Jump to content
MAINOS

Raportointi sairaankuljetukselle


OldOne

Recommended Posts

Olin taas eilen harrastelemassa sairaankuljetusta ja tuli pari asiaa mieleen mistä voisi puhua.

Oletteko tulleet ajatelleeksi, että kun ambulanssi siirtää potilasta paikasta a paikkaan b, niin he ovat myös hoitovastuussa potilaasta tämän ajan? Liian usein kun haetaan potilasta esim osastolta, niin ainoa raportti on, että siellä se on kolmoshuoneessa, hakekaa sieltä tms. Sitten jos kohteliaasti yrittää kysyä potilaasta jotain, vastaan saa happamia ilmeitä.

Eilenkin kun hain tk-sairaalasta potilasta joka piti siirtää keskussairaalan ppkl:lle, ainoa raportti minkä sain, oli "lähete on koneella". Mukaan saimme potilaan lääkelistan. Ajatelkaapa jos esim potilas menisi "huonoksi" kuljetuksen aikana ja paikalle tulisi esim Mediheli. Lääkärin kysyessä mitkä ovat potilaan perussairaudet tai miksi häntä ollaan siirtämässä, niin vastaisinko minä sitten että "lähete on koneella"?

Sairaankuljetukselle pitää aina antaa asianmukainen raportti potilaasta, koska he hoitavat potilasta siirron ajan. Vai riittäisikö teille jos saisitte potilaasta vuoron alussa raportin, että "joo mee vaan hoitaan, tiedot on koneella"? En nyt tarkoita että koko sairaushistoriaa pitäisi käydä läpi, mutta vähintääkin siirron syy, tilaan vaikuttavat perussairaudet, saadut lääkitykset, vitaalit yms.

Link to comment
Share on other sites

MAINOS

Tiedän tapahtuneen niinkin, että kun osastolta haettiin potilasta niin ambulanssimiehet ottivat väärän potilaan mukaan; olivat kohteliaasti kysyneet "savolaista" ja petistä oli tullut vastaus, mutta oli väärä "savolainen".

Itse olen "luovuttamassa" potilasta sairaankuljetttajille. Siinä samalla voimme keskustella potilaan voinnista ja antaa ohjeita (tarvitsee hapen / rajoituksista mitä on liikuteltaessa) ja voin toivottaa potilaalle vielä hyvät voinnit. Ja tiedän varmasti, että millaisessa kunnossa potilas on siirtovaiheessa. Samalla siirtäjät voivat kysyä, jos on epäselviä asioita (tapaturmapotilaat kun ovat melko herkissä tunnelmissa).

Olen ehdottomasti sitä mieltä, että sairaankuljettajille ei riitä vain se, että tiedot ovat koneella.

Lääkkeitäkin joskus olen joutunut antamaan heille mukaan; niin olen kyllä selvästi laittanut mikä lääke on annettava mihinkin aikaan.

Link to comment
Share on other sites

Kovin liikuttavasti kirjoitti Sirius; on antanut ambulanssin henkilökunnalle jopa lääkkeitä mukaan, toki siten että on kirjoittanut ylös mikä lääke on annettava mihinkin aikaan, että nyt varmasti osaavat.vrt. "tarvitsee hapen". Voi hyvä isä.

Ambulanssihenkilökunnan aliarvostus johtuu hyvin pitkälle meistä jotka työskentelemme mm. ambulanssissa:

Jos annamme sen kuvan että meille tulee antaa esim. merkittyjä lääkkeitä kellonaikoineen, on ymmärrrettävää että arvostus ei voi olla kovin korkealla.

On tehtävä selväksi oma ammattitaito, jos sitä on riittävästi, ja huomautettava asiallisista asioista; mm. siitä että suuri osa ambulanssihenkilökunnasta on lukutaitoista.

Jos lähettävä hoitopiste ei vaivaudu antamaan raporttia saati olemaan paikalla potilasta luovutettaessa, kehotan kävelemään tyynesti ovesta ulos ilman potilasta ja odottamaan että soittavat uudestaan kun tarvetta ja halua asialliseen käytökseen löytyy. Ei sairaankuljettaja, koulutuksesta riippumatta, ole mikään hoitajien tai lääkärien palvelija, vaan tulisi ainakin olla ammattiylpeä asiansa osaava duunari.

