Opiskelun haasteet Itä-Suomen yliopistossa terveystieteiden opettajakoulutuksessa

[Vieras: Uef opeopiskelija]

Opiskelen toista vuotta terveystieteiden opettajakoulutuksessa Itä-Suomen yliopistossa. Pääaineenani on Hoitotiede. Hakiessani koulutukseen etsin paljon tietoa eri yliopistoilta etäopiskelun mahdollisuuksista ja siitä, miten työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu. Itä-Suomen yliopisto profiloitui nettisivujen sekä silloisen opinto-ohjaajan (nykyinen opinto-ohjaaja on supertyyppi) tietojen mukaan yliopistoksi, jossa etäopiskelu mahdollistuu hyvin myös Etelä-Suomesta käsin. Tämä kirjoitus ei koske johtamisen ja preventiivisen puolen opintoja (täällä kavereita opiskelemassa ja minun kokemiani haasteita ei näiltä koulutusohjelmilta ole kuulunut). 

Terveystieteiden opettajakoulutus antaa pätevyyden toimia opettajana ammatillisissa oppilaitoksissa tai ammattikorkeakouluissa. Tämä opettajakoulutus onkin ollut pitkäaikainen unelma. Olinkin iloinen päästessäni opiskelemaan vihdoin opettajaksi. Hoitotieteen pääaineopinnot ovat melko joustavia ja pakollisia seminaaripäiviä on joitakin muutamia kappaleita aina opintojaksoon liittyen.

Suurimmat ongelmat ovat olleet hoitotieteen didaktiset (opettajan pätevyyden tuoma osuus) opinnot sekä opetusharjoittelu, jotka kulkevat  toteutuksina vuoden ajan rinnakkain. En suosittele kenellekkään tähän koulutusohjelmaan hakeutumista, mikäli mahdollisuutta pitkään opintovapaaseen tai tiheään Kuopioon matkustamiseen ei ole. Nämä opinnot ovat TÄYSIN LÄSNÄOLOPAKOLLISIA ja vaativat matkustamista Kuopioon vuoden ajan 1-4 kertaan kuukaudessa.  

Itä-Suomen yliopistossa terveystieteiden opettajakoulutuksessa etäopetusta lehtorit ja professorit eivät suostu kokeilemaan, vaikka suurin osa näistä didaktisista opinnoista olisi mahdollista hoitaa nykyteknologian avulla esimerkiksi ZOOM-työkalun avulla. Meidän opeopiskelijaryhmässä on noin 20 opiskelijaa, joista kaksi on Kuopiosta kotoisin. Loput opiskelijat ovat pk-seudulta, Kymenlaaksosta, Mikkelistä, Joensuusta, Jyväskylästä sekä Hämeenlinnasta jne. Kaikilla matkustaminen Kuopioon vaatii 2-5 tuntiin matkustamista. Tästäkään huolimatta me etäopiskelijat emme ole saaneet mitään ymmärrystä tai myönnytyksiä etäyhteyksien järjestämiseen (jotka ovat täysin teknologisesti mahdollisia.) Ongelmia tiedonkulussa on myös ollut, jolloin yhteisesti sovittuja asioita muutellaan viime tingassa ja tämä vaikeuttaa matkustamisen suunnittelua entisestään.

Keskustelu lehtoreiden sekä professorien kanssa etäopiskelun mahdollisuuksista on täysin mahdotonta, koska Hoitotieteen laitoksen linja etäopiskeluun on täysin vanhentunut eikä tue lainkaan etäopiskelijan oppimista eikä myöskään jaksamista. Ennen didaktisten opintojen alkua kävimme keskustelua siitä, että kaukaa tuleville opiskeljoille yksittäiset opiskelupäivät ovat todella haastavia ja toivoimme vähintään peräkkäisiä päiviä opetukselle (näin olisimme saaneet aina ikäänkuin yhdellä matkustuskerralla kaksi opintopäivää kuitattua). Tämä luvattiin huomioida.

Todellisuus valkeni syksyllä opintojen alkaessa seuraavasti: Kuopiossa tuli käydä syyslukukaudella ajalla syyskuusta joulukuuhun syyskuussa kahdesti, lokakuussa kahdesti, marraskuun alusta joulukuun puoleenväliin joka viikko kerran. Tämä tarkoitti siis marraskuusta joulukuuhun 6 matkaa Kuopioon viikottain ja 4-5 tunnin matkustamista edestakaisin sekä yöpymistä Kuopiossa, koska aamuyöllä ajaminen tai muulla julkisella kulkuvälineellä tuleminen samana päivänä ei ollut mahdollista luentojen aikaisen alkamisajankohdan vuoksi. Osa näistä viikottaisista käynneistä oli 3 tunnin mittaisia, joten matkustit kolmen tunnin takia 8 tuntia. Tässä vain yksi esimerkki heikosta toteutuksesta. Kevätlukukaudella käyntejä tammikuusta toukokuuhun oli 1-2 kertaan kuukaudessa, joten tämä olikin jo inhimillisempää matkustamista. Osa näistäkin käynneistä oli suunniteltu viikon välein, ei esimerkiksi peräkkäisille päiville. 

