Farmaseutit osastoilla

[mca]

Tuossa pohdiskelin syvimpiä olemassaolon tarkoitusperiä ja ajattelin kysyä Teiltä mielipiteitä Meilahdessa tapahtuvaan farmaseuttien invaasioon vuodeosastoille. Jutun juurihan piilee siinä, että farmaseutit kajoavat sairaanhoitajan pyhimpään, eli lääkekaapille  8) Eräille meikun osastoille kun on ostettu farmaseutti jakamaan lääkkeet! Onko muualla tapahtumassa vastaavaa?? ja pitäisikö toimintaa yleistää myös muihin organisaatioihin?? Pistäkääs moderaattorit galluppia kehiin :)

[ETI]

Samoin Tays:ssä on heman osastolla oma farmaseutti arkipäivisin.

Hän jakaa pillerit tarjoittimelle, josta hoitaja vie ne potilaille. Laimentaa antibiootit valmiiksi jääkaappiin, tekee lääke, neste -ja sytostaattitilaukset. Ja tarvittaessa opastaa hoitajaa, kun tietämys elektrolyyttilisistä loppuu (esim. KCL 240mmol, NaCl 180mmol, Glycophos 30ml, Mg 20ml, Soluvit+Nutritrace, kaksi pussia Nutriflex plussaa ja totaalit 7l. Litra menee jo antibiooteissa...)

Hän toimii asiantuntijana eri sytostaattien tiputusohjelmissa ja lääkkeitä jakaessaan tarkkailee lääkkeiden yhteisvaikusten mahdollisuuksia.

En ole koskaan kokenut, että farmaseutti olisi mitenkään "tunkeutunut hoitajien pyhimpään". Pikemminkin olen onnellinen, että osastollamme on mahdollisuus käyttää hänen asiantuntemustaan hyödyksi.

Viimeiseksi: Kiitos Eila, emme tulisi toimeen ilman sinua  :-*

[trikki]

Meidän talossa on kokeiluna jollain osastoilla farmaseutti jakamassa lääkkeet. Opiskelija kertoi kuulleensä, että siellä ei opiskelija jaa lääkkeitä harjoittelun aikana. Ihmettelen kovasti asiaa.

Oon aika vanhanaikainen enkä näe miksi ulkopuolinen farmaseutti pitäisi tehdä lääkkeenjako tarjottimille. Lääketuntemus vähenee lääkkeen viejältä, on vaikea tarkistaa onko kupeissa oikeat pillerit jos ei tunne ulkonäköä. Lain mukaan lääkkeen viejä on vastuussa lääkkeen annosta, ei se joka pillerit on jakanut kuppeihin.

Terveyskeskusosastolla ei mielestäni ole tarvetta yliopisto-tasoista lääkkeen jakajaa, vaan sh/lh-koulutus  riittää. Meillä se voisi johtaa sh toimien vähentämiseen, koska sairaanhoidollista on kuitenkin aika vähän.

[Keep the faith]

Malmin M-osastoilla on farmaseutit. A-osastoista en tiedä.

[Pöllö]

Maailmallahan sairaaloiden osastoilla työskentelee huomattavasti enemmän farmaseutteja kuin Suomessa. Suomi on tässä suhteessa vuosikymmeniäkin jäljessä, ja veikkailisin, että hiljalleen farmasistien määrä tulee lisääntymään.

Nythän farmaseutit työskentelevät mm. teollisuudessa, tuotekehityksessä, markkinoinnissa, hieman tutkimuksessa - ja erityisesti lääkejakelussa, jossa tehtäviin on kuulunut myös lääkkeiden valmistus. Lisäksi hommiin on tullut mukaan lääkeneuvonta, monenlaiset byrokratian asiat korvausasioiden huomioimisesta lähtien, ja jatkuvasti etenevä yhteistyö terveydenhuollon muiden yksiköiden kanssa. Sairaalamaailmassa farmaseuttinen osaaminen on liittynyt lääkkeiden tilaukseen, jakeluun ja varastointiin sekä mm. eräiden lääkkeiden antamiseen joidenkin tartuntatautien osalta, mutta paljonhan sairaala-apteekeissa myös on valmistettu lääkkeitä, laitettu tuotteita käyttökuntoon sekä vastailtu mitä ihmeellisimpiin kysymyksiin lääkeaineista ja -valmisteista.

