Jump to content
VanNabehoitaja

Paras ja pahin harjoittelu/ työpaikka?

Recommended Posts

VanNabehoitaja

Mikä on ollut kaikkein kauhein ja mikä paras harjoittelu/ työpaikka?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Lähäri

Kauhein oli päiväkotiharjoittelu. Mun setä kuoli juuri ennen harjoittelua ja se vaikutti jo siihen miten jaksoin. Mutta se ohjaaja....se ei luottanu muhun yhtään ja sain sitten opettajalta jatkuvasti palautetta siitä kun en tehnyt mitään ryhmäjuttuja koska ohjaaja ei antanut mulle tilaisuutta näyttää että pystyn siihen.

 

Paras harjoittelu oli hoidon ja huolenpidon harjoittelu terveyskeskuksessa. Mahtava ohjaaja ja vaativia tilanteita. Joka päivä mentiin läpi harmaan kiven ja aina selvittiin. Varmasti se vaikutti jakson onnistumiseen että vanhukset ja muutenkin vaativampi työ terveyskeskuksessa kiinnosti lähtökohtaisesti enemmän kuin lapset.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Vieras

Parhaita harjoittelupaikkoja ovat olleet psykan paikat. Kaikkialla on ollut huippuhyvä ilmapiiri: lähihoitajat, sairaanhoitajat, psykologit, lääkärit, kaikki istuneet saman kahvipöydän ääressä tauoilla vitsailemassa.  

Kauhein kokemus oli TYKS:n päiväkirurginen poliklinikka, jossa harmaatukkainen leipiintynyt hoitaja kirjaimellisesti taputti vieressä tahtia, kun annoin instrumenttejä lääkärille ja huusi samalla ”nopeampaa, nopeampaa”. Onneksi olin päässyt ujoudestani sen verran eroon, että vaadin häneltä potilaan ja lääkärin lähdettyä selitystä käytökseensä. Vastaukseksi sain, että näin häntäkin kohdeltiin, kun hän oli opiskelija. Saman harjoittelun aikana potilaan ollessa vastaanotolla toinen hoitaja kirjoitti lapun missä luki ”feikkaa” ja näytti sen minulle lääkärin tutkiessa potilasta. Muutenkin tapa jolla potilaista puhuttiin oli halventava ja ruma. Tämä harjoittelu on jäänyt häiritsemään vuosiksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Lähihoitaja

Kauhein harjoittelupaikka oli päiväkoti. Sain hoidettavakseni juuri kaikista hankalimpia lapsia, joiden kanssa kokeneetkin hoitajat olivat väliin pulassa. Yhtenäkin päivänä tuli itku, ja suunnaton häpeä sekä tunne, etten osaa mtn. Sen jälkeen mielipiteeni suuntautumisvaihtoehtoa kohtaan onneksi muuttuikin! Joten kiittäminen on tätä kurjaa harjoittelupaikkaa. 

Paras harjoittelupaikka oli toimenpiteiden osalta terveyskeskuksen vuodeosasto, jossa oli monenlaista tekemistä. Ainut kurja puoli oli se, että siellä toimenpiteet tekee yleensä sh, joten kaikki mitä sai lähihoitajana tehdä, oli extraa. 

Kauhein työpaikka. Eräs palvelutalo jossa kokeneemmat työntekijät valitsivat itselleen mukavimmat hommat.

Paras työpaikka. Ehdottomasti koti(sairaan)hoito. Siellä jossa itse olen ollut, ovat lähihoitajat juuri siinä työssä johon ovat kouluttautuneet. Saa hoitaa haavoja, jakaa lääkkeitä, ottaa verikokeita, pistää injektioita, kertakatetroida.. lista on loputon. Monessa kunnassa valitettavasti asia on niin, että lähärit tekevät perustyön ja kaiken muun tekee sh. En ymmärrä, niissä paikoissa menee vai lähihoitajan koulutus hukkaan :)

 

