Jump to content
MAINOS

Töihin jäävät hoitajat


sissy

Recommended Posts

Olen kovasti miettinyt niiden hoitajien kohtaloa, jotka jäävät töihin, jos irtisanoutumiset realisoituvat. Miten he jaksavat/kestävät tilanteen... Esim. päivystykseen haalataan täysin vierasta/perehtymätöntä porukkaa, potilasmäärät lisääntyvät, kun osastoja ajetaan alas, työpäivät pitenevät, vastuu kasvaa, virheiden mahdollisuus moninkertaistuu... jne. Miten tähän voi suostua? Olisi kiva kuulla tuntojanne ja ajatuksianne, mitä olette ajatelleet tehdä, jos katastrofi 20.11 tapahtuu..

Link to comment
Share on other sites

Mikäs siinä, päivystysteholla töissä ja kuulun ns. toiseen aaltoon...

Uhkakuva on, että 4 potilasta per hoitaja, apuhoitajia tulee kuntoutuksesta sun muualta.. En vetäny hatusta, vaan laskenu on mua viisaammat miehet ja naiset tämän..

En mä jaksa ressiä repiä, mutta on se vaikea tilanne rehellisesti sanottuna, jos tää realisoituu ja sinne ei jengiä tulekaan, tekee pahaa ajatella..

Ai joo, mä unohdinki jo, orjiahan meille tulee töihin, ja vielä kovemmalla palkalla, saavat tehä munki työt  :D

Johtavat lääkärit suosittelevat Pahkasikaa!

Link to comment
Share on other sites

Ai joo, mä unohdinki jo, orjiahan meille tulee töihin, ja vielä kovemmalla palkalla, saavat tehä munki työt  :D

Paskat!

Orjat tekevät VAIN JA AINOASTAAN henkien menetystä tai vammatumista estävät työt!!! Muu aika istutaan kahvihuoneessa!!!

(ilmasinkohan itseäni nyt ihan sekavasti)

Sillä minä olen Pieniälyinen Karhu, jolle kummalliset sanat ovat Harmi.

- Nalle Puh

Link to comment
Share on other sites

Pitäis mennä töihin 20.11. Ja toivon totisesti, että sopu saadaan. Meillä lakko hiukan vaikuttaa vaikkei päivystys osasto olekaan. Muutamaa osastoa ollaan jo sulkemassa.  :o Taitaa sairaspeti kutsua... :D.

Eikohän olla kaikki jo jollain tapaa orjia. Vapaudun itse joulukuun puolivälissä ja sanon adjöö koko alalle. >:D

Link to comment
Share on other sites

Voisinpa veikata, etteivät orjatyöläiset juuri muuta tee kuin sen tärkeimmän. Hermot ovat tiukalla varmasti kaikilla, ja varsinkin orjilla.

Sitä palkkaa kun tapellaan nyt Tehyn voimin (kaikille) paremmaksi, niin vi**uilu, naljailu eikä pomottaminen kuulu asiaan.

Link to comment
Share on other sites

Niin, saako tästä vaikutelmaa, vai pelleilettekö, että jos sinne joku sattuu orjana tulemaan, että tehdään vain välttämättömät hommat ja se on siinä?

Johtavat lääkärit suosittelevat Pahkasikaa!

Link to comment
Share on other sites

Mun mielestä työtaistelun aikana hommat saa tehdä rikkurit ja liittoon kuulumattomat ym vapaamatkustajat. Jos sen jälkeen vielä jotain pakolla tehtävää suojelutyötä jää, niin laitetaan harkintaan :D

Nojoo, vakavasti puhuen, ei meidän varmaan kannata keskenämme ruveta tappelemaan. Elämää on työtaistelun jälkeenkin.

Link to comment
Share on other sites

Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa

Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa

Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa

Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa, Sairaslomaa

ja Sairaslomaa.  :D

Yhteisö/yhteiskunta on juuri niin vahva kuin sen heikoin lenkki on. (mukaillen M.Wuorelta)

Instant Karma?

Miten me voimme irtisanoutua, orjathan pitää myydä?!

