Valmistuvien lääkäreiden käytännön taidoissa puutteita

[Reportteri]

Nykyisiä sairaanhoitajaopintoja on useasti kritisoitu siitä ettei ne anna käytännön valmiuksia työelämään. Nyt samalle tulilinjalle joutuu lääkäriopinnot. Tuore tutkumus kertoo  että suurimmalla osalla lääketieteen opiskelijoista ei ole valmistumisvaiheessa käytännön kokemusta edes perustoimenpiteistä. Tutkimuksen mukaan monet tekevät yleisiäkin kirurgisia toimenpiteitä, kuten pienen luomenpoiston ensimmäistä kertaa vasta työssä ollessaan. Tutkimuksen tulokset on julkaistu Suomen Lääkärilehdessä. Asiasta kertoo HS http://www.hs.fi/tulosta/1135233613637

[{BS}]

Alkuperäinen tutkimus löytyy uusimmasta lääkärilehdestä.

Linkki: http://www.fimnet.fi/cgi-cug/brs/artikkeli.cgi?docn=000029565

[Lääkärihoitaja]

Lukeaksesi tulee olla proviisori, lääkäri, hampilääkäri tai niiden opiskelija  :)

muoks* Käy myös elukkälääkäri tai farmaseutti (?)

[{BS}]

Lukeaksesi tulee olla proviisori, lääkäri, hampilääkäri tai niiden opiskelija  :)

muoks* Käy myös elukkälääkäri tai farmaseutti (?)

Eikö toi sivu näy?

[Keep the faith]

Ei näy, on etusivulla, mihin vaaditaan käyttis ja salasana.

[{BS}]

Ei näy, on etusivulla, mihin vaaditaan käyttis ja salasana.

Minkä ihmeen takia se sitten näkyy mulla kotona....

[Lääkärihoitaja]

Tiivistelmä:

http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=5481/news_db=web_lehti2006/type=1

[Hippocampus]

Ja toimenpiteethän oli, mitä tutkimuksessa tarkasteltiin

Askitespunktio

Sengstaken-Blakemoren putken asennus

Sisäisten peräpukamien hoito Barronin kumilenkkiligatuuralla

Kertakatetrointi

Suprapuubisen kystotomian asettaminen

Komplisoitumattoman radiuksen tyyppimurtuman repositio ja kipsaus

Polvipunktio

Tibiavedon laitto

Alle 2 cm:n kokoisen iholuomen poisto paikallispuudutuksessa

Ihonalaisen paiseen avaus

Kynnen kiilaeksision suoritus

Olkanivelen reponointi

Pleuradreenin laitto

Kuinkahan moni valmis lääkäri koko lääkärikunnasta osaisi tällä hetkellä kaikki nuo toimenpiteet?

[dino]

Kuinkahan moni valmis lääkäri koko lääkärikunnasta osaisi tällä hetkellä kaikki nuo toimenpiteet?

Kyllä nuo on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ihan tavallisia tk-lääkärin toimenkuvaan kuuluvia toimenpiteitä. Se on tietysti totta että urautuneet erikoislääkärit eivät suoriutuisi kuin oman alansa toimenpiteistä.

[OldOne]

Kuinkahan moni valmis lääkäri koko lääkärikunnasta osaisi tällä hetkellä kaikki nuo toimenpiteet?

Tossa on pari kolme pahempaa/harvinaisempaa, muut ihan lääkärin perustoimenpiteitä. Askitespunktio ja cystofixin laitto on käytännössä samoja.

Ainoastaan noita simppeleimpiä oli tehnyt yli 30%

Alle kahden sentin luomen poisto, ihonalaisen paiseen poisto ja polvipunktio olivat 13 toimenpiteestä ainoat, joita yli 30 prosenttia oli tehnyt jo opiskeluaikanaan.

[puh]

Mitä pleuradreeniin tulee, meilläkin pyydetään aina thoraxkirurgi dreeniä laittamaan vaikka meillä kokenut lääkäri onkin...

