lähihoitaja ei vain perushoitaja

[Safina]

Olen huomannut, että moni luulee lähihoitajan osaavan vain pestä ja vaihtaa vaippoja. Eli vaan perusoidon. Ottaa päähän kun nykyään saadaan paljon kattavampi koulutus ja sitten arvostus on tuota luokkaa. Paljon on opetettu, mitä moni ajattelisi kuuluvan vaan sairaanhoitajalle. Esim. katetrointi. Minkälainen se perushoitajan koulutus sitten aikoinaan ollut? Eikö lähihoitajilla ja perushoitajilla ole kuitenkin eri pätevyydet?

[dino]

Eikö lähihoitajilla ja perushoitajilla ole kuitenkin eri pätevyydet?

Ei ainakaan meidän talossa.

[Naina]

Jos nyt somaattisesta puolesta puhutaan, niin käsitys, tosin subjektiivinen

on jotta ph:lla hiukan parempi/laajempi näppituntuma, saatan kyllä olla väärässäkin.

Mutta siis ainakin jos puhutaan vaikkapa lasten ja nuorten koulutusohjelmasta

(mitenkään väheksymättä) valmistuneista, niin heillä on aikas suppea lääketieteellinen

yms kurssisisältö.

[kartsa]

Tuleeko mistään putkesta enää perushoitajia?

[OldOne]

Tuleeko mistään putkesta enää perushoitajia?

Ei.

Taasko tää vääntö alkaa? Ei kuukautta ilman lähihoitajavääntöä :)

[Vieras: inkeri 59]

Mulla on se käsitys nuorisoasteen koulutetuista, että heillä on aika paljon suppeampi tieto hoidollisista asioista. Tyttäreni sanoi, että meillä aikuispuolella opetetaan paljon syvemmin monia asioita ja siten yleissivistäviä aineita vähemmän.

[Naina]

Tuleeko mistään putkesta enää perushoitajia?

Ei.

Taasko tää vääntö alkaa? Ei kuukautta ilman lähihoitajavääntöä :)

No hei, eikös tää opistoaste vs. opistoaste oo aika tasapuolista vääntöä :nauraa:

[OldOne]

No hei, eikös tää opistoaste vs. opistoaste oo aika tasapuolista vääntöä :nauraa:

Jos tarkotat opistoaste vs amk, niin se on ihan yhtä puuduttavaa ja hyödytöntä. Mun mielestä. Toki joku muu voi kokea sen hyödylliseksi tai saada siitä kiksejä, mä en saa.  :)

[Keep the faith]

Jonain vuonna x perushoitajat kävivät koulua syksystä kevääseen ja se siitä, kentälle vain.

Näin kuulin puhuttavan.

Tässä lh- koulutuksessa pystyy kiertämään aika lahjakkaasti kaikki hoidolliset jutut, jos haluaa. Osalla se on ihan tarkoituskin, osalle tulee pettymyksenä. Riippuu niin siitä, minkä työssäoppimispaikan saa tai haluaa.

Ed. kritisoin sitä, että opetuksessa on paljon hölynpölyä, vielä tällä syventävälläkin vuodella. Tuntuu käsittämättömältä, kun oma visio työstä on selvä.

[dino]

Jonain vuonna x perushoitajat kävivät koulua syksystä kevääseen ja se siitä, kentälle vain.

----

Ed. kritisoin sitä, että opetuksessa on paljon hölynpölyä, vielä tällä syventävälläkin vuodella.

Onhan se jos nykyään opetetaan kolmessa vuodessa se mitä ennen vuodessa... :(

20 vuotta sitten jo tuntui siltä että opetetun tietomäärän olisi voinut puristaa ajallisesti kolmasosaan, samanlaistahan se taitaa kyllä olla alalla kuin alalla tämä koulutustouhu suomenmaassa mitä kuuntelee yliopiston yms. opiskelijoita. 

[Annastiina]

Mulla on se käsitys nuorisoasteen koulutetuista, että heillä on aika paljon suppeampi tieto hoidollisista asioista. Tyttäreni sanoi, että meillä aikuispuolella opetetaan paljon syvemmin monia asioita ja siten yleissivistäviä aineita vähemmän.

Eikös nää ammattiaineet ole aivan samat jos verrataan nuoriso- ja aikuiskoulutusta? Meillä ainakin oli muutamia kursseja joissa porukkaa oli sekaisin.

[Vieras: inkeri 59]

Sitä en osaa sanoa mutta minulla on vaan jäänyt sellainen kuva keskustellessani nuorisoastelaisten kanssa. Se voi johtua opettajistakin, kuinka perusteellisesti opetetaan ja mitä vaaditaan. Vaikka materiaali olis sama mutta opetus voi olla erilaista. Tämä voi tietysti olla paikkakohtaistakin :-

[juani]

Perushoitajakoulutus kesti 2.5 vuotta ja minusta se piti sisällään aikalailla samaa kamaa kuin lähärikoulutus paitsi ns yleissivistäviä aineita oli vähemmän. Silloin keskityttiin oleellisiin asioihin ja mielestäni koulutus oli hyvä jos ei jopa parempi kuin nykyinen.

