Tietosuoja

[ShLaura]

Tietosuoja pohdintaa hoitotyöhön. Missä menee mielestäsi salassapitovelvollisuuden raja? Voiko työkaverin kanssa keskustella potilaasta, jota työkaveri ei ole tavannut? Voitko avata omalla osastollasi olevan potilaan tietoja, jota et itse kyseisenä päivänä hoida? Jos omainen tulee kyselemään potilasta, joka ei ole omalla osastollasi, voitko mielestäsi etsiä potilaan järjestelmästä ja kertoa omaiselle missä potilas tällä hetkellä sijaitsee? Tuleeko mieleen esimerkkejä jolloin liikutaan ns. "harmaalla alueella", eli et ole varma teetkö tietosuojalain puolesta aivan täysin oikein?

Tällaisia pohdintoja tähän päivään

[Guest Heini]

Mielestäni työkaverin kanssa voi keskustella potilaasta, jota hän ei ole tavannut. Työkaverilla on sama salassapitovelvollisuus kun sinulla, joten kumpikaan ei voi potilaan asioita pidemmälle kertoa. Kuitenkin jo oman ammatillisuuden vuoksi minusta on tärkeää keskustella työkavereiden kanssa potilastyössä tapahtuvista asioista, jotta ne eivät jää enää pyörimään mielessä kotona ja vapaa-ajalla.

Jos et hoida potilasta, silloin ei myöskään huvin vuoksi tietoja lueskella. Jos omainen tulee käymään, tottakai voit etsiä järjestelmästä missä potilas sijaitsee.

Harmaalla alueella liikkumista mietin. Esimerkiksi itse en hoida potilasta, mutta omaiset kyselevät vointia. Hoitava hoitaja on kädet täynnä. Voinko lukea tekstit ja kertoa omaisille? Näin varmasti tapahtuu joka päivä sairaalassa, mutta tämä on ehkä kysymys, mikä mietityttää tietosuojalain puolesta.

 

[Guest Vieras]

TePasta päivää. Joku on joskus töissä pohtinut voiko kertoa osaston/naapurihuoneen asukkaan kuolemasta toisen asukkaan omaiselle tämän kysyessä missä hän on kun nimi on hävinnyt ovenpielestä. Mielestäni meillä voi sanoa. Sehän on asukkaiden koti ja heidän yhteisönsä jossa asukkaat ja omaiset voivat olla vuosiakin tekemissä. Sairaalassa tai vastaavassa ei mielestäni voi kertoa mitä vierussängyn tyypille on tapahtunut.

Olen töissä paikassa jossa hoidetaan välillä myös "puoliakuutteja" tapauksia. Toisinaan meillä käydään kyselemässä tyyliin "tännekö se naapurin Martta tuotiin". Jos ei "Marttaa" meillä ole hoidossa, emme etsi koneelta tietoja vaan kehotamme kysäisemään "Martalta" itseltään tai hänen läheisiltään tai naapuriosastolta.

Tuota paikantamista mietin omakohtaisen kokemuksen pohjalta.  Piti soitella KYS:n johonkin potilastiedustelun numeroon ja selvittää mille osastolle läheiseni oli siirretty päivystyksestä. Ihan nimen kertomalla sain tietää missä hän oli, ei kyselty sukulaisuussuhteita tai muuta. Kai tää laillista sitten on jos Kuopiossakin niin tehdään. Miten lie muualla tai esim. julkisuuden henkilöiden kohdalla?

[Guest fefa]

Jos joku tulee tiedustelemaan osastolle missähän mahtaa olla potilas X, niin sijaintia ei saa luovuttaa ellet ole 100% varma että tietoja saa antaa kyseiselle henkilölle. 

