hoitotaso

[dino]

Varmasti potilas jää välillä huonommalle hoidolle, kun lääkäri on vaan puhelimen päässä. Lääkäri on kuitenkin lääkäri ja sh vain sh.

Hoitajat vs. lääkärit asiaa on tutkittu mm. tehtävänsiirtojen yhteydessä ja todettu on että hoitajat tutkivat potilaansa paremmin kuin lääkäri, diagnostiikka on vähintään lääkärien tasolla, asiat kirjataan paremmin ja potilaat ovat tyytyväisempiä kuin lääkärillä käydessään.

Eli turha vaatimattomuus ja vähättely pois - itse uskon että virheet ovat monen taudin/vaivan hoidossa hoitajilla vähäisempiä kuin lääkäreillä.

[Maailman vahvin tyttö]

Joo, mutta jos mun tarttis esim. hätäkrikotyreotomiaa ruveta askartelemaan, niin veikkaan et se kävis siltä eh-lääkäriltä pikkasen näppärämmin kuin meikäläiseltä...

[dino]

Joo, mutta jos mun tarttis esim. hätäkrikotyreotomiaa ruveta askartelemaan, niin veikkaan et se kävis siltä eh-lääkäriltä pikkasen näppärämmin kuin meikäläiseltä...

Joo, todennäköisesti nämä kerran elämässä jutut on asia erikseen..

[Maailman vahvin tyttö]

Kyllähän pätevä ensihoitolääkäri kohteessa on taatusti mies tai nainen paikallaan. Luojan kiitos blondikandit ei sentään kentällä pyöri.

[X-2]

Varmasti potilas jää välillä huonommalle hoidolle, kun lääkäri on vaan puhelimen päässä. Lääkäri on kuitenkin lääkäri ja sh vain sh.

Hoitajat vs. lääkärit asiaa on tutkittu mm. tehtävänsiirtojen yhteydessä ja todettu on että hoitajat tutkivat potilaansa paremmin kuin lääkäri, diagnostiikka on vähintään lääkärien tasolla, asiat kirjataan paremmin ja potilaat ovat tyytyväisempiä kuin lääkärillä käydessään.

Eli turha vaatimattomuus ja vähättely pois - itse uskon että virheet ovat monen taudin/vaivan hoidossa hoitajilla vähäisempiä kuin lääkäreillä.

Nyt meni glögit väärään kurkkuun :o Laittaisitko tämän tutkimuksen datan ihmeteltäväksi. Kyllähän se vielä on niin, että diagnoosin tekee ja hoidosta päättää lääkäri.

p.s. X-2, ihmettelit edellisellä sivulla Seinäjoen resursseja kun käytössä on "vain" 3 hoitoyksikköä ~50000 ihmiselle, mutta Pöllön tekstin perusteella suuressa ja mahtavassa Helsingissä (jota niin kovasti kehut) on hoitoyksiköitä (L4 ja lääkäriyksikkö mukaan otettuna) yksi 100000 kohden...

Kun luet kirjoitustani vähän tarkemmin, niin en vähättele "vain"-  sanaa käyttäen hoitoyksiköiden määrää Seinäjoella. Eiköhän tuo hoitoyksiköiden määrä asukaspohjaan nähden pomppaa jokaisen asiaa ymmärtävän silmille.

[dino]

Nyt meni glögit väärään kurkkuun :o Laittaisitko tämän tutkimuksen datan ihmeteltäväksi.

Tässä (sivulta 24 >>) vaikka ei mielestäni sama tutkimus olekaan jota meille tehtävänsiirtokoulutuksessa referoitiin.

Kyllähän se vielä on niin, että diagnoosin tekee ja hoidosta päättää lääkäri.

