Lääkkeiden sidosaineet

[C/T]

Apteekki kävi kylässä :(....

Tähän asti olemme jakaneet osastolla lääkkeitä siten että olemme jakaneet sitä valmistetta mitä apteekki meille armollisesti toimittaa, eli eri firmojen rinnakkaisvalmisteita samalla vaikuttavalla aineella ja potilas saa sitä mitä kulloinkin on tarjolla. Nyt kuitenkin farmaseutti antoi ymmärtää että tähän rinnakkaisvalmisteesta toiseen siirtymiseen tarvitaan jatkossa lääkärin siunaus. Syynä on eri rinnakkaislääkkeiden mahdollisesti eriävät lääkkeen sisältämät sidosaineet. Käytännössä tämä tulee olemaan huomattava rasite, eri lääkärit määräävät eri kauppanimen alla olevia lääkkeitä, jolloin toisen tykätessä toisesta se tulee aiheuttamaan sen että joten kuten hallinassa oleva lääkekaappi tulee olemaan täyteen propattu rinnakkaisvalmisteita. Tai sitten lääkäreiden aika tulee olemaan hyvin sidottu näihin valmisteesta toiseen siirtymisiin ja samalla myös minun aikani menee näiden lääkelistojen uusimisessa osaston lääkekaappia vastaavaksi. Joten voitte farmaseutit hyvin kuvitella että en yksinkertaisesti pystynyt kuuntelemaan kolleeganne motivointia tähän uuteen käytäntöön :), yritän nyt kuitenkin saada ammattillaisen otteen tähän asiaan joten auttakaas.

Joten miksi? Aiheuttavatko eri sidosaineet erilaisia herkyysreaktioita? Puolella korvalla kuunnellessani ymmärsin että yksi syy tähän käytäntöön siirtymisessä olisi näiden mahdollisten sivuvaikutusten kiinni saaminen. Googlatessani en kuitenkaan löytänyt aiheesta tietoa, joten jos linkkiä löytyisi olisin kiitolinen.  Tiedän että monissa lääkkeissä on laktoosia, jolloin teoriassa herkkä laktoosi-intorelantikko voisi saada suuresta määrästä laktoosia sidosaineena olevista lääkkeistä oireita, mutta onko tämä käytännössä mahdollista? Tämä onkin ainoa sivuvaikutus jonka tiedän jonka sidosaine voisi mahdollisesti aiheuttaa, onko muita? Ja voiko perusteluna olla myös se että eri sidosaineet lääkkeessä vaikuttaisivat vaikuttavan aineen imeytymiseen, jolloin toinen olisi teoriassa tujumpaa? Tuskin. Vai?

Ollanko myös Suomessa siirtymässä tälläiseen? Ja jos ollaan tietääkö joku onko suunnitteilla jotain rinnakkaislääkelistaa identtisillä sidosaineilla? Ainakin nopealla Fassin silmäilyllä rinnakkaisvalmisteista suurinosa on sidottu samoilla aineilla joten toivottavasti touhuun olisi mahdollista saada jotain tolkkua ;D. Vai oliko silmäilyni liian nopea ja totuus on paljon karumpi?

Joten foorumin farmaseutit, olisin kiitollinen linkeistä/tiedoista. Tack.

[Apteekin setä]

Oliko kyse vain yhdestä lääkeaineesta, vai koskeeko tuo käytäntö kaikkia valmisteita? Markkinoilta löytyy valmisteita jotka eivät ole vaihtokelpoisia keskenään, vaikka sisältävätkin samaa vaikuttavaa ainetta samalla pitoisuudella.  Näin äkkiseltään mieleeni tulee lamotrigiini, jota on saatavana usealta eri tehtaalta.

    Lamotrigiinin (kuten muidenkin epilepsialääkkeiden/eräiden psyykenlääkkeiden) käytön kannalta on toivottavaa ylläpitää mahdollisimman tasainen lääkeainepitoisuus elimistössä. Tavanomaisesti rinnakkaisvalmisteissa sallitaan +-20% haarukka biologisesti hyväksikäytettävän lääkeaineen osuudessa. Tämä haarukka ei epilepsialääkkeiden (tai psyykenlääke klotsapiinin) kohdalla ole hoitotuloksen kannalta kovinkaan toivottu.

  Mikäli potilaan käyttämästä lääkkeestä on markkinoilla olemassa edullisempi vaihtokelpoinen rinnakkaisvalmiste, on apteekin ilman muuta tarjottava sitä. Vaihtokelpoisia valmisteita voi tarkastella hintoineen vaikkapa täältä:

http://www.terveysportti.fi/terveysportti/geneerinen.koti

Mitä lääkkeiden sisältämään laktoosiin tulee; se on ani harvoin potilaan vatsavaivojen taustalla. Laktoosia voi intoleranttikin käsittääkseni nauttia ad 6 g/vrk ennen intoleranssioireiden ilmentymistä. Lääkkeiden aiheuttamien "laktoosi-intoleranssioireiden" taustalla lienee usein miten psyykkiset syyt (potilas keskittyy tarkkailemaan vatsan toimintaa lääkkeitä nautittuaan) tai lääkeaine itse. Lukuisat lääkeaineet aiheuttavat muutoksia vatsan toimintaan. Muita mahdollisia vaivoja voi aiheutua esim. eräiden valmisteiden sisältämästä gluteenista (keliakia). Gluteenia sisältävien apuaineiden käytöstä ollaan kuitenkin jo lähes tyystin luovuttu.