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Iipu

Oli viimeinen harjottelu ennen valmistumista. Harjottelu oli pienessä vanhusten palvelutalossa. Minulle määrättiin kaksi ohjaajaa, joista toinen ei ollut paljoa paikalla ja toinen oli työkkäristä sinne töihin tullut ihminen. Ilmeisesti tämä työkkärin kautta tullut työntekijä koki meidät opiskelijat uhkaksi ja oli hyvin ilkeä. Silloin meitä oli kolme opiskelijaa. Saimme tehtäväksemme siivota, siivota ja siivota. Toki saunapäivänä saimme sitten saunottaa ja laittaa hiuksia. Myöskin ulkoiluttaa sentään saimme ja myöskin pidimme kynsienhoito päivän vanhuksille. Se oli mukavaa, tosin siitäkin saimme haukut.

Työntekijöiden taukotilaan meillä ei ollut asiaa koska olimmehan vain harjoittelijoita. Astioita kun tiskasin, niin minulta kysyttiin, että osaanko edes tiskata kun nykyajan nuoret ei osaa. Itselläni oli ikää jo kuitenkin reilut 20 vuotta ja odotin toista lastani, eli en ihan mikään nuori jannu ollut ja tietääkseni olin osannut lapsenkin hoitaa siihen mennessä. Hanskoja ei saanut siivoukseen ja kuulinkin vasta sitten, kun olin käteni kloriittiveteen upottanut, että mitä siellä oli.

Ilkeys oli päivittäistä. Itkien sinne menin ja itkien lähdin pois.

Loppuarvioinnissa sain huonoimman arvosanan, koska olin kuulemma ikärasisti enkä tehnyt asioita niinkuin piti. Opettaja ihmetteli kovin, sillä olin tunnollinen oppilas ja jokaisesta harjoittelusta tullut paras numero. Sekä olin myöskin työskennellyt jo toisaalla ihanassa vanhainkodissa.. mutta heidän mielestään en sovi vanhustenhoitoalalle tai ylipäätään hoitoalalle. Uhkailivat myös, etten pääse harjoittelusta läpi jos olen poissa. Viimeiset kaksi päivää siivosinkin siellä sitten 39 asteen kuumeessa, raskausviikkoja 15. Valitettavasti lapsi syntyi menehtyneenä myöhemmillä viikoilla.

Viimeisenä päivänä johtaja kertoi, että tietää siellä asioiden olevan huonosti, mutta ei enää jaksa puuttua koska lähtee pian pois ja tilalleen tulee toinen johtaja.

 

Toivon, ettei kukaan ikinä tule kokemaan samaa mitä koimme. Tässä asiat oli vain lyhykäisesti kerrottu..lisää kerrottavaa olisi kyllä. 

Tämä on jäänyt niin syvästi mieleen ja nyt työskennellessäni itse opiskelijoiden parissa olen pyrkinyt siihen, että heidät otetaan huomioon. Hehän kun ovat mahdollisesti tulevaisuudessa työtovereita.

 

 

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Anduria

Pahin tai kurjin harjoitteluni oli kirurgian osastolla, jossa minulla oli ohjaajani kanssa ongelmia. Ohjaajani kertoi minulle harjoittelun alussa, ettei hänellä ole ollut aiemmin opiskelijoita. Hän oli myös poissa paljon, eikä hänellä meinannut hermo riittää kanssani. Kerran olimme petaamassa potilasvuoteita ja kysyin kummin päin liukulakana piti laittaa, kyseessä oli todella vanha ja kulahtanut lakana. Ohjaajani tuohahti että "ei varmaan kannattaisi opiskella hoitoalaa kun ei osaa edes sänkyä pedata. Miksi tänne laitetaan tuollaisia opiskelijoita jotka pitäisi laittaa takaisin perushoitoharjoitteluun." Sen jälkeen en nähnyt ohjaajaani moneen viikkoon, pyysin koululta opettajan palaveriin. Siellä kuulin että ohjaajani oli aiemminkin ohjannut opiskelijoita, jopa ulkomaalaisia opiskelijoita. Pyysin uutta ohjaajaa ja sainkin kaksi todella mukavaa ja kokenutta hoitajaa ohjaajikseni. Harjoittelun lopussa alkuperäinen ohjaajani palasi ja oli selkeästi hämillään kun minulla olikin eri ohjaajat. Viimeisinä päivinä hän vielä tuskasteli että miten olin saanut luvan letkuttaa yhden ravintoliuoksen, letkuunhan jää helposti ilmaa. Ohjaaja taisteli tyhjän letkun ja pussin kanssa noin 20 min demonstroidakseen minulle kuinka helposti ilma jää letkuun ja miten vastuuton olin kun olin letkuttanut pussin. 