Edelleen suosittelisin sinulle tutustumista esimerkiksi terveyskeskuksen arkeen ja siihen mitä hoitajat siellä työkseen tekevät. Tautien ja vammojen (rajatusti) diagnosointi, hoito ja jopa lääkitysmääräykset ovat arkipäivää monelle hoitajalle. Tehtävänsiirtojen ansiosta lääkärien päivystysrasitus on vähentynyt merkittävästi, omalla työpaikallani taitaa kohta kolmannes päivystyspotilaista hoitua hoitajan vastaanoton kautta. 

[SirLucas]

p.s. X-2, ihmettelit edellisellä sivulla Seinäjoen resursseja kun käytössä on "vain" 3 hoitoyksikköä ~50000 ihmiselle, mutta Pöllön tekstin perusteella suuressa ja mahtavassa Helsingissä (jota niin kovasti kehut) on hoitoyksiköitä (L4 ja lääkäriyksikkö mukaan otettuna) yksi 100000 kohden...

Kun luet kirjoitustani vähän tarkemmin, niin en vähättele "vain"-  sanaa käyttäen hoitoyksiköiden määrää Seinäjoella. Eiköhän tuo hoitoyksiköiden määrä asukaspohjaan nähden pomppaa jokaisen asiaa ymmärtävän silmille.

Eli siis 1/100000 Helsingissä on paremmin resurssoitu kuin 1/18000 Seinäjoella???

[X-2]

Nyt meni glögit väärään kurkkuun ;D Laittaisitko tämän tutkimuksen datan ihmeteltäväksi.

Tässä (sivulta 24 >>) vaikka ei mielestäni sama tutkimus olekaan jota meille tehtävänsiirtokoulutuksessa referoitiin.

Kyllähän se vielä on niin, että diagnoosin tekee ja hoidosta päättää lääkäri.

Edelleen suosittelisin sinulle tutustumista esimerkiksi terveyskeskuksen arkeen ja siihen mitä hoitajat siellä työkseen tekevät. Tautien ja vammojen (rajatusti) diagnosointi, hoito ja jopa lääkitysmääräykset ovat arkipäivää monelle hoitajalle. Tehtävänsiirtojen ansiosta lääkärien päivystysrasitus on vähentynyt merkittävästi, omalla työpaikallani taitaa kohta kolmannes päivystyspotilaista hoitua hoitajan vastaanoton kautta. 

Kiitokset linkistä opinnäytetyöhön. Tuosta on vielä pitkä matka näyttöön perustuvaan  lääketieteelliseen toimintamalliin sekä tutkimukseen. Käsittääkseni Suomessa ei vielä hoitajat määrää yhtään lääkettä tahi tee yhtään diagnoosia. Mikäli joitain tapauksia on, perustuvat ne lääkärien laatimiin hoito-ohjeisiin. Pikaisesti läpi selattua tuo työ ei tue kaikkia väittämiäsi, mutta jatketaan tarinaa ajan kanssa ajatuksella tuo työ läpi luettua. Voin olla väärässäkin.

[br][br]Ylläoleva osuus viestistä on kirjoitettu: 23.12.07 - klo:22:42

---

p.s. X-2, ihmettelit edellisellä sivulla Seinäjoen resursseja kun käytössä on "vain" 3 hoitoyksikköä ~50000 ihmiselle, mutta Pöllön tekstin perusteella suuressa ja mahtavassa Helsingissä (jota niin kovasti kehut) on hoitoyksiköitä (L4 ja lääkäriyksikkö mukaan otettuna) yksi 100000 kohden...

Kun luet kirjoitustani vähän tarkemmin, niin en vähättele "vain"-  sanaa käyttäen hoitoyksiköiden määrää Seinäjoella. Eiköhän tuo hoitoyksiköiden määrä asukaspohjaan nähden pomppaa jokaisen asiaa ymmärtävän silmille.

Eli siis 1/100000 Helsingissä on paremmin resurssoitu kuin 1/18000 Seinäjoella???

Mikä tässä nyt on niin vaikeaa? Reilu 50000 ihmistä ei tarvitse kolmea hoitoyksikköä.