Lisäksi on olemassa koko joukko lääkeaineita jota kelatoituvat (eivätkä tämän jälkeen imeydy) kahden arvoisten metalli-ionien esim. Al2+, Fe 2+, Mg2+, Ca 2+ kanssa. Kelaatio edellyttää kuitenkin näiden ionien nauttimista samaan aikaan kelaatiolle herkän lääkeaineen kanssa.

  Ikävä kyllä, kahta identtistä valmistetta apuaineiden suhteen ei taida olla (lukuun ottamatta saman firman tuotteita esim. Cipramil ja Sepram tai Burana ja Ibusal)

[Lääkärihoitaja]

Uusimmassa lääkärilehdessä oli artikkeli siitä, että lääkkeen laktoosi ei voi aiheuttaa oireita laktoosi-intolerantikoille. Jotka näin väittävät, kuulemma olet luulosairaita.

[C/T]

Oliko kyse vain yhdestä lääkeaineesta, vai koskeeko tuo käytäntö kaikkia valmisteita? Markkinoilta löytyy valmisteita jotka eivät ole vaihtokelpoisia keskenään, vaikka sisältävätkin samaa vaikuttavaa ainetta samalla pitoisuudella.

..../.....

Ikävä kyllä, kahta identtistä valmistetta apuaineiden suhteen ei taida olla (lukuun ottamatta saman firman tuotteita esim. Cipramil ja Sepram tai Burana ja Ibusal)

Kyllä se koskee ihan kaikkia lääkkeitä, mitään lääkettä ei saisi enään vaihtaa toiseen, ilman lääkärin lupaa. Ja ne vaihtokelpoiset tuotteet ollaan kyllä aina katsottu Fassista, jos koodit on täsmännyt silloin sillä vaihdolla on ollut maan Läkemedelsverketin siunaus. Ja apoteekki on myös aina lähettänyt viestin lääketilauksen mukana, jossa ilmenee mikä tuote on nyt tällä kertaa se halvin ja hyväksytty vaihdettavaksi. Tosin taisit myös antaa vastauksen mitä eroa on myös näillä ennen hyväksyttävästi samoilla lääkkeillä, ne apuaineet, jotka eroavat tuotteesta toiseen. En tosin ymmärrä mitä merkitystä näillä apuaineilla on, jos kerran eivät mitään sivuoireita aiheutakkaan?  Ja jos nyt tässä vaiheessa yhtäkkiä aletaan sitä vaihtokelpoisten -lääkkeiden listan käyttöä  kyseenalaistamaan, niin tulee kanssa mieleen että eikö niitä lääkkeitä ja niiden eroavaisuuksia oltu sitten tarpeeksi hyvin tutkittu ennen sen listan käyttöönottoa? Vuosia on ollut ja yhtäkkiä ne lääkkeet olisivatkin liian erilaisia? Aika kummallisen kuvan vaan antaa lääketurvallisuudesta...

Mikäli potilaan käyttämästä lääkkeestä on markkinoilla olemassa edullisempi vaihtokelpoinen rinnakkaisvalmiste, on apteekin ilman muuta tarjottava sitä.

Ihmettelen vaan miten käytännössä tämä Ruotsissakin oleva mahdollisuus voidaan toteuttaa, jos ja kun se tulee tulevaisuudessa vaatimaan sen lääkärin hyväksynnän siihen halvempaan tuotteeseen vaihtoon. Menee sekä apteekin että lääkärin aikaa siihen puhelimessa oloon kun tiskillä oleva asiakas haluaa sitä halvempaa.

Lamotrigiinin (kuten muidenkin epilepsialääkkeiden/eräiden psyykenlääkkeiden) käytön kannalta on toivottavaa ylläpitää mahdollisimman tasainen lääkeainepitoisuus elimistössä. Tavanomaisesti rinnakkaisvalmisteissa sallitaan +-20% haarukka biologisesti hyväksikäytettävän lääkeaineen osuudessa. Tämä haarukka ei epilepsialääkkeiden (tai psyykenlääke klotsapiinin) kohdalla ole hoitotuloksen kannalta kovinkaan toivottu.

No tämänkaltaisten lääkkeiden kohdalla ollaan aina katsottu pitoisuudet tuotteesta toiseen siirryttäessä. Tähän käytäntöön toi uusi säännös vaikuta, tiedossa on ja kontrollin alla 8).

