Kysymys Farmacan käytöstä korvaavaa lääkettä haettaessa

[nellaina]

Nyt kun olen harjoittelussa on tullut esiin kahta tulkintaa Farmacan käytöstä korvaavaa lääkettä haettaessa.

Näkemykset ovat seuraavat:

1) Riittää kun vaikuttava aine on sama ja muutenkin samaa ryhmää, jolloin ACT-koodista ei tarvitse välittää.

2) Vaikuttavan aineen on oltava sama ja myös ACT-koodin on oltava sama.

Kertoisitteko viisaat, mikä on oikea tulkinta?

[Ladytakkutukka]

ATC-koodin perusteella voit olla varma, että kyseessä on vastaava lääke.

[Annastiina]

ATC-koodin on oltava sama, että sinä voit käyttää korvaavaa lääkettä...Joissakin lääkkeissä on sama vaikuttava aine, mutta esim. käyttöaihe eri niin atc-koodin on erilainen... Vaikuttava ainehan ei aina takaa, että lääke toimisi täysin samalla tavalla ja olisi täysin vastaava (esim. apuaineiden vaikutus, yms.) Tämmöset asiat olen vielä varmistanut lääkäriltä, että käyhän lääke varmasti potilaalle...

[jarno]

Kertokaa joku esimerkki jossa ATC-koodi on eri

[Annastiina]

Kertokaa joku esimerkki jossa ATC-koodi on eri

Kerran olen törmännyt tälläiseen tilanteeseen psykan puolen harjoitteluissa. Jollekin meni joku tietty lääke (en muista nimeä, en edes sitä oliko psyykelääke vai joku muu) ja ainut samaa vaikuttavaa ainetta oleva lääke, joka kuului peruslääkevalikoimaan oli joku äidinmaidon eritystä stimuloiva lääke, jossa oli sama vaikuttava aine... Eli käyttöaihe oli erilainen tässä tapauksessa. Lääkärin ja sairaala-apteekin henkilökunnan kanssa selvitettiin tätä tilannetta, sen takia jäänyt hyvin mieleen...

[-VF-]

Ikinä en ole katsonut mitään muuta kuin sen, että vaikuttava aine on samaa.

[kops]

Ikinä en ole katsonut mitään muuta kuin sen, että vaikuttava aine on samaa.

Huh! Mietin jo että oonkohan ainoa joka noin tekee... Vaikuttava aine sama, ja sama määrä, niin antaa mennä vaan (ja sama muoto tietenkin, depotit/retardit yms)

[-VF-]

Ikinä en ole katsonut mitään muuta kuin sen, että vaikuttava aine on samaa.

Huh! Mietin jo että oonkohan ainoa joka noin tekee... Vaikuttava aine sama, ja sama määrä, niin antaa mennä vaan (ja sama muoto tietenkin, depotit/retardit yms)

Apuaineiden eroavaisuuksia en ole koskaan katsonutkaan. Meillä vaihtuu muutaman kuukauden välein lääkkeet lääkekaapissa ja luotan siihen, että sairaala-apteekki ei valitse sellaisia korvaavia lääkkeitä joissa erilaiset apuaineet aiheuttaisivat ongelmia.

Ja toki katson sen, että valmistemuoto on sama.

[-emmi-]

Mäkään en oo oikein koskaan katsonut kun sen, et vaikuttava aine on sama. Ja vahvuus. Ja muoto.

Ja Pharmacaa en kirjana varmaan osaa ees enään käyttää kun aina tulee katsottua Pharmacaa netti versiona..

[{BS}]

Katon ekana vaikuttavan aineen(jos saman tien muistan sen) tai sitten kauppanimen mukaan. Sen jälkeen etin samaa ATC-koodia. Jos ei löydy täysin vastaavaa, niin sitten kyselen lääkäriltä määräystä toiselle lääkkeelle, jonka vaikutus olisi sama.

Joissakin paikoissa on kirjallisena ohjeena, että esim. somac vaihdetaan suoraan nexiumiin jne.

[jarno]

Tuo onkin eri asia jos joku lääkemuutos on ennalta sovittu, kuten kyseinen Nexium->Somac, vaikka vaikuttava aine onkin eri.

Ois kyl nyt kiva kuulla mistä valmisteesta on kyse, jos on sama vaikuttava aine ja valmistemuoto mutta eri ATC-koodi..