[Maailman vahvin tyttö]

Mikähän sitten on se tutkitusti tehokas ja sopiva ihmismäärä yhtä hoitotyksikköä kohden?

Vaikka hoitaja tekisikin (työ)diagnoosin ja määräisi lääkettä lääkärin antamiin hoito-ohjeisiin tai velvotteisiin liittyen, se ei muuta sitä faktaa, että lääkäri ei tuolloin ole potilasta nähnyt. Eli kyllä toden totta hoitajat noita hommia tekee.

Mua oikeasti kiinnostaisi, että miltä pohjalta X-2 kirjoittelee? Työkokemusta varmaan on, mutta missä mahdat olla töissä ja missä muualla olet ollut? Monasti se auttaa suhteuttamaan ihmisen mielipiteitä ja ymmärtämään niitä, kun tietää jotain hänen taustoistaan.

[dino]

Kiitokset linkistä opinnäytetyöhön. Tuosta on vielä pitkä matka näyttöön perustuvaan  lääketieteelliseen toimintamalliin sekä tutkimukseen.

Jos asia kiinnostaa niin tutustu myös opinnäytetyön pohjalla olevaan terveydenhuollon maisteri Eija Hukkasen ja ylitarkastaja Marjukka Vallimies-Patomäen tutkimukseen; löytyy pdf:nä STM:n sivuilta.

Painotan edelleen että ymmärtääkseni tuota pilottivaihetta tuoreempaa ja monipuolisempaa tutkimustietoa on saatavilla; itse en kyllä tähän hätään sitä löytänyt.

Käsittääkseni Suomessa ei vielä hoitajat määrää yhtään lääkettä tahi tee yhtään diagnoosia. Mikäli joitain tapauksia on, perustuvat ne lääkärien laatimiin hoito-ohjeisiin.

Muodollisestihan asia on tietenkin näin. Käytännössä kuitenkin systeemi on järjestetty niin että ilman hoitajan taudinmääritystä ja lääkityspäätöstä esim. silmätulehdus- tai otiitti-potilas ei tulisi hoidettua.

[SirLucas]

Mikä tässä nyt on niin vaikeaa? Reilu 50000 ihmistä ei tarvitse kolmea hoitoyksikköä.

Niin se on ison kaupungille lapsille vain se väkiluku, ei pinta-alalla ole mitään merkitystä? Katsoppa vaikka tuosta kartta ja keskity kartalla Seinäjoki, Nurmo ja Ylistaro akselille. Helsingin pinta-ala 686 km² ja Seinäjoen seudun kuntayhtymän 1449,34km²  :D

[dino]

Mikä tässä nyt on niin vaikeaa? Reilu 50000 ihmistä ei tarvitse kolmea hoitoyksikköä.

Niin se on ison kaupungille lapsille vain se väkiluku, ei pinta-alalla ole mitään merkitystä? Katsoppa vaikka tuosta kartta ja keskity kartalla Seinäjoki, Nurmo ja Ylistaro akselille. Helsingin pinta-ala 686 km² ja Seinäjoen seudun kuntayhtymän 1449,34km²  :D

Tai vaikkapa Kuhmo; 5 456,92 km²... Kyllä kunnan koolla ja kuljetusetäisyyksillä on iso merkitys tarvittavien yksiköiden määrään.

[Maailman vahvin tyttö]

*repsistäkops*

Selailin tätä alakategoriaa taaksepäin, ja löysin itse aloittamani aiheen jossa kysyttiin, mitä käytännössä tarkoittaa perustaso ja hoitotaso  :)

Eipä olis MVT tainnut silloin uskoa että vielä vänkää joka ainoassa ensihoitokeskustelussa ja on vieläpä itse töissä hoitotasolla.

[O'Boy]

Mikä tässä nyt on niin vaikeaa? Reilu 50000 ihmistä ei tarvitse kolmea hoitoyksikköä.