 

Paras harjoitteluni oli päihdekuntoutuskeskuksessa, jossa minut otettiin todella hyvin vastaan ja pääsin tekemään sairaanhoitajan työtä itse. Sainkin kyseisestä paikasta ensimmäisen sairaanhoitajan työpaikkani. Ohjaajani oli todella tunnollinen ja kokenut sairaanhoitaja, nimitin hänet heti ensimmäisen päivän jälkeen mentorikseni. 

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Lh ja sh mies

Parhaita paikkoja ovat minusta olleet ensihoito ja leikkurissa ane harkka, näissä mukavasti vastuuta ja hyvä työilmapiiri. Ane lääkärit tuntuivat hoitajien lisäksi työkavereilta ja heidän kanssa pystyi heittämään vitsiä mistä tahansa. 

Huonoja muistoja on päiväkodista, koska minulle annettiin kodin vilkkaimmat lapset ja ohjaus oli huonoa. Toinen huono kokemus leikkurista instrumenttipuolelta, jossa ohjaus oli heikkoa ja kirurgit vain mumisivat jotain. Kukaan ei ikinä edes tervehtinyt käytävällä, tähän pitää korjata että jotkut harvat nuoret kirurgit saattoivat joskus olla mukavia.

 

Vuosien varrella olen aistinut ettei mies puolisia opiskelijoita kohdella välttämättä yhtä huonosti kuin naisia. Tosin itse olen kohtuullisen kova puhumaa ja myös sanavalmis iskemää takaisin joten en ole ite kokenut suurta sortamista. 

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Lähäri VM-12

Kamalimmat harjoittelupaikat olivat päiväkoti, tämä siitä syystä, että motivaatio niinkin kohdallaan, että olin joka päivä myöhässä. Tämä siis ihan oma syy, miksi mun harjottelu meni päin mäntyä, mutta HoHu jakso oli kaikista kamalin. Mun ohjaaja ei tykännyt musta yhtään ja näytti sen myös hyvin vahvasti mulle, jolloin hänen ohjaus oli sitä minkälaista opiskelijan ohjaus ei pitäisi olla. Kyttäsi joka tekemisen vierestä, ei luottanut, ei ollut kannustava vaan enemmänkin moittiva ja antoi negatiivista palautetta, ei koskaan rakentavaa ja antoi tämän myös näkyä asukkaille saakka. Inhosin joka päivää, kun sinne jouduin menemään ja en kokenut olevani huono, mutta sain harjoittelusta arvosanaksi 1:sen. 

Ambulanssi harjoituksessa ohjaaja oli ihan kiva, mutta nauroi minulle yhtenä päivänä yhden sairaalan päivystyksessä hoitajien kanssa niin, että itkin loppupäivän. 

Muut harjoitukset olivat mukavia ja sain sieltä hyviä arvosanoja. 😊

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Ei Duracel

PÄIVÄKOTI....