[Pernasoppa]

Mielenkiintoista shittii bamlaatte. Tuo laktoosijuttu taitaa olla samaa sarjaa kuin nämä jotkut potilaat jotka sanovat että "Burana ei auta mitään, kyllä Ibumax on parempi!"

[voikukka]

Muistan jonkun kollegani kertoneen sukulaisestaan (  ;) ), että tälle ihmisille jostakin tiettyä vaikuttavaa ainetta sisältävistä lääkkeistä kävi vain yksi valmiste, jossa ei ollut tiettyä sidosainetta. Kaikista rinnakkaisvalmisteista hän sai rajuja allergisia reaktioita juuri tuon sidosaineen vuoksi. (muistaakseni se oli joku tulehduskipulääke, mutta tästä en ole varma)

[Pöllö]

Suomessa ollaan menossa enemmän suuntaan, jossa vaihtokelpoisuus on laajentunut entisestään, ja jos sitä vielä voi laajentaa, niin olisi hyvä: kustannukset putoaisivat. Nythän on puhuttu myös sellaisesta, että yhteiskunta maksaisi korvauksia vain halvimman lääkkeen mukaisesti, ja asiakas maksaisi itse erotuksen. Hurjimmat puheet vilauttelevat myös lääkkeen tilaamista netistä, jos vain yhteiskunnalle halvempaa. Noo, mielenkiintoisia puheita, kun edes kaikkia lääkkeitä tai lääkeraaka-aineita ei pienoisille Suomen markkinoille saada välillä lainkaan... Tai markkinoille on tuotu esim. yksi halpa dumppauserä jotain lääkevalmistetta, johon korvaus hinnat on sidottu, joita ei ole sitten sen jälkeen enää nähtykään. Meillä lääketilausluettelossa roikkuu kymmeniä tuotteita, joita ei saa väliaikaisesti tukusta, ja onpa pari lääkettä, joita en muista, koska viimeksi on edes saanut... Onneksi niille on yksi rinnakkaislääke, jokainen myyntikerta aiheuttaa vain selityksen KELA:lle...

Seuraavia nopeita havaintoja, penkaisen sitten vähän parempia lähteitä. Geneerisissä valmisteissahan sallitaan Suomessa eri suolamuotoja. Esim. Norvasc on amlodipiinibesylaatti ja Amlodipin Ratiopharm amlodipiinimaleaatti. Pharmaca antaa täsmälleen samat arvot imeytymiselle ja poistumiselle, sidosaineissa ei löydy erityisiä ihmeellisyyksiä, vaan eipä vain joku siedä toista näistä valmisteista. Vielä jännempi on muistaakseni esim. alpratsolaami. Alprox ja muita tuotteita. Pharmacassakin oli eri tavoin sivuvaikutukset kuvattu eri rinnakkaistuotteille. Ja on kohdille osunut mm. sellainen, että yksi sivuvaikutuksista (samalla lääkemuodolla) asiakkaalla aiheutti yhdellä valmisteella aivan hillittömän syljenerityksen (-> valmisteen käyttö loppui siihen), toisella tuotteella ei vastaavaa vaikutusta.

Nythän täällä on sallittua eri suolamuodot, ja biologisen vasteen pitäisi olla sama ts. tiettyjen toleranssien välillä. Lääkkeillä testataan muistaakseni jonkinlaisia liukoisuuksia (kehon ulkopuolella lasipurkissa), ja hieman vaihteluväliä sallitaan pl. esim. lääkeaineet, joiden terapeuttinen indeksi on hyvin kapea, ja moinen vaihtelu merkitsisi (ainakin kumulatiivisesti) huomattavaa vaikutusta lääkkeen vasteessa, toksisuudessa tms. Näitähän ovat mm. eräät psyyken- ja sydänlääkkeet.

Oma detaljinsa on se, että geneeristen valmisteiden lupahakemuksissa käsittääkseni voi osin hyödyntää alkuperäislääkkeiden tutkimuksia (vältetään eläinkokeita ja kalliiden tutkimusten toistamista), niin en tiedä, jääkö jotain näkemättä. Jostain muistan lukeneeni arvioita, että muutama prosentti ihmisistä havaitsee eroja vaihtokelpoisten lääkkeiden välillä. Käytännössä meillä tulee vastaan melko useinkin ihmisiä, jotka ovat kokeilleet yhtä tai useampaa rinnakkaisvalmistetta, joista esimerkiksi yksi tai kaksi toimii siten, ettei asiakas koe lääkkeen käytön olevan liian vaikeaa tai mahdotonta. Selittäviä tekijöitä on usein mahdoton tunnistaa, mutta yleensä uskon kyllä ihmisen omiin tuntemuksiin. Valitettavasti vain korvauskäytäntö pudottaa joitain valmisteita liian kalliina kokonaan korvattavien ulkopuolelle, ja mm. joillain psyykepotilailla on lääkkeen käyttö jopa loppunut. Pari Efexor -asiakasta on tämän sanonut ja eipä heitä ole näkynyt. Alkuperäinen maksaa liikaa. Jos toki toimii toisinkin päin: rinnakkaistuote ei aiheuta mitään, alkuperäistuote ja olo tuntuu pahalta, paluu rinnakkaistuotteeseen, ja kaikki ok. Paljonhan lääkkeitä vaihdellaan sivuvaikutusten vuoksi. Vaikka statiineissa saatetaan käydä muutamakin läpi, ennenkuin tehokas ja haittoja aiheuttamaton lääkeaine löytyy - mutta siinä siis vaihdetaan vaikka simvastatiini rosuvastatiiniksi.