Niin se on ison kaupungille lapsille vain se väkiluku, ei pinta-alalla ole mitään merkitystä? Katsoppa vaikka tuosta kartta ja keskity kartalla Seinäjoki, Nurmo ja Ylistaro akselille. Helsingin pinta-ala 686 km² ja Seinäjoen seudun kuntayhtymän 1449,34km²  :)

Neliökilometri metsää ei tuota yhtään todellista hoito, eikä minkään muunkaan tasoista sairaankuljetustehtävää. Tarvitaan riittävästi todellisia hoitotason tehtäviä jotta voidaan puhua todellisesta hoitoyksiköstä. Valitettavasti riittävää kiirekeikkamäärää ei ole kuin suurimmissa kaupungeissa. Faktaa ei ole, mutta muistelisin jostain että 100 000 asukasta pidetään ihanteellisena/ hoitoyksikkö. Tällöin hoitoyksikkö siis ajaa poikkeuksia lukuunottamatta vain A ja B keikkoja. Perustaso hoitaa loput kyydit. Kokemus tuo varmuutta, ei lääkeluvat tai teippi auton kupeessa.

[kooma]

Se että on konkareita jotka osaavat, niin kiaikki ei pidä tuomita.

Minä olen sitä mieltä että kaikki AMK:n Ensihoitojalinjan tai SAIRAHOITAJUUDEN Voivat olla hoitotasolla ek."jos käyvät Säämäsen tentin läpi"!!!!!!!!!!

[dino]

Neliökilometri metsää ei tuota yhtään todellista hoito, eikä minkään muunkaan tasoista sairaankuljetustehtävää. Tarvitaan riittävästi todellisia hoitotason tehtäviä jotta voidaan puhua todellisesta hoitoyksiköstä. Valitettavasti riittävää kiirekeikkamäärää ei ole kuin suurimmissa kaupungeissa.

Riittävästi per yksikkö vai riittävästi per sairaankuljettaja? Sehän ollaan jo monesti todettu että A/B keikkaa tulee maakunnan lanssarille usein enemmän kuin ison laitoksen vuoroa tekevälle "ensihoitajalle".

Faktaa ei ole, mutta muistelisin jostain että 100 000 asukasta pidetään ihanteellisena/ hoitoyksikkö. Tällöin hoitoyksikkö siis ajaa poikkeuksia lukuunottamatta vain A ja B keikkoja. Perustaso hoitaa loput kyydit.

Tuon mukaan kuudessa kaupungissa suomessa taitaa olla sitten saumaa saada hoitoyksikkö...

[O'Boy]

Neliökilometri metsää ei tuota yhtään todellista hoito, eikä minkään muunkaan tasoista sairaankuljetustehtävää. Tarvitaan riittävästi todellisia hoitotason tehtäviä jotta voidaan puhua todellisesta hoitoyksiköstä. Valitettavasti riittävää kiirekeikkamäärää ei ole kuin suurimmissa kaupungeissa.

Riittävästi per yksikkö vai riittävästi per sairaankuljettaja? Sehän ollaan jo monesti todettu että A/B keikkaa tulee maakunnan lanssarille usein enemmän kuin ison laitoksen vuoroa tekevälle "ensihoitajalle".

Per sairaankuljettaja. Keskittämällä korkeariskiset tehtävät tietylle yksikön samoille sairaankuljettajille voidaan olettaa heille kertyvän eniten kokemusta korkeariskisistä tehtävistä. Näinhän monessa kaupungissa toimitaankin.

Faktaa ei ole, mutta muistelisin jostain että 100 000 asukasta pidetään ihanteellisena/ hoitoyksikkö. Tällöin hoitoyksikkö siis ajaa poikkeuksia lukuunottamatta vain A ja B keikkoja. Perustaso hoitaa loput kyydit.

Tuon mukaan kuudessa kaupungissa suomessa taitaa olla sitten saumaa saada hoitoyksikkö...

Jos näissä kuudessa kaupugissa kyytijärjestely olisi hoidettu em. tavalla, voisin väittää että näiden kuuden kaupungin sakupandoille kertyy eniten kokemusta hätätilapotilaasta.

