Surina Posted November 8, 2007 Share Posted November 8, 2007 Perifeeriset tipat on tuttuja, mutta sentraalisen katetrin käsittelyssä olen epävarma, joten kertokaas... Miten voi varmistaa, ettei CVK:n yhteydessä tule ilmaemboliaa? Käytättekö aina tippalaskuria keskuslaskimokatetrin yhteydessä? Viittaan edelliseen... Link to comment Share on other sites More sharing options...
Lääkärihoitaja Posted November 8, 2007 Share Posted November 8, 2007 Pakko tunnustaa etten aina käytä laskuria. Ilmaembolian välttämisessä ainakin tarkka infuusioletkujen, kolmitiehanojen, ruiskujen täyttö. Pt trendikseen aina enemmän letkua näpelöidessä. Hanat ja piuhat kunnolla kiinni. Järki päässä, että mitä olet tekemässä ja miksi. Veripalvelu kaipaa kipeästi hengenpelastajia! Link to comment Share on other sites More sharing options...
Rokkihippipunkkari Posted November 8, 2007 Share Posted November 8, 2007 Meillä noita on harvoin, joten laskuria käytämme aina. Hanoja on yleensä useampi, ja yleensä noissa subiksissa itsessään vielä jonkunlaiset lukot. Kaikki hanat ja lukot vaan kiinni, kun letkuja ja ruiskuja yhdistelee. Mä ruukaa kerrata vielä jostain teorialähteistä noiden subisten käsittelyn, aina kun joku semmoinen potilas meille tulee, jolla sellainen on. Yleensä lähettävä paikka kyllä laittaa ohjeetkin mukaan. Niiden huolto onkin sit jo ihan oma rumbansa. Link to comment Share on other sites More sharing options...
Pernasoppa Posted November 8, 2007 Share Posted November 8, 2007 Meillä noi taas on sen verran rutiinia, että en ole syvällisimmin ajatellut tuota asiaa. Sama periaate kuin periferisenkin kanssa läträtessähän siinä on, kolmitiehanat kiinni letkuja irrotellessa. Ei sitä potilasta trendikseen tarvi normi yhdistelyjen aikana laittaa, kanyloinnin ja kanyylin poiston yhteydessä vain. Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa. Link to comment Share on other sites More sharing options...
ouska Posted November 8, 2007 Share Posted November 8, 2007 Moon lastenpuolella ( vauvoille ) laittanut vielä varmuudeks välillä pänksitkin siihen. Noudattanut joo tarkkaa hanojen täyttöä. Miten muuten noitten cv-katetrien putsaukset? Meille opetettiin et pitää suihkutella pirtsakalla ja sit keittiksellä huuhdella ennen täyttöä. Ite opin näin tekemään, mutta huomasin kyllä ettei kaikki näin tehnyt... Link to comment Share on other sites More sharing options...
Sini Posted November 8, 2007 Share Posted November 8, 2007 Siis tarkoitatko juuren hoitoa vai katetrin käyttöä? Useimmiten olen letkuttanut keittiksellä, niin ei ole tarvinnut plärätä hanojen kanssa niin paljon vaan laittanut sitten ab:n tai sytostaatin tippumaan suoraan. Laskuria olen käyttänyt etupäässä silloin, kun sen ajan kanssa tarkkaa tai sitten jos vetää huonosti. "Tietä käyden tien on vanki/ vapaa on vain umpihanki." - A. Hellaakoski - Link to comment Share on other sites More sharing options...
Pernasoppa Posted November 8, 2007 Share Posted November 8, 2007 tai sitten jos vetää huonosti. Eiks tässä pitäis hoitaa oiretta? Klk-han vetää aina huonosti, se on kyllä yleensä about 16 gaugee mutta pitkä muovipilli ni siin tulee sitä painetta että esim. veri ei mene ilman ylipainetta kovinkaan joutuisaan. Eli hullunlailla huuhtelua sinne ränniin, niin saadaan ne trombit äkkiä keuhkoihin ja pumppuun! Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa. Link to comment Share on other sites More sharing options...