Link to comment
Share on other sites

Henkilökohtaisesti olen sen verran aikuinen että yritän parhaani tilanteessa kuin tilanteessa. Olen nähnyt kuolemaakin sen verran urani aikana että se ei tule uutena asiana. Olen nähnyt kuolevia vanhuksia ja kuolevia nuoria. Sitä en voi luvata etteikö oma mielenterveyteni romahtaisi jos työvuoroni aikana joku kuolee selkeästi hoidon puutteeseen erityisesti jos kuolema on jollain tavalla yhteydessä omaan toimintaani. Eli jos kiireen ja hoidon puutteen vuoksi joku potilaistani kuolee niin uskon että mielenterveyteni ei välttämättä ole parhaalla ja optimaalisimmalla tasolla. En mieti mitä toiset tekee hyvin tai huonosti, kunhan tekevät jotain. Jokainen ihminen päättää kuinka työnsä tekee. En katso oikeudekseni huomauttaa kollegan työtehosta tai aktiivisuudesta tässä tilanteessa. Normaaliolosuhteissa sen kyllä teen...

Pelastuslaitos iltaa, älkää rouva hätäilkö, me parannamme teidät tuota pikaa...

Link to comment
Share on other sites

Niin, saako tästä vaikutelmaa, vai pelleilettekö, että jos sinne joku sattuu orjana tulemaan, että tehdään vain välttämättömät hommat ja se on siinä?

Siis pakkotyöhön saa määrätä vain jos on vaarana, että menetetään ihmishenkiä tai tulee vammautumisia. Jos minut pakotetaan irtisanoutuneena töihin niin en kyllä totisesti meinaa mitään muuta työtä tehdä kuin sen mihin minut pakotetaan, eli juuri tuohon välttämättömimpään. Kysehän on vielä siitä että pakkotyöläisenä sinut saatetaan määrätä tekemään työtä 24/7, jopa neljän viikon ajan mahdollisimman vähillä lepoajoilla ja tauoilla. En tod. meinaa tuollaisessa tilanteessa tehdä mitään muuta kuin välttämättömimmän. Ja tuolta Tehyn omilta sivuilta olen kyllä saanut sen käsityksen, että samaa mieltä ovat kaikki, paitsi tietenkin se suurin osa joka aikoo kansalaistottelemattomaksi...

Niin ja toki tärkeää on muistaa ettemme ole toisiamme vastaan vaan pelkästään pelinappuloita Tehyn ja työnantajan kiistassa. Joten ymmärrystä puolin ja toisin!!! Anteeksi jo etukäteen niille, jotka joutuvat siellä töissä sitten tekemään ne työt johon minä en suostu!!!

Sillä minä olen Pieniälyinen Karhu, jolle kummalliset sanat ovat Harmi.

- Nalle Puh

Link to comment
Share on other sites

Niin, saako tästä vaikutelmaa, vai pelleilettekö, että jos sinne joku sattuu orjana tulemaan, että tehdään vain välttämättömät hommat ja se on siinä?

ja vielä lisätäkseni niin hoitoisuusluokittelu jää kyllä ensimmäisenä tekemättä!!! >:D :D

Sillä minä olen Pieniälyinen Karhu, jolle kummalliset sanat ovat Harmi.

- Nalle Puh

Link to comment
Share on other sites

Tässä vielä ihan lain määritys potilasturvatyöstä:

"Lain 3 §:n mukaan potilasturvatyötä on työ, johon lääninhallitus määrää terveydenhuollon ammattihenkilön jotta terveydenhuollon toimintayksikkö pystyisi työtaistelusta huolimatta järjestämään potilaiden hengen turvaamiseksi tai pysyvän vakavan vammautumisen estämiseksi välttämättä tarvittava hoito.

Ne "välttämättömät hoidot", jotka on turvattava, on lueteltu lain 3 §:ssä. Niitä ovat:

1) tehohoito, mukaan lukien keskosten ja vastasyntyneiden tehohoito;

2) päivystys ja siihen välittömästi liittyvä hoito;

3) synnytykset;

4) välitöntä hoitoa edellyttävät syöpätapaukset;

5) dialyysihoito;

6) välitön tahdosta riippumaton psykiatrinen hoito;

7) edellä mainittuihin hoitoihin liittyvän kiireelliset anestesiapalvelut sekä laboratorio- ja kuvantamispalvelut; sekä

*nolona* muu näihin verrattava, potilaiden hengen turvaamiseksi tai pysyvän vakavan vammautumisen estämiseksi välttämättä tarvittava hoito."

