Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

mca

Ensihoitoa verkko-opiskeluna...

Recommended Posts

KeijoK

Naurettavaa! Alkaa olemaan jo lähes yhtä heikkotasoinen koulutus kuin tuo pelastajatutkinnon "kirjekurssi" perustason sairaankuljettajan pätevyyden saamiseksi.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Sukunajo

Oli´han tossa yli puolet kentällä, vai ymmärsinkö väärin?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
mca

Ensihoitaja, kun oot tehny gradua aiheesta, niin varmasti osaat perustella hyviä puolia k.o. opetukseen?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Kerde

Verkko-opiskeluhan koskee vain teoreettisen tiedon opiskelemista. Käytäntö opetellaan sit kentällä. Joten ei siinä mitään, toimii niillä jotka osaa opiskella itsenäisesti. Mut kentälle tulee ehkä vähän enemmän työtä tuolllaisesta opiskelijasta? En tiedä, kunhan arvailen ja kuvittelen... :(

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Ensihoitaja

Joo kerrotaanpa vähän gradun tuloksista. Koetin tossa jo aiemmin kirjoittaa, mutta sivusto jotain herjas ja teksti hävis bittiavaruuteen.

Eli gradussa oli kohderyhmän koko 60, pääasiassa miehiä, ikä muistaakseni noin 25v. Opeteltava aihe ensihoitoa. Piloottitutkimus. Opetus toteutettiin näin vielä valvotusti luokkahuoneessa koneilla. Opetusta oli 6h. Niistä 4h teoriaa ja 2 koneella tehtävien tekoa. Tunnukset alueelle (WebCt) annettiin reilusti ennen kurssia ja katsottiin yhdessä miten alueelle pääsee kirjautumaan. Tunnukset oli luotu valmiiksi vaikka opiskelija voisi tehdä tämän hyvin itsekin. Ohjeeksii annettiin tutustua laajahkoon teoriamateriaaliin ennen tunteja itsenäisesti verkossa. Vain pieni osa oli käynyt kirjautumassa alueella etukäteen ja siellä vietetyt ajat olivat lyhyitä. Eli näillä ajoilla ei olla kyetty tutustumaan juuri ollenkaan materiaaliin. Teoriatunneilla sitten käytiin materiaalia yhdessä lävitse ja tämän jälkeen harjoitukset suoritettiin verkossa. Tehtävät ja niiden tekemisohjeet olivat koneella ja tehdyt tehtävät oli tarkoitus palauttaa alueen sisäisellä emaililla minulle.

Tutkimus toteutetiin teemahaastattelemalla 7 opiskelijaa. Tässä vaiheessa aineisto alkoi saturoitua (samat asiat toistuivat haastatteluissa), joten enempää haastateltavia ei tarvittu. WebCt alueen materiaalin oli tehnyt allekirjoittanut ja se oli tarkastettu oppilaitoksen toimesta. Haastattelussa oli tarkoitus saada selville mihin verkko sopii, miten tekniikka hallitaan, miten auttaa opintoja jne.

Ongelmaksi nousi se, ettei tekniikkaa hallittu. Koneelle ei päästy kirjautumaan itsenäisesti (vaikka tuonne alueelle pitäisi olla helppo mennä ja sitä käyttää). Ajan puute oli toinen ongelma, koska tunneilla oli läsnäolopakko eikä omalla ajalla opiskelu maistunut. Toisaalta omien koneiden puute oli ongelma. (gradu haastattelut toteutettu 2003!!!) Kysymisen ja vastaamisen ongelma koettiin netissä myös olevan. vaikka alueella on emailit ja yleiset keskustelualeet, koettiin kirjallinen kysyminen vaikeaksi ja vieraaksi, olihan kysymys ikuisesti netissä luettavana (vaikka alueelle ei päässyt kuin valvovat opettajat ja kurssin oppilaat). Toisaalta yksinäistä puurtamista vieroksuttiin ja pelättiin että ns. käsityöammatti jää liian vähälle harjoittelulle.