[ShLaura]

13.6.2019 klo 22.13, Vieras: Heini kirjoitti:

Harmaalla alueella liikkumista mietin. Esimerkiksi itse en hoida potilasta, mutta omaiset kyselevät vointia. Hoitava hoitaja on kädet täynnä. Voinko lukea tekstit ja kertoa omaisille? Näin varmasti tapahtuu joka päivä sairaalassa, mutta tämä on ehkä kysymys, mikä mietityttää tietosuojalain puolesta.

Totta! Näin tulee kyllä tehtyä, mutta periaatteessa ei varmaan olisi aivan täysin sallittua. Lisäksi usein tulee myös tilanteita, että potilasta hoitava hoitaja saattaa pyytää toista hoitajaa katsomaan potilaan tiedoista esim. jonkun lääkkeen kun on itse työn touhussa. Saisiko toinen hoitaja, joka ei potilasta hoida, käydä tällaisia asioita tarkistamassa? Periaatteessahan oikein tarkka potilas voisi myöhemmin pyytää lokitiedot ja tehdä ilmoituksen kun hoitaja, joka ei ole häntä hoitanut, on käynyt hänen tiedoissaan.

15.6.2019 klo 19.25, Vieras: Vieras kirjoitti:

Tuota paikantamista mietin omakohtaisen kokemuksen pohjalta.  Piti soitella KYS:n johonkin potilastiedustelun numeroon ja selvittää mille osastolle läheiseni oli siirretty päivystyksestä. Ihan nimen kertomalla sain tietää missä hän oli, ei kyselty sukulaisuussuhteita tai muuta. Kai tää laillista sitten on jos Kuopiossakin niin tehdään. Miten lie muualla tai esim. julkisuuden henkilöiden kohdalla?

Itsekin olen osastoilla ollut useaan kertaan toteamassa tilannetta kun muualle siirretyn potilaan omainen tulee kyselemään potilasta ja muitta mutkitta luovutetaan tieto potilaan sijainnista vain nimen perusteella, ilman tietoa sukulaissuhteesta. Ja tosiaan puhelinvaihdehan toimii juurikin näin myös.  Onkohan puhelinvaihteessa jokin protokolla tilanteelle, jos useampi henkilö alkaa soittelemaan ja kyselemään esim. julkisuuden henkilön olinpaikkaa?

15.6.2019 klo 23.12, Vieras: fefa kirjoitti:

Jos joku tulee tiedustelemaan osastolle missähän mahtaa olla potilas X, niin sijaintia ei saa luovuttaa ellet ole 100% varma että tietoja saa antaa kyseiselle henkilölle. 

Näinhän se varmaan on lain mukaan, mutta käytännössä ei välttämättä mene ihan tällä lailla. Esimerkiksi jos paikalle on tuotu ulkopaikkakuntalainen tajuton potilas, jota omainen tulee kyselemään hieman myöhemmin. Tiedot siitä, kelle tietoja saa luovuttaa, eivät näy hoitavassa sairaalassa ja potilaalta ei voi asiaa kysyä. 100% varmuutta asiasta siis on mahdoton saada ennenkuin potilas on hereillä(joka voi tapahtua minuuttien tai päivien päästä). Omainen saisi näin ollen tietoa potilaan voinnista vasta kun hänet siirretään omaan sairaanhoitopiiriinsä. Tämäkin tuntuu aika epäinhimilliseltä. Onkohan tällaisiin tilanteisiin mitään oikeaa toimintatapaa?

[jupet]

4 minutes ago, ShLaura said:

usein tulee myös tilanteita, että potilasta hoitava hoitaja saattaa pyytää toista hoitajaa katsomaan potilaan tiedoista esim. jonkun lääkkeen kun on itse työn touhussa. Saisiko toinen hoitaja, joka ei potilasta hoida, käydä tällaisia asioita tarkistamassa?

Silloinhan nimenomaan osallistut ko. potilaan hoitoon jos käyt lääkkeen antamiseen tarvittavaa tietoa hakemassa kollegalle. Tässä ei ole mitään ongelmaa.