Ja tässä vielä työtehtäviin määräämisestä:

"KVTES:n yleisen osan 10 §:n mukaan työntekijä voidaan tilapäisesti (max. 8 viikon ajaksi) siirtää työkokemuksensa ja koulutuksensa perusteella hänelle soveltuviin muihin tehtäviin. Myös potilasturvalain 2 § mahdollistaa tällaisiin tehtäviin siirtämisen. Tällöin tulee kuitenkin varmistaa siirrettävän henkilön riittävä osaaminen. Tehtävien muuttuessa olennaisesti vähintään 10 työpäivän ajaksi, tulee myös tehtäväkohtaista palkkaa tarkistaa KVTES:n palkkausluvun 5 §:n 2 momentin nojalla."

Sillä minä olen Pieniälyinen Karhu, jolle kummalliset sanat ovat Harmi.

- Nalle Puh

Link to comment
Share on other sites

Niin, saako tästä vaikutelmaa, vai pelleilettekö, että jos sinne joku sattuu orjana tulemaan, että tehdään vain välttämättömät hommat ja se on siinä?

ja vielä lisätäkseni niin hoitoisuusluokittelu jää kyllä ensimmäisenä tekemättä!!! >:D *nolona*

Aivan totaalinen tippuminen!!!  8)

mikä ihmisiä oikein vaivaa? kun ne tulee sairaalaan ne menettää kaiken toimintakyvyn ja maalaisjärjen.    -Lyrica

Link to comment
Share on other sites

Moraalinen kysymys:

Minä olen meidän osastolla se, joka määrittää käyttöoikeudet meidän potilastietojärjestelmään, eli teen tunnukset niin hoitajille kuin lääkäreillekin. Pitääkö minun nyt, toimenkuvaani kuuluen, poistaa kaikkien irtisanoutuneiden tunnukset ensi maanantaina.

Ja sitten se kysymys... Pitääkö minun kysyä tätä osastonhoitajalta?

Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa.

Link to comment
Share on other sites

Moraalinen kysymys:

Minä olen meidän osastolla se, joka määrittää käyttöoikeudet meidän potilastietojärjestelmään, eli teen tunnukset niin hoitajille kuin lääkäreillekin. Pitääkö minun nyt, toimenkuvaani kuuluen, poistaa kaikkien irtisanoutuneiden tunnukset ensi maanantaina.

Ja sitten se kysymys... Pitääkö minun kysyä tätä osastonhoitajalta?

Kun työntekijän työsuhde työnantajaan päättyy, niin samalla hetkellä päättyy hänen oikeutensa käsitellä potilastietoja. Eli kylmän viileästi kaikkien joukkoirtisanoutuvien käyttäjätunnukset poistoon.

Selvitelköön työnantaja niitä asioita sitten myöhemmin.  *nolona*

Failure is always an option

Link to comment
Share on other sites

Kun työntekijän työsuhde työnantajaan päättyy, niin samalla hetkellä päättyy hänen oikeutensa käsitellä potilastietoja.

Näinhän tuo menee, by the book.

Onpahan siinä turvahemmoillakin nysväämistä vähäksi aikaa, kun poistavat mukavan säkillisen fleximeitä & kulkulupia.

Link to comment
Share on other sites

Mä kuulun "toiseen aaltoon", joten tässä jää nähtäväksi saanko pysyä edes omassa sairaalassa (joka tiettyjen tahojen mukaan pyörii vallan mainiosti ilman sairaanhoitajiakin) vai viskataanko akuutimmalle puolelle. Tällä hetkellä siis työpiste on akuuttigeriatrinen, joka ei todellakaan pyöri perushoitajavoimin, vaikka meillä on erittäin hyvät perushoitajat ja lähihoitajat, osin siksi, että noita i.v.-puolen juttuja on sen verta paljolti, jottei ihan heti he lähde niitä omalla liksallaan duunin ohessa toteuttamaan.

Mulla on itsellä diagnoosilistaa sen verta, että saikulle pääsee kun käy lääkärissä. Päässäni olen kuitenkin pähkäillyt, että kun en sitä nyt juuri oikeasti tarvitse, niin duunini hoidan niin hyvin kuin pystyn siihen päivään kun aika on. Jos kukaan muu ei ole suoraselkäinen, siis työnantaja/hallitustaholta, niin mä olen. Jos taas tie vie töihin joita en oikeasti potilasturvallisuutta vaarantamatta hallitse, niin sitten neuvotellaan työnantajan kanssa, jos ei mene jakeluun että ihan oikeesti en Osaa, niin saikku kutsuu. Mieluummin vaarannan jonkun hengen poissaolevana kuin läsnäolevana. Työsuhteen loputtua, jos tämä niin pitkälle menee, ei mua töihin saa.

Kunnallisessa koiranvirassa.