Link to comment
Share on other sites

Tarkoitukseni ei ollut loukata sinua medi / sairaankuljettajat. Kirjoitus ei ollut tarkoitettu ammattikuntasi aliarvioimiseksi. Arvostan todella ambulanssihenkilökunnan työtä (olen apua itsekin tarvinnut).

Lääkkeitä olen joutunut antamaan mukaan sen takia, koska heillä ei ollut kyseistä lääkettä. Ja jos potilaan voinnin kannalta on tärkeää, että hän saa ne oikeaan aikaan niin toivon, että myös hän ne saa.

Olen erään tutkimuksen tiimoilta tehnyt yhteistyötä myös sairaankuljetuksen kanssa; valitettavasti sieltä jäi vähän sellaista huonoa "makua" suhtautumisesta hoitotyöhön ja sairaalamaailmaan sairaankuljettajien osalta.

Voi olla vain sattumaa?

P.s taisi tulla puolustuskirjoitus.

Link to comment
Share on other sites

Helpointahan on, jos perussairaudet, lääkitykset ja liikuntarajoitukset yms. on ns. hoitajanlähetteellä mainittu. Usein kuitenkin vaan tyydytään laittamaan mukaan labrat ja viimeinen YLE-lehti. Sieltä ei vaan aina kaikkea oleellista saa irti.

Ja jos sairaankuljettajilla on nurja asenne osasto- tai polityöskentelyä kohtaan johtuu se suurelta osin tiedon ja kokemuksen puutteesta.

Nykyisin kun harva pelastuslaitoksen tai yksityisen palveluksessa oleva sairaankuljettaja saa työskennellä polilla, saatikka sitten osastoilla.

Link to comment
Share on other sites

Samaa raportointia tai edes kysymyksiin vastaamista kaipaillaan häkessä. On järkyttävän vaikeaa tehdä riskinarviota = omaa työtään, kun soittajat eivät suostu tai halua kertoa potilaan tilasta tietoja tai eivät tiedä asiasta mitään, "koska on vaan pyydetty soittamaan". Ja kun kysellään, hermostutaan, ja kun ei vastata, taas hermostutaan. 8) (Ei yleistetä, ei.)

Tässäkin asiassa siis koulutuksen ja yhteistyön kehittämisen paikka, ma luulen.

Link to comment
Share on other sites

Uskon monen sairaalan ulkopuolella työskentelevän olevan varsin tietämätön sairaalan/hoitolaitoksen sisäisestä järjestelmästä. Tämä tietenkin kertoo sellaisten henkilöiden ammattitaidosta ja asenteesta paljonkin, jos eivät näe sairaalaa/hoitolaitosta hoitoketjun seuraavana osana. Tällöin lienee vaikeaa osata kokea itseäänkään osana po. hoitoketjua.

Sairaalassa työskentelevien asenne ei aina edesauta perehtymistä toisten työhön; monet palautetta pyytäneet on suorastaan vihaisesti häädetty "omalle hiekkalaatikolle". Alentuvaa suhtautumista varsinkin hoitajien taholta esiintyy yhä. Edelleen esim. M1-lähetteen sulkeminen kirjekuoreen ei edesauta konsensusta; "ei kuulu teille-viekää sairaalaan kun lääkäri määrää". Osa syynä lienee myös kateus itsenäiseen ja suhteellisen vapaaseen työhön, ainakin jos sitä verrataan sairaalan paljon hierarkisempaan systeemiin.

Ehkä -jopa asetuksella- voitaisiin määrätä ambulanssin päivystyspisteeksi hoitolaitos, ei paloasema tms, riippumatta siitä kuka kunnassa tointa harjoittaa. Näin ehkä päästäisiin näkemään ja kokemaan enemmän sitä toisen työtä, ja saattaisi edesauttaa mainituissa ongelmissa. Tai sitten pahentaa niitä.

P.S.