Eduksi nettiopiskelussa nousi sen aikaan ja paikkaan sitoutumattomuus. Suurin osa piti verkko-opetusta toivottavana opetusmuotona, kunhan se ei korvaisi kokonaan kontaktiopetusta. Netin opetuskäytölle löydettiin moni toimiva asioita, kuten video, kuva ja teoriamateriaalin välitys. Verkkoa pidettiin myös hyvänä kertausmahdollisuutena ja tietopankkina, ettei kaikkia tarvitse itse etsiä. Parhaana materiaalina nähtiin todellisesta ensihoitoelämästä tuodut esimerkit ja aiheeseen liittyvät kirjalistat. Mitä enemmän opiskelijalla oli aiempaa koneen käyttökokemusta sekä hoitotyön kokemusta sitä parempana hän piti verkko-opetusta ja sitä paremmin hän osasi toimia verkossa.

Verkko-opetusta toivottiin tueksi kaikkeen opiskeluun. Osa opinnoista oltiin valmiita siirtämään kokonaan verkkoympäristöön. Kaikkien haastatetutujen yhtänäinen mielipide oli, että esim. anatomian opintoja voisi pitkälti opiskella verkossa. Ensihoidon aiheista monia pidettiin kuitenkin aineina joita olisi parempi opiskella yhdessä ainakin osin. Ilmeni myös, että etukäteismateriaalia voisi olla netissä moniin aineisiin, jopa niihin kädentaitoharjoituksiin (esim. kuvia kanyloinnista).

Verkko-opiskelun mahdollisuutta työelämässä pidettiin merkittävänä. Nähtiin, että hankalat työvuorot antaisivat jatko- ja täydennyskoulutukselle verkossa mahdollisuun paremmin kuin erilainen lähiopetus. Tällöin myös perusosaaminen olisi jo ja uuden oppimista voisi  rakentaa sen päälle. Perusopinnoissa pelättiin, että verkon avulla kokemusoppiminen jää vähäiseksi, kun toiset oppilaat eivät jaa tietoaan muille tai kirjoittavat sitä nuukasti.

Ylllättävänä gradun ulkopuolelta ilmeni (opetusharjoittelutehtävääni liittyen), että ne ryhmät, jotka kokeilivat ensin aiempaa käytössä ollutta lähiopetusta harjoituksiinsa kokivat verkon paljon parempana ja selvempänä tapana keskittyä vain tähän uuteen opeteltavaan asiaan kuin ne jotka tekivät harjoitukset ensin verkossa. Kun ei ollut vertailu pohjaa erilaisiin harjoitustapoihin pidettiin verkkoa äkkiseltään uhkana ja vaikeana tapana opiskella. Kun oli kokeiltu toista tapaa opiskella huomattiin verkon selkeys opiskelussa ja sen mahdollisuus antaa keskittyä vain opittavaan asiaan.

Vielä toinen yllättävä tieto aiheeseen ilmeni graduni jo valmistuttua. Kävin ohimennen itse hakemassa muutaman tiedoston toiseen opetustehtävään verkko-oppimisympäristöstä ja katsoin mielenkiinnosta onko kukaan enää käynyt oppimisalueella. Yllätys oli suuri, koska lähes kymmenen opiskelijaa oli kirjautunut vielä alueelle heidän opiskelujensa viime viikoilla tai valmistumisen jälkeen. Eli tässä kävi toteen haastatteluissa ilmennyt tarve verkolle kertaamisopinnoissa ja työelämässä.

Itse olen suorittanut todella paljon verkko-opintoja yliopisto opiskelujen aikana. Pidin niitä erityisen onnituneena ratkaisuna, kun opiskeltiin erilaisia teoreettisia asioita, kuten tutkimusmenetelmiä. Verkon kautta opiskelin myös yhteistyössä eri yliopistojen hoitotieteiden laitoksilla opiskelevien kanssa. Taisin tehdä yhden projektinkin jonkun Oululaisen kanssa. Tuli verkon kautta halvemmaksi ja helpommaksi kuin reissata laitosten välillä. Verkossa opiskelu vaatii kuitenkin opiskelijalta paljon: Itsenäisyyttä, rehellisyyttä, rohkeutta, omatoimisuutta ja eritoten hyvää kirjallista ulosantia, kun se mitä normaalisti sanot pitää kirjoittaa.

