Jump to content
MAINOS

Happipullo


Klik

Recommended Posts

Kertokaapa te, jotka paljon käytätte pullo happea, että onko kamala vääryys, jos valmistelen potilaalle hapen antoa ja aukaisen ensin hieman sitä 'isoa venttiiliä',  ja sitten vasta säädän virtausmittarin. Ja tarv. aukaisen pulloa hieman isommalle.

Kiinni laitan siten, että pullo kiinni ensin ja odotan että pompula laskee virtausmittarissa ja suljen sitten lopuksi sen.

Vai pitäisikö koko toimitus aloittaa siten, että avataan ensin virtausmittari

Link to comment
Share on other sites

Guest Liisa Ihmemaassa

PIIP = pieni-iso-iso-pieni

Eli tuossa järjestyksessä hanikat auki. Mutta hei, oppi opittu -94, paikoissa missä olen happea tarvinnut on ollut seinähapet, joten minuakin kiinnostaa vastaus tähän.

Meille opettaja joka ko. ainetta opetti, toi luokan eteen happipullon ja kertoi:" Varokaa tätä, tämä on vaarallinen". Kyseisen opettajan tunneilla luettiin  myös kirjaa "pikku prinssi". terveisiä vaan, jos joku itsensä tunnistaa entiseksi luokkatoverikseni  >:D. Aikuisten oikeasti, opettajasta kyllä valitettiin ja hän jäi toimestaan pitkälle sairauslomalle.

Liisa

Link to comment
Share on other sites

Ensin pullo auki ja sitten säädetään virtaus... Näin ainakin minä oon oppinut...

Mä en halua olla töissä enää, mä en ikinä riitä.

Mä raadan ja raadan mutta kukaan ei nää,

kukaan ei kiitä

- Maija Vilkkumaa-

Link to comment
Share on other sites

Kaippa tärkeintä on se ettei potilas ole koppa kasvoilla ilman happivirtausta ja käytön jälkeen letkusto tulee tyhjäksi. Ja kyllä, happi on todella vaarallinen kaasu.

Link to comment
Share on other sites

Luultavasti aika harvassa on ne paikat missä enää liikuteltavia happipulloja on muuten käytössä kun matkahappena, vai? Miten teillä kuljetetaan nämä matkahapet? Onko telineessä vai omassa pussissa sängyn päässä vai kuis?

Mä en halua olla töissä enää, mä en ikinä riitä.

Mä raadan ja raadan mutta kukaan ei nää,

kukaan ei kiitä

- Maija Vilkkumaa-

Link to comment
Share on other sites

Ei mitään käytännön merkitystä. Kukaan ei kerkiä saada siinä parissa sekunnissa mitään happimyrkytystä.

Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa.

Link to comment
Share on other sites

Yritin yön tunteina etsiä töistä ohjetta ja männä viikolla myös kirjoista/vanhoita muistiinpanoista, että miten tuo nyt oikein menee? Ei löytynyt tyydyttävää vastausta.

Työpaikalla pikagallup (ja pikagallup tällä alalaa olevilta kollegoilta) toi saldoksi sen, että ensin avataan pullon venttiili (hitaasti) ja sitten säädetään virtausmitari l/min ja kun lopetetaan, niin ventiili kiinni ja sit virtausmittari.

No, näin siten toimin tästäkin eteenpäin.

Link to comment
Share on other sites

Työpaikalla pikagallup (ja pikagallup tällä alalaa olevilta kollegoilta) toi saldoksi sen, että ensin avataan pullon venttiili (hitaasti) ja sitten säädetään virtausmitari l/min ja kun lopetetaan, niin ventiili kiinni ja sit virtausmittari.

Tämä järjestys on kai parista turvallisuussyystä hyvä, ja tummensin vielä tuon sanan hitaasti:

- jos virtausmittarit sun muut ovat auki, niin happi ei pääse nopeana paineiskuna eteenpäin (kitka/paine/hyvin suuri happipitoisuus -> palovaara), vaan hapen virtausta laitteistossa säädellään virtausmittarilla; tietysti jos laitteistossa on jotain osia löysällä tms. niin hidas avaaminen minimoi myös riskit

- kun laitteet suljetaan, ylipaine poistuu pulloventtiilin ja virtausmittarin väliltä (jos esim. virtausmittari vaihdetaan tms.)