Laktoosia tosiaan pitää saada selvästi enemmän, mitä yhdessä lääketabletissa tavallisesti on, jotta oireita tulisi. Jotkut ihmiset väittävät, että jos laktoosia on pieniäkin määriä (voi olla tabletin massasta iso osa, mutta jos tabletin massa on joitain satoja milligrammoja, niin), ja oireita tulee, niin enpä väitä vastaan. En osaa sanoa, miten syntetisoituja (muista kemikaaleista rakennettuja, ei luonnosta ts. maidosta peräisin olevia) lääketeollisuuden laktoosit tavallisesti on, mutta taustalla voi olla reagointi johonkin muuhun.

Osalla ihmisiä on maitoproteiiniallergia, ja eräs henkilö kertoi olevansa äärimmäisen herkkä ja reagoivansa voimakkaasti myös lääkkeisiin, joissa on

ylipäätään laktoosia. 17 lääkevalmistetta tuli käytyä läpi, löydettyä yksi liivatekapseliin tehty - ja maahantuoja selvitti maailmalta, mistä (erittäin kovan teollisen prosessin läpikäynyt) liivate oli tehty - naudasta... Viikon sisällä vastaan on tullut myös keliakia, soijaproteiinille reagointi, ja kala- ja äyriäisallergia, on eräissä lääke- ja luontaisvalmisteissa raaka-aineena (eräät rasvaa sitovat laihtumisvalmisteet, niveliin käytettävät tuotteet). Apuaineista on viime aikana tullut penkaistua mm. maltoosia, ja kuinkas ollakaan, Pharmacakin varoitti (harvinaisesta) anafylaktisesta reaktiosta valmisteessa, jossa taisi olla aineina vesi + maltoosi (jos nyt aineet oikein muistin). Varoitus saattaa toki perustua tiukkaan järjestelmään ja raportoituun voimakkaaseen reaktioon hoidon yhteydessä, mutta ihmiset voivat allergisoitua joskus varsin mielenkiintoisesti. Mm. tulehduslääkeallergiat ovat välillä erittäin rajuja, vaikeisiin anafylaktisiin reaktioihin johtavia.

Vastaan on tullut myös sanomansa mm. talkkivalmisteelle allergisoitunut henkilö. Raaka-aine: talkki. Ei muuta. Kosmetiikassahan on sitten useita allergisoivia aineita, lanoliini (lampaasta), parabeenit (säilytysaineita), jodiyhdisteet ja klooriheksidiinit nyt ovat muissa tuotteissa oireita aiheuttavia. Onpa joku todennut eräiden rasva-alkoholijohdosten aiheuttavan reaktioita... Kosmetiikassa ja perusvoiteissa yksi aine. Näitä sitten saa surffata MedLinesta sun muualta ja oikeasti tarkastella, onko artikkeleita tai raportteja todellakin allergisista reaktioista, ja kyllä niitä usein löytyy. Ja Pharmacahan hyvin usein toteaa lääkevalmisteiden kontraindikaatioiden kohdalla ”yliherkkyys lääkeaineelle tai jollekin apuaineelle”. Lääkevalmisteen kohdalla on nykyisin Pharmacassa numeerista tai suuruusluokkakohtaista tietoa sivuvaikutuksista ml. yliherkkyysreaktiot ja niiden vakavuudesta. Tosin tieto on lääkevalmistekohtaista, eikä kerro, mikä osuus aiheutuu yliherkkyyksistä millekin valmisteen ainesosalle.

Oma näkemykseni on, että hyvin suurella osalla ihmisiä lääkevaihto toimii. Osalla ("muutamia prosentteja") syystä tai toisesta joudutaan vaihtelemaan vaihtokelpoisten valmisteiden välillä ja palaamaan esim. ensin otettuun alkuperäiseen/geneeriseen valmisteeseen (myös geneerinen valmiste vaihdetaan usein vielä halvempaan ajan myötä, hinnat elävät ja geneeristen tuotteiden saatavuus tai varastossa oleminen samoin; apteekit eivät voi pitää aina kaikkia jopa 15 vaihtokelpoista varastossa, osa niistä jää varmasti myymättä, meillä on joistain tuotteista jopa 10 - 12 hyllyssä ja varaston arvo on iso, muutokset varaston hinnassa tarkoittavat vuodessa yllättävän isoja menoja). Syy jää usein tuntemattomaksi, mutta asiakkaalla on melko hyvä oikeus vaihtaa saman ATC-ryhmän sisällä vaihtokelpoiseksi määritellyn lääkkeen välillä. Toki joskus lääkäri käyttää oikeuttaan kieltää lääkevaihto, syystä tai toisesta. Allergioiden suhteen homma voi olla mielenkiintoista, koska voi olla joskus hankalaa tietää, onko allergiaa aiheuttava aine missä tuotteessa, jos sitä ei tunneta. Ainakin lääkeaineallergioita testataan Suomessakin, jos jonoa niihin on toisinaan kai kuukausiakin.

