Kun hoitaja väsyy..

[Vieras: epäonnistuja tai väsynyt]

..mutta ei halua näyttää sitä töissä. 

Tekee työnsä tunnollisesti, työpäivän jälkeen menee kotiin ja ..nukkuu. Mihinkään muuhun ei ole voimavaroja tai resursseja. Työstä ei ole tullut valituksia ja lisää työtehtäviä on tiedossa..

Hoitajalla oli jo kontaktiaika tulevalle viikolle työterveyshuollon kanssa, mutta ei uskalla mainita asiasta töissä, ettei siitä tule sanomista ja työtehtäviä vähennetä.. Joten siirrettiin siis aikaa työhön liittyvän välttämättömän tärkeän palaverin vuoksi..

Hoitajan aika menee vapaa-aikana miettiessä miten saa työnsä tehtyä kunnolla ilman että tulee valituksia.. 

Hoitajasta riippumattomista syistä yhden asukkaan hoito viivästyi viikon , hoitaja kokee että tämä on hänen syytään (syy oli kyllä oikeastaan kuvantamisen ja lääkärin,) mutta on helppo keksiä yksi syyllinen.

Hoitaja tsemppaa vielä 2 viikkoa siihen työterveyshuollon aikaan, katsotaan sitten mitä tapahtuu..

[Vieras: tth]

Kuulostaa siltä, että burnout on tuloillaan. Itsekkäästi omat asiat kuntoon nyt.

[Vieras: Nenne]

Tilanne ei ole enää normaali. Jos ihminen ei työnsä lisäksi muuta jaksa kuin olla huolissaan seuraavasta työvuorosta ja nukkua, on kaikkein kiireellisin asia hoitaa itsensä kuntoon. 

 

Mitä pidemmälle lääkärille menoa vetkuttaa, sen pahemmat on seuraukset lopulta. 

 

Ja se että väsyneen hoitajan työtaakkaa vähennetään ei ole häpeä tai osoitus heikkoudesta vaan siitä, että työyksikössä toimitaan kuten kuuluu. 

 

Jatkaessaan väsyneenä, hakematta apua, kyseinen hoitaja valitettavasti on uhka omalle, hoidettaviensa ja työtoveriensa turvallisuudelle. 

[Vieras: ottakaa rauhallisesti]

Älkää ottako sitä työtä niin vakavasti.

Mitä sitten jos yhden kerran ei ehdikkään iltavuorossa rasvata sitä Pirkon jalkaa sillä Nivea-voiteella. Ihmisiä me kaikki ollaan.

[Vieras: TSK]

Ja ihan kannattaa otattaa labrakokeetkin.. Kaikki väsymys/jaksamattomuus ei aina johdu burnoutista tai masennuksesta. Ihan yksinkertaisesti esim. alhainen hb vetää vetämättömäksi. 

[Vieras: Väsynyt hoitaja]

Väsymys voi olla kilpisrauhasen vajatoiminta niin oli mulla. 

[Vieras: epäonnistuja tai väsynyt]

2 tuntia sitten, Vieras: ottakaa rauhallisesti kirjoitti:

Älkää ottako sitä työtä niin vakavasti.

Mitä sitten jos yhden kerran ei ehdikkään iltavuorossa rasvata sitä Pirkon jalkaa sillä Nivea-voiteella. Ihmisiä me kaikki ollaan.

Voi kunpa voisikin olla ottamatta niin vakavasti.. Työssäni vastaan hieman enemmän isommista asioista kuin siitä millä rasvalla ehtii iltavuorossa jalkoja rasvaamaan..

Kuitenkin töitä on monenlaista ja nyt vaan alkaa ruuvi kiristymään.

[Vieras: Sisarta ketuttaa]

Itse ollut hoitoalalla yli 10v, n 9 vuotta erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla. Koen työni merkitykselliseksi ja mielekkääksi. Mutta olen uupunut. Jokapäivä mietin mitä muuta työtä voisin tehdä, jotta saisin voimani takaisin. 

Tämä nivea-asian oli mielenkiintoinen. Missä menee raja, mitä on ok jättää tekemättä/hoidosta pois, jotta ehtisi tehdä kaiken työajan puitteessa. Onko ok, ettei vaihda kaikille vaippaa ja tee illalla pesuja, jos vaippa on melkein puhdas. Onko ok jos ei joka ilta huolehdi suuhygieniasta? Onko ok jos ei joka ilta ehdi tarkistaa saako potilas otettua oikein astmalääkkeitänsä. Onko ok jos ei ehdi mitata verensokeria diabeetikolta klo 16 vaan vasta klo 20. Onko ok, jos ei vaan ehdi kaikkee, koska jonku kunto romahtaa klo 18 ja sun pitää soittaa päivystäjä paikalle, antaa hoitoa, tarkkailla ja ehkä siirtää potilas muualle, ottaa iltavuoron aikana osastolle monta uutta potilasta, jotka voi huonosti ja vaatii tarkkailua, joku kuolee jne jne jne

[Vieras: Tekemätöntä ei tehdyksi s]

2 tuntia sitten, Vieras: Sisarta ketuttaa kirjoitti:

Itse ollut hoitoalalla yli 10v, n 9 vuotta erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla. Koen työni merkitykselliseksi ja mielekkääksi. Mutta olen uupunut. Jokapäivä mietin mitä muuta työtä voisin tehdä, jotta saisin voimani takaisin. 

