puh Posted September 5, 2004 Posted September 5, 2004 [ oliko se muksu huutanut kurkku suorana jo ennen "elottomaksi" menoaan, eli olisko voinut olla semmoinen lasten raivokohtauksiin joskus liittyvä naama siniseksi - taju kankaalle - pari kouristusta -kohtaus? Niillä on joku hieno nimikin, mutta enpä nyt sitä muista :D Affektikohtaus... On muuten hurjan näköinen!
krissy Posted September 12, 2004 Posted September 12, 2004 Niista simuloijista viela. Meillakin niita riittaa, ja kaikkein pahin on - yllatys yllatys - suomalainen. Ja ma olen ainoa jolla on pokkaa menna sanomaan sille kesken "kouristuksen" etta lopeta toi pelleily ja nouse ylos, paikalliset ottaa kaiken aina todesta. No, en sano etteiko niilla joku kerta vosikin olla tosi kyseessa mutta kun tama ko reppana ei osaa edes tehda sita kunnolla. Sitten kummastelevat miten ma aina onnistun ihmeparantamaan sen ;D Eteenpäin menoa sekin on kun nenälleen kaatuu.
Maailman vahvin tyttö Posted September 12, 2004 Posted September 12, 2004 Sano niille että sulla on kielilläpuhumisen armolahja :P "Olkaapa hetki paikallanne, kun otetaan sydänfilmiä." "Jaa KUHANSILMIÄ?!"
Guest Jannice Posted September 12, 2004 Posted September 12, 2004 No kyllä minuunkin osan potilaiden näyttelijän lahjat uppoavat 6-0... Meillä ne ovat vaan tyytyväisiä kaikista "ylimääräisistä" pameista, rectuminakin :P Päihdetyössähän tätä yritteliästä porukkaa riittää!
krissy Posted September 13, 2004 Posted September 13, 2004 Ma oon ihmettelijoille aina sanonnut etta me suomalaiset ollaan vaan niin sairaan hyvia hoitajia etta ihan vaan lasnaolollamme parannetaan :D Eteenpäin menoa sekin on kun nenälleen kaatuu.
Guest Rollon Posted October 10, 2004 Posted October 10, 2004 Tässä jokunen kesä sitten olin viikonloppuna taksissa yövuorossa tekemässä pientä lisätienistiä, kuten usein teen. Sattuipa sitten kyytiin entuudestaan asiakkaana tuttu moottoripyöriä harrastava villinsorttinen kaveri. Sattuipa olemaan jälleen elämänsä humalassa ja energiaa täynnä olevana selitti autossa minulle mitä sattuu. Koko ajan sellaista juttua, että jos olisi seuraavana päivänä selvinpäin minuun törmännyt niin olisi hävennyt aika lailla -siis jos olisi edes humalaltaan muistanut naamaani. No kyyti meni hyvin eikä siinä mitään. Seuraavana viikonloppuna olinkin lanssissa. Aamuyöllä tuli erääseen baariin tehtävä koodilla A0-2. Päästiin perille, niin siellähän oli samainen mies puoli-istuvassa asennossa seinää vasten hyvinkin tiedottomassa tilassa. Tutkimusten jälkeen todettiin tajuttomuuden syyksi alhaiset sokerit. Sittemmin minullekin selvisi, että diabetes oli kaverin perussairaus. No ei muuta kuin sokeri tippumaan ja pianhan mies virkosi. Kaveri sai kiikarinsa kuntoon ja ensimmäisenä vilkaisi pariani, joka oli suoraan potilaan edessä tarkastellen potilaan kuntoa. Samantien potilas vilkaisi minua ja vaikka selvästi huomasi, että kaverilla oli muutenkin vielä hiukan usvainen olo, niin ette voi kuvitella sitä ilmettä! Kaverin ilmeessä ei ollut mitään epäilemisen aihetta. Pystyi selvästi ilmeestä lukea ajatukset: "jumalauta. Tuo sama mies, jonka taksin kyydissä örvelsin viimeviikonloppuna. Nyt hävettää...". Nää on taas näitä sattumankaltaisia huumoritilanteita, joissa toteaa, että maailma on yllättävän pieni. Onhan se yllättävää, että perinteisesti Suomalaisten perusluottokaveri, taksikuski herättelee sinua hohtavissa vaatteissa baarin lattialta ;D
Recommended Posts
Archived
This topic is now archived and is closed to further replies.