[gartsu]

Perushoitajakoulutus kesti 2.5 vuotta ja minusta se piti sisällään aikalailla samaa kamaa kuin lähärikoulutus paitsi ns yleissivistäviä aineita oli vähemmän. Silloin keskityttiin oleellisiin asioihin ja mielestäni koulutus oli hyvä jos ei jopa parempi kuin nykyinen.

Lh-koulu oli myös ensin 2.5 vuotinen.

[Vieras: killi65]

Mulla on se käsitys nuorisoasteen koulutetuista, että heillä on aika paljon suppeampi tieto hoidollisista asioista. Tyttäreni sanoi, että meillä aikuispuolella opetetaan paljon syvemmin monia asioita ja siten yleissivistäviä aineita vähemmän.

Eikös nää ammattiaineet ole aivan samat jos verrataan nuoriso- ja aikuiskoulutusta? Meillä ainakin oli muutamia kursseja joissa porukkaa oli sekaisin.

Molemmissa sekä nuorten että aikuisten opinnoissa opetussunnitelmat ja näyttöjen perusteet on opetushallituksen mukaiset. Lisää tietoa löytyy www.oph.fi

[Pernasoppa]

Perushoitajakoulutus kesti 2.5 vuotta ja minusta se piti sisällään aikalailla samaa kamaa kuin lähärikoulutus paitsi ns yleissivistäviä aineita oli vähemmän. Silloin keskityttiin oleellisiin asioihin ja mielestäni koulutus oli hyvä jos ei jopa parempi kuin nykyinen.

Lh-koulu oli myös ensin 2.5 vuotinen.

Yo-pohjalta pääsi puolessatoista vuodessa lähärikisi,  mikä olikin lähes painavin syy miksi kouluun hain. Äkkiä sai jonku ammatin.

[SirLucas]

Oliko perushoitajan tutkinnoissa suuntautumisvaihtoehdot?

[Sini]

silloinhan valmistuttiin suoraan perushoitaja, lastenhoitaja, hammashoitaja, kuntohoitaja...

[Vieras: sandraF]

Mulla on se käsitys nuorisoasteen koulutetuista, että heillä on aika paljon suppeampi tieto hoidollisista asioista.

Tietenkin on. Työnantajanhan pitää työhönottovaiheessa tarkistaa minkä alan lähihoitaja on kyseessä. Olen törmännyt siihen että jotkut luulevat lähihoitajien osaavan tehdä mitä vai kun ovat kerran hoitsuja. Itse en voisi kuvitellakaan että menisin/pääsisin somaattiselle puolelle möhlimään.

Silloin kun valmistuin ja kävin vammaistyön niin se vika jakso kesti puoli vuotta ja oli kyllä sellasta pintaliitoa että sille alalle ei ole toivoakaan päästä. Enkä menisi, sen verran on moraalia mullakin. Mt-ja päihdetyöhön sen sijaan olen erittäin tyytyväinen. Kai se riippuu vähän koulusta, kouluttajista ja itsestä.

[SirLucas]

Kai se riippuu vähän koulusta, kouluttajista ja itsestä.

Niinpä, itse olen huomannut kuinka suuri ero on henkilöllä joilla saman verran työkokemusta, mutta jonka osaaminen perustuu pelkästään koulussa opittuun kun vertaa henkilöön joka oma-aloitteisesti on ottanut asioista selvää ja kehittänyt koulun jälkeenkin itseään.

[nanna]

silloinhan valmistuttiin suoraan perushoitaja, lastenhoitaja, hammashoitaja, kuntohoitaja...

Näin on ja silloin aloitettiin suoraa käsitykseni mukaan suuntautumaan, elikkäs käsiteltiin sitä omaa tulevaa ammattia laajemmin ja perusteellisemmin sekä varmasti harjoittelut suuntautuivat alan yksikköihin. Nykyään lähihoitaja tutkinnon perusosa (itse kävin 2,5v, lukio hyväksiluettuna) on PINTAraapaisu kaikkea tätä perushoitajaa, lastenhoitajaa jne. eihän siinä ehditä kovin laajasti käydä mitään, lasten suuntautuvassakin painotus oli terveessä lapsessa, sairas tuli hyvin niukasti ja sairaalassa lasten kanssa työskentelyyn minimaaliset opit. Ehkä huono oli uudistus yhdistää kaikki alat saman nimikkeen alle. Ite oon tehny niin vanhusten puolella keikkaa kuin lastenkin, tiedän hammashoitajanki joka tekee vanhusten puolella pitkiä sijaisuuksia, että kyllä töitä riittää oli suuntautuminen sitten mikä tahansa.

[{BS}]

Aikoinaan on sh-tutkintoakin tehty työn kautta, eli oltiin töissä ja käytiin silloin tällöin koulussa(Yksi potilas(nyt yli 70v), joka oli aikoinaan käynyt oman sh-koulunsa tällä tavalla).