Tämä nivea-asian oli mielenkiintoinen. Missä menee raja, mitä on ok jättää tekemättä/hoidosta pois, jotta ehtisi tehdä kaiken työajan puitteessa. Onko ok, ettei vaihda kaikille vaippaa ja tee illalla pesuja, jos vaippa on melkein puhdas. Onko ok jos ei joka ilta huolehdi suuhygieniasta? Onko ok jos ei joka ilta ehdi tarkistaa saako potilas otettua oikein astmalääkkeitänsä. Onko ok jos ei ehdi mitata verensokeria diabeetikolta klo 16 vaan vasta klo 20. Onko ok, jos ei vaan ehdi kaikkee, koska jonku kunto romahtaa klo 18 ja sun pitää soittaa päivystäjä paikalle, antaa hoitoa, tarkkailla ja ehkä siirtää potilas muualle, ottaa iltavuoron aikana osastolle monta uutta potilasta, jotka voi huonosti ja vaatii tarkkailua, joku kuolee jne jne jne

Tää on se lumipallo joka lähtee pyörimään,kun ei ole särkymävaraa;homma toisensa jälkeen jää tekemättä,kun pitää priorisoida ja sit ne on lopulta aina ne samat jutut, jotka kuuluis tehdä,mutta jätetään tekemättä..Oikein se ei ole missään nimessä,mutta hiljaa hyväksytään se,että toimitaan väärin,kun ei muuta voi..Ja sitten voikin käydä niin,että se tekemättä jättäminen jää tavaksi,kun siihen on itsensä opettanut,vaikka joskus ois aikaakin tehdä ihan kaikki..Kai se on just sitä itsensä suojelua,joka muuttuu kiireessä ja väsymyksessä armollisuudesta kyynisyydeksi ja lopulta välinpitämättömyydeksi, joka rapauttaa viimeisetkn työmoraalin rippeet..

[Vieras: Lomaa odottava]

Heräsin aamuyöllä paniikissa, että annoinko iltalääkkeet potilaalle, vaikka olin ollut vapaapäivällä...HIeman meni hamuillessa ajatuksen kanssa, jotta nyt joku mättää ja missä se potilas on... Koskaan ei ole unohtunut, mutta taitaa olla elämän ensimmäisen väsähtämisen paikka lähellä yli viisikymppisenä.

[Vieras: Epäonnistuja tai väsynyt]

Rohkaisin nyt itseni ja päädyin siirtämään tuota työterveyshuollon aikaa aiemmaksi kuin viimeisin ajanvaraus oli, eli tälle viikolle uusi aika aiemmaksi Oma terveys kuitenkin ensisijaista ja nyt viikonloppuna pähkäilly keinoja ottaa itse arki haltuun.. tällä kuitenkin mennään , keskusteluapua vielä odotellessa..

[Vieras: 30 vuotta väännetty jo]

Itse olen vihdoin päässyt pääni sisällä tasapainoon ja päättänyt etten uhraa terveyttäni pohtimalla, jääkö jotain tekemättä. Pidän tätä johdon vastuualueena. Helpotti kummasti henkisesti kun oivalsin asian. Töissäkin olen ääneen sanonut ettei "sota" yhtä naista kaipaa. Olen ao-aktiivi ja kannustan nuoria pitämään puolensa eikä kantamaan huonoa omaatuntoa tekemättömistä töistä (niitä riittää aina), puuttuvista hoitajista ja sairaslomistaan. Kukaan ei saa olla liian kiltti tai tämä hoitajien syyllistäminen ei lopu ikinä. Ja kyllä -olen ylihoitajan silmätikkuna ja vaivana, mutta ei hetkauta. Erinäisiä tilanteita on tapeltu ja selvitty voittajana. Arvet niistä kannetaan ja puhun asioista ääneen. En häpeä.

Kaikille tsemppiä ja huolehtikaa itsestänne. Kukaan muu ei sitä tee puolestasi. Kannustakaa toisianne ja muistakaa yhteiseen hiileen puhaltaminen.  

[Vieras: iltavuoroihin enemmän]

Olen ollut ainakin 10 eri hoivakodissa, yksityisellä ja julkisella. Iltavuorot on kaikkein pahimpia.

Silloin vanhvuudessa on yleensä vain 2 ihmistä (joskus saattaa olla apuna myös opiskelija). Opiskelijasta on suuri apu jos hän on osaa ja haluaa tehdä jotain.