Käsittääkseni HUS:n sairaala-apteekki pyörittää aika valtavaakin lääkehankintaa, valmistaa lääkkeitä potilasryhmille, joille kaupalliset tuotteet eivät suoraan sovi, valmistaa tutkimus- ja kokeilukäytössä olevia valmisteita, laittaa käyttökuntoon mitä erilaisimpia valmisteita, valmistelee keskitetysti vaativia sytostaatti- ja steriilivalmisteita ja pyrkii antamaan muiden tehtävien ohella lääkkeisiin, apuaineisiin ja farmaseuttiseen teknologiaan liittyvää neuvontaa. Joissain paikoissahan logistiikan hoitaminen ulottuu osastokohtaisiin kaappeihin asti.

Maailmalla osastofarmaseutit ymmärtääkseni voivat olla hyvinkin läheisessä yhteistyössä hoitajien ja lääkärien kanssa, ja farmaseuttien koulutus on syventynyt selvästi enemmän sairaalafarmasiaan. Suomessa koulutetaan kyllä sairaalafarmasiaa, se on keskitetty käsittääkseni Kuopioon, mutta eipä kyllä hirveästi sitä farmasistista osaamista vielä ole viety käytännön töissä eteenpäin. Maailmalla on maita, joissa farmaseutti on kiinteä osa toimintaa. Sairaalafarmasia auttaa ja palvelee muuta osastoa lääkehankinnan lisäksi lääkkeiden valmisteluissa, selvittää valmisteiden farmakokineettisia ominaisuuksia potilaan kannalta, tuo tietoa lääkkeiden kokonais- ja yhteisvaikutuksista.

Kyse ei todellakaan ole siitä, kuka "saa" jakaa pillerit, eikä aihetta kannata tarkastella reviirikiistojen näkökulmasta. Enemmän kannattaa miettiä, onko nyt kaikki saatavilla oleva tieto lääkkeistä käytössä potilaan hyväksi, onko järkevää siirtää jotain ehkä puutteellisesti osattuja toimintoja jollekuulle muulle, voidaanko hoitajien työtaakkaa keventää jollain tavalla jne. Itse asiassa juuri kuulin kritiikkiä nykyisestä lääkkeenjakokäytännöstä, kun tehtävä voi vaihdella henkilöltä toiselle, ja tavallisesti lääkkeenjaon tekevät yököt vuorokaudenaikana, jolloin tarkkaavaisuus ei taatusti ole parhaimmillaan. Todellisuuttahan on myös, että lääkkeiden valmistaminen ja käyttökuntoon saattaminen osastoilla on valitettavasti myös huonosti ohjattua, valvottua ja tapahtuu toisinaan aika puutteellisissa oloissa.

Sairaalafarmaseuteille olisi paikoin tarvetta, eikä se ole hoitajilta pois. Ei vaikka fysioterapeutin ilmestyminen osastolle ole hoitotyöstä pois, vaan päinvastoin sen pitäisi tuoda lisää osaamista potilaan parhaaksi ja vapauttaa resursseja, jotta hoitajat voisivat vielä paremmin keskittyä hoitotyöhön. Tietysti farmaseutin ja hoitajan välillä tulee tehdä työnjakoa, ja tietyt asiat varmasti tulee molempien osata. Maailmalla on kuitenkin esimerkkejä, joissa molemmat ammattikunnat kykenevät työskentelemään hyvin rinta rinnan, järjestelmä toimii eikä muunlaista järjestelyä edes kaivatakaan.

Kääntäen voisi sanoa, että on jopa hassua, miten vähän Suomessa on sairaalafarmaseuteiksi koulutettuja farmasisteja osastotoiminnassa poislukien ihan kriittisintä farmaseuttista osaamista vaativat sairaala-apteekit, jotkin syöpäosastot ja vastaavat. Jatkokoulutuksen saatavuus Kuopiosta ei ehkä ole nyt ihan paras mahdollinen, mutta kun lääkkeet ovat myös osastohoidossa eräs keskeisimpiä ja potenteimpia instrumentteja, niin voisihan sitä kysyä, miten osasto toimisi, jos siellä ei olisi hoitotyön asiantuntijaa, sairaanhoitajaa. Homma toimii kyllä näinkin, mutta voi kysyä, mitä sillä menetetään, mitä jää saamatta.

