieltä nyt LH#04:n kanssa. Työyksikössä harvemmin hoitaja voi toimia omana työyksikkönään vaan potilaita hoitaa työryhmä. Työryhmän sisäiset ongelmat heijastuvat aina lopulta potilastyöhön.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 2 viikkoa myöhemmin...

Mulla on syömishäiriö. Opiskelen enkä ole uskaltanut kertoa sitä terveyskyselyissä ja terkkarikäynnillä, vaikka en tiedä olisiko niillä tarjota jotain apua amk:n taholta. Voi olla että sydän pettää ennenkuin edes valmistun. Tai pää hajoo.

Muita syömishäiriöisiä?

Lievä onneksi, mutta asiasta ei jaksa mainostaa 'ulkopuolisille' (Siis työyhteisö, -terveyshuolto jne, eiköhän se riitä että tuttavat joiden kanssa oon enemmälti tekemisissä tietää)... Ei jaksa aina kuunnella ravitsemusjaadijaadijaata. Mie syön kun on nälkä, kyllä keho oireilee vaikkei tuntiskaan mitään...

Masennusaiheeseen (tai jonnekin siinne suuntaan);

Meillä työ on suht itsenäistä ja henkilökuntapulaa (no missäpä ei olisi)... Kun jäin 3vkon palkattomalle (Tärkeä ihminen sairasteli & kuoli) ja ilmoitin asiasta viimeisenä työpäivänä ennen lähtöä, minut syyllistettiin kun ihmiset joutuivat yksin tekemään iltavuoroja vähän aikaa (ennen kuin saivat sijaisen). Piti vaan selittää etten mahda asialle mitään että ihmisillä on paha tapa kuolla... Sen takia hieman huonoa omatuntoa ja masennusta pelkän surun lisäksi. Onneksi meillä työpaikalla olivat jo unohtaneet (toivon mukaan) kun palasin...  :-

- Your Lordy Mistress, Painfully Yours  <3

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 2 viikkoa myöhemmin...
Vieras: zippadippaduidaa

Joopa joo. Eikö kukaan nyt sitten ymmärrä sitä, että masentunut hoitaja voi olla työsuojelullisesti riski muille työntekijöille, vaarassa tehdä virheitä, riippuen erikoisalasta, "todennäköisesti" psyk.puolella "hoidattaa" omaa vaivaansa potilailla, ja ennenkaikkea EI pysty sellaiseen työpanokseen, mihin tulisi pystyä, ainakaan minun alallani, eikä niilläkään, missä olen aikaisemmin työskennellyt. Ja on sitten varma juttu. Voidaanhan me olla myötätuntoa tuntevia työtovereita, mutta ei kai se tarkoita, että kaikki kärsii, kun yksi sairastaa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Joopa joo. Eikö kukaan nyt sitten ymmärrä sitä, että masentunut hoitaja voi olla työsuojelullisesti riski muille työntekijöille, vaarassa tehdä virheitä, riippuen erikoisalasta, "todennäköisesti" psyk.puolella "hoidattaa" omaa vaivaansa potilailla, ja ennenkaikkea EI pysty sellaiseen työpanokseen, mihin tulisi pystyä, ainakaan minun alallani, eikä niilläkään, missä olen aikaisemmin työskennellyt. Ja on sitten varma juttu. Voidaanhan me olla myötätuntoa tuntevia työtovereita, mutta ei kai se tarkoita, että kaikki kärsii, kun yksi sairastaa.

Itse kyllä kannattaisin tässä jonkinlaista 'välitilaa', jos se suinkin olisi aina mahdollista - toivottavasti jossain on. Siis nimittäin kuten tuossa esille on tullutkin, on työ ja siinä pärjääminen myös tärkeä osa kuntoutumista, mutta mahdollisesti työpaikassa jossa henkilö ei ole "työsuojelullinen riski". Tämän ymmärtäisin tarkoittavan lähinnä työpaikkoja, joissa paine ja kiire eivät olisi kovin kovia, ja työtä olisi mahdollista tehdä alkuun esim. puolipäiväisenä tms. Ja täydellisessä maailmassahan työkaverit olisivat tilanteesta tietoisia mutta tämä ei heidän toimintaansa tai asenteitaan kallistelisi suuntaan tahi toiseen.. ja meniköhän jo päiväunien puolelle  :)

Sekin on ihan totta, että psykiatrisella puolella työskennellessä on omien asioiden oltava kunnossa, jotta työtä voi tehdä täysipainoisesti. Näin ainakin akuuttipsykiatriassa jossa kohdataan elämänsä kriiseissä tarpovia ja sairastuneita ihmisiä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Iitaliina

Hyviä ajatuksia edellä... Kerron tässä pari omaa kokemusta.