Sirius,

En varsinaisesti ole enää sairaankuljettaja, vaikka osittain sairaalan ulkopuolella työskentelenkin

medille: tuo muokkaa nappi toimii edelleen 8)

Link to comment
Share on other sites

---clip---

Ehkä -jopa asetuksella- voitaisiin määrätä ambulanssin päivystyspisteeksi hoitolaitos, ei paloasema tms, riippumatta siitä kuka kunnassa tointa harjoittaa. Näin ehkä päästäisiin näkemään ja kokemaan enemmän sitä toisen työtä, ja saattaisi edesauttaa mainituissa ongelmissa.

---clip---

No nyt mä näkisin että sä pääsit asian ytimeen 8)

Eli samaa mieltä olen ja en näkisi muita kuin positiivisia vaikutuksia jos kaikki ns. "ykköslähdön" sairaankuljetusyksiköt päivystäisivät oman kunnan alueella olevassa hoitolaitoksessa. Mielellään (sk:n mielestä) tietysti päivystyspolilla, mutta ei se pahaa tekisi palomiesten nähdä kroonikko-osaston arkeakaan...

Link to comment
Share on other sites

Mielellään (sk:n mielestä) tietysti päivystyspolilla, mutta ei se pahaa tekisi palomiesten nähdä kroonikko-osaston arkeakaan...

...mutta mulla tekis pahaa nähdä palomies kroonikko-osastolla 8) ...ihan potilaiden parasta ajatellen.
Link to comment
Share on other sites

tai mites olis viime kesä/syksy tyyli helsingistä:partiointia kaupungilla tai päivystystä koillis/pohjoisen päivystävän sairaalan pihassa.asemalla oleskelu kielletty.

"to ride,shoot straight and speak the truth"

Link to comment
Share on other sites

tai mites olis viime kesä/syksy tyyli helsingistä:partiointia kaupungilla tai päivystystä koillis/pohjoisen päivystävän sairaalan pihassa.asemalla oleskelu kielletty.

Kinnunen kertoi viime keväänä jonkun Englantilaisen kaupungin mallista. Häken koneet laskevat keikka keskiarvoja ympäri kaupunkia, ja yksiköt sijoitetaan näiden laskelmien mukaan niille alueille, joille todennäköisimmin tippyy kyytiä. On kuulemma saanut aikaan melkoisen työvoiman vaihtuvuuden, koska enää ei voi vetää lonkkaa asemalla silloin kun ei ole keikkaa. Vuorotkaan tosin eivät ole 24:sia...

Toinen Herran kertoma "kauhutarina" oli yksikön renkaaseen sijoitettu anturi, joka lähetää "matkalla" statuksen kun auto liikkuu. Ei onnistuisi vain painaa matkalla, kattoo Heikoin lenkki loppuun, käydä vessassa ja vetää rööki.

Menipä pahasti aiheen viereen, sorgen...

Link to comment
Share on other sites

Ilman muuta saku kaverit tarttee tietoa kuljetettavasta potilaasta. Itse molemmilla puolilla tyskenteleenä henkilönä väitän, että näkemystä löytyy. M1-lähete tietty pitää nähdä, ja tarvittaessa lisäväkeä kuljetukseen, mikäli omat resurssit ei riitä, ompa joskus sirretty maijallakin, jossa hoitaja mukana. Ambulanssi sitten tulee perässä.

Mutta myöskin toisinpäin voisi kommentoida, tyyliin pistä nimi ja leima paperiin, potilas on tuolla sängyllä, meillä on kiire. Lue paperista. Ei paljoa naurata hoitajana noilla alkutiedoilla. Varsinkin kun osa kirjoittaa sakukavakkeeseen vain, että seuranta tms.....

Kommentteja...

Link to comment
Share on other sites

---clip---

Mutta myöskin toisinpäin voisi kommentoida, tyyliin pistä nimi ja leima paperiin, potilas on tuolla sängyllä, meillä on kiire. Lue paperista. Ei paljoa naurata hoitajana noilla alkutiedoilla. Varsinkin kun osa kirjoittaa sakukavakkeeseen vain, että seuranta tms.....