Eihän osastofarmaseutti ole viemässä keneltäkään töitä tai vähentämässä osaamista, vaan joillakin osastoilla on tarvetta päinvastoin saada lisää tukea, apua ja jopa hitusen toisenlaista osaamista sitä vaativaa lääkehoitoa tukemaan. Suomalainen sairaanhoitaja on osaava ja joutuu pyörittelemään / saa pyöritellä lääkehoitoa, mutta veikkailisin, että joskus saattaisi olla kiva siirtää jotain töitä jollekulle muulle ja jos osastolla olisi joku, jolta kysellä farmaseuttista näkökulmaa sen sijaan, että ottaa yhteyttä etäämmällä olevaan sairaala-apteekkiin tai yrittää tavoitella lääkäriä aiheesta. Joka on lääkehoidon asiantuntija monella tapaa, mutta maailmalla sairaalafarmaseutit taas on koulutettu tuomaan monenlaista muuta täydentävää tietoa lääkepalettiin. Joku joskus kertoili, että parhaat sairaalafarmasistit tosiaan penkovat mitä ihmeellisintä lääkeinformaatiota, osallistuvat lääkehoidon suunnitteluun ja laskeskelevat kaikenlaisia kineettisiä malleja muuta henkilökuntaa tukien. Oma osa-alueensa on sitten lääkehoidon laadunvarmistus ja lääketurvallisuuden kehittäminen.

Veikkailen, että sairaalafarmasia tulee 10 - 20 vuoden aikana muuttumaan aika lailla, ellei sitten taas muut organisaatiomuutokset ja halut leikata toimintoja estä kehitystä. Muutokset tuskin ovat nopeita, ja myös sairaalafarmasian osaaminen on tällä hetkellä ihan liian vähäistä, kun suomalaisen koulutusjakomallin mukaan sitä "ei saa opettaa" muualla kuin yhdessä yliopistossa kaukana maan väestön painopisteistä. Jos farmasistia osastolle tarjotaan, niin tuskin kannattaa rakentaa esteitä hänen toiminnalleen - eikä myöskään heittää kaikkea vastuuta tyyliin "sinähän sitten hoidat kaiken eikä meidän tarvii niistä tietääkään". Vaan haetaan sitä tiimityöskentelyä, ja rakennetaan sairaalafarmaseutit tasolle, jossa sitä sairaalan lääkehuoltoon ja potilashoitoon painottuvaa korkeakouluopetusta on se 120 opintoviikkoa + kymmenien opintoviikkojen erikoistumiskoulutus päälle. Siinä voi miettiä, paljonko farmaseuttista osaamista hyvältä sairaalafarmaseutilta voi löytyä verrattuna perussairaanhoitajaan - jolla taas on sitä toisenlaista osaamista taas potilaan parhaaksi. Ja tällainen apulainen olisi hoitajan ja lääkärin tukena ja apuna, ei "määräämässä" ja "viemässä töitä", ja kaikkein vähitenhän lääkehoito, lääkkeiden valmistelu sekä potilaan lääkehoito on pelkkää pillerien jakamista kuppeihin...  8)

Kokeilinpa googlettaa ihan sanoilla "sairaalafarmasia" ja "sairaalafarmaseutti". Tulokset ovat surkuhupaisia. En edes löydä Googlen kautta (tai Kuopion yliopiston sivuilta) tietoa, mitä sairaalafarmasia Suomessa on, tai miten sairaalafarmaseuteiksi erikoistutaan. Että tällä tasolla mennään, jos joltain osastolta löytyy joku osastofarmaseutti, niin oikeastaan voisitte olla tyytyväisiä, meno on kansallisesti katsottuna aika korkealla tasolla...?! En muuten Kuopion yliopiston sivuilta löydä nopeasti edes tietoa, miten sairaalafarmasian koulutukseen edes haetaan...!!! Helsingin yliopiston Teollisuusfarmasia -sivut nyt löytyvät edes samantien... Myös Kuopiossa opiskelleena en nyt kovin ylpeä ole tästä tuloksesta...