hoitajatar79 Posted November 8, 2007 Share Posted November 8, 2007 Minulla on kokemusta vain tunneloiduista cvk:sta lapsilla eli voivat olla paikallaan niin kauan kuin tarvitaan, niin kaun kuin toimivat, kunhan ongelmia ei ilmene. Käsittelen cvk:ta kuin iv-kanyyliakin eli letkujen täytöt yms tarkkuudella, ettei ilmaa pääse lapseen. Tarkkana pitää olla, että lukko ja kolmitiehanat on kiinni, silloin kun on jotain yhdistämässä. Lapsi on luonnollisessa asennossa, istuu tai makaa, ei trendiksessä. Ennen kuin yhdistän tippaletkun cvk:hon, täytän cvk:n kannan esim. NaCl ja sitten kiinnitän letkun ja lopuksi cvk:n lukko auki. Näitä ennen tarkastan, että cvk toimii eli otan ns. hukkaveren eli hepariinin pois, pystyn varmistamaan, että cvk on suonessa ja huuhtelen vielä pikku määrällä NaCl, jotta näen, että sinne myös hyvin menee sisään. Mikäli kyseessä on sytostaatti, teen tietty edellä mainitut ja vielä esim. G 5 % tiputan vapaasti ja näin pystyn tarkastamaan, että cvk vetää hyvin ilman tippakonetta tai ruiskupumppua. Sitten vasta sytostaattia kehiin. En ole törmännyt siihen, ettei cvk vetäisi vapaalla hyvin. Kaikki tiputetaan lasten puolella cvk:hon tai iv-kanyyliin tippakoneella tai ruiskupumpulla. Paitsi trombosyytit tiputetaan vapaalla, ellei kyseessä ole esim. 1 pss pienempi määrä, silloin ruiskupumpulla. Link to comment Share on other sites More sharing options...
mikkosika Posted November 14, 2007 Share Posted November 14, 2007 laittanut vielä varmuudeks välillä pänksitkin siihen. . sitte loppuu bänksien laitto ku huomaat,että kerran ne vahingossa oliki sakset, nähty on.. swani meni nätisti poikki ;D Johtavat lääkärit suosittelevat Pahkasikaa! Link to comment Share on other sites More sharing options...
martsu Posted November 16, 2007 Share Posted November 16, 2007 Työskentelen mm. hematologisella osastolla jossa subiksia on paljon. Puhtaus on erityisen tärkeää. Yleensä jokaista lumenta kohti on vähintään kaksi, yleensä kolme hanaa peräkkäin. Kanyylin juurta lähinnä olevaa pidämme puhtaana, eli sinne ei infusoida lääkkeitä tai oteta verikokeita. Hanojen vaihto meillä joka 5. pv, tarvittaessa useammin. Kanyylin juuren pesu, joka 3.pv. Jos infektoitumisen merkkejä, niin joka 2.pv. Puhdistus steriilisti eli steriilit käsineet, steriilipesupakkaus, Klorhexol ja maski. Trendikseen ei todellakaan tarvi laittaa, muuten kuin kanyylin poiston yhteydessä. Ei mitään väliä laitatko infusoitavan lääkkeen, kun potilas istuu tai makaa. Pidät vaan hanat kiinni, kun olet yhdistämässä lääkkeitä, niinku edellä on jo mainittu. Vapaasti voi infusoida tai laskurin kautta. Jos käytössä on lasipullo ja lääke menee laskurin kautta ja jos ilmastointiportti täytyy avata, (yleensä täytyy, koska korvausilmaa pitää saada )tässätapauksessa kone täytyy ohjelmoida tarkasti, jotta ilmaa ei mene tätä kautta potilaaseen. Riippuu kauanko subis on ollut paikallaan, kuinka hyvin se vetää. Toisilla vetää pidempään hyvin kuin toisilla. Joskus jos subis vetää huonosti, niin voi kokeilla, auttaako, jos potilas makaa hieman eri asennossa. Mutta tällöin ehkä olis hyvä miettiä onko paikallaan vaihtaa uuteen tai siirtyä perifeeriseen jos mahdollista. Yksi keino on käyttää piuhoissa ns. vahvaa hepariiniliuosta, joka täytyy muistaa aspiroida pois ennen käyttöä!! 1 ml:n ruisku on myös kätevä aukaistessa "linjoja", eli yrität ensiksi aspiroida sieltä tavaraa ulos ja sen jälkeen NaCl huuhtelu. Yleensä kokeilen nämä keinot, ennenkuin siirryn vahvaan hepariiniin, koska hematologisilla potilailla trombosyyttitaso on monesti olemassaan matala. Jos subis ei ole ns. jatkuvassa käytössä, vaatii se päivittäisen huuhtelun NaCl:lla ja uuden hepariinilukon. Kotilomalla käydessään vahva hepsku liuos pitäisi pitää linjat auki n. 3 pv. Link to comment Share on other sites More sharing options...
Usva Posted March 16, 2008 Share Posted March 16, 2008 Eli jos vetää huonosti tai tukossa, niin aspiroidaan? Onko kenellekkään sattunut niin, että olisi ilmaembolia potilaalle tullut? Link to comment Share on other sites More sharing options...
Pernasoppa Posted March 23, 2008 Share Posted March 23, 2008 Hitto, ku sytyttää taas hitaasti. Mietin pääni puhki et mikä ihmeen trendis :o Se on saksalainen kirurgi Friedrich Trendelenburg. Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa. Link to comment Share on other sites More sharing options...
Recommended Posts
Archived
This topic is now archived and is closed to further replies.