[Guest shPauliina]

13.6.2019 klo 22.13, Vieras: Heini kirjoitti:

Mielestäni työkaverin kanssa voi keskustella potilaasta, jota hän ei ole tavannut. Työkaverilla on sama salassapitovelvollisuus kun sinulla, joten kumpikaan ei voi potilaan asioita pidemmälle kertoa. Kuitenkin jo oman ammatillisuuden vuoksi minusta on tärkeää keskustella työkavereiden kanssa potilastyössä tapahtuvista asioista, jotta ne eivät jää enää pyörimään mielessä kotona ja vapaa-ajalla.

 

Omalla työpaikallani kahvihuone on yleinen paikka, jossa keskustellaan potilaista niin, että tiedetän kenestä puhutaan vaikkei nimeä mainita.  Tässä jaetaan myöskin henkilötietoja, koska henkilötiedollahan tarkoitetaan tietoa, josta pystyy henkilön tunnistamaan.  Tietysti kaikilla on salassapitovelvollisuus, mutta saattaahan selvitä, että kahvipöydässä istuukin joku sukulainen, joka saakin tietoa omasta omaisestaan.

[Guest Livia]

Moikka! Mielenkiintoinen keskustelu!

Mielestäni hoitajat voi keskustella työkaverin kanssa potilaasta, vaikka työkaveri ei ole tavannut potilasta esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa tarvitset neuvoja tai käyt tilannetta ammattimaisesti läpi ja keskustelulla on joku tarkoitus. Mutta tietynlainen "juoruilu" tai "spekulaatio" ei ole ammattimaista ja mielestäni rikkoo salassapitovelvollisuutta ja on myös vastoin ammattietiikkaa. Tähän kyllä törmää aika usein työpaikoilla ja se on mielestäni sitä harmaata aluetta. 

Tietoja voi mielestäni etsiä potilastietojärjestelmästä aina kun se on potilaan hoidon/ohjauksen tms. kannalta oleellista. Mutta tämä on tosi hyvä että näistä puhutaan, koska onhan tuota nähnyt työelämässä niin monenlaista käytäntöä. Onpa sellaistakin tapahtunut, että potilastiedoista on käyty katsomassa, että kuka hoitaja on työvuorossa... 

Tässä on varmaan vähän eroja työpaikkakulttuurissakin, että sallitaanko tällaisia vaikkapa potilaasta käytäviä kahvipöytäpuheita vai onko ne kiellettyjä. 

[Guest shPauliina]

Oletettavasti ei asiat liiku eteenpäin kahvipöydästä ja toisaalta mainittu kollegiaalinen tuki on tärkeää. Usein keskustelun ohessa tulee opittua myös uusia asioita. 

Toinen mielenkiintoinen aihe on myös sosiaalisen median käyttö. Itselleni on hyvinkin selvää, että työasioista ei puhuta somessa. Piste. Keskustelen kyllä alaan liittyvistä aiheista, kuten hoitajien jaksamisesta ja palkka-asioista, mutten linkitä omaan työpaikkaani mitään. Oletteko te huomanneet kummallista some-käyttäytymistä hoitajien parissa?

Entinen opiskelutoveri oli jakanut kuvan someen valmiiksi laitamistaan antibiootti-infuusioista. SIIS MIKSI? No ei koske tietosuojaa, koska nimiä ei näy tai muuta. Mutta silti. Kurtistin kulmiani. 

[jupet]

3 hours ago, Guest shPauliina said:

Mutta silti. Kurtistin kulmiani.

Miksi?

[Guest shPauliina]

 

13 tuntia sitten, jupet kirjoitti:

Miksi?

En koe, että meidän työpaikka on paikka, jossa otetaan kuvia ja jaetaan niitä sosiaaliseen mediaan. Tauoilla otettu selfie tai muu on ihan ok, mutta työaikana työtehtävästä otettu kuva? Itselleni on iskostunut, ettei työpaikan asioita jaeta somessa. Oli niissä henkilötietoja tai ei. 