Kommentteja...

Jos sairaankuljettajilla on mukana puolen tunnin vanha lähete ja potilaan vointi on stabiili, niin turha sitä on romaania kaavakkeseen väsätä.

Link to comment
Share on other sites

Dinolle: tarkoitin tilannetta, missa tuodaan kotoa keikalta potilasta. Siis päivystykseen. Noi siirrot on eri asia, vaikkakin taas toisaalta ensihoitolääkäri melkein vaatii rintakipuiselta siirtopotilaalta filmiä vajaan 10 km siirron aikana??? Eipä juuri järkeä!

Link to comment
Share on other sites

Ambulanssin toimintatavoissa on enemmän kuin paljon parannettavaa-myös Suomessa.

Tuota raportoimisen laiminlyöntiä esiintyy kokolailla paljon varsinkin ei-motivoituneissa henkilöissä (en laita tähän ammattia ettei menisi sormella osoitteluksi).

Kuten kehotin ambulanssia häipymään jos raporttia ei tule, voi hoitopiste myös soittaa ambulanssin takaisin jos potilaasta annetut - viralliset- tiedot eivät ole riittäviä.

Jos potilaalla on lähete, ei todellakaan kannata kirjoittaa romaania, mutta sairaalan ulkoisen hoidon dokumentointi on aivan yhtä virallista ja lakisääteistä kuin sairaalan sisäinenkin. Taitaa olla asetus potilaan sairauskertomuksen kirjaamisesta.

Lähetteessä jonka joku kesäkandi tai muuten pöllö on kirjoittanut voi lukea ihan mitä vaan, ja se ei välttämättä tasmää potilaan todelliseen tilaan eikä edes aina ole kysymys samasta vaivasta. Mutta jos haluaa tehdä työtä asenteella. "onhan sen lääkäri kirjottanu...." niin siitä vaan ja onnea....

Ja jos potilaalla on sydän- tai hengitysvaikeusperäistä vaivaa, tulee tällainen potilas sydänvalvontamonitoroida jo puolen kilometrin matkallekin, ja siitähän on helppo ottaa printti....

Link to comment
Share on other sites

---clip---

Lähetteessä jonka joku kesäkandi tai muuten pöllö on kirjoittanut voi lukea ihan mitä vaan, ja se ei välttämättä tasmää potilaan todelliseen tilaan eikä edes aina ole kysymys samasta vaivasta. Mutta jos haluaa tehdä työtä asenteella. "onhan sen lääkäri kirjottanu...." niin siitä vaan ja onnea....

Ja jos potilaalla on sydän- tai hengitysvaikeusperäistä vaivaa, tulee tällainen potilas sydänvalvontamonitoroida jo puolen kilometrin matkallekin, ja siitähän on helppo ottaa printti....

Kyllähän se on niin että lääkärin tekemä lähete on se paperi mitä sairaalassa tutkitaan ja saku-kaavakkeet menevät usein jopa silppurikoriin. Näitä kaavakkeita kun on täytellyt kohta parikymmentä vuotta, niin on oppinut sen että mihin hoitolaitokseen kannattaa jotakin ylimääräistä raapustella. Tietysti jos potilaan vointi muuttuu matkan aikana, niin silloin pitää kirjata oleellinen - jos kerkeää.

Ja huom! Nyt on siis kokoajan ollut puhetta kirjaamisesta tilanteessa jossa on lääkärin kirjoittama lähete mukana.

Ja raportoinnissa tuo kirjattu osuus on vain yksi osatekijä. Suullinen raportti on aivan yhtä virallinen ja usein paljon kattavampi ja tärkeämpi kuin kirjallinen osuus.

Ja mitä tulee monitorointiin, niin järki käteen! Puolen kilometrin matkalla jos rutiinisti alkaa monitoroimaan ko. potilaita riippumatta kunnosta, niin jokin osa-alue hoidosta kärsii.

Ehkäpä juuri tuo mainitsemasi kirjallinen raportointi.