100t asukasta on ihanne, ei se tarkoita etteikö voisi olla varustukseltaan ja tasotestauksiltaan ihan samanlaisia muitakin hota -yksiköitä.

Mielestäni hoitotason tulisi tarkoittaa muutakin kuin läpäistyjä tenttejä ja kalustoa. Pitää olla kokemusta ja henkilön tulee olla soveltuva hoitotason sairaankuljettajaksi. Kyllä niitä ht tenttejä on käynyt suorittamassa monikin jolla ei ole juuri lainkaan kokemusta sairaankuljetuksesta. Mahtuupa joukkoon (kuten hyvin tiedätte?) myös niitä jotka eivät ole muista syistä soveltuvia edes koko sairaankuljetusalalle!

Ehkä tentit on liian helposti läpäistävissä ja tenttiin pääsee liian helposti..? Muutama vuosi menestyksekkäästi perustasolla ja sen jälkeen voi miettiä niitä lisenssejä.

[sissy]

olen oskuv kanssasi samaa mieltä... Tentit voi läpäistä kuka tahansa lukutaitoinen, mutta osaako sitten käytännössä muuta kuin huitoa ilmaa... teoriassa on hyvä kaikki osata, mutta ensihoitotyössä kuitenkin se käytäntö ratkaisee... Siksi minusta on hyvä systeemi, että täysiä hoitotason lupia ei myönnetä vasta valmistuneille, vaan vaaditaan siihen ainakin vuoden parin kokemus...

[Maailman vahvin tyttö]

Mä en silti toisen kautta tajua sitäkään, että jos esim. tuore ensihoitaja amk on suorittanut jo kouluaikana kuudet eri testit ja pitkät harjoittelut, niin se silti tuupataan perustason autoon, vaikka sillä on aivan riittävä koulutus hoitotasolle, ja luultavasti se on opiskeluaikanaan tahkonnut jo perustasolla. Eihän vastavalmistunut sairaanhoitajakaan joudu ensin vuodeksi vanhainkotiin. Tästä oli juttua netti-Systolessakin.

[sissy]

Mä en silti toisen kautta tajua sitäkään, että jos esim. tuore ensihoitaja amk on suorittanut jo kouluaikana kuudet eri testit ja pitkät harjoittelut, niin se silti tuupataan perustason autoon, vaikka sillä on aivan riittävä koulutus hoitotasolle, ja luultavasti se on opiskeluaikanaan tahkonnut jo perustasolla. Eihän vastavalmistunut sairaanhoitajakaan joudu ensin vuodeksi vanhainkotiin. Tästä oli juttua netti-Systolessakin.

no onhan asia näinkin, mutta valitettava tosiasia on, että olen tavannut jokusen vastavalmistuneen ensihoitajan, joita ei uskaltaisi päästää edes perustason autoon, sen verran innokkaita ja lennokkaita ovat... (tämä koskee vain harvoja onneksi)... Muutama vuosi "jäähyllä" ainakin näille sankareille tekisi ihan hyvää, jotta noi työn realiteetit valottuisivat....

[Maailman vahvin tyttö]

Ehkä voidaan kysyä myös, onko vika koulutuksessa jos valmistuneilla on aivan epärealistiset luulot siitä, mitä työ on. Aikamoista tuhlaamista on laittaa perustasolla kahdeksi vuodeksi ne, joiden koulutus on nimenomaan hoitotasoa ajatellen luotu. Suosittelen tosiaan lukemaan sen Systolen jutun, täytyy kaivaa linkki tähän. Siinä arveltiin, että nimenomaan tämän perutasovaatimuksen vuoksi moni vastavalmistunut eh amk hakeutuukin sairaalan sisäpuolisiin hommiin, ja jää sille tielleen. Ja kentällä on edelleen pulaa riittävän koulutuksen saaneista tekijöistä. Henkilökohtaisesti en ymmärrä miten kaksi vuotta davesiirtoja kelkkoneella (virallisesti kuitenkin perustason autossa olleella) olisi paremman valmiudet mennä hoitotason testiin kuin vastavalmistuneella eh amk:lla. Suosittelen muutenkin tutustumaan ensihoitajakoulutukseen tarkemmin, ennen kuin teilaa sen täysin. Mullakin oli aikaisemmin aika skeptinen kuva, joka perustui pitkälti huhupuheisiin, mutta mieli on muuttunut, kun olen kuullut ja vierestä seurannut mitä se koulu on.