[jupet]

Mutta miksi? Se tuli selväksi että olet tätä mieltä mutta avaa meille muillekin miksi.

[Guest shPauliina]

Olen hyvin pitkälti samoilla linjoilla TAYS:in some-ohjeiden kanssa: 

https://www.tays.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Hallinto_ja_paatoksenteko/Saannot_ja_ohjeet/Sosiaalisen_median_ohje(51946)

"Työajalla ja työvälineillä voit käyttää sosiaalista mediaa, mikäli se liittyy työtehtäviesi hoitamiseen. Muuhun tarkoitukseen sosiaalisen median käyttö on kielletty.Omien laitteiden (esim. puhelinten ja tablettitietokoneiden) käyttäminen työtehtävien aikana on sallittu silloin, kun siihen on erityinen syy."

Miten liittyy työtehtävien hoitamiseen ottaa kuva lääkeinfuusioista ja postata se instagrammiin?

"Työpaikalla edustat aina paitsi itseäsi myös koko työyhteisöäsi, ammattikuntaasi ja työnantajaasi. Siksi sosiaalisen median käyttöä kannattaa harkita myös tauoilla, sillä se voi aiheuttaa muille (potilaille, asiakkaille, sairaalan vieraille, työtovereille) väärinkäsityksiä ja epäselvyyksiä työajan käytöstä."

Koen myös itsekin vähän hassuna, että nykyään monet selaavat kännykkää kahvitauolla. Toki, jokainen voi valita miten taukonsa käyttää, mutta itse mieluusti käyttäisin kahvitauon työkavereiden kanssa jutellen. 

En osaa kertoa, miksi kurtistin kulmiani, ilmeisesti minut on ohjelmoitu tähän ajatusmaailmaan, mitä TAYS:in ohjeetkin noudattelevat. Koetko itse, että on ok jakaa näitä asioita somessa ja jos koet, miksi?

[jupet]

Kyllä koen että on ok jakaa kuvia omiin työtehtäviin yleisesti liittyvistä asioista, kuten esimerkiksi vaikka infuusiopussista jossa ei näy kenenkään naama, nimi taikka muu tunniste. Tai vaikka ensihoidossa työskentelevältä kuva jossa on tyhjät paarit. Mitä ihmeen paheksuttavaa siinä on jos joku on vaikkapa ylpeä tekemästään työstä ja haluaa postata jonkun työhön liittyvän kuvan jossa ei rikota mitään salassapito- tai vaitiolovelvollisuusasioita.

Se on totta että somepostauksen laatiminen tulee tehdä tauolla tai vapaa-ajalla ihan siinä missä kaikki muukin omien asioiden hoito. Työajalla tehdään ensisijaisesti töitä.

[Guest shPauliina]

Hmm, totta.  Kyllähän raksamies voi jakaa kuvan rakentamastaan terassista, miksei hoitaja tekemistään antibioottiliuoksista.   Olen varmaankin ohjelmoitunut niin vahvasti siihen, ettei työasioida jaeta somessa, jonka vuoksi kurtistin kulmiani. En nyt lähtenyt soittamaan Valviraan tai muuta, reagoin vain erilaiseen tapaan käyttäytyä somessa kuin mitä itse tai lähipiirini tekee. 

Sairaanhoitajaliiton blogista löysin totetamuksen, ettei potilaan kuvia, edes sellaisia mistä potilasta ei voisi tunnistaa (haavat tms)., ole hyvän tavan mukaista jakaa. (https://sairaanhoitajat.fi/2014/paivitysta-kieli-keskella-suuta/). Tiedän kuitenkin, että lääkäreillä on aktiivinen facebook- ryhmä, jossa veikkasin jaettavan kuvia esim. ihomuutoksista tms.  Onkohan tässä erilaiset näkemykset hoitajien ja lääkärien kesken? Vaikkakin Lehtonen (https://helda.helsinki.fi//bitstream/handle/10138/297817/SLL142017_941.pdf?sequence=1) toteaa, ettei kuvia saisi jakaa somessa ilman potilaan sekä rekisterinpitäjän lupaa. Enkä usko kovinkaan monen rekisterinpitäjän olevan tietoinen tästä käytännöstä.