Link to comment
Share on other sites

Juu samaa mielta.Kylla siina monitoroinnissakin pitaa olla raja.Kokemuksen myöta kehittyy jo hieman "kliinista silmaa",joka auttaa kummasti työssa.Ei tarvitse jatkuvasti räpläillä piuhojen kanssa.Tietysti monitori on käyttöä varten ja sita pita kayttaa jos silta tuntuu.Ei siina mitaan havia.

No comments

Link to comment
Share on other sites

Kokemuksen myöta kehittyy jo hieman "kliinista silmaa",joka auttaa kummasti työssa.

Ja ennen kuin tuo kliininen silmä kehityy, niin nuori kandilääkäri varmistaa hoitoaan laajalla repertuaarilla lab. ym tutkimuksia ja nuori hoitaja luottaa ennemmin teknisiin apuvälineisiin kuin kliiniseen silmään.

Esimerkiksi nämä digitaaliset RR-mittarit aiheuttavat runsaasti virhearvioita kentällä. Onneksi yleensä niin päin että mittarin näyttämä lukema on todellista lukemaa pienempi. Kokenut hoitaja kaivaa vanhan elohopeamittarin naftaliinista kun ristiriita kliinisen kuvan ja mittareiden välillä on suuri.

Link to comment
Share on other sites

Toki, toki. Ehkä hieman kärjistin, mutta ei mulle vielä oo 20ssä vuodessa kehittynyt sellasta silmää jolla näkee rytmin ja mahdolliset ST-muutokset; täytyynee ruveta harjottelemaan että oppis yhtä hyväks..

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...
Guest Florence

Kyllä varmasti tulee tehtyä "alilyöntejä" puolin ja toisin tässä raportointiasiassa. Mutta hoitotyössä olen tavannut koko joukon sairaankuljettajia, joiden kanssa yhteistyö ei suju. Olen siitä pahoillani, koska itse näen, että meidän kuuluisi toimia saman hoitoketjun lenkkeinä ja odottaisin kollegiaalisuutta ja kunnioitusta myös omalle osalleni. Mutta usein "suuret pelastajat" saapuvat nenä nyrpässä heittämään "mummokeikkaa" ja kohtelu sekä mummoa, että hoitajaa kohtaan on sen mukaista. Täytyy sanoa, että paras yhteistyö on sekä päivystyksen että osaston kohdalla ollut sellaisten sairaankuljettajien kanssa, jotka ovat niin varmoja osaamisestaan, ettei tarvitse enää esittää mitään.

Kokemuksen mukanaantuoma kunnioittaminen ja kaunis käytös, ovat merkillepantavan harvinaisia ominaisuuksia varsinkin nuoremman polven sairaankuljettajien kohdalla. Sellaista kollegiaalisuutta jota arvostan, olen tavannut esimerkiksi medihelin henkilökunnan osalta. Kun on hyvä,voi olla myös nöyrä. Puolin ja toisin.

Link to comment
Share on other sites

Kyllä olet, Florence, oikeassa.

Kun sitten "suuri pelastaja" ja "olen-aina-halunnut-sairaanhoitajaksi-ja nyt-olen-sitä-täysillä" kohtaavat on konflikti valmis, varsinkin jos kummallakaan ei ole eväitä sen ratkaisemiseksi. Tai edes työkokemusta, että jaksaa vaan hymyillä suurten pelastajien suurelle egolle tai sniidujen hoitajien huonolle itsetunnolle. Riippumatta kriisi- tai hoitotiedetaitojen opetuksen relatiivisen suuresta määrästä, koulutuksessa kuin koulutuksessa.

Link to comment
Share on other sites

Viime harjoittelussani törmäsin muutamaan kertaan sairaankuljettajiin, joilla oli kova into päällä, kun kerrankin pääsivät hoitamaan ns. kiireellistä sairaalasiirtoa.

Esimerkiksi yhdelle potilaalle tuli infarkti osastolla ja konsultoituaan (toisen srlan) päivystyspolia osastonlääkäri päätti potillaan siirtämisestä kiireellisenä ko. päivystyspolille. No jonkun ajan kuluttua sairaankuljettajat tulivatkin ja saivat tarkan raportin potilaan tilasta ja mukaan n. 20 min aikaisemmin otetun EKG:n. Varttituntia myöhemmin he olivat vielä parkissa sairaalan oven edessä, koska ottivat potilaalta EKG:tä ja mittailivat paineita...