Lh-koulutuksen ongelma on nimen omaan siinä, että yritetään saada osuuksia kaikkien aikaisempien perustutkintojen tiedoista ja taidoista yhteen lyhyeen koulutukseen. Oman ongelmansa tämän tiedon sisäistämiseen tekee työvoimapoliittiset lh-koulutukset, joissa käydään opinnot vielä lyhyemmässä ajassa, kuin "normaalisti". Pakostakin jää tällöin asioita pois.

[Keep the faith]

Oman ongelmansa tämän tiedon sisäistämiseen tekee työvoimapoliittiset lh-koulutukset, joissa käydään opinnot vielä lyhyemmässä ajassa, kuin "normaalisti". Pakostakin jää tällöin asioita pois.

Avaatko tätä vähän? Oma lehmä ojassa näes.

Aikuisopiskelijat(ns. alanvaihtajat) käyvät kaikki sen 2v. aikuispuolella, riippumatta rahoituksesta. Sama koulu, sama opetussuunnitelma(jossa kyllä on koulukoht. eroja mm. sisällöltään ja arvosteluperiaatteissa, vrt. numeraaliset arvosanat ja hyv/hyl), sama luokka, samat maikat.

Harjoittelupaikkoihin pystyy itse vaikuttamaan(siis minä olen pystynyt ja minussa ei ole mitään niin ihmeellistä, etteikö muut pystyisi samaan) ja täten voi edes yrittää mennä sinne, missä on haasteita ja mikä palvelisi lähinnä tulevaisuutta ajatellen, samoin jatkokoulutusta ajatellen.

[{BS}]

Oman ongelmansa tämän tiedon sisäistämiseen tekee työvoimapoliittiset lh-koulutukset, joissa käydään opinnot vielä lyhyemmässä ajassa, kuin "normaalisti". Pakostakin jää tällöin asioita pois.

Avaatko tätä vähän? Oma lehmä ojassa näes.

Aikuisopiskelijat(ns. alanvaihtajat) käyvät kaikki sen 2v. aikuispuolella, riippumatta rahoituksesta. Sama koulu, sama opetussuunnitelma(jossa kyllä on koulukoht. eroja mm. sisällöltään ja arvosteluperiaatteissa, vrt. numeraaliset arvosanat ja hyv/hyl), sama luokka, samat maikat.

Harjoittelupaikkoihin pystyy itse vaikuttamaan(siis minä olen pystynyt ja minussa ei ole mitään niin ihmeellistä, etteikö muut pystyisi samaan) ja täten voi edes yrittää mennä sinne, missä on haasteita ja mikä palvelisi lähinnä tulevaisuutta ajatellen, samoin jatkokoulutusta ajatellen.

Ainakin täällä keskisuomessa päin on monesti ollut se ongelmana työvoimapoliittisessa koulutuksessa, että opintoihin on monesti "joutunut" sekaan sellaisia ihmisiä, jotka on puoliksi pakoitettu alan vaihtton. Koulussa on paljon jätetty kursseja nopea tahdin takia itseopiskelun piikkiin, joilloin ne, joita asia ei ole varsinaisesti kiinnostanut, eivät ole paljoakaan keskittyneet asiaan. Toki, jos opiskelija on kiinnostunut asiasta, niin ei ole ollut mitään ongelmia. Tämä sama on myös ongelmana muissakin ryhmissä (itse kävin lukion ja armeijan jälkeen kaksivuotista linjaa). Olen siis törmännyt asiaan niin koulussa kuin myös kentällä. Työvoimaviranomaiset painostaa koulua hyviin valmistumisprosentteihin ja lyhyeen koulutusaikaan. Tämä luo ongelmia kuten saattaa arvata.

En nyt halua yleistää, että kaikki tietyn linjan opiskelijat olisivat "huonoja", sillä näitä alan puoliväkisin valinneita löytyy joka paikasta. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa on ongelmia silloin, kun työvoimatoimisto pakottaa ihmisiä sinne koulutukseen. Jos valitsee alan omasta tahdostaan, niin tottakai pystyy parempaan oppimiseen ihan sen mielenkiinnon takia. Jokainen on kuitenkin yksilö, ja vastaa itse oppimisestaan. Opiskelijat pitäsikin laittaa osittain sekaryhmiin, sillä monesti ongelmia on muodostunut sellaisissa ryhmissä joihin on kerätty vain työvoimapoliittisia opiskelijoita tai aikuisopiskelijoita tai alan vaihtajia. Nuorisopuolen opiskelijoillekin voisi tehdä hyvää se että seassa olisi aikuisia(tosin aikuisten hermot saattaisi mennä). Pääosa on kuitenkin ns. "hyviä" opiskelijoita, mutta valitettavasti ne "ongelmatapaukset" pistää silmään.

Tämä teksti voi nyt olla vähän sekava.

[Keep the faith]

Ok, nyt ymmärsin ja allekirjoitan tuon.

Omalle luokalle sattui vaan ekana vuonna tod. motivoitunutta, kesk.prosentti 0%.