 

[jupet]

En itsekään kyllä yleensä tekemistäni antibiottilaimennoksista katso tarpeelliseksi kuvia jakaa somessa, mutta casekuvauksia ja ja esim poikkeuksellinen EKG joskus on tullut oppimismielessä jaettua suljetuissa ryhmissä ilman mitään tunnistetietoja, ja varmasti tulee jatkossakin harkitusti, anonymisoidusti ja asynkronisesti jaettua. Lääkärien ja hoitajien eroihin olen ehkä jäävi ottamaan kantaa kun on jalka molempien ovien välissä parhaillaan.

[Guest Hilma Hoitaja]

Kuvia jakaessa sosiaalisessa mediassa huomio kiinnittyy myös siihen, millaisia tekstejä kuviin linkitetään. Monesti kuvasta ja tekstistä huokuu ammatiylpeys, se luo  kivaa organisaatiokuvaa ja tulee tunne, että on kyseessä motivoitunut työntekijä. En itse päivittäisi kuvia esim. infuusionesteistä työpaikalla, mutta postaukset jotka ovat tietosuojan näkökulmasta hyväksyttäviä, ei minuakaan häiritse. 

[Guest ShTi]

Mielenkiintoinen aihe. Olen sitä mieltä, että työkaveria sitoo myös salassapitovelvollisuus, joten hänen kanssaan voisi jutella mieltä askarruttavasta potilastapauksesta, mutta tosiaan ammatillisesti, ei juorutakseen potilaasta. Sitten taas osaston potilaan tietoja, johon ei ole itsellä hoitosuhdetta, ei ole mitään oikeutta tai syytä mennä lukemaan. Toki tuo yllä mainittu annettavan lääkkeen tarkastaminen on mielestäni pätevä syy käydä potilaan lääkitystiedoissa.

Erityisesti tuo sosiaalisen median käyttö on puhuttanut paljon viime aikoina. Itse olen rajannut omasta somen käytöstä työhön liittyvät julkaisut kokonaan pois, ettei mikään päivitys vahingossakaan lipsahtaisi edes "harmaalle alueelle". Korkeintaan yleisellä tasolla esimerkiksi palkka-asioihin liittyen voisin kuvitella julkisesti kommentoivani tai julkaisevani jotain, tosin en sitäkään kohdistaisi omaan työnantajaan, vaan pitäisin asian yleisellä tasolla.

Mutta pohdin kuitenkin, että hoitotyötä voisi olla hyvä tehdä enemmän näkyväksi somen avulla. Mikä siihen sitten olisi oikea väylä? Mitään tietosuojaa ei tosiaan varmaankaan rikota kuvalla antibiootti-infuusioista. Toisaalta itsekin kurtistelisin kulmiani, jos kollega vuoron aikana kuvaisi toistuvasti tekemiään työtehtäviä saati, että tekisi some-päivityksiä työn ohessa. Nopeasti voisi käydä myös niin, että raja hämärtyisi, mitä voisi julkaista ja mitä ei. Ehkäpä yksi keino hoitotyön näkyväksi tekemiseen olisi yksikön oma sometili, jonka käyttöön olisi laadittu selkeät säännöt ja strategia. Mitä ajatuksia tämä teillä herättää?

[jupet]

1 hour ago, Guest ShTi said:

Olen sitä mieltä, että työkaveria sitoo myös salassapitovelvollisuus, joten hänen kanssaan voisi jutella mieltä askarruttavasta potilastapauksesta, mutta tosiaan ammatillisesti, ei juorutakseen potilaasta.