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Lähihoitaja

Ehdottomasti kamalimpana harjoitteluna on jäänyt mieleen harjoittelu Turun Kaupunginsairaalan silloisella V2 osastolla. Harjoittelu oli ensimmäinen sairaalassa suoritettava harjoittelu (toisinsanoen ymmärrettävästi ei paljoakaan hajua mistään) ja aika pian kävi selväksi että olin ainakin ohjaajani mielestä tullut sinne vain kyykytettäväksi ilmaiseksi työvoimaksi. Ensimmäisistä päivistä lähtien ohjaajani moitti minua hitaaksi, saattoi hävitä kesken opetustilanteen muualle ja tultuaan takaisin moitti minua jos en ollut tehnyt jotakin niin kuin hänen mielestään olisi kuulunut tai tehnyt asiaa loppuun hänen ollessaan poissa, vaikka en ollut saanut edes opastusta häneltä ennen tilannetta. Yleinen ilmapiiri oli huono, hoitajat haukkuivat toisiaan minulle toistensa selkien takana ym. Olin silloin niin nuori ja kokematon etten uskaltanut sanoa asiasta varovaisia huomautuksia enempää. Itkien lähdin pois harjoittelusta huonoin arvosanoin joita onneksi ohjaava opettajani sai loppuarvioinnissa puhumalla hieman korotettua koska ohjaajanikin sanoi ääneen minun tehneen asioita joilla kyseisessä opiskeluvaiheessa saisi paremmat numerot ja ohjaava opettaja osasi onnekseni tulkita tilannetta. 

 

Ristiriitainen kokemus jäi TYKSin naistentautien kirran osastolta, toinen ohjaajani oli todella ammattitaitoinen, opasti ja antoi valvotusti harjoitella ja oli muutenkin todella mukava mutta toinen ohjaajani lähestulkoon kielsi minulta sen suuremmat normaalitkin toimet tai puoli väkisin teki ne puolestani vaikka ilmoitin että voin tämän kyllä tehdä ja että olin asiaa harjoitellut toisen ohjaajani kanssa. Yhdestä päivästä vietin aamupäivän liinavaatevarastossa niputtaen sukkia ja järjestelemässä tavaroita ohjaajani hävitessä kuin pieru saharaan. Muutoin osastolla oli pääosin mukava henkilökunta, erästä iäkkäämpää mieslääkäriä lukuunottamatta joka tuntui olevan tyly ja joskus jopa ilkeä lähes kaikille.

 

Hyviä, opettavaisia muistoja jäi ja kiitoksia voisi lähettää TYKSin sisätautien neurologiselle osastolle ja Kirkkotien ja Mäntymäen terveysasemille; rautaisia ammattilaisia ja mukavia ihmisiä,opiskelija otettiin avosylin vastaan ja osaksi työyhteisöä. Kaikkeen sai osallistua tai mennä katsomaan jos potilas ei kieltänyt. TYKSissä harjoitteluosastolta potilaan mukana toimenpiteeseen tai tutkimukseen mentäessä olivat kaikki paikasta riippumatta tosi mukavia ja monet hoitajat sekä lääkärit kertoivat opiskelijankin näkökulmasta ja opetusmielessä mielellään mitä milloinkin tapahtui. 

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Lähäri

Olin opiskeluaikana kaksi kertaa kotihoidossa harjoittelussa. Ensimmäinen kotihoidon harkka oli ehdottomasti paras ja toinen taas aivan kamala.

Ekassa harkassa hoitajat ottivat opiskelijan ilomielin vastaan ja ohjaaja oikeasti opetti! Sain tehdä paljon asioita ja oppia. Koko jakson ajan fiilis oli hyvä. Ohjaajat oli aivan huippuja!

Toisella kotihoidon jaksolla hoitajat selvästi näyttivät, ettei me opiskelijat oltu tervetulleita. Ohjaaja sanoi, ettei haluaisi opiskelijaa mutta "kai sut nyt on pakko ottaa mukaan". Ohjaaja ei puhunut mulle mitään ylimääräistä, eikä vahingossakaan sanonut mitään positiivista. Ohjaaja teki kaiken itse ja käyttäytyi kuin olisin ollut ilmaa. Ohjaaja haukkui asiakkaille meitä opiskelijoita ihan avoimesti mun kuullen. Ainoat hyvät päivät koko harjoittelun aikana oli ne, kun ohjaaja oli saikulla. No, tuossa harkassa ainakin oppi että millainen ohjaaja en itse halua olla omille opiskelijoille.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Pitkän linjan hoitaja

Sairaaloissa ylipäätään pahimmat harjoittelu- ja työpaikat. Hyvin aina pärjännyt, mutta en niinkään viihtynyt. Paljon turhaa hierarkiaa, lääkärien mielistelyä ja uupuneita hoitajia. Lisäksi ammattitaidottomia osastonhoitajia, joilla vanhankantainen nousu rivistä esimieheksi hyvä veli menetelmällä, ilman mitään esimieskoulutusta. Ylipäätään liukuhihnatyötä ne sairaala duunit. Ja se pitää paikkansa, että jos jollain osastolla oli kova vaihtuvuus henkilökunnassa, löytyi syy siihen ilmapiiristä ja huonosta johtamisesta.