Ruotsissa taisi olla ns. viitehintajärjestelmä, eli asiakkaan ottaessa halvinta olennaisesti (yli 10 %:a ?) kalliimman lääkkeen, maksaa asiakas erotuksen. Suomessa korvausprosentti (42 %:a tai alempi erityiskorvausprosentti 72 %:a) lasketaan kaikille lääkkeille, mutta velvollisuus on kysyä asiakkaan halu vaihtaa halvimpaan lääkkeeseen. Ns. hintaputki eli halvimmat vaihtoehdot ovat euron parin sisällä lääkkeen kokonaishinnasta riippuen. Jos jokin lääke on liian kallis, se ei kenties ole siis korvattava ollenkaan, asiakas maksaa kaiken.

Täsmälleen samat apuaineet on muuten ainakin yhdessä silmätipassa ja sen geneerisessä tuotteessa. Nyt en vain nopeasti muista, mikä lääkeaine se oli. Leo Pharman valmistama oli se toinen valmiste niistä, jos oikein muistan.

Mut vilkaisenpas vielä tuossa Isosta Sinisestä Kirjasta. Pikku hetki. Sorry pitkä teksti, väsyneenä ei tule mietittyä pätkääkään mitä kirjoittaa, vaan vastuu on lukijalla.

[Apteekin setä]

Oikein ilolla tulee noita Pöllön juttuja luettua. Perusteellisia vastauksia näissä keskusteluissa aina kaivataan.

Nuo silmätipat taisi olla nimeltään Fucithalmic Leo Pharma. Varsinaista rinnakkaisvalmistetta näille tipoille ei löydy. Rinnakkaistuontivalmiste kyllä löytyy Paranovan maahantuomana. Rinnakkaistuontivalmisteet ovat samalta valmistajalta kuin alkuperäisvalmisteet. Rinnakkaismaahantuontia harjoittava yritys siis ostaa lääkkeen alkuperäisvalmistajalta, pakkaa uudelleen ja myy hieman pienemmällä katteella. Kyseessä on tietysti sama valmiste kuin alkuperäinen eli myös apuaineet ovat samat.

[Pöllö]

Ai niin se oli rinnakkaistuontivalmiste! Kiitos kun oikaisit!  :)

Ja vielä noihin apuaineallergioihin:

Joo. Nopealla tiedonhaulla suht luotettavista lähteistä löytyypi mainintoja allergioista mm. soijapohjaisille aineille.

Rohdosvalmisteissa (yleensä kasviperäisiä aineita) löytyypi kyllä allergisoivia aineita. Samoin kalaöljyvalmisteet ovat kala-allergikoille riski. Eräät valmistajat toteavat tosin eräistä tuotteistaan, että kalaproteiineja ei pitäisi olla jäljellä. Herkimpien allergikoiden pitäisi kuitenkin kokeilla varovaisesti... No joo, vastaavia happoja saa kyllä kasvikunnastakin...

Juu ja lääkeaineissahan on esim. allergioita insuliineille (proteiineja), samoin rokotteillahan (erinäköisiä mikrobeista, allergeeneista siedäterokotuksissa) löytyy allergisoivia aineita. Rokotteiden säilöntäaine tiomersaali (engl. thiomersal) on ollut usein otsikoissa, ja sehän voi aiheuttaa myös erilaisia vasta-ainereaktioita, myös allergisia. Ilmeisesti kuitenkin raportoituja on melko pieni määrä. MedLinen kautta löytyy maininta, että 16 – 18 %:a reagoi testeissä tiomersaalille, mutta testit ennustavat hyvin huonosti rokotteiden todellista allergiaa aiheuttavaa vaikutusta (http://www.phac-aspc.gc.ca/publicat/ccdr-rmtc/07vol33/acs-06/index_e.html).

Natriumbisulfiitti mainitaan tuoteselosteissa mahdollisena ”allergian tyyppisten reaktioiden aiheuttajana” – sulfiittireaktiothan ovat mm. viinivalmisteissa melko tiedostettuja. On ollut joissain adrenaliinivalmisteissa. Daktarin (mikonatsoli) –voiteen pakkausseloste (Orion) mainitsee apuaineen nimeltä butyylihydroksianisoli voivan aiheuttaa mm. kosketusihottumaa.