Eipä silti, farmaseutin perustutkinnossa ei edes ehditä paneutua lainkaan sairaalafarmasiaan, ja aika lääkelogistiikkapainotteista tuo koulutus muutenkin siinä suhteessa on. Toki tuo logistinen ja siihen liittyvä taloudellinenkin puoli on tärkeä, koska tällä hetkellähän lääkehankinnat kilpailutetaan, ja poliittinen paine lääkekustannusten laskemiseksi on kova. Suomihan on ollut vähän lääkehoidon kehitysmaita, eli uusia lääkkeitä on otettu vähän käyttöön, ja toisaalla lääkehoito on ollut purkautumiskanava resurssi- ja organisaatiopuutteille muilla terveydenhuollon saroilla, kärjistäen tyyliin "jos ei ole resursseja antaa muuta hoitoa, kirjoitetaan resepti". Sairaaloiden peruslääkevalikoimahan määräytyy tietysti tarpeiden ja parasta hoitoa kuvaavien ohjeistusten pohjalta, mutta hintakilpa siellä(kin) kovenee entisestään. Jonkin sairaanhoitopiirin lääkekulut kokonaisuudessaan vuodessa ovat kuitenkin aika isot - joten ei ole myöskään ihan sama, miten lääkeketju kokonaisuudessaan toimii sinne potilaaseen asti, ja millainen hoitomuoto valitaan, miten sen tehokkuutta arvioidaan...

Siinä yksi hieman provosoiva mielipide, nyt olisi kiva kuulla oikeiden osastofarmaseuttien näkemys aiheeseen.  :)

[puh]

Oon aika vanhanaikainen enkä näe miksi ulkopuolinen farmaseutti pitäisi tehdä lääkkeenjako tarjottimille. Lääketuntemus vähenee lääkkeen viejältä, on vaikea tarkistaa onko kupeissa oikeat pillerit jos ei tunne ulkonäköä. Lain mukaan lääkkeen viejä on vastuussa lääkkeen annosta, ei se joka pillerit on jakanut kuppeihin.

Itse en kyllä voi yhtyä tähän mielipiteeseen. Ainakin meillä valmisteet vaihtuvat niin usein, ettei siinä tahdissa ehdi oppia, mikä pilleri näyttää miltäkin. Toisekseen, miten tuo jakaminen ja vastuu eroaa siitä, että joku sh on edellisenä päivänä jakanut lääkkeet valmiiksi?

Toki itsekin tykkään omalla osastollani siitä käytännöstä, että annan potilaalleni aina vain itse jakamiani lääkkeitä.

[Pernasoppa]

Meillä on ½ farmaseutti ja ½ lääketyöntekijä osastolla. Heidän toimenkuvansa on minulle jäänyt hieman epäselväksi, mutta kun ei oikein ole kiinnostanutkaan. Hoitavat lääketilaukset ja täydentävät lääkekaappeja, pyörittävät sellaista kirjallista työtä mitä monessa paikassa siis hoitajat tekevät. Farmaseutti laimentelee ainakin kardioplegialiuokset, ja tekisi kyllä sytostaatitkin mutta yleensä niitä tarvitaan päivystysaikana vain.

[hoitajatar79]

Meillä on osastofarmaseutti arkisin aamuvuoroissa osastolla. Hän valmistaa iv-lääkkeet, iv-nesteytys pullot,  iv-nutritiot, jakaa po-lääkkeet, päivittää iv-lääkkeiden osastokohtaisia ohjeita...

Farmaseutti on suunnattoman suuri apu, kun tarvii selvittää erityisen tarkkoja sytostaattiasioita tai mitä tahansa lääkkeisiin, nutritioihin liittyvää... mitä saa tiputtaa yhtäaikaa, mitkä ei missään nimessä sovi keskenään yhteen, jne jne...

En koe, että farmaseutti tunkisi sairaanhoitajan reviirille tai vähentäisi sairaanhoitajan ammattitaitoa - päinvastoin! Ilta- ja yövuoroissa kaikkien lääkkeiden valmistamista ehtii kyllä taas tekemään ja viikonloppuisin samoin. Joku mainitsi, että kun ei itse ole jakanut/valmistanut lääkkeitä, niin ei mielellään niitä potilaalle anna. Meille tulee arkisin sairaala-apteekista iv-sytostaatit, onhan siihenkin vain luotettava, että lääke on oikein tehty! Johonkin on pystyttävä luottamaan!

[Farmanautti]

Kuule Pöllö, veit sanat suustani. Nekin, mitä en edes tiennyt olevan olemassakaan...

Hienosti sanottu kaikki oleellinen. :-*

Farmasistit sairaaloissa ja varsinkin osastoilla on aivan omanlaatuisensa joukko.

Kun osastoilla katsotaan kieroon, eikä sairaala-apteekeissa ymmärreta hölkäsen pöläysta

mikä on työnkuva, vaaditaan pikkasen uudisraivaajahenkeä omaan maailmankuvaan.