 

Pääosin kuitenkin siis kahdestaan. Iltapäiväkahvit, päivällinen, iltapala, iltatoimet. + miljoona muuta asiaa.

Iltavuoroihin enemmän porukkaa.

[Vieras: ei kolmea iltaan]

21 tuntia sitten, Vieras: iltavuoroihin enemmän kirjoitti:

21 tuntia sitten, Vieras: iltavuoroihin enemmän kirjoitti:

Olen ollut ainakin 10 eri hoivakodissa, yksityisellä ja julkisella. Iltavuorot on kaikkein pahimpia.

Silloin vanhvuudessa on yleensä vain 2 ihmistä (joskus saattaa olla apuna myös opiskelija). Opiskelijasta on suuri apu jos hän on osaa ja haluaa tehdä jotain.

 

Pääosin kuitenkin siis kahdestaan. Iltapäiväkahvit, päivällinen, iltapala, iltatoimet. + miljoona muuta asiaa.

Iltavuoroihin enemmän porukkaa.

 

Iltatoimiin menee vähemmän aikaa kuin aamutoimiin eikä meillä ainakaan suihkuteta/ saunoteta, siksi illoissa ei tarvita yhtä paljon hoitajia kuin aamuissa. Ja kaikki me tiedetään mitä tarkoittaa kun illassa on vaikka se kolme hoitajaa joista 2 bestiksiä ( -> voi sille yhdelle kaatua koko ilta...).

[Vieras: illat pahempia]

Hyvin yksilöllistä millasta sakkia on hoivakodissa. Pääsääntöisesti ilta on kuitenkin raskaampi kuin aamu.

Aamuvuorossa on yleensä enemmän ihmisiä. Avustajia, omaisia, opiskelijoita jne.

[Vieras: Epäonnistuja tai väsynyt]

Niin no, kaikella kunnioituksella kaikkia hoitoalan ammattilaisia kohtaan, on kuitenkin selkeä ero kun puhutaan sairaanhoitajien ja lähihoitajien työpanoksesta. Sairaanhoitajan aamuvuoro hoivakodissa on kuitenkin erilainen kuin lähihoitajan, vastuukysymyksineen, vuorojärjestelyineen ja koko toiminnan ylläpitämiseen.

Vastaan tulee myös kommentteja kun ei ole kentällä tai ei voi hoitaa asukkaita. Ikävä kyllä, teen parhaani, työtä on kuitenkin myös se että vastaa niin ja niin monen asukkaan asioista ja lääkityksistä ja saattaa joutua joskus jopa 8 tuntia päivässä järjestämään työvuoroja..

 

[Vieras: sh20VUOTTA]

En lähtisi paljon erittelemään sh ja lähihoitajan vastuita.

 Molemmat jakavat ja annostelevat lääkkeitä.

Kyse on kokonaisuudesta, vanhusten hoivakodin päivään mahtuu monenmoista asia.

Lääkkeet on tärkeitä, mutta vielä tärkeämpää on että se Raili 90v ei kaadu siellä suihkuhuoneessa

ps.olen ollut urani aikana yli 20 eri hoivakodissa sairaanhoitajana.

[Vieras: ...]

Minä ehdin olla hoitotyössä muutaman vuoden, erikoissairaanhoidon vuodeosastolla sairaanhoitajana, kunnes totesin että pakko vaihtaa tai tulee burnoutti.  Vapaat meni palautuessa töistä eikä ennen vuoroa tai vuoron jälkeen jaksanut tehdä mitään. Järkyttävä kiire AINA, rauhallisia päiviä näille vuosille sattui varmaan alle viikon verran.

Olisin halunnut päivätyöhön, se olisi varmasti lisännyt voimavaroja, mutta täällä poleille otetaan vain ns. konkareita ja en jaksa odottaa kymmentä vuotta osastolla määräaikaisilla sopimuksilla ennenkuin pääsisi ''etenemään'' uralla. Tiedän myös muutaman tapauksen joilla työuupumuksen vuoksi pitkät sairaslomat ja sen jälkeen ei enää tarjottukaan määräaikaisia työsopimuksia. Mitäs sen jälkeen, vaihdat paikkakuntaa tai siirryt yksityiselle hoivakotiin, ja sama kaava toistuu? Työ ei ole sen arvoista että uhraat sille kaiken muun elämäsi, vapaa-ajalla pitää pystyä tekemään muutakin kuin pakolliset kotihommat!

Itse pääsin  toimistohommiin ja olen tyytyväisempi kuin koskaan. Tietysti mielummin kertoisin olevani sairaanhoitaja kuin konttorirotta. Olin ylpeä ammatistani ja työ oli mielenkiintoista sekä potilaskohtaamiset mieleenpainuvia, auttamisen tunne on niin lämmittävä. Mutta, haluanko uhrata oman terveyteni ja jaksamiseni näiden vuoksi..? Se ei ole sen arvoista.