[OldOne]

Mitä pleuradreeniin tulee, meilläkin pyydetään aina thoraxkirurgi dreeniä laittamaan vaikka meillä kokenut lääkäri onkin...

Sen onkin noita vähän erikoisempia. Toisaalta erikoissairaanhoidossa kukaan ei oikein suostu tekemään oman erikoisalan ulkopuolisia juttuja. Jos sisätautiosastolla vanhus kaatuu ja tarvitsee kaksi tikkiä pienen haavan paikkaamiseen, siitä tehdään kirurgin konsultaatio jne jne.

[caisuli]

Mikäli tuota koko artikkelia ei lue kokonaisuudessaan, voi saada melko väärän kuvan lopputuloksista. Esim.valmistuvista lääkäreistä vain 3.5 %  suorittanut paiseen avauksen, 70,5 % luomen poiston  ja 19,4 % polvipunktion kouluaikana. Todellisuudessa valmistuvista lääkäreistä 69% oli avannut paiseen, 97 % oli poistanut luomen ja 84% oli suorittanut polvipunktion. 

Monet toimenpiteen suoritetaan ensimmäisessä työpaikassa vanhemman kollegan opastuksella. Yliopistosairaaloissa ei yksinkertaisesti riitä kaikille kurssin opiskelijoille (120kpl) paisetta avattavaksi, joten monet pienet toimenpiteet tehdään ensimmäisessä terveyskeskustyöpaikassa. Kaikki uutisoinnit, mitä kyseisestä tutkimuksesta on julkaistu, ovat varsin harhaanjohtavia. Uutisissa ei kerrota, moniko todellisuudessa toimenpiteen osaa vaan moniko on tehnyt sen koulussa.

[-VF-]

Uutisissa ei kerrota, moniko todellisuudessa toimenpiteen osaa vaan moniko on tehnyt sen koulussa.

Niin, eikö tuon kyselyn tarkoitus ollut selvittää, että kuinka hyvin lääkärikoulussa pääsee em. toimenpiteitä harjoittelemaan? Tietysti valmistumisen jälkeen työelämässä pääsee temppuja tekemään ja asioita oppimaan, mutta kai kouluaikanakin pitäisi jotain käytännön taitoja oppia?

Onhan se selvää, että ylisuuret opetusryhmät johtavat siihen, että kaikki eivät pääse kaikkea tekemään.

[caisuli]

Käsittääkseni kouluajaksi ei ole tutkimuksessa laskettu amanuensuureja. Amanuenssipalvelut ovat lääkiksessä palkallista harjoittelua ja tiedekunnasta riippuen amanuenssuureja vaaditaan 2-4kk. Eli amanuenssi on työsuhteessa mutta harjoittelijana. Tämä ainakin vääristää tilastoa jonkun verran.

Kyseisen keskustelun aihe on myös "valmistuvien lääkäreiden taidoissa on puutteita". Taidoissa ei välttämättä ole puutteita, mutta taidot opitaan jossain muualla kuin luentosalissa ja yliopistosairaalassa.

Mielestäni ei ole myöskään väärin, että osan toimenpiteistä oppii vasta töissä. Tärkeintä on, että kokenut kollega on opastamassa. 6 vuoden peruskoulutuksen jälkeen on ns. eurovaihe, johon kuuluu 9kk tk-työtä. Viimeistään tuolloin oppii tarvittavat toimenpiteet.

Pitää myös huomauttaa, että muutama listassa olevista toimenpiteistä ei ole enää laajassa käytössä (esim. tibiaveto) tai komplikaatioriskin takia siirretty erikoislääkärin tehtäväksi (askitesdreeni radiologille UÄ-ohjauksessa).

[{BS}]

Käsittääkseni kouluajaksi ei ole tutkimuksessa laskettu amanuensuureja.

Tutkimuksessa on kyselty myös amanuenssina ja sijaisena tehtyjä toimenpiteitä. Taulukkoon kopioin nyt vain Helsingin Yliopiston tiedot.