Verkon sopivuutta ensihoidon perusteiden opiskeluun en pidä hyvänä, koska oppijat ovat nuoria ja tarvitsivat ehdottomasti ryhmän tukea ammatilliseen kasvuunsa. Vaikka netissä opiskelu on hyvin vuorovaikutteista niin se on erilaista kuin luokassa tapahtuva oppiminen. Joskin on edelleen hyvä muistaa, että jokainen opiskelija on yksilö ja luokkaopetuskin on menossa yhä enemmän itsenäiseen oppimiseen päin. Itse en kuitenkaan missään tapauksessa laittaisi syventävää opetusta koneelle, koska laboraatiot jäävät tällöin hyvin vähälle.

Kentällä opetetaan sanotaan, mutta itse en ainakaan halua perääni kulkemaan opiskelijaa jolla ei ole mitään käsitystä siitä mitäs nyt tehdään. Ainakin yksityisellä puolella, kun tehdään pitkää vuoroa ja ollaan lähes naimisissa työparin kanssa niin ollaan sitten opiskelijankin. Jos opiskelija ei ole koskaan esim. ottanut ekg, mitannut rr tai edes tiedä miltä deffa näyttää niin huh huh. Ja mitäs sitten, kun harjoittelusta puolet ajetaan pillikyytiä, jossa ei voi ruveta opettamaan sitä ekg ottoa ja toinen puoli d-siirtoa missä ei toimenpiteitä tehdä. Voikos sitten käydä niin, että valmistuu ensihoidon ko:sta opiskelija joka ei näitä toimenpiteitä edes ole nähnyt tehtävän? No oppihan siinä tietenkin potilaan kohtaamista, mutta entäs se hoito, katselemalla kun ei kaikkea voi oppia. Joo jäähän niiden keikkojen väliin aikaa, mutta...jos kiirettä on ja useampi vuorokausi duunia niin tuskin jaksaa opettaa niillä tauoilla. Eli pitää olla normaalit labratunnit ja sitten voidaan loppujen tuntien kanssa leikitellä verkossa tai missä vaan.

Niin siis kyllä, puollan verkko-opetusta kaikessa, kunhan järki on mukana, mutta että kaikki syventävät teoria, se on liikaa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
mca

Kiitti hoitotieteen guru kattavasta vastauksesta! Kyllä samoilla linjoilla kanssasi olen monesta asiasta(mm. jatkokoulutus) ja on hyvä, että kirjallistakin tuotosta on tuotettu. Tästä aiheesta voisi kovasti jauhaa ja heittää provoja ilmaan, mutta jätetään asia sikseen. Millasetkohan resurssit koululla on järjestää ensihoidon opintoja? Opettajat työelämässä? Simulaatiot? Yhteistyötahot?. Onko muuten mahdollista jostain saada käsiin kys. gradua?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Ensihoitaja

Taitaa olla kaikissa terveydenhoito-oppilaitoksissa, joissa ensihoitoa opetetaan. Laitan sulle privana tarkemmat tiedot.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Asiantuntija Mäki

Eikun ajattelin vain kysäistä mitä mieltä väki...http://www.kam.fi/virtuaalikoulu/sosiaalijaterveys/ensihoidon_koulutusohjelma.htm.. Nyt täytyy rehellisesti kysyä, että mihin se raja vedetään? Mielestäni puhutaan käsityöammatista, johon opiskellessa ei pitäisi verkko-opinnoilla olla mitään sijaa huh.gif En tiedä. Valaiskaa viisaimmat. Miksi? :-

No ite ensihoitolähäriksi opiskelleena olisin vaan ollut helpottunut jos ei olisi tarvinnut olla opettajan opissa. Pelotti oikeasti mennä kentälle ekaan harjoitteluun. Opettaja opetti mitä sattuu. Vanhemmat opiskelija sitten opetti nuorempia kun esim intubointia ei opettaja suostunu näyttämään ku kerran ja sitten olikin viikon tauko ja aiheesta näyttö.

Amkin kirjasta luettiin asioita mitä se oli opettanu väärin ja opettajallekin näytettiin mutta ei suostunut muuttamaan kantaansa.

Eli ainakin erääseen sos. alan oppilaitokseen kirjekurssi ja äkkiä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×