Me emme ole tulossa kenenkään "reviireille", vaan tuomassa toisenlaista näkemystä

lääkehommeleihin.

Se, että tuntee jonkun pillerin ulkonäöltä, ei tee pilleritieteen asiantuntijaa.

Mä tiedän puoliintumisaikoja, interaktioita, sivuvaikutuksia,laimennusohjeita, säilyvyyksiä (nimenomaan miksi joku asia

on niin kuin se on) ja miten niitä voi kemiallisten ryhmien mukaan sovellella.

Tiedän myöskin mistä hakea elintärkeä tieto liittyen lääkkeisiin, silloin kun on tarvis.

Ja enkä ala mestaroimaan hoitajien taikka lääkäreiden työtä.

Annan vaan puolueettoman lääkenäkemyksen ja that´s it.

Viimeiseksi: Kiitos Eila, emme tulisi toimeen ilman sinua  Pusu

Mä tunnen Eilan ja voin hyvin kuvitella, että kaikki on samaa mieltä  :-*

Eila on asiantuntija. Isoilla kirjaimilla.

[mca]

Tämän threadin ei missään nimessä ollut tarkoitus olla provokatiivinen, jos joku asian on niin tulkinnut. Halusin pienin sanakääntein tuoda asiaa esille ja herättää keskustelua. Itse arvostan farmasian ammattilaisia suuresti ja koen tarpeelliseksi farmaseuttien tulemisen osaston käyttöön. Tämän myötä varmasti sairaanhoitajien omakin ammattitaito karttuu, kun vieressä on osaava konsultti. Silti on syytä tarkkaan näinä rajallisen työvoiman vuosina miettiä, millaisille osastoille farmaseutteja annetaan. Heman ja syto-osastot ymmärrän, mutta miksi, oi miksi ja mihin tavallinen sis/kir-osasto heitä tarvitsee??

[Vieras: meho]

Meidän osastolla on toistuvasti äärettömän paljon virheitä lääkekorteissa kun ne tarkastetaan oh:n kanssa viikottain. Niinpä kannatankin farmaseuttien tuloa meillekin. Hän saisi keskittyä rauhassa lääkkeiden jakamiseen, kun hänen ei tarvitsisi välittää samaan aikaan soivista kutsukelloista. Korostan, että olen lh, enkä itse jaa lääkkeitä, eli sikäli asia ei kosketa minua, mutta potilasturvallisuutta ajatellen kannatan ajatusta. Lääkekorttien virheet ovat nimittäin olleet joskus jopa vakavia.

Osastomme sairaanhoitajat taas eivät haluaisi farmaseutteja, koska siten heidän perushoitotyönsä lisääntyisi, mikä sekin on ymmärrettävää. Kuitenkin "oma lehmä ojassa" -ajatteluun nyt syyllistyvänä ottaisin mieluusti sh:n parikseni kentälle myös iltapäivisin. Aamutöiden jälkeen on hemmetin raskasta puurtaa vielä iltapäiväkin ja vielä pienemmällä porukalla.

[trikki]

Meidän osastolla on toistuvasti äärettömän paljon virheitä lääkekorteissa kun ne tarkastetaan oh:n kanssa viikottain. Niinpä kannatankin farmaseuttien tuloa meillekin.... potilasturvallisuutta ajatellen kannatan ajatusta. .....Lääkekorttien virheet ovat nimittäin olleet joskus jopa vakavia.

Osastofarmaseutti ei ymmärtääkseni tee lääkemuutoksia eikä hänellä ole oikeuksia katsoa potilastietoja koneelta. Lääkekorttien virheet ovat tehneet sh:t. Meillä iltavuoroon tulevista sh:sta toinen tulee aikaisemmin ja lääkkeen jakoon on varattu tunti.  Lääkemuutoksista vastaa aamu-sh potilaiden hoitamisen lomassa.

Siis jakaminen ei minusta ole ongelmallista, vaan lääkemuutosten toteuttaminen oikein.

Meilläkin oh:kin  tokaisi juuri äsken, että farmaseuttia tarvitaan kun korteissa on virheitä. Mutta ei ajatellut asiaa ihan oikein loppuun asti.