Tuosta laktoosin aiheuttamasta oireestahan löytyy sitten eritasoisia viittauksia epäilyihin, että kyseessä ei olisi laktoosi-intoleranssi, vaan maitoproteiiniallergia, ja tätähän keskustelua on myös Suomessa nähty. Nuorilla on tutkittu maidon vaikutusta ruuansulatuskanavan ongelmiin, ja viitteitä ruokapohjaisesta reagoinnista on löydetty, vaan ei pahemmin sitten maitoon liittyen… (Paajanen L, Korpela R, Tuure T, Honkanen J, Järvelä I, Ilonen J, Knip M, Vaarala O, Kokkonen J. Cow milk is not responsible for most gastrointestinal immune-like syndromes--evidence from a population-based study. Am J Clin Nutr. 2005 Dec;82(6):1327-35.)

Surffasin hieman myös Euroopan ja Yhdysvaltain lääkevirastojen sivuilla (www.emea.eu.int ja www.fda.gov) hakien tietoa termeillä excipient allergy. Apuaineista löytyy jonkinmoista dataa sisältäviä julkaisuja, esim:

http://www.emea.europa.eu/pdfs/human/productinfo/3bc7a_200307en.pdf

EMEA:n ensimmäinen viite luettelee allergeenisina mm. aprotiniinin (voiteet), maapähkinäöljyn (oliko joissain liivatekapseleissa), atsovärit (E102, tartrazine, E110, susnset yellow FCF, E122, azorubine, carmoisine E123, amaranth, E124, ponceau 4R red, cochineal red A E151 brillia), bentsyylialkoholin (ai joo toi on tullut myös vastaan), setyylialkoholin, kloorikresolin, lanoliinin, orgaaniset elohopeayhdisteet, hydroksibentsoaattijohdannaisia (tullut myös vastaan allergia-asioissa; E214 Ethyl hydroxybenzoate, E216 Propylhydroxybenzoate, E217 Sodium propylhydroxybenzoate, E218 Methylhydroxybenzoate, E219 Sodium methylhydroxybenzoate), seesamiöljy (myös tuotteissa ja allergiat tiedettävä), soijaöljy (en muista, oliko eräissä kapseleissa), tosiaan sulfiitit (E220 sulphur dioxide, E221 sodium sulphite, E222sodium bisulphite, E223 Sodium metabisulphite, E224Potassium metabisulphite, E228 Potassium), vehnätärkkelys (vehnäallergikoille, hyvin pienet määrät ei kai vaikuta keliaakikoihin),

Jokunen muu aine voi aiheuttaa ihoreaktion (voi kun kerrottais millä reaktiolla, löytyis kyllä toisaalta penkoessa…: Perun balsami, bronopoli, risiini, stearyylialkoholi, lanoliini), lisäksi bentsalkoniumkloridi (säilöntäaine, bakterisidi, jos oikein muistan) bronkospasmin. Nyt ei ole yhteyttä Pharmacan sähköiseen versioon, niin voisi vilkaista, missä lääkkeissä Suomessa noita apuaineita muuten on, omaan muistiin en siinä luota. Bergamotteöljyhän on aikaa poistettu joistain tuotteista UV-reaktioiden vuoksi.

Tuolta FDA:lta ei heti löydy kerättyä matskua… Ja itse asiassa olisi edellä mainituistakin hyvä tietää suuntaa-antavasti, miten harvinaisia allergiset reaktiot niille oikeasti ovat, ja vilkaista esim. FimNetin kautta, onko artikkeleita lääkeaine- ja apuaineallergioiden testaamisesta esim. yliopistosairaaloissa tai HUS:n allergiasairaalassa.

Sitten on monia hajusteita, jotka ovat allergeeneja, ja muutamia muita, jotka voivat muistaakseni olla allergisoivia. Limoneeni tulee ensin mieleen, eräät terpeenijohdannaiset kai hyvin harvoin.

Omalta näppituntumalta hirmuisen yleistä ei ehkä allergiat apuaineille ole. Lääkeaineista allergiat tosin tunnetaan paremmin, ja mieleen tulee heti asetyylisalisyylihappo-, erilaiset tulehduskipulääke-, penisilliiniallergiat (+ ristiallergiat eräille muille antibiooteille), monet muut antibiootit, amoksilliini-ihottumat, onpa vastaan tullut jopa simvastatiinista hurjat ihottumat saanut, monet auringon kanssa reagoivat valotoksisuutta tai valoyliherkkyyttä aiheuttavat valmisteet jne. jne.