Tosin kaikki paineenalentajat/virtausmittarit kai eivät lähde irti, jos pulloventtiili auki/ylipainetta

Mutta aina kannattaa lukea pullo/venttiili/virtausmittarikohtaiset käyttöohjeet, tutustua hapen käyttöturvallisuustiedotteeseen, tietysti tietää hapen vaikutuksia muutenkin, tietää pullojen säilyttäminen ja tukeminen - ja sellattistakin on korostettu, että pulloon on hyvä jättää hieman painetta jäljelle (uudelleentäyttö kuulemma helpompaa, kun ei tarvitse olettaa, että pullon sisään on päässyt ilmaa). Ihan perushappikoulutukseen menee itse asiassa kummasti muutama tunti...

Tuo ylipaineisen hapen aiheuttama hapetusvoima on aika iso. Rautapala pulloventtiilissä ja hana nopeasti auki -> sulaa metallia roiskuu metrien päähän... Rasvalla tms. palavammalla aineella hapettava vaikutus olisi räjähdysmäinen. Happihan on erittäin hyvä ja elintärkeä aine, mutta mm. kertyy tekstiileihin, pullon kaulan hajotessa saa ohjuksen, joka menee tiiliseinästä läpi... Paineastiahan se on, ja halutessaan voi laskea millaisen massan voi periaatteessa nostaa vaikka 100 barin paineella nostotyynyllä, jonka pinta-ala on vaikka 0,5 m x 0,5 m. Vihjeenä: 0,6 m x 0,6 m tyyny nostaa 10 barilla ainaskin tuollaiset 200 kN eli tulix tosta nyt 20 tonnia...

Mutta turvallistahan tuo on, kun tietää, mitä tekee.

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Link to comment
Share on other sites

Tuo ylipaineisen hapen aiheuttama hapetusvoima on aika iso. Rautapala pulloventtiilissä ja hana nopeasti auki -> sulaa metallia roiskuu metrien päähän... Rasvalla tms. palavammalla aineella hapettava vaikutus olisi räjähdysmäinen.

Jostain kumman syystä erään virtausmittarin liittimen juureen oli eksynyt rasvaa (käsirasvaa?) ja jälki oli rumaa... En suosittele kokeilemaan..
Link to comment
Share on other sites

Juu, se ei ole niin yleisesti tiedossa kuin pitäisi. Että rasva aiheuttaa hapen kanssa "ongelmia".

Samoin kuin liekit (sytyttimen / tulitikun) ja jo kipinätkin.

Jostain syystä pullon venttiliäkin välillä availee joku "pakkomielteinen skruuvaaja".

Pulloventtiiliä ei avata kuin noin puoli kierrosta normaalisti.

Koskaan ei ole tarvetta avata yhtä (1) kierrosta enempää.

Ei siten ole myöskään tarvetta avata lisää sen jälkeen kun on säädetty virtausmittarilla hapen saanti.

Link to comment
Share on other sites

<voiko tapahtua sitten jotain. Tässä yksi päivä suljin kuljetus hapen niin, että ensin virtausmittarin aja sitten vasta ruuvasin kiinni sen pullon sulkijan?

Link to comment
Share on other sites

  • 3 weeks later...

Just oli koe näistä!  :P Eli aukaisu: iso pullo, virtausmittari ja hapen anto, sit sulkeminen : iso ja sit virtausmittari.

"Miksi ne mammat huutavat aina, että KAHVIA JA PULLAA!?!"

Link to comment
Share on other sites

Ajatelkaa asiaa järjellä: iso venttiili avaa virtauksen pullosta ja virtausmittarilla säädellään, kuinka paljon sitä tulee ulos systeemistä. Jos suljet ensin virtausmittarin ja sitten vasta venttiilin, sinne välille jää painetta. Jos holotat täysiä isosta venttiilistä ja virtausmittari on kahdella litralla, pullosta tulee ulos vähemmän kuin iso venttiili päästää läpi. Sulkiessa ensin iso venttiili, jolloin happea lakkaa tulemasta pullosta, ja kun virtausmittari painuu nollaan, ei siellä välillä enää ole painetta eli happpea ja virtausmittarinkin voi sulkea. Ei nää sen vaikeampia asioita ole.

"Olkaapa hetki paikallanne, kun otetaan sydänfilmiä."

"Jaa KUHANSILMIÄ?!"

Link to comment
Share on other sites

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...