Tässä linkki artikkeliin Systolessa: http://www.ensihoidontiedotus.fi/index.php?option=com_mamblog&task=show&action=view&id=70&Itemid=14

[O'Boy]

Mä en silti toisen kautta tajua sitäkään, että jos esim. tuore ensihoitaja amk on suorittanut jo kouluaikana kuudet eri testit ja pitkät harjoittelut, niin se silti tuupataan perustason autoon, vaikka sillä on aivan riittävä koulutus hoitotasolle, ja luultavasti se on opiskeluaikanaan tahkonnut jo perustasolla. Eihän vastavalmistunut sairaanhoitajakaan joudu ensin vuodeksi vanhainkotiin. Tästä oli juttua netti-Systolessakin.

Ehkä tälläisessä tapauksessa tuota kahta vuotta voisi hiukan loiventaa, mutta täytyy muistaa että opiskelijan vs. työntekijän rooli on aina vähän erilainen. Jo pelkästään se että opiskelija on yksikössään kolmantena pyöränä verrattuna normitilanteen kahteen voi tuntua opiskelijasta aluksi kummalta. Minusta "oikean" työntekijän ja opiskelijan tavoitteet ja asennoituminen tehtävään voivat erota niin rankasti toisistaan että olisi koulutuksen tasosta riippumatta hyvä ensin harjoitella sairaankuljettajana olemista perustasolla, vaikka tietoa ja taitoa olisikin hoitotasolle edellytettävä määrä. Ja täytyy muistaa että perustasolla tehdään muuten muutakin kuin ajetaan dave siirtoja.

Olen juuri itse paininut tämän kokemusongelman kanssa. Minulla ei mielestäni ole riittävästi kokemusta hoitotasonvelvoitetta varten, työnantajalle kerroin myös tämän. Kuitenkin näin nimeni hoitotason tenttiin menijöiden listassa ja kävinpä nyt sitten kirjalliset tekemässä. Monivalinnat ja esseet meni läpi, näyttö on tulossa. No kai se on sinne mentävä kun on ilmoitettu..

[kops]

Palkkauskysymyksetkin ajavat monet eh amk:t sairaalaan.

Tästä "kahdesta vuodesta perustasolla"; nythän viritteillä on (ja on jo osittain tehtykin) tämä valtakunnallinen hoitotason tentti jonka valmistuvat amk eh:t tekevät. Tästä pyritään tekemään sellainen jonka jokainen SHP suomessa hyväksyisi.

On paljon opiskelijasta/vastavalmistuneesta itsestään kiinni minkälaiset valmiudet hänellä on toimia hoitotason autossa. Osa opiskelijoista tekee rutkasti töitä opiskelun ohessa sekä sairaalassa että sairaankuljetuksessa - osa ei. On helppo arvata kummalla on valmistumisen jälkeen paremmat eväät menestyä sairaankuljetuksessa. Myös se missä koulussa opiskelee valitettavasti vaikuttaa asiaan (harjoittelujen painotukset, välineet, menetelmät, jne).

Olisi myös hyvä että vastavalmistunut tunnistaisi itse valmiutensa eikä lähtisi suinpäin ryntäilemään suurta tuntematonta kohti, sillä hän on ehkä ensimmäistä kertaa ihan oikeasti itse vastuussa tekosistaan. Tällä tarkoitan sitä, että ehkäpä se vastavalmistunut ensihoitaja amk voitaisiin ottaa hoitotason vankkuriin töihin, mutta kokeneemman työparin kaveriksi.