Link to comment
Share on other sites

Olen kovasti miettinyt niiden hoitajien kohtaloa, jotka jäävät töihin, jos irtisanoutumiset realisoituvat. Miten he jaksavat/kestävät tilanteen... Esim. päivystykseen haalataan täysin vierasta/perehtymätöntä porukkaa, potilasmäärät lisääntyvät, kun osastoja ajetaan alas, työpäivät pitenevät, vastuu kasvaa, virheiden mahdollisuus moninkertaistuu... jne. Miten tähän voi suostua? Olisi kiva kuulla tuntojanne ja ajatuksianne, mitä olette ajatelleet tehdä, jos katastrofi 20.11 tapahtuu..

Mitä tässä muuta voi kuin suostua? Ei ole muuta mahdollisuutta kuin mennä, mihin määrätään ja tehdä siellä, mitä pystyy. Hyvältä tämä ei tunnu, työnilo on tästä kaukana. Paineet on kovat ja stressi ankara. Pelottaa. Ehkä pääsen lopullisesti alalta, kun teen jonkun hirveän mokan ja joku oikeasti kuolee tai vammautuu. Tällaiset uhkakuvat mielessä sitä valmistaudutaan H-hetkeen.

Silti ei ole käynyt mielessäkään, etteikö nyt olla oikealla tiellä! Ihan taatusti nyt ei luovuteta! Tsemppiä meille kaikille: sekä irtisanoutuneille että töihin jääville. Samassa veneessä ollaan, yhteinen päämäärä mielessä meistä jokaisella.

Link to comment
Share on other sites

Niin, ei tässä ollut kenenkään moraalikäsityksiin ottaa kantaa tai muutenkaan asialla jeesustella (oli vissiin väärä hymiö)  8) .. Puhun vain omasta puolestani, en kritisoi ketään muuta. Niin minun käsitykseni vain on, että jos sinne töihin mennään, työt tehdään mitä pystytään ja kunnolla.. Ja vallan mainiosti ymmärrän niitä jotka ei sinne orjaksi tule, kansalaistottelemattomuus on hyvä harrastus.. Ei nyt ollu todellakaan mistään varastotilauksista kysymys ja se asenne kenet silloin laskee rikkuriksi, asennevammaseksi tai muuksi siipeilijäksi kannattaa jättää sinne ulko-ovelle, siis niinku minun mielestäni, kusessa siellä ollaan muutenkin

Johtavat lääkärit suosittelevat Pahkasikaa!

Link to comment
Share on other sites

kusessa siellä ollaan muutenkin

Kyllä tämänpäiväisen perusteella alkaa jo pelottaa ihan oikeasti. Olen tähän asti ajatellut, että sopimus syntyy ajoissa. Pakkolakiasiallekin lähinnä naureskellut. Nyt näyttää siltä, että työantajapuoli ei todellakaan käsitä, missä mennään. Valtiovalta hukkaa aikaa lakiin, joka ei tositilanteessa edes auta. Työnantajan mukaan ensi viikosta tulee katastrofaalinen ja henkien menetyksiä tulee. Kylmän viileästi. On tunne, että meitä ei pelasta kukaan eikä mikään. On tunne että laiva uppoaa ja me sen mukana.

Työpaikan tunnelmat oli tänään todella ahdistuneet, porukkaa jäi sairaslomalle, kun eivät enää kestä painetta. Tsemppihenkeä tässä nyt kaivataan me kaikki. Mistä sitä saataisiin?

Link to comment
Share on other sites

Guest satakieli

Tuota jo aikaisemmin mietinkin, että helpoimmalla pääsemme me irtisanoutuneet. Mitä lähemmäs h-hetki tulee, sen pienemmältä tuntuu ahdistus taloudellisesta pärjäämisestä (varsinkin kun Tehy maksaa mielestäni erittäin hyvää työtaisteluavustusta) kuin miltä tuntuisi, jos joutuisin jäämään töihin mahdollisesti pitkäksikin aikaa tekemään tuplavuoroja toisensa perään.

Säälin niitä, jotka ovat kaikkein henkeäpelastavimmissa tehtävissä, sillä tuskin vältytään potilasuhreilta. Voimia sinne.

Link to comment
Share on other sites

Kyllä tämänpäiväisen perusteella alkaa jo pelottaa ihan oikeasti. Olen tähän asti ajatellut, että sopimus syntyy ajoissa. Pakkolakiasiallekin lähinnä naureskellut. Nyt näyttää siltä, että työantajapuoli ei todellakaan käsitä, missä mennään. Valtiovalta hukkaa aikaa lakiin, joka ei tositilanteessa edes auta. Työnantajan mukaan ensi viikosta tulee katastrofaalinen ja henkien menetyksiä tulee. Kylmän viileästi. On tunne, että meitä ei pelasta kukaan eikä mikään. On tunne että laiva uppoaa ja me sen mukana.

