Neulasta!!!

[Papunen]

Lääkeaineen joutumisen pistoneulan pinnoille voi estää siten, että vetoneulan irroittamisen jälkeen poistetaan turhat ilmat pois, ja vasta sitten pistoneula paikoilleen. Näin siis minulle opetettu koulussa ja kentällä.

Entä pistoneulassa oleva ilma?

[Julma]

Aika teoreettinen määrä sinne neulaan mahtuu lääkettä. Esim. 0,7 mm halkaisijaltaan olevaan 40 mm pitkään neulaan jää:

0,0007m*0,0007m*pii*0,04m ~ 0,00000006 kuutiometriä ~ 0,06 millilitraa

Jos lääkkeen annostus on määrätty vaikkapa painon mukaan ( xx mg/kg) niin painon arviointivirhe tekee helposti isomman heiton lääkkeen vaikutukseen. Puhumattakaan metabolisista yms. potilaittain vaihtelevista tekijöistä.Tietty jos noin tarkkaa oikeasti on jonkun lääkkeen kohdalla niin sitten vaan pitää se neula ilmata.

[Miss_A]

Pistänpä oman lusikkani soppaan minäkin.

Omalla työpaikallani Lontoossa - lastenosasto on kyseessä - ihan säännönmukaisesti käytetään aina sinistä suodatinneulaa kun vedetään lääke ruiskuun ampullasta ja vaihdetaan se sitten toiseen ennen kuin sitä ruiskitaan minnekään muualle, esim. lääkelaimmennoksen yhteydessä lagenulaan tms. ja i.m. injektiossa potilaaseen. Perusteluina juuri tämä, että ampullasta irtoaa pientä lasinsirua, joka sitten jää suodatinneulaan.

I.m.-lääkkeet (täällä useimmiten antibiootit, jos ei ole toimivaa kanyylia ja on kyse vaan yksittäisestä annoksesta) vedetään myöskin eri neulalla kuin millä ne pistetään, kun saattavat kuulemma kirvellä iholla. (Kirvelevät ihan kiitettävästi lihaksessa enivei, joten ei tääkään logiikka ihan aukoton ole...) ::)

Erittäin kirjavaa käytäntöä olen nähnyt tästä Suomessa ja välillä täälläkin, ja yleensä sen on k.o. hoitaja pystynyt ihan hyvin perustelemaan. Eli kunhan tietää mitä tekee ja miksi.

Mitä tulee tuohon ampullan pirtuamiseen, niin eipä kyllä ole tullut mulla missään vastaan. Kahdesti olen peukaloni siinä avaamistouhussa halkaissut ::) (IV-Losec erityisen pirullinen), mutta kun täällä kaikki tuntuvat availevan ampulleja ihan pelkillä kumihanskoilla, niin opettelin minäkin...on itse asiassa paljon helpompaa kuin kaikenlaisten taitostulleroitten kanssa tuhruaminen,IMHO. Ottaa vaan tarpeeksi kaukaa kaulasta kiinni.

EDIT: Edellä mainittu ei varmaan noudata mitään työturvallisuusnormeja, mutta mulla ainakin osoittatunut turvallisimmaksi tavaksi avata lasiampulla. OT: En ihan oikeesti ymmärrä miksi tollasia turvallisuushasardeja kun lasiampullat tarttee olla nykypäivän lääkehoidossa ollenkaan. Kun viiltohaavojen riski on niin suuri, niin kyllä se potilasturvallisuuteenkin vaikuttaa. Edes neuloilla (puhtailla siis) ei saa yhtä pahaa jälkeä aikaan... :itkee:

[jupet]

Turun amk:n syksyn 2010 oppien mukaan olisi syytä käyttää eri neulaa vetämiseen koska neula tylsyy lagenulan kumikorkkia läpäistessä tai lasiampullan pohjaa raapiessa. Lasiampullan tapauksessa pitäisiä käyttää mahdollisten lasihippusten takia suodatinneulaa tai jos sellaista ei ole, käytännön rajoissa mahdollisimman _pientä_ tavallista neulaa jotta mahdollinen lasi jäisi minimiin.

Kuulostaa minusta maalaisjärjellä ihan järkevältä, kun ei ne neulat pajon mitään maksa. Ei myöskään väitetty että mitään kamalaa ongelmaa tulisi samalla neulallakaan, korkeintaan vähän kipeämpi pistos...