Aineisto ja menetelmät Kaikkien maamme viiden lääketieteellisen

tiedekunnan valmistuville opiskelijoille (n = 448)

lähetettiin tammikuussa 2006 sähköinen kysely, jossa

selvitettiin taustatietojen lisäksi 13 kirurgisen toimenpiteen

teoreettista osaamista, suoritusta kurssiaikana tai lääkärin

työssä. Lisäksi tiedusteltiin opiskelijoiden työssäkäyntiä.

Vastauksia saatiin 304 opiskelijalta (68 %).

Taulukko 4. Tiedekuntien väliset erot sen suhteen, suoritetaanko toimenpide ensi kertaa kurssiaikana, amanuenssina tai työelämässä, %.

....

Suprapuubinen kystotomia

kurssiaikana           17,8

amanuenssina         8,2

lääkärin sijaisena 16,4

....

lähde:http://www.fimnet.fi/cgi-cug/brs/artikkeli.cgi?docn=000029565

[caisuli]

Käsittääkseni kouluajaksi ei ole tutkimuksessa laskettu amanuensuureja.

Tutkimuksessa on kyselty myös amanuenssina ja sijaisena tehtyjä toimenpiteitä. Taulukkoon kopioin nyt vain Helsingin Yliopiston tiedot.

Aineisto ja menetelmät Kaikkien maamme viiden lääketieteellisen

tiedekunnan valmistuville opiskelijoille (n = 448)

lähetettiin tammikuussa 2006 sähköinen kysely, jossa

selvitettiin taustatietojen lisäksi 13 kirurgisen toimenpiteen

teoreettista osaamista, suoritusta kurssiaikana tai lääkärin

työssä. Lisäksi tiedusteltiin opiskelijoiden työssäkäyntiä.

Vastauksia saatiin 304 opiskelijalta (68 %).

Taulukko 4. Tiedekuntien väliset erot sen suhteen, suoritetaanko toimenpide ensi kertaa kurssiaikana, amanuenssina tai työelämässä, %.

....

Suprapuubinen kystotomia

kurssiaikana           17,8

amanuenssina         8,2

lääkärin sijaisena 16,4

....

lähde:http://www.fimnet.fi/cgi-cug/brs/artikkeli.cgi?docn=000029565

Tiedekunnittain tehdyssä taulukossa amanuenssuurit on otettu huomioon. Yhteenvetotaulukossa, jota mm. tiedotusvälineet lainaavat, amanuenssuureja ei ole enää eritelty.

Kysymyksen asettelu oli myös harhaanjohtava. Kysyttiin, missä on ensimmäisen kerran suorittanut kyseisen toimenpiteen. Itse ainakin olen monen listassa olevan toimenpiteen suorittanut amanuenssina tai lääkärinsijaisena ollessani ja vasta myöhemmin koulussa. Nykyisellä työtilanteella lääkärin töihin pääsee helposti jo 4. vuoden jälkeen ja tämän takia työssä opittuja toimenpiteiden lukumäärä nousee. En pidä tätä huonona vaihtoehtona, koska myös toissä ollessa kokenut kollega opettaa toimenpiteen.

Lähinnä kritisoin siis tutkimuksen tulkintaa tiedotusvälineissä. mm. Metro uutisoi asiasta otsikolla " lääkärit valmistuvat epäpätevinä". Todellisuudessa tärkeimmät toimenpiteen on siis jo opeteltu, mutta ei koulussa.  Tottakai olisi hyvä, että toimenpiteitä opeteltaisiin myös koulussa enemmän. Suuret kurssikoot kuitenkin estävät tämän.

summa summarum: Lääkärit eivät valmistu epäpätevinä. Suurin osa hallitsee tärkeimmät toimenpiteet. Esim. keskustelun aloituskommentissa tutkimusta oli tulkittu väärin.