Kuten arvata saattaa, en ole enää sairaalassa duunissa. 

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Kokemus opettaa

Kamalin työpaikkani on ollut yksityinen vanhusten asumispalveluyksikkö Foibe oy. Tärkeintä oli näyttää ulospäin hyvältä, mutta työntekijäpulaan tai työvälineisiin sekä esim koulutuksiin ei panostettu. Raha on se millä oikeasti vain on väliä. Niin ja maine.

 

Parhaat työpaikkani ovat olleet lastentautien poliklinikka sekä lasten neurologinen tutkimusosasto.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest tina_hki

Pahin oli yksityinen sairaala. Ohjaaja oli aivan hirveä tapaus, yli-uskovainen joka minulle tiputti omaa uskontoaan joka välissä. Opiskelijoista vastaava AOH oli myös aivan hirvittävä tapaus. En ole todellakaan herkkä ihminen tai heikko missään nimessä, mutta sieltä harjoittelusta lähdin monta kertaa itkien. Mitään mitä ikinä tein, ei koskaan riittänyt heille. Lopulta pääsin harjoittelun läpi vain sillä, että tein kahden hoitajan hommat. Koskaan en istunut alas, aina olin menossa ja kerjäämässä lisätöitä. Vasta sitten päästivät läpi, mutta eihän herranisä tollaista työtahtia kukaan jaksaisi loputtomiin. Potilaista osa oli myös aivan hirveitä, rikkaat kohtelivat hoitajia kuin piikoja.

 

Paras oli ehdottomasti invalidisäätiön kuntoutumislaitos. Siellä ohjaaja maailman ihanin, otti minut siipiensä alle ja suojeli kuin leijonaemo poikastaan. Opetti niin paljon, enemmän kuin ikinä varmaan itse tajusi. Pyrin hoitajana ja opiskelijoiden ohjaajana olemaan itsekin kuin hän. Työ oli haastavaa, mutta äärimmäisen mielenkiintoista. Ja se opetti minulle todella paljon, niitä oppeja kannan mukanani vieläkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Tiuskee
Posted (edited)

Pahin harkka paikka oli hoivakoti pohjois-suomessa. Ohjaaja ei tykänny musta ollenkaan. Kauheeta oman pahan mielen purkamista. Ja jos asukas ei halunnut iltapesuille YHTENÄ iltana, sitä tuli pitelee 4 hoitajaa ja tehtiin pesut.

Paras on ollu missä oli asiakkaina 18-30v erityisnuoria. Työ oli aivan parasta. Asiakkaat sekä työkaverit oli parhaita.

Edited by Tiuskee

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest hermotmenny

paskin paikka on ollut ehdottomasti sairaalaympäristöt. Myös hoivakodeissa on huonoa ilmapiiriä yllin kyllin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Hoitsu

Paras harjoittelupaikka ehdottomasti on ollut lh-opintojen syventävä jakso silloisessa Marian Sairaalassa (nyk Haartman) sisätautien osastolla. Sain harjoitella rauhassa , ohjaaja oli todella mukava ja ymmärtäväinen ja pääsin seuraamaan tutkimuksiin ja toimenpiteisiin. Kyseisellä jaksolla jopa lääkäreistä lähtien istuivat samassa kahvihuoneessa hoitajien ja opiskelijoiden kanssa ja sai kysyä jos joku asia askarrutti.

Karseimpia harjoittelupaikkoja... monta , yksi kamalimmista ehkä Tampereen Koukkuniemen yksi hoivaosasto. Muu työryhmä kohteli todella kalseasti, mutta kun oma ohjaaja oli paikalla , sain asiantuntevaa ohjausta ja ystävällistä käytöstä. Tuolta jaksolta en oppinut mitään mutta työvoimana käytettiin silloin kun oma ohjaaja ei ollut paikalla.