[-VF-]

Turun amk:n syksyn 2010 oppien mukaan olisi syytä käyttää eri neulaa vetämiseen koska neula tylsyy lagenulan kumikorkkia läpäistessä tai lasiampullan pohjaa raapiessa.

Turun AMK:n opettajille voisi kertoa, että injektioneulat tehdään ruostumattomasta teräksestä joka on kumia kovempaa materiaalia. Kertakäyttöneulojen kanssa toimiessa lagenulan kumitulpan aiheuttama injektioneulan tylsymisen huomioiminen on hätävarjelun liioittelua.

Lasi voi toki injektioneulaa tylsyttää, mutta eipä sillä injektioneulalla lasiampullin pohjaa raavita lääkettä ottaessa. Neulan vaihtamiseen liittyy aina ruiskussa olevan lääkkeen tai neulan kontaminaatiion riski, joten itse en ainakaan lähde vaihtamaan neuloja ihan turhan takia.

[jupet]

Turun AMK:n opettajille voisi kertoa, että injektioneulat tehdään ruostumattomasta teräksestä joka on kumia kovempaa materiaalia. Kertakäyttöneulojen kanssa toimiessa lagenulan kumitulpan aiheuttama injektioneulan tylsymisen huomioiminen on hätävarjelun liioittelua..

Juu näin olen kanssa päätellyt että silkkaa liioittelua. Eri asia on sitten kannattaako tuosta esimerkiksi suutaan avata koulussa. Isompiakin asioita on opetettu aika jännästi, vaikka silti asiat taitaa olla suht hyvässä jamassa.

Sinänsä hyvin terävän ja kuitenkin melko pehmeän (verrattuna vaikka perusmoraan) teräsneulan tylsyminen kumikerroksen läpäisystä on varmasti ihan mitattavissa oleva ilmiö teoriassa. Sillä vaan tuskin on mitään potilaan havaittavissa olevaa eroa esim kivun määrässä.

Entisenä luonnontieteilijänä joskus tulee mietittyä vähän liikaakin teoriapuolta... Tämä on jo kolahtanut lääkelaskutentissä omaan nilkkaan kun en osaa laskea tarkoituksella väärin. Eli virallisen yksinkertaistuksen mukaan. OT:ta mutta nko esim 7% heitto (70mg/ml sijasta 75mg/ml) liuoksen väkevyydessä "tilattuun" nähden tosiaan hoitoalalla yleisesti ok? Ei se varmaan monella lääkkeellä ratkaise mutta silti mua epäilyttää laskea kaavalla jonka vastauksen tietää olevan hieman väärin. Entäs sitten kun sattuu se kapean terapeuttisen leveyden lääke jota tulee tuon takia liikaa tai liian vähän... Tosin oikeesti taitaa olla valmiit taulukot kaikkeen?

muoks: opettajalle terveisiä jos sattuu lukemaan. Tarkoitus on tulla keskustelemaan asiasta sitten kun joskus audienssi onnistuu.

[Sairaanhyvähoitaja]

Lääkeaineen joutumisen pistoneulan pinnoille voi estää siten, että vetoneulan irroittamisen jälkeen poistetaan turhat ilmat pois, ja vasta sitten pistoneula paikoilleen. Näin siis minulle opetettu koulussa ja kentällä.

Entä pistoneulassa oleva ilma?

Ei pistoneulassa olevaa ilmaa tarvitse poistaa ainakaan aikuisen ja isomman lapsen kohdalla. Neulaan jäävä ilmamäärä on niin häviävän pieni, ettei siitä ole haittaa kudoksessa. Haitallisempaa on ruiskaista neulaa täyttäessä lääkettä hukkaan tai pistää kostealla neulalla.

[{BS}]

Millaisella tavalla on laskettu, jos tulee tuollainen heitto?

Lääketiede on tosin sellainen ala jossa mennään pyöristämällä 'sinne päin' koska hommaa ei voi tehdä NTP-olosuhteissa. Jokaisen fysiologia vaihtelee niin paljon, että pienillä heitoilla ei ole mitään merkitystä.

Ja lääkityskin määritetään hyvin harvoin esim painon tai ihon pinta-alan mukaan. Sama annos voi olla usein 50 ja 150 kg painavalle (esim ab:t).

[jupet]

Millaisella tavalla on laskettu, jos tulee tuollainen heitto?

Lääketiede on tosin sellainen ala jossa mennään pyöristämällä 'sinne päin' koska hommaa ei voi tehdä NTP-olosuhteissa. Jokaisen fysiologia vaihtelee niin paljon, että pienillä heitoilla ei ole mitään merkitystä.