PubMedista kun vielä lataa termeillä ”excipient allergy”, niin löytyy viitteitä (useimmiten harvinaisiin) allergisiin reaktioihin mm. oktyylidodekanolilla, trometamolilla, polidokanolilla, karboksimetyyliselluloosalla, polyetyleeniglykolilla, trietanolamiinilla, gelatiinilla, sorbitaanimono-oleaatilla mahdollisesti kuten muilla sorbitaanijohdoksilla, povidonilla, etyleenidiamiinilla ja sen johdoksilla… Ja näistä osaa on kyllä tuotteissa. PubMed viittaa myös ihoreaktioihin rautavalmisteilla, josta olen myös kuullut. Tween 80 eli polysorbaatti 80 voi olla anafylaktian induktori (ei-immunologisella mekanismilla). Ilmeisesti harvinaisempia reaktioita ovat mentolin, makrogolin (4000) aiheuttamat anafylaksiat. Makrogolejahan on monessa tuotteessa. Kosmetiikassa mainitaan vielä Kathon CG ja oleamidopropyyli dimetyyliamiini.

FimNetistä löytyi nopsasti pari viitettä, mutta ne olivat lääkeaineallergioista (yleisimpiä testeissä reagoineita amoksisilliini, klindamysiini ja metronidatsoli), mutta onhan noita, mikrobi- ja epilepsialääkkeitä, ACE-estäjiä, kalsiumkanavan salpaajia, steroidivalmisteita… Ai joo, tuossa olis Pharmaca, mutta en taida jaksa etsiä noita tuotteita, joissa allergisoivia apuaineita on.

Apuaineallergiat varmaan on aika harvoin ainakaan tiedostettu vastaantuleva syy vaihtaa lääkettä? Mutta rinnakkaislääkkeissä voi olla muita imeytymiseen ja sivuvaikutuksiin liittyviä syitä, jotka lääkärin on syytä ottaa huomioon. Vaikkapa vanhuksilla voi olla syytä pysyä tutussa ja tutunnäköisessä lääkkeessä, ja monesti joudutaan ottamaan huomioon ihan tabletin koko tai lääkevalmisteen muoto ylipäätään (voiko sen niellä; lapset, vanhukset, dementikot, muuten vain vaikea niellä pilleriä), voiko tabletin puolittaa jne. jne. Mutta kliinistä työtä tekevillä lääkäreillä on varmasti enemmän käytännön kokemukseen perustuvaa tietoa todellisista lääkeaine- ja apuaineallergioista!

PubMed tosin antoi hyvin mielenkiintoisen viitteen (Piney D, Commun N, Kanny G.: Food allergens submitted to compulsory food labelling in the 50 highest-selling drugs in France. Allerg Immunol (Paris). 2005 Oct;37( 8 ):309-13.), jonka abstraktissa todettiin Ranskassa pengotun 86 lääkkeestä 176 valmistetta, ja 58,6 %:ssa oli allergeeni, joka ilmeisesti pitäisi ruokatuotteissa merkitä, ja asianmukainen varoitus löytyi vain noin puolesta näistä lääkevalmisteista: ” An excipient deriving from an allergen with obligatory labelling in food is present in 58.6% of the studied pharmaceutical formulations. Almost one third (32.2%) of these medications are correctly labelled since the excipients in question are already known to have adverse effects.”

Oli hyvä penkaista, koska allergioihin törmää, jos ei päivittäin lääkeaineissa niin hyvin usein kosmeettisissa tuotteissa. Kosmeettisissa tuotteissa on myös hartseja, perusvoiteissa voi muuten olla myös eräitä öljyaineksia, ja muistelen, että EDTA olisi myös ihoreaktioita aiheuttava. Silleen tyypillisimmistä allergia- ja ihoreaktioita aiheuttavista lääkkeistä yleensä lääkärit ja farmaseutit ovat tietoisia tai lääkejärjestelmät mainitsevat, ja usein ainakin näkyvämmät ihoreaktiot saati tietysti vaikeammat allergiset reaktiot jollain tapaa osataan linkata lääkkeeseen, tai ainakin pitäisi miettiä lääkkeiden mahdollista roolia.

Harmillisesti tämä teksti on nyt hitu harhaanjohtavaakin, koska teksti on vain kvalitatiivista eli viittaa, mitkä aineet ovat/voivat olla allergeeneja, mutta ei kerro todennäköisyyttä, muutamat soittavat kelloa muuallakin esiin tulleina allergeeneina, mutta osalla taitaa todellinen allergeenisuus olla harvemman kohdalle osuvaa. Listaus ei ole myöskään apuaineiden osalta ehkä kaiken kattava, ja varsinaisten lääkeaineiden (vaikuttavat aineet) osalta vain muutaman aineen osalta edes mainitseva. Pharmacaa on ihan hyvä lukea allergioiden ja vasta-aiheiden osalta.

Edit: Yhden julkaisun viite näkyi osin hymiönä (numero kahdeksan ja sulku peräkkäin).  :D

[Pöllö]

Juu ja Suomessa ei tiedossa ainakaan itselläni järjestelmää, josta voisi suoraan hakea rinnakkaistuotetta, jossa olisi "mahdollisimman samanlaiset apuaineet". Vilkuilin Lääkelaitoksen sivuilta tuota keskenään vaihtokelpoisten lääkkeiden perusrekisterin sisältökuvausta, ja siellä oli mainittu rekisterin sisältävän vaikuttavan aineen nimen, muttei apuaineita...?