Eli vaikka oli annettu tarkka raportti, niin siihen ei luotettu, vaan piti itse päästä tutkimaan potilas...

Link to comment
Share on other sites

Petu: he ottivat uuden ekg:n ja paineet koska heidän oli päästävä selville potilaan nykytilasta. Jos olet akuuttipuolella koskaan työskennellyt, tiedät että infarktipotilaalla puoli tuntia vanha nauha on vanha nauha. Toisekseen he todennäköisesti hoitivat potilasta, aloittivat nitroinfuusiota, antoivat spesicooria, morkkua jne. Kyse ei välttämättä ole intoilusta vaan potilaan hoidosta. Sairaankuljetus myös hoitaa potilaita, se ei ole taksi. Load and go meininki loppui jo käsittääkseni 90-luvun alussa.

Ja niin surkeaa kun se onkin, niin esim tk-sairaalassa ei useinkaan ole käsitystä potilaan akuuttihoidosta. Kerrankin meille soitti samanlaisessa tilanteessa oleva sh. Lääkäri kysyi että oletteko ottaneet ekg:n. Sh vastaa että ei kun se on justiinsa otettu. No milloin? No alkuviikosta. Eli....

Link to comment
Share on other sites

Osku on ihan oikeassa kommentoidessaan Petun kertomaa casea. Petu kertoi "sairaalasta" ja "toisesta sairaalasta". Miksi infarktia ei liuotus-hoidettu jo "sairaalassa"? Ihailtavan kärsivällisiä sairaankuljettajia kun malttoivat siirtää ptlaan autoon; itse olisin joutunut konfliktiin kun olisin ottanut uuden EKG:n ja aloittanut hoidon jo osastolla. Petu, et taida olla työskennellyt sairaalan ulkopuolella? Kommentissasi hieman kuultaa läpi jonkun pitkään vain osastolla työskennelleen hoitajan mielipide, itse kerroit olleesi harjoittelemassa ja toivon että oma mielipiteesi muodostuu erilaiseksi tulevaisuudessa.

Ja Osku: palkkakuitissa on joskus lukenut palomies ja jopa paloesimies, mutta en päivääkään ole niitä hommia tehnyt tai saanut palomiehen koulutusta, en edes VPK:ssa.

Kuten Telaketju kirjoitti, on Stadin yksityisten AHK:n status-verkkoon kuulumattomuus ongelma. Ja siinä paloautossa voi olla lääkäriampparin kundeja... Sana "terveydenhuoltoalan ammattilainen" saa ainakin mulle aikaan kylmiä väreitä.....

Meitä on niin moneksi..... (en tarkoita välttämattä Stadin yksityisten henkilökuntaa)

P.S. Osku; Sipoo, Vantaa vai Kirkkonummi?

Link to comment
Share on other sites

Toisekseen he todennäköisesti hoitivat potilasta, aloittivat nitroinfuusiota, antoivat spesicooria, morkkua jne. Kyse ei välttämättä ole intoilusta vaan potilaan hoidosta.

Kyseessä oli (yksityinen) perustason yksikkö, joka ajaa pääasiassa vain kiireettömiä siirtoja. Eli en usko, että kovin paljoa enempää lääkitsivät, mitä osastolla lääkäri oli jo aloittanut.

Miksi infarktia ei liuotus-hoidettu jo "sairaalassa"? Ihailtavan kärsivällisiä sairaankuljettajia kun malttoivat siirtää ptlaan autoon; itse olisin joutunut konfliktiin kun olisin ottanut uuden EKG:n ja aloittanut hoidon jo osastolla.

Syy siihen, miksei liuotusta ei aloitettu osastolla on se, että vasta-aiheita liutukselle riitti. Tosin ei osastolla olisi ollut valmiuttakaan aloittaa liuotusta.

Link to comment
Share on other sites

MAINOS

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...