Mulle tuo ATC-koodijuttu oli ainaki uus, oon aina kattonu vaikuttavan aineen mukaan. Nettifarmaka antaa suoraan noi geneeriset valmisteet. Joskus sidossuolojen kans on merkitystä esim. siinä kuinka nopeasti lääke vaikuttaa, mut käsittääkseni tällöin ei kyse enää ole rinnakkaisvalmisteesta..?

[Pernasoppa]

Mä olin ihan hukassa tossa toissapäivänä kun kävin hakeen teholta per os antibioottia ittelleni. Kysyivät että onko sille jotain muuta nimeä ja sanoivat että tossa on toi Pharmaca. Tottunut käyttämään sitä simppeliä nettifarmacaa, ja tottunut oman osaston pieneen ja turvalliseen ja iv-muotoiseen lääkearsenaaliin. Löyty sieltä kuitenkin vastaus sit.

[Ensihoitajanhoitaja]

Joskus pitää kombinantteje rakennella ite, että se niistä ATC koodeista. Josko juuri määrättyä johonkin vaivaan ei ole, niin sitten haetaan uusi määräys toisenlaisella valmisteella siihen johonkin vaivaan.

Uusi määräys senkinvuoksi, että lääkevalmisteiden keskinäiset vaikuttimet sekä muut mahdollisesti huomioonotettavat asiat kuuluvat lääketieteen lisureille - ei hoitajille. Tietoisuus näistä on hyvää ammattitaitoa.

[Vieras: Liisa Ihmemaassa]

Lääkehaku

Voit hakea tietoa Suomessa kaupan olevien lääkkeiden, kliinisten

ravintovalmisteiden ja perusvoiteiden hinnoista ja korvattavuuksista

sekä keskenään vaihtokelpoisista lääkevalmisteista.

Lääkehaun tiedot perustuvat Helsingin Yliopiston Apteekin ylläpitämään

lääkevalmisteiden tiedostoon. Tiedostoa päivitetään kahden viikon välein.

Kirjoita kerralla vain yksi hakuperuste tai valitse jokin

valmiista vaihtoehdoista.

http://asiakas.kela.fi/laakekys_app/LaakekysApplication

Minä käytän tuota palvelua, on mielestäni ollut ihan käyttökelvollinen ja kätevä kun on kone auki siinä lääkekaapin vieressä.

Liisa

[Pöllö]

ATC-DDD -koodi on sama, niin Lääkelaitoksen mukaan lääke on turvallisesti vaihtokelpoinen, tuorein lista 6.2.2008 on tässä: http://www.nam.fi/uploads/rinnakkaislaakeluettelo/q12008/Q1_2008_vaihtokelpoiset_korj.pdf

Apteekeilla on omia järjestelmiään vaihtokelpoisten lääkkeiden setvimiseksi - Yliopiston Apteekki on näköjään jonkinlaisen sovelluksen laittanut sitten nettiinkin, näppärää ja avointa kuluttajatietoa, jonka kuluttaja saa kyllä apteekin tiskiltäkin. Apteekilla on velvoite tarjota asiakkaalle halvinta vaihtoehtoista lääkettä ja etsiskellä moista asiakkaan näin halutessa. Käytännössä jos lääke on jo edullisimpien lääkkeiden "hintaputkessa", niin siinä tuskin enää tarjotaan "haluatteko 2 senttiä halvemman pakkauksen" -tyyliin edullisempaa... Toki nämä apteekkien järjestelmät perustuvat Lääkelaitoksen antamiin luetteloihin.

--

Tuo on hieman elänyt tuo vaihtokelpoisten lääkkeiden maailma. Siellähän voi olla joissain valmisteissa hieman eri suolamuoto tai hieman eri lääkemuotokin, vaikka kapseli ja tabletti voidaan katsoa biologisesti samanarvoiseksi. Ideahan noissa on karkeasti sanottuna se, että liukoisuustesteissä lääke hajoaa samalla tavalla ja mitattava pitoisuus testiliuoksessa on sitten tietyn vaihteluvälin sisällä.

Vaihtokelpoisia eivät ole eräät sellaiset lääkkeet, joiden vaihto voi vaikuttaa haitallisesti hoitotulokseen (insuliineja, sisään hengitettäviä astmalääkkeitä, epilepsialääkkeitä, veritautien lääkkeitä, lääkelaastareita, sydän-, verenpaine- ja rytmihäiriölääkkeitä...). Herkimmissä lääkkeissä (kapean terapeuttisen ikkunan lääkkeet, tai annostelutavaltaan suuria eroja sisältävät lääkkeet) ei ole paljon sitä liikkumatilaa vaihdella. Melko pienetkin muutokset kun voivat viimeistään pitkällä aikavälillä vaikuttaa lääkkeen terapeuttisiin tai haitallisiin ominaisuuksiin, varsinkin jos lääke kumuloituu elimistöön.