[Vieras: meho]

Trikki, meillä oli oh:n kanssa puhetta ihan samasta asiasta (ollaankohan samassa työpaikassa?). Totta on, että lääkemuutokset jää sh:lle ja meillä on sama systeemi, että yksi sh aloittaa iltavuoron tuntia ennen muita, jotta ehtii jakaa lääkkeet. Meillä (akuuttiosastolla) potilaat vaihtuu joskus tiuhaankin myös iltaisin ja lääkärit tekevät muutoksia myös iltavuoron aikana, niin silloin lääkemuutosmerkintöjä tekee myös muut kuin se jakava sh. Aika usein niitä jää tehtäväksi myös yököille.

[Farmanautti]

Tämän threadin ei missään nimessä ollut tarkoitus olla provokatiivinen, jos joku asian on niin tulkinnut.

Sori, jos ajattelit mun ottaneen herneitä nenuliin. En ottanut ja saatoin vastata kipakkaasti, jota pahoittelen.

Osastofarmaseutti ei ymmärtääkseni tee lääkemuutoksia eikä hänellä ole oikeuksia katsoa potilastietoja koneelta

Juu..ei tee lääkemuutoksia tietenkään ja jaa...kyllä mulla on oikeus käydä tsekkailemassa potilastiedot. Ihmettelenpä vaan miksi ei olisi oikeuksia?

TEO:n laillistamana ammattilaisena ja osastolla duunissa tekemässä aikaslailla oleellisia aisoita potilaan lääkehoidon optimoimiseksi ja en saisi käydä katsomassa

asioita jotka lääkehoitoon vaikuttaa? Kerropas pykälä joka sen kieltää.

Muuten olen sitä mieltä, että osastofarmaseuttien invaasio on järkevämpi alussa suunnata yliopistosairaaloihin ja hevijuuseri lääkehoito-osastoihin (sytot, tehot etc.)

Jatkoa voi sitten miettiä myöhemmin.

Geriatriapuoli olis hyvä saada kanssa farmasian piiriin, koska ikääntyminen tuo rutkasti haasteita lääkityksiin.

Vanhan ihmisen kroppa ja yleensäkin aineenvaihdunta aivan erilainen tapaus kun nuorella ja vetreällä ihmisellä.

Samoin keskosilla ja vastasyntyneillä.

No juu..luin vastaukseni läpi ja se näyttää taas äkäseltä. ;D

Ei se ole. Ja tykkään kovasti, että tästä asiasta keskustellaan. Farmasisti hiipivät suurella todennäköisyydellä pikkuhiljaa sinne sun tänne ja

on järkevää pikkuhiljaa miettiä, miten ne saa tarpeeksi hyödynnettyä ilman, että kukaan kokee varpaillensa tallotuksi.

Rauhaisaa joulunodotusta  :nauraa:,

T.Farmanautti

[dino]

TEO:n laillistamana ammattilaisena ja osastolla duunissa tekemässä aikaslailla oleellisia aisoita potilaan lääkehoidon optimoimiseksi ja en saisi käydä katsomassa

asioita jotka lääkehoitoon vaikuttaa? Kerropas pykälä joka sen kieltää.

Niin paljon erilaisia talokohtaisia rajauksia potilaan papereihin pääsemiseksi olen kuullut että ei olisi typerimmästä päästä se että farmaseutti ei niihin pääsisi. Hyvä jos jossain liberaali ja luottavainen linja näissä asioissa.

[trikki]

[

Juu..ei tee lääkemuutoksia tietenkään ja jaa...kyllä mulla on oikeus käydä tsekkailemassa potilastiedot. Ihmettelenpä vaan miksi ei olisi oikeuksia?

TEO:n laillistamana ammattilaisena ja osastolla duunissa tekemässä aikaslailla oleellisia aisoita potilaan lääkehoidon optimoimiseksi ja en saisi käydä katsomassa

asioita jotka lääkehoitoon vaikuttaa? Kerropas pykälä joka sen kieltää.

En mitään pykälää tiedä, mutta voin kuvitella, että  tietoturvasta vastaavat saattavat vastustaa, että farmaseutit saisivat potilastietojärjestelmään oikeudet. Meillä on pian myös lääkkeet koneella. Itse en siis asiaa vastusta. Meidän talossa asiaa vasta kokeillaan muutamalla osastolla, joten en tiedä mitkä oikeudet farmaseuteilla on.Luulen vaan ettei oikeuksia ole...

Miten on muualla potilastietojärjestelmien kanssa? Saako farmaseutti täydet oikeudet koneelle?