Pharmacassa apuaineet luetellaan, mutta nyt en muista Pharmacan sähköisen laajan version hakuriveistä, oliko siellä vaikuttavien aineiden lisäksi myös apuaineet - näin voisi vaikuttavan aineen pohjalta hakea lääkevalmisteita, ja sitten apuaineiden pohjalta hakea tuotteita, joissa esim. on allergisoiva apuaine. Kotoa toimii vain tuo suppea terapiaosa.

Mutta muutenhan nuo rinnakkaisvalmisteet ryhmitellään sen ATC-luokituksen (Anatomical Therapeutic Chemical, ATC) mukaan, ja nykyään lääkelaki sallii tosiaan vaihdon, kun kyseessä on vaikuttavan aineen eri suolat, esterit, eetterit, isomeerit, isomeerien seokset, kompleksit ja johdannaiset, ellei vaikuttavien aineiden välillä ole merkittävää eroa tehossa tai turvallisuudessa tai niissä molemmissa.

Vaihtokelpoisia Suomessa eivät Lääkelaitoksen sivujen mukaan ole lääkkeet, jotka on tarkoitettu vain sairaalakäyttöön, lääkelaastarit, parenteraalisesti tai inhalaationa annosteltavat ja eräät ATC-luokat (farmakologiset ja kliiniset syyt, vaihto rinnakkaistuonti- ja rinnakkaisjakeluvalmisteeseen mahdollinen ts. sama valmiste eri maahantuojalla): mm. insuliinit ja analogit, veritautien lääkkeet, sydänglykosidit, rytmihäiriölääkkeet, immunoseerumit, immunoglobuliinit ja rokotteet, epilepsialääkkeet ja obstruktiivisten hengityssairauksien inhaloitavat lääkkeet. Miten Ruotsissa, on toinen juttu. Lisäksi eri lääkemuodot voivat olla keskenään vaihtokelpoisia tai vaihtokelvottomia: http://www.nam.fi/uploads/rinnakkaislaakeluettelo/q12006/Vaihtokelpoiset_laakemuodot.pdf

Mutta tuo samojen apuaineiden tunnistaminen... Tuo rinnakkaistuontivalmisteiden tunnistaminen voisi olla ennen parempia hakutoimintoja yksi systemaattisempi keino tunnistaa konkreettisesti samat lääkkeet. Senhän pystyy tavallaan rivien välistä lukemaan osasta tuotteita ihan tuosta lääkelaitoksen vaihtokelpoisten lääkkeiden luettelosta (http://www.laakelaitos.fi/laaketieto/laakevaihto/index.html), mutta ei siinäkään suoraan voi nähdä, mikä oikeasti on rinnakkaistuontivalmiste...

Oliko FASSissa (www.fass.se) sitten jokin keino jo poimia apuaineiltaan vastaavia tuotteita? Ei osunut silmään - ja vielä luokittelu on enempi sen lääkkeen (vaikuttavan aineen) biologisen vastaavuuden kuin (lääke- ja apuaineiden) kemiallisen vastaavuuden kanssa, mutta jos apuaineita olisi pakko alkaa orjallisesti vertaamaan, niin pakkohan rekisterien ja hakumenetelmien on alkaa myös elämään...?

Vai löytyykö Apteekin sedältä joku tietolähde, mikä ei noviisille muistu lauantai-iltana mieleen?

[Apteekin setä]

Apuaineiden perusteella ei (vielä?) voi hakea valmisteita ymmärtääkseni mistään rekisteristä. Tosin rinnakkaisvalmisteita ei tavanomaisesti ole niin järjetöntä määrää, etteikö nuo apuaineet nopeasti Pharmacasta kurkkaisi.

Rinnakkaistuontivalmisteet tunnistaa pääsääntöisesti valmisteen nimestä, joka on sama kuin alkuperäisellä + rinnakkaistuojan nimi esim. Viagra 50 mg Paranova. Hassu juttu, mutta farmasiaportaalin verkkoPharmaca

http://www.coronaria.fi/vaihe4/?module=5920827 

ei näköjään näitä rinnakkaistuotuja edes ehdota vaihtokelpoisiksi...

Apuaineista tuli vielä mieleen muslimit ja liivate. Tuleeko sitä käytännössä mainittua aina muslimipotilaille lääkkeen sisältämästä (sian) liivatteesta? Itseltä tämä juttu toisinaan unohtuu. On tainnut Muhamed muutaman kerran pyöriä haudassaan kun Arabian pojat pistelee Obsidania poskeen...

[Pöllö]

Kiittää Apteekin setää...

Ja rokotteet ovat sitten vielä oma maailmansa, mutta rokotekoulutetut ihmiset sun muut KTL:t tietävät paremmin...