Käytännössä tuo lääkevaihto ei ihan aina mene niin, että vaihdetaan vaan mikä tahansa toinen samalla ATC-numerolla oleva lääke tilalle.

Käytännössä lääkevaihdossa voi joutua ottamaan huomioon mitä erilaisimpia asioita. Vastaan ovat tulleet hinta, valmistaja, valmistusmaa, mutta ihan käytännön asiat: voiko tabletin puolittaa, minkä kokoinen se on (nielemisongelmia on kaikissa ikäluokissa), miten helposti lääkkeen saa otettua pakkauksesta, onko apuaineallergioita... Yksinkertainen maitoproteiiniallergia on joskus aika vekkuli juttu...

Ja päivittäin kuulee, miten jokin rinnakkaislääke ei ole toiminut, vaan on tullut vaikkapa sydänlääkkeessä sydänoireita, huonoa oloa... Jotka ovat korjaantuneet palaamalla takaisin tiettyyn valmisteeseen. Plaseboa, jokin muu muutos asiakkaan terveydessä tai sen kokemisessa - vai Se Pieni Ero biologisessa käytettävyydessä, erilaisesta valmistusprosessista (erilainen lääkkeen raekoko, liukenevuus, kulkeutuminen tai apuaineesta johtuva pieni erilainen käyttäytyminen kehossa)...? Ei välillä mitään hajua, mutta jos oireet ovat ihmisen mielestä selkeät, voimakkaat ja hän yleensä jopa kieltäytyy käyttämästä tiettyä rinnakkaislääkettä, niin hoitomyöntyvyyden, asiakaspalvelun ja lääketurvallisuudenkin nimissä on aika selkeää, että yritetään käyttää sitä asiakkaan parhaaksi katsomaa lääkettä.

Noissa ei tosiaan välillä kristallipallollakaan saa selvää, mikä sen asiakkaan kokeman eron ("huono olo", "sydämen toiminta muuttui", "rytmihäiriöitä"...) aiheuttaa. Mutta ei ole varaa vähätellä sitä asiakkaan kokemaa tunnetta. Onhan noita mielenkiintoisuuksia kohdille osunut. Eräälle ihmiselle annoin halvempaa vaihtoehtoista, ja sainpas sitten aika raskasta palautetta. Haittavaikutukset olivat niin rajut, että lääkkeen käyttö jäi siihen. Ja Pharmaca esiin, ja toden totta: sama vaikuttava aine, sama suolamuoto, sama määrä, sama lääkemuoto, apuaineissa ei selittäviä eroja - ja toisella tuotteella kuvataan Pharmacassakin nämä haittavaikutukset aika yleisinä, toisella ei lainkaan tai harvinaisina. Mistä ero, ei voi päätellä...  Ja asiakkaan mukaan minä olin tehnyt selvän taitovirheen ja palaute oli sen mukainen, ymmärrettävää sinänsä - ja tällä kertaa jopa hyvin perusteltua, koska haittavaikutukset eri rinnakkaisvalmisteilla Pharmacassakin erosivat toisistaan...

Mutta vain muutama prosentti ihmisistä havaitsee mitään eroa rinnakkaislääkkeiden välillä. Ero on vielä harvemmin vakava, erilaisia muita oireita kyllä tulee vastaan. Jos aiemmin käytössä ei ole ollut lääkettä, on yleensä melko lailla sama, mistä aloittaa. Mutta jos lääkkeitä vaihdellaan ja jostain/joistain lääkkeistä on haittavaikutuksia tai jokin muu syy on este lääkkeen vaihdolle, niin mielellään sitä toimivaa. Toimivaa ei silloin kannata lähteä muuttamaan. Samoin vanhukset tms. ryhmät voivat olla psykologisesti tarkkoja, että saavat tutun lääkkeen. Joskus se on ehto lääkkeen käytölle ja hoitomyöntyvyydelle.