Farmaseuttien tuloon osastolle on monta hyvääkin pointtia.  Esim. lääkekorteilla olisi lääkkeet oikeilla klo-ajoilla eikä siis samaan aikaan olisi keskenään sopimattomia lääkkeitä. Tämä on paras plussa, minkä nyt keksin. Miinuspuolena on vahvimpana se, että "lyhyet" illat loppuvat/harvenevat. Vanhuksen työssäjaksaminen kärsii :nauraa:

[C/T]

Esim. lääkekorteilla olisi lääkkeet oikeilla klo-ajoilla eikä siis samaan aikaan olisi keskenään sopimattomia lääkkeitä.

http://www.terveysportti.fi/terveysportti/ia_yhteisvaikutus.koti

[Pöllö]

Juu..ei tee lääkemuutoksia tietenkään ja jaa...kyllä mulla on oikeus käydä tsekkailemassa potilastiedot. Ihmettelenpä vaan miksi ei olisi oikeuksia?

TEO:n laillistamana ammattilaisena ja osastolla duunissa tekemässä aikaslailla oleellisia aisoita potilaan lääkehoidon optimoimiseksi ja en saisi käydä katsomassa

asioita jotka lääkehoitoon vaikuttaa?

Varmaan riippuu rooleista, mitä farmaseutille halutaan antaa. On ihan hyvä periaate, ettei potilastietoja katso kuin ne henkilöt, jotka niitä tarvitsevat ammatissaan tarvittavien tehtävien suorittamiseksi. On ehkä mielenkiintoista, että terveydenhuollon (yliopisto)ammattitutkinnon suorittanut sitten rajattaisiin kokonaan pois potilastiedoista, tai muut henkilöt määrittelisivät, mitä tietoa voidaan antaa.

Jos rooliksi annetaan lääkkeiden jakaminen ja niiden tarkastaminen lääkekorttien pohjalta ja lääkevalmisteiden käyttökuntoon laitto + esitetään itse rajattuja kysymyksiä vailla sen ihmeempiä taustatietoja, niin mikäs. Tekee varmaan farmaseutin elämän helpoksi. Jos sitten tarvitsisikin lääketurvallisuuden nimissä olla tärkeää tarkastaa erilaisia laboratorioarvoja, tietää allergioita, syitä aiemmille sairaalakäynneille (joista tilastojen mukaan kohtalainen osa voi johtua vääristä lääkkeistä tai yhteisvaikutuksista - eikä näitä kaikkia aina hoksata siinä käynnillä)... Tai jos muuten vain on tärkeää tietää aiemmasta lääkityksestä (jokin lääke on ollut, ei ole toiminut, miksi, mitä se ehkä tarkoittaa...

Tai kuten tuossa jokin aika sitten kävi omalla kohdalla, että olipas vaihdettu lääke X uuteen lääkkeeseen, ja asiakas ei enää oikein pysykään enää pystyssä, kun verenpaineet olivat yhtäkkiä reilut 50 pykälää normaalia alemmat. Syy: aiempi lääke ei ollut sopinut kovin hyvin, lääke vaihdettu, lääkkeen puoliintumisaika kehossa oli erittäin pitkä, tuli laskeskeltua, paljon sitä on vielä ehkä jäljellä (jos munuaiset tms. vielä olisivat huonommassa kunnossa, niin sekin lasku olisi aliarvio), ja hieman miettii, niin lääkkeet vaikuttavat samalla tapaa joissain tapauksissa mm. verenpaineeseen. Eikä moista interaktiota löydy esim. Terveysportin Sfinx -tiedostoista. Moiset vaan tarttis sitten ilmoitella Lääkelaitokselle...

Ehkä kulttuurikysymys (toivottavasti ei reviirikysymys), joka elää sitten kokemusten ja tarpeiden myötä. Toki siellä on niitä muitakin ja nimenomaan ensisijaisesti vastuussa olevia tahoja, joilla tietysti nämä asiat pitäisi olla tiedossa, hoitava lääkäri etunenässä, ja lääkeketjun osasista huolehtivat hoitajat toki myös mukana. Enkä väitä, että olisi huono ratkaisu millään tavalla, jos se on mietitty ja havaittu toimivaksi, selkeäksi ja paikallisessa käytännössä myös lääke- ja potilasturvallisuuden kannalta optimaaliseksi systeemiksi, niin mikä jottei. Ulkopuolisen ja sairaalafarmasian ulkopuolella toimivan turha arvostella ja arvioida mutu-tuntumalla.