[C/T]

Kysymyksen asettelu oli myös harhaanjohtava. Kysyttiin, missä on ensimmäisen kerran suorittanut kyseisen toimenpiteen. Itse ainakin olen monen listassa olevan toimenpiteen suorittanut amanuenssina tai lääkärinsijaisena ollessani ja vasta myöhemmin koulussa. Nykyisellä työtilanteella lääkärin töihin pääsee helposti jo 4. vuoden jälkeen ja tämän takia työssä opittuja toimenpiteiden lukumäärä nousee. En pidä tätä huonona vaihtoehtona, koska myös toissä ollessa kokenut kollega opettaa toimenpiteen.

Entä jos työtilanne muuttu? Entä jos lääketieteenopiskelijalla ei ole mahdollisuuksia työskennellä opintojensa aikana? Tällöinhän heidän ammattitaitonsa jäisi vajaaksi. Ei ole oikein että koulutus ei suo tarpeeksi hyvää lähtökohtaa näissä käytännön toimenpiteissä kaikille opiskelijoille yhtälailla. Lähinnä mielestäni tämä tutkimus pitäisi ottaa hyvänä kritiikkinä lääkärien nykyisestä koulutustilanteesta, sen sijaan että tässä asiassa asettuttaisiin puolustuskannalle.

Lähinnä kritisoin siis tutkimuksen tulkintaa tiedotusvälineissä. mm. Metro uutisoi asiasta otsikolla " lääkärit valmistuvat epäpätevinä". Todellisuudessa tärkeimmät toimenpiteen on siis jo opeteltu, mutta ei koulussa.  Tottakai olisi hyvä, että toimenpiteitä opeteltaisiin myös koulussa enemmän. Suuret kurssikoot kuitenkin estävät tämän.

summa summarum: Lääkärit eivät valmistu epäpätevinä. Suurin osa hallitsee tärkeimmät toimenpiteet. Esim. keskustelun aloituskommentissa tutkimusta oli tulkittu väärin.

Valitettavasti Suomen Lääkärilehti on Metron kanssa samoilla linjoilla:

http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=5481/news_db=web_lehti2006/type=1

Moni valmistuva lääkäri on vailla riittäviä toimenpidetaitoja, osoittaa tuore tutkimus.

.../...

Lääkärilehdessä julkaistavan tutkimuksen mukaan huomattavan suuri joukko valmistuvista lääketieteen opiskelijoista on vailla riittäviä toimenpidetaitoja. Vain joka kolmas valmistuva lääkäri oli suorittanut onnistuneesti pienen luomen poiston, polvipunktion ja ihonalaisen paiseen avauksen. Tiedekuntien välillä havaittiin merkittäviä eroja toimenpiteiden osaamisessa.

Miksi muuten eri tiedekuntien välillä huomattiin merkittäviä eroja? Eikö resurssit/rahat pitäisi olla kaikille tiedekunnille lähtökohdiltaan suurinpiirtein samat?

[caisuli]

Kysymyksen asettelu oli myös harhaanjohtava. Kysyttiin, missä on ensimmäisen kerran kyseisen toimenpiteen. Itse ainakin olen monen listassa olevan toimenpiteen suorittanut amanuenssina tai lääkärinsijaisena ollessani ja vasta myöhemmin koulussa. Nykyisellä työtilanteella lääkärin töihin pääsee helposti jo 4. vuoden jälkeen ja tämän takia työssä opittuja toimenpiteiden lukumäärä nousee. En pidä tätä huonona vaihtoehtona, koska myös toissä ollessa kokenut kollega opettaa toimenpiteen.

Entä jos työtilanne muuttu? Entä jos lääketieteenopiskelijalla ei ole mahdollisuuksia työskennellä opintojensa aikana? Tällöinhän heidän ammattitaitonsa jäisi vajaaksi. Ei ole oikein että koulutus ei suo tarpeeksi hyvää lähtökohtaa näissä käytännön toimenpiteissä kaikille opiskelijoille yhtälailla. Lähinnä mielestäni tämä tutkimus pitäisi ottaa hyvänä kritiikkinä lääkärien nykyisestä koulutustilanteesta, sen sijaan että tässä asiassa asettuttaisiin puolustuskannalle.