Eivätkä ne vuorot siellä perustason autossakaan pahitteeksi ole; siellähän niitä potilaita ja kipeitä nenänpäitä eniten kohdataan. Ja vaikka miten se lääkkeellinen temppuensihoito tuntuu siistiltä, siellä perustasolla tehdään kuitenkin se perustyö mihin koko sairaankuljetusjärjestelmä loppupeleissä perustuu.

Ja muuten, ruksi seinään, todennäköisesti ensimmäinen kirjoitus jossa ei-ensihoitaja (amk) sanoo jotain positiivista koulutuksestamme. Enemmän tällaista solidaarisuutta alallemme, yhtenäisyydellä voitaisiin kaikki päästä eteenpäin ja vieläpä pitkälle.

t: eh amk opisk + ihan perustason kyytijulli

[O'Boy]

Palkkauskysymyksetkin ajavat monet eh amk:t sairaalaan.

Tästä "kahdesta vuodesta perustasolla"; nythän viritteillä on (ja on jo osittain tehtykin) tämä valtakunnallinen hoitotason tentti jonka valmistuvat amk eh:t tekevät. Tästä pyritään tekemään sellainen jonka jokainen SHP suomessa hyväksyisi.

On paljon opiskelijasta/vastavalmistuneesta itsestään kiinni minkälaiset valmiudet hänellä on toimia hoitotason autossa. Osa opiskelijoista tekee rutkasti töitä opiskelun ohessa sekä sairaalassa että sairaankuljetuksessa - osa ei. On helppo arvata kummalla on valmistumisen jälkeen paremmat eväät menestyä sairaankuljetuksessa. Myös se missä koulussa opiskelee valitettavasti vaikuttaa asiaan (harjoittelujen painotukset, välineet, menetelmät, jne).

Olisi myös hyvä että vastavalmistunut tunnistaisi itse valmiutensa eikä lähtisi suinpäin ryntäilemään suurta tuntematonta kohti, sillä hän on ehkä ensimmäistä kertaa ihan oikeasti itse vastuussa tekosistaan. Tällä tarkoitan sitä, että ehkäpä se vastavalmistunut ensihoitaja amk voitaisiin ottaa hoitotason vankkuriin töihin, mutta kokeneemman työparin kaveriksi.

Eivätkä ne vuorot siellä perustason autossakaan pahitteeksi ole; siellähän niitä potilaita ja kipeitä nenänpäitä eniten kohdataan. Ja vaikka miten se lääkkeellinen temppuensihoito tuntuu siistiltä, siellä perustasolla tehdään kuitenkin se perustyö mihin koko sairaankuljetusjärjestelmä loppupeleissä perustuu.

Ja muuten, ruksi seinään, todennäköisesti ensimmäinen kirjoitus jossa ei-ensihoitaja (amk) sanoo jotain positiivista koulutuksestamme. Enemmän tällaista solidaarisuutta alallemme, yhtenäisyydellä voitaisiin kaikki päästä eteenpäin ja vieläpä pitkälle.

t: eh amk opisk + ihan perustason kyytijulli

Aamen!

Näinhän se jokseenkin menee :

Opiskelija > Valmistuminen, ammatillinen kasvaminen työtehtäviin ja ammattiin jatkuu > vaativammat työtehtävät perusasioiden ollessa hanskassa.

Ammatillisesti ei voi rajattomasti kasvaa opiskellessa olipa koulutus mikä vain. Töitä tekemällä sen työn oppii, opiskelemalla vain perusteet. Kyllä niitä temppuja ehtii tekemään myöhemminkin, enkä näe että Eh AMK:iden ammattitaito menisi mitenkään hukkaan perustasolla. Hoitotaso on vain hoitovalmiuksiltaan korkeampi perusyksikkö, ei mikään ihme parantola.