Olin harjoittelijana eräässä paikassa. Kerroin masennuksestani "vastaavalle". Sanojensa mukaan: "Ei aiheuta ongelmaa." Paikka oli hyvä. Sain tehdä niin paljon kuin jaksoin ja huvitti. Ja minuahan huvitti, sillä paikka oli todella hyvä. Kun tuli arvostelun paikka, tuli järkytys cry.png. Tämä vastaava oli sitä mieltä, etten ollut tehnyt yhtään mitään, ymmärtänyt vielä vähemmän. Opettajani näki onneksi kaiken taakse ja ilmoitti heti, ettei tätä arvostelua oteta lukuun vastaavan kireäpipoisuuden takia. Masennus oli tehnyt kaiken tehdyn tekemättömäksi. Silloin en tiennyt, nyt tiedän, että tämä vastaava itse oli hyvin pahasti masentunut.

Toinen tarina. Olin töissä lyhyellä työsopimuksella. Ystäväni yritti tehdä itsarin :). Minä vein hänet huuhteluun yms. Työpaikalla kerroin asiasta osastonhoitajalle, koska katsoin, etten pysty työsopimusta jatkamaan. Osastonhoitaja sanoi, että ymmärtää oikein hyvin ja saan myöhemmin jatkaa siellä. Jaa, eipä olen sen jälkeen sieltä kuulunut yhtään mitään... :- Osastonhoitaja ei myöskään pitänyt asiaa omana tietonaan vaan käytävillä kuulin asiasta muiltakin.

Hyväksytäänkö hoitajan masennus? Kyllä, jos se on jonkun muun työryhmässä tai osastolla. Omalle porukalle sitä ei hyväksytä, sillä sehän voi aiheuttaa ongelmia. Lääkitys on tuskin nykyään mikään ongelma, siis jos ajattelee väsyttävyyttä tms., sillä vaihtoehtojahan löytyy.

Masennus on aivan normaali reaktio tähän maailmanmenoon. On liikaa töitä, liikaa paineita, liikaa... jotain. Ei kukaan kestä kaikkea ja näin masentuu. Miksi ei siis hoitajakin?      

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Iitaliinan jutussa näkyy se asia, joka on jo pidemmän aikaa risonut. Ihan kaikilla elämän alueilla, niin työssä kuin vapaa-aikanakin, kaikki mitä masentunut tekee tulkitaan sen diagnoosin kautta. Bipoläärihäiriöinen on maniassa kun rakastuu ja masentunut on masentunut jos tiettyjen ihmisten seura ei kiinnosta ja skitsofreenikko on psykoosissa kun suunnittelee menevänsä opiskelemaan. Onhan se joskus niinkin, mutta...

Soisi ihmisten pitävän itsestäänselvyytenä sen, että joku päivä minäkin voin olla masentunut tai maniassa tai psykoosissa tai muuten sairas. Olenko silloin ikuisesti tuomittu sairaaksi vai voiko joku vielä löytää sairauden takaa ihmisen itsensä.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kun ensimmäisen kerran syöpään sairastuin ja avioero tuli samoihin aikoihin tuli masennus. Pitkä sairasloma siitä sitten tietenkin tuli, kun fyysinen kunto parani niin jatkoin vielä s-lomaa masennuksen takia. Se sairaslomatodistuksen vienti työpaikalle oli kova paikka. Kuitenkin helpoituksekseni osastonhoitaja ymmärsi eikä puhunut siitä muille. Mutta en ole silti asiasta puhunut muissa työpaikoissa. Pääsin masennuksestani yli, ei lääkkeitä sen jälkeen ja uskon että olen vahvempi kuin ennen. Vaikka olen muuttunut ihmisenä niin olen se sama joka olin ennen masennusta

"mutsis teki valituksen, kun sut sai"

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Mutta sen tiedän, että hoitajankin pitäisi saada olla sairas, ilman että häntä heti leimataan huonoksi hoitajaksi/työkaveriksi ym!! Ei hoitajakaan mikään kone ole, eikä tarvii koko ajan olla huolehtimassa työpaikalla työkavereista, vaan siitä tärkeimmästä -asiakkaasta! Mutta eihän se näin sitten ilmeisesti menekään......  :-

En täysin ole samaa mieltä nyt LH#04:n kanssa. Työyksikössä harvemmin hoitaja voi toimia omana työyksikkönään vaan potilaita hoitaa työryhmä. Työryhmän sisäiset ongelmat heijastuvat aina lopulta potilastyöhön.

No nyt en ymmärtänyt (vaik ei se mtn uutta ole...  ::))... Siis enhän minä mistään tuollaisesta puhunut, että yksin hoitaisin tms... Taisit ymmärtää jotakin väärin jutustani... Hmm..  :-

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Peace  8) Oli siinä joku pointti, mutta ilmeisesti lähtökohdilta ymmärsin jotenkin kieroutuneesti sen sun kirjoituksen.  ::)

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: zippadippaduidaa

En enää vastaa tähän aiheeseen liittyen, koska mielestäni tässä ei nyt myötätuntoisuudella saada hoitaa ongelmaa/asiaa, joka on näinkin tärkeä. Sairasloma on se väline, jolla tätä asiaa voidaan hoitaa.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...