Ja lääkityskin määritetään hyvin harvoin esim painon tai ihon pinta-alan mukaan. Sama annos voi olla usein 50 ja 150 kg painavalle (esim ab:t).

Juu tuohan tuskin oikeasti aiheuttaisi mitään ongelmaa. Kyseessä on lasku jossa isohko kuiva-ainemäärä liuotetaan pienehköön nestetilavuuteen ja tarkoitus on saada tunnetun väkevyyden liuos esim injektioksi. Tässähän on kaksi tapaa (kemistin mielestä):

1) joko lisätään tietty tunnettu nestetilavuus (tässä aquaa) kuiva-aineen päälle, jolloin kokonaistilavuus on tarkkaanottaen tuntematon mutta kun sekä liuottimen että kuiva-aineen määrät tunnetaan, pitoisuus on helppo laskea kun oletetaan sekä veden että valmiin litkun tiheydeksi 1,0 (ihan ok oletus IMHO). Tästä saadaan (kuiva-aineen paino)/((liuottimen määrä painoyksikkönä)+(kuiva-aineen paino)) = (pitoisuus liuoksessa)

2) tai täytetään astiaa nesteellä kunnes saavutetaan haluttu, tunnettu lopputilavuus (merkitään esim "Ad. 20ml") jossa liuenneena tunnettu kuiva-ainemäärä. Esim pullossa on merkki siinä kohdassa kun liuotinta on oikea määrä. Tästä saadaan suoraan (kuiva-aineen paino)/(kokonaistilavuus) = (pitoisuus liuoksessa)

Kumpi vain voidaan ilmoittaa esim prosenttiosuutena tai vaikka muodossa mg/ml oletuksella laimea vesiliuos, tiheys on 1,0 ja 1%=10mg/ml. Kaiken tämän myös oppikirja opettaa.

Tenteissä kuitenkin esiintyy tehtävänantoja tavalla 1) joissa kuitenkin vaaditaan ratkaisu kuten olisi kysytty tilannetta 2) eli "ad. joku tilavuus". Useimmitenhan näistä tulee sama vastaus, mutta ei silloin kun kuiva-aineen määrä suhteessa liuottimeen on suuri. -> lähes 10% heitto viime tentin tehtävässä oikean ja virallisen vastauksen välillä.

Monessa asiassa liuosten kanssa puljatessa 5% pidetään suurimpana sallittuna yksinkertaistuksesta johtuvana virheenä. Jos kuiva-aine määrä ylittää 1000mg/20ml, tai 500mg/10ml päädytään helposti yli 5% virheeseen pitoisuudessa jos ei pidetä mielessä onko kyseessä 1) vai 2). (Virhettä lisää about aina vielä tuo tiheydestä yleisesti laimeissa vesiliuoksissa tehty oletus tiheydestä 1,0) Ja kun tentissä muutenkin harjoitetaan seksuaalista kanssakäymistä välimerkkien kanssa, tarttis todellakin pitää kiinni viimeisen päälle oikein lasketuista mallivastauksista :P

Tosielämässähän tällaista tilannetta tuskin tulisi suurimmalla osalla lääkkeistä vastaan, vaan erittäin todennäköisesti annettaisi vaan koko lääkesatsi, esim 1500mg potilaalle i.v.:na keittosuolan tms seassa. Jolloin pitoisuudella/tilavuudella ei ole väliä, kunhan kaikki tulee tiputetuksi. Ja jos käytetään vain osa aineesta, on lääkkeen valmistaja yleensä annosteluohjeisiin laskenut valmiiksi mikä tilavuus liuotinta tuottaa minkäkin pitoisuuden. :)

Ja lisättäköön että yleisesti ottaen pidän sitä vaan hyvänä asiana että lääkelaskutentit pitää saada 100% oikein! Tässä yhdessä asiassa vaan oikaistaan liikaa, ja opetetaan "huonoille tavoille" liuosten suhteen. Tämähän on enempi lääkkeen valmistajien ja farmaseuttien yms asia eikä hoitajien.

Esimerkki:

"CEFUROXIM SANDOZ 1500MG INJ KUIVA-AINE LIUOSTA VARTEN"

valmisteyhteenvetoon on valmistaja suoraan laskenut pitoisuudet ja hoitajaa ei kukaan ala syyttää virheestä kun näitä noudattaa...

Pahoittelut mahdollisesti sekavasta sepustuksesta. Kellonajalla voi olla osuutta asiaan. :)