Kävimme paljon täysin yksipuolista keskustelua haasteita kulkea näin paljon Kuopioon yksittäisiä kertoja ja keskustelimme mahdollisuuksista opiskella yhden päivän sijaan aina kaksi päivää. Opettajillamme ei myöskään ollut aikomustakaan kuunnella meidän ehdotuksiamme opetuksen järjestämiseksi etäyhteydellä tilanteissa, joissa matkustaminen ei onnistunut. Opettajat olivat opetelleet valmiin mantran, joilla he perustelivat miksi etäopiskelu ei onnistu. Lukuisten sähköpostien ja vuorovaikutuksen jälkeen heidän kanssaan olen itse (ja myös ryhmäläiseni) todennut, että opiskelijaa ei kunnioiteta lainkaan tässä opettajakoulutuksessa. Kaikki tämä on syönyt hiljalleen opiskeluintoa ja motivaatiota. Itsessään opeopinnot ovat mielenkiintoisia ja tuntuvat omilta, mutta opintojen toteuttaminen ja vuorovaikutus opettajien kanssa on todella heikkoa valitettavasti. 

En siis suosittele hakeutumaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden opettajakoulutukseen, mikäli

- teet töitä samanaikaisesti

- sinulla on perhe/ pieniä lapsia, joille ei löydy hoitajaa helposti

- et ole opintovapaalla/sinulla ei ole mahdollisuutta useisiin vapaapäiviin

- toivot opiskelijana kunnioitusta opettajilta (opettajakoulutuksen osalta) 

- sinulla ei ole mahdollisuutta matkustaa Kuopioon useita kertoja kuukaudessa vuoden ajan

- arvostat nykyteknologian hyödyntämistä opiskelussa

Olisin toivonut löytäväni opintopaikkaa valitessani tämänkaltaisen kirjoituksen, jotta olisin välttynyt kaikelta pahalta mieleltä, jota tämä opettajakoulutus on valitettavasti saanut jo aikaan. Olisin hakeutunut opiskelemaan esimerkiksi Turkuun tai Tampereelle, jonne on matkallisesti todella paljon lyhyempi matka. 

Toivon, että tästä on hyötyä niille, ketkä pähkäilevät oppilaitoksen valintaa terveystieteiden opeopintojen suhteen.

(Terveystieteiden opettajakoulutus, Itä-Suomen yliopisto, UEF, Hoitotiede, Hoitotieteen opiskelu) 

 

 

 

[Vieras: Promises]

Kiitos rohkeudestadi puhua näin haastavasta aiheesta. Monesti olen kuullut, että voi kyllä meillä voi etänä opiskella, saada hyvityksiä, mutta totuus on sitten aivan toinen. Ylläri!

[Vieras: Terveisiä Turusta]

MTerveisiä Turusta: tiheä matkustaminen  Hgistä 3 - 4x/ VKO  ekana vuonna, tokana viikottain ...Eli olisin ollut onnellinen noin vähästä läsnäolopakostta...Olen valmistumassa, opettajapuolelta, tehnyt duunia 75-100% koko ajan. Rankkaa, mutta antoisaa. Turku rules

[Vieras: Uef opeopiskelija]

Toivottavasti kirjoituksesta on apua pähkäilijöille.  Todella pitkän matkan päästä kannattaa harkita valitseeko toisen oppilaitoksen. 

Eipä se Turussakaan kuulosta siis kevyeltä! Tsemppiä sinne opintojen loppuun saattamiseen! 

[Vieras: Hienoa]

Hattua ilmaan rohkeudesta! Näin 2019 tällainen organisointi on täysin älytöntä. Aina tosiaan niitä järjestelyjä voi perustella millä tahansa selityksillä, mutta oppiminen luennoilla harvemmin huononee etänä versus paikan päällä. Itse ainakin jaksan jopa keskittyä paremmin etänä. Samaa näkee myös jonkin verran alemman amk tutkinnon suhteen. Asenteet ovat jossain 1980-luvun asetelmissa. Käytännössä tutkinnoissa on oppimistulosten suhteen helposti jopa 70% jotka voisi ylipäänsä suorittaa ihan vain tenttimällä- Olette yliopistojen ammattikorkeakoulujen asiakkaita, ette työntekijjöitä, vaatia pitääkin. Hyvä!

[Vieras: UEF opiskelijalta]

UEF OPEOPISKELIJALTA: olen myös opeopiskelija Itä-Suomen yliopistossa. Toinen vuosi oli kaoottinen, koska melkein joka viikko oli Kuopiossa pakollinen seminaari ja opettajat ovat ERITTÄIN joustamattomia. Etätenttiäkään ei haluta järjestää ope puolen kursseille, mikä tuntui ihan kiusaamiselta.

[Vieras: Mitenhän muualla]

Mitenhän tämä toimii muissa yliopistoissa, esimerkiksi Oulussa, jossa voi myös opiskella opettajaksi?