[Ladytakkutukka]

Otan tähän nyt kantaa, vaikka sairaalan seiniä sisäpuolelta katselenkin. Omalla näkemykselläni väitän, että eniten ratkaisee kyseessä oleva ihminen. Tiedot, taidot, kokemus, kehittymismyönteisyys, yleinen kypsyys,realistinen minäkuva ja ennen kaikkea asenne. On vaikea vetää yleispäteviä linjauksia. Omasta mielestäni perusduuni on se mistä kaikki lähtee (myös osa hoitotason keikoista ei loppupeleissä ole niitä A/B kyytejä...kun aina se riskinarvio ei ole täydellinen). Toiset ovat kovin valmiita hoitoyksikköön heti valmistuttuaan ja osaa opiskelijoista en henk.koht. päästäisi mihinkään pakettiautoon, missä on mitään penkkien lisäksi!

Hyvältä tuntuisi tuo valtakunnallisen tentin suorittaminen opintojen lopussa ja ehkäpä jonkunnäköistä valtakunnallista testaustakin voisi ajatella (siis samat kriiterit jne.). Sen jälkeen työnantajalle jäisi vastuu arvioida työntekijän kypsyyttä kyseisiin tehtäviin. Olisi selkeät linjat, mutta myös pientä pelivaraa. Jos ajat kaksi vuotta pelkkiä dave-keikkoja *tässä pientä kärjistystä* (joissa tosin voi tapahtua mitä vain)...niin paljonko siinä kahdessa vuodessa unohtaa niistä asioista mihin on valmiudet koulussa saanut? Tapahtuuko ns.taantumista? Jos olisin mennyt vaikkapa vanhainkotiin tai tk:n vuodeosastolle kahdeksi vuodeksi...niin luulisin että sen jälkeen olisi kovin korkea kynnys ollut siirtyä akuuttipuolelle.

Kyllä niitä temppuja ehtii tekemään myöhemminkin, enkä näe että Eh AMK:iden ammattitaito menisi mitenkään hukkaan perustasolla.

Niin...ehtiihän niitä tekemään myöhemminkin. Kyse on mun mielestä siitä, että ne temput pitää kuitenkin hallita![br][br]Ylläoleva osuus viestistä on kirjoitettu: 29.12.07 - klo:09:45

---

Edelleen ajattelen myös näin... Tämä on tuolta lähihoitaja-ketjusta poimittua...

MUMMORALLISTA... *älä lue jos hirvittää tai olet alle 18-vuotias...*

On se niin ihmeellistä miten hoitureita se sinivalosyndrooma vaivaa. Voi hemmetti sentään...minne on kadonnut kunnioitus elämää ja sen vaalimista kohtaan? Onko koskaan tullut mieleen,että joskus se dave-siirtokeikka saattaakin muuttua (yllättävän useinkin...) a/b-kyydiksi. Aina hätäkeskuksen arvio ei ole oikea tai lähettävä taho on arvioinut tilanteen väärin,mikä sinänsä on inhimillistä. Dave-siirto jossa tk:n vuodeosastolla potilaan SpO2 56 ja hengitys kosteahko (lue: mieletön pöhö-pörinä)...sitten hoidellaan hieman tehokkaammin.

Koulu antaa kyllä valmiuksia ammatinharjoittamiseen mutta työelämässä opitaan asiat käytännössä. On temppuja jotka harjaantuu toistoja tekemällä mutta se ei ole se kaikki.Työskentelet sitten hoitajana (niin...olet sitten lh tai sh) missä vaan,niin sitä potilaan kohtaamista ei voi sinulle sellaisenaan opettaa. Siihen kasvaa.Terve nöyryys ja elämän kunnioittaminen on lähtökohta. Jokaisen joka katkeroituu siihen,ettei pääse koulunpenkiltä suoraan hoitotason yksikköön töihin...on hyvä pysähtyä miettimään omaa kypsyyttä ja ammatissa kasvamista...