Mutta keskustelua käydään ja varsin rakentavasti. Suoria, kokemusperäisiä ja perusteltuja kommentteja puolin ja toisin. Paitsi allekirjoittanut nyt puhuu tällä kertaa aika kaukaa katsoen.

Niin noin avopuolen kokemuksena meillä on pääsy henkilökohtaisesti kaikkiin asiakasta koskeviin tietoihin, mitä työssä tarvitaan. Siksi, että sitä aiempaa tietoa joutuu usein käyttämään asiakkaan etua ja parasta sekä myös turvallisuutta ajatellen. Ja tietysti byrokratian sääntöjen vuoksi, joutuu yksinkertaisesti tarkastamaan uskomattoman paljon asiaa, mitä on aiemmin mennyt, koska, millä annoksella ja ties vaikka mitä. Toki sitten joitain tietoja järjestelmiin piilotetaan myös erillisten salasanojen taakse, mutta perusrekistereitä tarvitsee ihan perustehtävien tekemiseksi lähes jokaisen asiakkaan kohdalla. Tietosuoja on kyllä tarkkaa, eli todellakaan mitään ei-omia-asiakkaita ei missään nimessä katsota, ellei ole perusteltu syy (TEO vaatii selvityksiä tms. työhön liittyvä syy). Jos aiemmista lääkkeistä ei edes yksikön sisällä olisi mahdollisuutta saada tietoa (yksiköiden välillä tieto ei liiku), niin tarkoittaisi kyllä pkv-lääkkeiden väärinkäyttömahdollisuuksien räjähdysmäistä kasvua ja lääkehuollon avopuolen kaatumista: lääkejakelun kustannukset pamahtaisivat KELA:n tai apteekkijärjestelmän silmille (apteekki vastaa omalla kukkarollaan, jos lääke toimitettu muutoin kuin korvausjärjestelmä sallii!).

Asiakas itsehän voi halutessaan kertoa taustatietoa, jos oman yksikön tiedoissa ei mitään ole. Joskus vastaukset ovat vain tasoa "6 - 8 lääkettä, yksi otetaan aamuisin, yksi valkoinen pilleri ja yksi sydänlääke", ja kun jonkun uuden lekurin määräämänä menee taas troppi tai muutama, tunnetusti potentteja vaikuttamaan, paljon interaktioita tms., niin... Ja tosiaan annostuksia yritetään seurailla ja hyvää työtä lääkärit yleensä tekevät, tällä viikolla on tosin yksi annostus mennyt uusiksi, kun jokin kilautti kelloa ja tuli tarkastettua. Mutta joskus on kiva miettiä lääke kourassa, kun ei ole tietoa käyttöindikaatiostakaan, ja asiakas kysyy, miten lääkettä käytetään, eikä ole mitään ohjeita annettu yhtään mistään... Eikä lääkäriä tavoita mistään, ja kyseessä kuitenkin voisi olla lääke, jolla nyt estetään esim. terveydentilan raju huononeminen... Onhan noita bingoja täälläkin silloin tällöin...

Informaatioketjuhan voi katketa monella tapaa, ja sillähän voidaan luoda melkoisia riskejäkin, tai poistaa mahdollisuuksia havaita virheiden tai ongelmien syitä. Potilasinformaation kulkua kannattaa miettiä, ja yhtenä tärkeimmistä kriteereistä pohdinnassa on kyllä se tietosuoja.

Ops, sorry pitkä teksti. Ajattelin lyhentää kymmenesosaan jättämällä vain joka kymmenennen sanan paikalleen, mutta...

[Astra]

Tervetuloa vaan farmaseutit meiänkin osastolle! Pääsis tylsästä ja aikaavievästä pillerinjakamisesta ja antibioottien laimentamisesta ja lääkkeiden tilauksesta, puhumattakaan lääkekaapin tilanteen seuraamisesta ja järjestyksestä huolehtimisesta. Ette taatusti kajoa *pyhimpäämme*  :nauraa:

[Jarmik]

Erittäin tyytyväinen olen farmaseutin työpanoksesta aamuvuorossa arkipäivinä, jolloin useimmiten on kaikista kiireisintä aikaa muutenkin hoitotöissä.

[Vieras: meho]

Meille kans farmaseutti että sh pääsee kenttätöihin minun avukseni!!!

Jos potilastietojärjestelmään on pääsy fysio- ja toimintaterapeuteilla, niin miksi ei myös farmaseuteilla.