 

Paras työpaikka menee samaan kategoriaan kuin mukavin opiskelupaikka. Nykyinen työ on myös ihan mukavaa , mutta ensimmäinen työpaikka oli sellainen että siellä viihtyi , työkaverit arvostivat myös vastavalmistunutya ja olin työryhmän jäsen..

Kalsein työpaikka.. No , työpaikkana ei ole ollut sellaista, missä en viihtyisi.. nykyisessä työssäni olen ollut 3.5 vuotta ja tällä hetkellä keikkailun työni lisäksi..

Pitkän hoitoalan kokemuksen aikana on tullut törmättyä useaan harjoittelupaikkaan sekä myös työpaikkaan.. nämä kokemukset on kyllä vahvistaneet sen että omassa työssä kunnioitan kollegojen työpanosta , ajatuksia ja yhteistyötä sekä opiskelijoiden ohjaus on minulle sydänasia. 

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest paskaaon

Juu sairaalat on paskinta mitä löytyy. Paskantärkeitä lääkäreitä paljon (ei kaikki). Sairaita joka kulma täynnä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest paskaaon

Ne paikat, jotka pyörii pääsoin sijaisilla on kaatopaikkoja. Sijaisiin on aina olemassa joku syy.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Kalevi-Kaisa

Menin sairaalaan harjoittelemaan vanhusten pitkäaikaisosastolle. Heti ohjaajani kanssa käteltiin ja nimet sanottiin. Sitten ohjaja sanoi: "En olis kyllä halunnu sinun ohjaajaksi mutta kun pomo pakotti."

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest herkkähipiäinen

Helsingin kaupungille, en menisi koskaan enää töihin ja samoin muu julkinen hoitopaikka uusimaan kunnassa.

Kiusaajien työpaikkana on loistava ja palkkatoimiston työntekijät luulevat olevansa " jumalia", tekevät mitä lystäävät, ilman omatuntoa.

Kiusaajat ovat tervetulleita heille töihin ja pärjäävät siellä loistavasti.

Vastuuta omasta työstään ei löydy vaan syy aina toisissa..sotkea osaavat loistavasti muiden  henkilöiden talouden ja elämän täydet pisteet heille ja BONUSTA päälle.  Palkankorostus on tähän, ei heidän työpanokseen. Olisi aika katsoa  totuutta silmiin.

Karsein työpaikka mitä löytyy on kunta työnantajana ja heidän pikkupomot siellä. Luulevat oikeasti olevansa kaiken yläpuolella.

Työntekijöiden  aika menee toisten työntekijöiden piilokiusaamiseen ja lähiesimies sallii tämän käytöksen.  

Yksityiset hoitokodit  todella paljon parempia ja siellä oikeasti oppii uusia asioita. 

Share this post


Link to post
Share on other sites
VanNabehoitaja

Itellä pahin harjottelupaikka oli Järvenpään tk:n vuodeosastolla. Ohjaaja ja ilmapiiri tekivät harjoittelusta lähinnä selviytymisharjottelun. Mutta selvisin. Paras harjottelupaikka oli kotihoito, kiitos loistavan ohjaajan, jonka kanssa oli turvallinen olo uusia asioita harjotellessa ja harjottelu oli monipuolinen.

Kauhein työpaikka on ollu Oulunkylän kuntoutussairaala. Epäpätevät ja epäasialliset esimiehet (johdosta alkaen), ajastaan jäljessä olevat käytänteet ja välineet ja liian vähän työntekijöitä potilasmäärään nähden. 

Paras paikka oli Herttoniemen sairaala.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest muistelen

Paras oli psykiatrinen, jossa oli todella asiallinen ja ystävällinen ilmapiiri. Moniammatillisuus toteutui paremmin kuin missään näkemässäni paikassa, eikä hierarkia ollut jäykkää. Opiskelija otettiin hyvin huomioon ja annettiin tasaisesti lisää vastuuta.