Todennäköisesti suurempi osa suorittaisi toimenpiteet tuolloin koulussa. Eli jos et 4. vuoden jälkeisenä kesänä ole töissä, toimenpiteen ensisuoritus voi siirtyä 6. vuoden syksyyn. Esim. polvipuntion olen tehnyt amanuenssina 3. vuotena, töissä 4. vuoden jälkeen useita kertoja ja koulussa vasta 6. vuotena. 

Olen samaa mieltä, että koulutusta pitää kehittää. En siis puolustele sitä, etteikö koulutuksessa ole kehittämisen varaa. Mielestäni on kuitenkin väärin sanoa, että suurin osa valmistuu epäpätevinä ja sitä tässä lähinnä nmyt kritisoin.

Lähinnä kritisoin siis tutkimuksen tulkintaa tiedotusvälineissä. mm. Metro uutisoi asiasta otsikolla " lääkärit valmistuvat epäpätevinä". Todellisuudessa tärkeimmät toimenpiteen on siis jo opeteltu, mutta ei koulussa.  Tottakai olisi hyvä, että toimenpiteitä opeteltaisiin myös koulussa enemmän. Suuret kurssikoot kuitenkin estävät tämän.

summa summarum: Lääkärit eivät valmistu epäpätevinä. Suurin osa hallitsee tärkeimmät toimenpiteet. Esim. keskustelun aloituskommentissa tutkimusta oli tulkittu väärin.

Valitettavasti Suomen Lääkärilehti on Metron kanssa samoilla linjoilla:

http://www.laakarilehti.fi/uutinen.html?opcode=show/news_id=5481/news_db=web_lehti2006/type=1

Moni valmistuva lääkäri on vailla riittäviä toimenpidetaitoja, osoittaa tuore tutkimus.

.../...

Lääkärilehdessä julkaistavan tutkimuksen mukaan huomattavan suuri joukko valmistuvista lääketieteen opiskelijoista on vailla riittäviä toimenpidetaitoja. Vain joka kolmas valmistuva lääkäri oli suorittanut onnistuneesti pienen luomen poiston, polvipunktion ja ihonalaisen paiseen avauksen. Tiedekuntien välillä havaittiin merkittäviä eroja toimenpiteiden osaamisessa.

Miksi muuten eri tiedekuntien välillä huomattiin merkittäviä eroja? Eikö resurssit/rahat pitäisi olla kaikille tiedekunnille lähtökohdiltaan suurinpiirtein samat?

Minusta tuntuu oudolta, että lääkärilehti on tulkinnut tutkimusta noin. Kuitenkin taulukoista käy ilmi, että suurin osa on suorittanut tärkeimmät toimenpiteet. Ehkäpä heidän tavoitteenaan on 100%...

En osaa tarkkaan vastata, miksi tiedekuntien välillä on eroja. Epäilisin, että syy löytyy ensimmäisten työpaikkojen valinnasta. Suurin osa oululaisista opiskelijoista hakeutuu terveyskeskukseen töihin, jossa kiilaekskisio ja paiseen avaus ovat yleisiä toimenpiteitä. Oululaisten koulutus myös tähtää siihen, että he pärjäävät terveyskeskuksissa. Helsinkiläiset opiskelijat taasen menevät usein sairaalaan töihin ja siellä tehdään eri tyyppisiä toimenpiteitä.

Muokkaus:Lainaukset korjattu

[dino]

Mielestäni ei ole myöskään väärin, että osan toimenpiteistä oppii vasta töissä. Tärkeintä on, että kokenut kollega on opastamassa. 6 vuoden peruskoulutuksen jälkeen on ns. eurovaihe, johon kuuluu 9kk tk-työtä. Viimeistään tuolloin oppii tarvittavat toimenpiteet.

Valitettavasti tuo on usein pelkkää haaveunta. Pahimmillaan eurolääkäri työskentelee yksin pienellä terveysasemalla ja kollegiaalista neuvoa on saatavilla vain puhelimitse. Jokainen tajuaa sen että silloin on turha puhua pätevästä ohjauksesta ja laadukkaasta tuutoroinnista.