Tuo laki itse asiassa auttaa hyvin paljon. Sen perusteella kaikki vastuu kuolleista siirtyy yksiselitteisesti työnantajalle ja valtiolle.

Sen vuoksi on hyvä ettei suojelutyöstä sovita, jolloin myös Tehy olisi vastuussa ja hoitajia syytettäisiin jos / kun joku kuolee.

Nyt (lain vuoksi) sairaanhoitopiiri on vastuussa että pyytää riittävän määrän hoitajia ja oikeisiin kohteisiin. Lääninhallitus on vastuussa että niitä määrätään oikeisiin kohteisiin riittävä määrä.

Sovittu suojelutyö olisi myös taloudellisesti typerää, koska lain mukaan tulee 1,3 kertaisena palkka ja sovittuna vain normaalipalkka.

Jos laiva uppoaa, niin miksi hoitajat menisi mukana ?

Tuota jo aikaisemmin mietinkin, että helpoimmalla pääsemme me irtisanoutuneet.

- zip -

miltä tuntuisi, jos joutuisin jäämään töihin mahdollisesti pitkäksikin aikaa tekemään tuplavuoroja toisensa perään.

Säälin niitä, jotka ovat kaikkein henkeäpelastavimmissa tehtävissä, sillä tuskin vältytään potilasuhreilta. Voimia sinne.

Miksi töihin jääneet tekisivät tuplavuoroja ?

Lain mukaan työvuoromuutoksiin pitää olla tietyt perusteet ja ne ei täyty. Tietysti voi suostua muutoksiin, mutta ei ole mitään velvollisuutta siihen.

Kukaan töihin jäänyt ei tee ylimääräistä, kuului Tehyyn tai ei, koska sillä vain pitkittäisi tilannetta ja tekisi työt itselleen raskaammiksi.

Töihin jääneiden pitää hoitaa kaikkia potilaita, sen mukaan kuin ehtii työaika ja työsuojelulakien mukaisesti.

Pakkotöihin määrättyjen pitää hoitaa vain akuuttia henkeä uhkaavia sairauksia / traumoja sairastavia.

Link to comment
Share on other sites

kaikki vastuu kuolleista siirtyy yksiselitteisesti työnantajalle ja valtiolle.

Ei taida mennä ihan noin. Tehystä asti meitä on ohjattu, että viime kädessä vastuu on hoidon toteuttavalla taholla eli hoitajalla. Työnantaja ei ole vastuussa, eikä järjestö, jos kiireessä menee tekemään asioita, joihin ei ole riittävästi tietoa, taitoa taikka perehdytystä. Lääninhallitus voi määrätä työhön, mutta vastuu työn suorittamisesta on tekijällä. Tämä on se asia, minkä kanssa tietysti painitaan ihan arjen työssäkin. Mutta nyt tilanne vielä poikkeuksellisen raskas, kun tulee siirtoja yksiköihin, joissa ei olla toimittu aikaisemmin. Ja ainakin meidän talossa perehdytys, mitä se nyt näissä olosuhteissa on (alle viikon).. onhan se puutteellista. Luet lapusta jonkun toimintaohjeen ja sen jälkeen osaat sen?  :-

Link to comment
Share on other sites

Mun mielestä työtaistelun aikana hommat saa tehdä rikkurit ja liittoon kuulumattomat ym vapaamatkustajat. Jos sen jälkeen vielä jotain pakolla tehtävää suojelutyötä jää, niin laitetaan harkintaan ;D

Nojoo, vakavasti puhuen, ei meidän varmaan kannata keskenämme ruveta tappelemaan. Elämää on työtaistelun jälkeenkin.

Miten määrittelet rikkurin? Sellainen joka ei ole laittanut nimeään listalle vai sellainen joka otti nimensä pois listalta?

Miedän osastolla on lynkkaysmieliala niitä kohtaan jotka eivät ole nimeänsä laittaneet, vaikka eihän homman niin pitänyt mennä... Tämähän perustui vapaaehtoisuuteen, muistaakseni. Monilta on unohtunut  tosiasia että elämää on tämän työtaistelun jälkeenkin...

Link to comment
Share on other sites

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...