Oma, näyttöön perustumaton mielipiteeni on, että jos taustalla alkaa löytymään sekoittavia tekijöitä enemmän, niin sitä vähemmän suositan ilman hyviä syitä rinnakkaisvalmisteisiin siirtymistä, jos nykyinen lääke toimii hyvin. Onhan noita bingoja, eräässä muistaakseni serotoniinin/noradrenaliinin määrää lisäävässä lääkkeessä asiakas oli käynyt läpi halvemmat vaihtoehdot (hinta "euroja per pakkaus"), ja ainoa, joka tuntui olevan hyvä käyttää, oli se alkuperäinen tuote, jonka kela pudotti korvausten piiristä (hinta "kymmeniä euroja per pakkaus"). Totesi, että ei ole varaa jatkuvasti ostaa, muista tulee sivuoireita, joten lääkkeen käyttö jää siihen. Hänelle todellisia kokemuksia, ja itselläni ei ole syytä olettaa, etteivätkö voisi johtua myös todellisista eroista lääkevalmisteissa tai niiden käyttäytymisestä hänen kehossaan. Ikävä tilanne hänelle. Mutta nämä ovat sitten "yksi tuhannesta" -sarjaa, että vaihtokelpoisuus estää koko lääkeryhmän käytön, kun ainoa toimiva lääke putoaa kelan korvauksista halvempien vuoksi.

Juu tuossa tuli vielä yksi mielenkiintoinen syy valita rinnakkaislääkkeiden (tai pitäisi valita itseasiassa eri lääkeaineiden) välillä. Tai liittyy aiemmin mainittuun nielemiseen. Vilkaisin Martindale's Complete Drug Referencestä erään lääkeaineen happolabiilisuuden. On happolabiili, eli voi hajota mahalaukussa, eli ei voi murskata ja syöttää potilaalle. Siksi tuote on enterotabletti eli päällystetty kalvolla, joka hajoaa vasta mahalaukun jälkeen ohutsuolen korkeammassa pH:ssa ja lääke pääsee pahemmin hajoamatta imeytymään. Kun lääkeaineelle ole esim. kapselia, jonka voisi avata (rakeet olisivat päällystettyjä, menisivät ehjinä läpi mahalaukun ja olisivat helpompia niellä), niin pitäisi vaihtaa täysin toinen lääkeaine. Se, miten kauan tuo lääke on tätä ennen murskattu ja annettu potilaalle, on sitten toinen juttu...  ;D

Ihan tälleen perustasoa oleva lääkevaihto - Lääkelaitoksella on listalla Burana 400 mg -tabletti (kalvopäällysteinen) ja Burana Caps 400 mg -kapseli keskenään samalla ATC-DDD -koodilla. Toki molemmat hajoavat aika nopsaan massussa. Burana-Caps -nestekapseleiden huippupitoisuus plasmassa saavutetaan n. 30 minuutissa, ja tehokkaana pidetty plasmapitoisuus n. 20 minuutissa. Burana -tablettien (200 mg ja 400 mg OTC eli käsikauppa) valmisteyhteenvedossa todetaan taas, että 200 mg tabletilla huippupitoisuus saavutetaan n. 1,5 tunnissa, ja tablettien farmakokinetiikan olevan lineaarista 600 mg:aan asti. Siinä pieni esimerkki, ja tietysti sieltä vaarattomimmasta päästä, että eroja joskus on...

Joskus mietin informaation läpinäkyvyyttä, jos samalle lääkeaineelle käytetään ehkä samoja farmakokineettisia tutkimuksia, ja kaikki arvot valmisteyhteenvedossa ovat samat. Mutta jos apuaineissa on eroa, ja olisikin ehkä jokin pieni ero, joka joskus voisi selittää jonkun asiakkaan havaintoja. Mutta kun Pharmaca ei oikein viittaa, millä valmisteella tulokset on saatu... Nythän etenevässä määrin voidaan käyttää aiemmin tehtyjä tuloksia lääkeinformaatiossa. Analytiikka ja erityisesti testit elävässä eliössä ovat erittäin kalliita, eikäpä mahdolliset (pienet?) erot moisen testauksen pohjalta ole todennäköisesti kustannustehokkaita. Vähän empiirisesti joskus valitaan lääkeaineidenkin ja vahvuuksien välillä, ja erot keskenään vaihtokelpoisten lääkkeiden välillä ovat lääkeaineiden eroja pienempiä. Tai ainakin pitäisi olla...  ;D

Minull aolisi monta kysymystä, joihin vastauksen löytyminen voisi joskus ehkä helpottaa asiakkaan elämää.

Edit: rivitysvirhe, vaikka koko teksti pitäisi kirjoittaa uusiksi, tiiviimmäksi...