Jos kollegan kanssa ei voisi puhua potilaasta niin esim uuden työntekijän perehdyttäminen ja raportin antaminen olisi samalla mahdotonta...

[Guest kipa]

Mielenkiintoista keskustelua. Itse ajattelen, että vaitiolovelvollisuus on sitä, että potilaan asioita ei kerrota ulkopuolisille ja se koskee meitä hoitoalan ammattilaisia ihan jokaista. Toki kollegoiden kanssa käyty keskuestelu on sallittua myös potilasasioista. Silloinhan hoitajalla on mahdollisuus konsultoida työkaveria tai keventää omaa mieltään parantaen omaa työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Mutta potilaan hoitoon liittyviä tietoja ei tietenkään anneta muille kuin lähiomaiselle, joka on kirjoihin ja kansiin merkitty.

Media on tänä päivänä joka paikassa. Monilla sairaaloilla ja tulosalueilla terveydenhuollossa saattaa olla omat Facebook, Instagram tai Twitter sivut. Median kautta työtä tehdään näkyväksi. Media toimii myös toiminnan markkinointi välineenä. Näille sivuille tehdyt julkaisut ovat suunnitelmallista toimintaa.

Usein mediassa näkee postauksia omasta työstä terveydenhuollosta. Osa työnantajista onkin ohjeistanut, mitä voi julkaista tai voiko julkaista mitään. Työnantajan ohjeistuksenhan mukaan meidän jokaisen kuitenkin tulee toimia. Ja tärkeä on muistaa somessa julkaistessa, että paitsi että olemme yksityishenkilöitä, edustamme työnantajaamme, mikäli työnantaja on etusivulla tiedoissa mainittu.  

[Guest Vieraileva *]

Kiinnostavaa keskustelua terveydenhuollon vaitiolovelvollisuuden rajoista ja some-postauksista. Näitä onkin hyvä yhdessä pohtia yhteisten näkemysten vahvistamiseksi, vaikka selkeästi taitaa vielä näkyä ikäpolvieroja. Yksi haaste voi olla riittävän tarkkuuden ylläpito, ettei someen tai kahvipöytäkeskusteluun vahingossa lipsahda henkilön tunnistamisen mahdollistavaa tietoa. 

[Guest Rh12]

‎20‎.‎6‎.‎2019 klo 15.28, Vieras: ShTi kirjoitti:

Mutta pohdin kuitenkin, että hoitotyötä voisi olla hyvä tehdä enemmän näkyväksi somen avulla. Mikä siihen sitten olisi oikea väylä? Mitään tietosuojaa ei tosiaan varmaankaan rikota kuvalla antibiootti-infuusioista. Toisaalta itsekin kurtistelisin kulmiani, jos kollega vuoron aikana kuvaisi toistuvasti tekemiään työtehtäviä saati, että tekisi some-päivityksiä työn ohessa. Nopeasti voisi käydä myös niin, että raja hämärtyisi, mitä voisi julkaista ja mitä ei. Ehkäpä yksi keino hoitotyön näkyväksi tekemiseen olisi yksikön oma sometili, jonka käyttöön olisi laadittu selkeät säännöt ja strategia. Mitä ajatuksia tämä teillä herättää? 

Somessa on varmasti mahdollisuuksia tuoda hoitotyötä näkyvämmäksi. Työpaikallani on keskusteltu miten julkinen terveydenhuolto voisi hyödyntää sosiaalista mediaa, tämänhän ovat jo yksityinen puoli tajunnut aikoja sitten. Nykyajan potilaat/asiakkaat valitsevat minne menevät tutkimuksiin/hoitoihin  ja useimmiten ensimmäisenä etsitään mielipiteitä ja arvioita eri palvelutarjoajien sivuilta ja somesta. Positiivisella palautteella on hyvä vaikutus ja negatiivisella taas päinvastainen.