Kauhein paikka oli vuodeosasto, jonka ansiosta jo mietin onko minusta ammattiin. Paitsi työ, joka oli todella puuduttavaa, yksitoikkoista ja masentavaa, myös työntekijät olivat ihan menetettyjä tapauksia. Kaikki olivat väsyneitä, kireitä ja huumorintajuttomia. Arvata saattaa, että tämän sai myös opiskelija tuntea nahoissaan. 

Muut harjoittelut olivat jostakin noiden väliltä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Aikuinen

Pienehkön kaupungin tk:n akuutti osasto. Tykkäsin kun näin kaikkea. Tässä olisi ollut potenttiaalia hyvän oppimisen kannalta, koska vaihtelevia tehtäviä runsaasti. Eka harjoittelu ja minä kokematon. Ohjaajana elämäänsä kyllästynyt laiska p..a joka karkasi koko ajan salaa tupakille tai minne milloinkin.  Jätti työt mulle.. Pari kertaa ärähdin hänelle tästä. Opettaja tsemppas iltasella kun hälle avauduin. Osaston lääkärikin auttoi minua ja kuiskas käytävällä et tuu vaan kysyy apua hältä. Harjoittelusta sain 2. Minun olisi pitänyt olla nöyrempi kolmoseen. 

Muista harjoiteluista sain kolmosen kiitosten kera. Ja en muuttanut asennettani, koska mielestäni en tehnyt mitään väärää pyytäessäni apua ohjaajalta. 

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Herra Aikataulu

Pahin kokemus eräästä kotihoidon harjoittelusta. Ohjaaja oli kalsea, jätti tahallaan kertomatta asioita ja piti mykkäkoulua. Jos kerroin osaamisestani ja halustani tehdä tiettyjä asioita, oli se pätemistä. Kaikesta nalkutti ja melkein suoranaisesti vittuili. Otin asian puheeksi vastuuopettajan kanssa ja pidettiin sitten kolmistaan palaveria, asia ei mainittavasti parantunut. Vaati istumaan vieressä kun hän teki töitä, tottakai minä hiljaa. Loppupalaute oli erinomainen, vitosen arvoinen mutta miinuksena "ei osaa sopeutua muuttuviin tilanteisiin" ja vielä maireana totesi että minusta ei ole oikein näin vauhdikkaaseen työhön. Tokihan hän ei ollut tietoinen että olin tehnyt jo sijaisena kotihoidon sh-töitä. Nykyisin erityisen vaativan akuuttihoitotyön ammattilaisena edelleen vähän naurattaa tuo kommentti, mutta se oli hänen mielipiteensä. 😅 

Toinen rankka kokemus oli psykogeriatrian yksikkö, potilaina dementiakäytöshäiriöt. Käytännössä psykoosissa olevia ikäihmisiä ilman mitään kosketusta todellisuuteen. Porukka oli todella kiva osastolla, mutta ohjaus olematonta ja väkivalta sekä erittäin haastavat potilaat ihan arkipäivää. Kaikki kivat psykan jutteluharkat menneet, niin minulle jäi tuo jo ihan kuuluisaksi muodostunut osasto, eikä kyllä ihan suoraan sanottuna rahkeet olisi riittäneet tuonne. 

Paras kokemus, noh... Varmasti kaikki harjoittelut pl. kotihoito & psyk. geriatria. Joku täällä oli maininnut Koukkuniemen, itsellä siellä pelkästään positiivinen kokemus. Kirurgisilla osastoilla ollut kivaa, samoin leikkurissa ja muilla osastoilla. Jos yksi yli muiden pitäisi sanoa, niin Valkeakosken päiki. 

Share this post


Link to post
Share on other sites

Join the conversation

You can post now and register later. If you have an account, sign in now to post with your account.

Guest
Reply to this topic...

×   Pasted as rich text.   Restore formatting

  Only 75 emoji are allowed.

×   Your link has been automatically embedded.   Display as a link instead

×   Your previous content has been restored.   Clear editor

×   You cannot paste images directly. Upload or insert images from URL.


×
×
  • Create New...