Työkierrosta

[Vieras: Hoitaja80]

Eilen illalla tuli toisen osaston kollegan kanssa puhetta työkiertoasiasta. Joskus aikoinaan ilmaisin että voisin vaihtaa hommiin psyk kuntoutusosastolle vastaanotto-osastolta jos tilaisuus olisi. Kysymykseni olisi seuraava: miten teillä muilla työkiertokäytäntö toimii? Lähinnä kiinnostais se et jos haluais työkiertoon (mikäli se on vapaaehtoista kuten meillä)niin eikös se edellytä sitä että joko tilalle pitäis tulla joku tältä osastolta jonne itse on siirtymässä (ainakin mun logiikka väittää niin, koska jos useammalla työntekijällä ois sinne halukkuutta siirtyä niin sitten siellä osastolla on kaikki ja muilla ei hoitajia ollenkaan ;D ) tai sitten tällä osastolla on jokin avonainen virkapohja jota tekee sijainen. (ite oon vakituinen)

[tuulia]

Meillä täällä Keski-Suomessa homma pelittää juuri niin kuin arvelitkin eli vaihdetaan työntekijät päikseen. Kai se työkierto muuten ihan hyvin toimiskin mutta usein on niin ettei just sieltä mihin ite haluaisin ole ketään halukasta tulemaan osastolle jolla työskentelen tällä hetkellä (olen siis sijainen, mutta se ei ole kuulemma este työkierrolle) Puheen asteella on työkierto ollut aina silloin tällöin muutaman vuoden ajan (pomo on luvannut pitää korvansa auki josko olis joku halukas tulemaan meille niiltä osastoilta joille olisin kiinnostunut menemään), mutta ainakaan toistaiseksi ei ole mitään konkreettista tapahtunut. Liekö vika "meissä vai muissa" kun ei intressit kohtaa. Sijaisenahan olis tietty yks ja ehkä työkiertoa helpompi vaihtoehto se ettei allekirjoita nykyiseen paikkaan enää uutta määräyskirjaa, heittäytyy virran vietäväksi ja tekee keikkaa ja pyrkii rekrytoinnin kautta haluamalleen osastolle. Mua kun ei vaan henk.koht innosta sellainen epävarmuus että onko töitä ja jos on niin mitä ja missä. No joo, lähti vähän versomaan tämä juttu nyt...

[Vieras: Hoitaja80]

Ei tuo taida työkierto mun kohdalla onnistua kun hiukan on epäilys ettei kukaan oo halukas siirtymään kuntoutusosastolta vastaanotto-osastolle. Kun nyt tämä työkiertoasia nousi eilen esille niin yövuoron tunteina siinä sitten mietiskelin että mitenkähän tuota tekis jos joskus tilaisuus työkiertoon tulis. Saattaishan siinä hyvinkin käydä niin että kallistuisin jatkamaan vastaanotto-osastolla vaikkakin meidän talon kuntoutusosasto on työpaikkana tosi mukava ja siellä on mukava henkilökunta, aikoinaan suoritin viimeisen harjoittelun siellä ja tykkäsin kovasti ;D

[fragile]

Ja meillä taas toisinpäin, ite haluisin siirtyä vastaanotto-osastolle, muttei kukaan halua mun tilalle kuntoutusosastolle  :-

[Pernasoppa]

Ja meillä taas toisinpäin, ite haluisin siirtyä vastaanotto-osastolle, muttei kukaan halua mun tilalle kuntoutusosastolle  :-

No, soita sinne vo-osastolle, kysy onko töitä lyhyttä sijaisuutta. Sitten kun sanovat että joo, mene omalle pomolle että tarvin sellasen virkavapaan oman ammattitaidon kehittämiseksi. Jos ei anna, näytä keskisormea.

[Vieras: Hoitaja80]

Ainoa mikä minua mietityttää jos siirtyisin työkierrossa kuntoutusosastolle, että kun siellä kuitenkin hitaampi työtahti ja potilasvaihtuvuus että kyllästyisikö siihen. Kun 5½ vuotta on ollut vastaanotto-ja eristysosastolla ja on tottunut actioniin niin se vois olla että alkais äkkiä kaivata takas vastaanotto-osastolle joten taidan pysyä täällä. :nauraa:

[tuulia]

Ainoa mikä minua mietityttää jos siirtyisin työkierrossa kuntoutusosastolle, että kun siellä kuitenkin hitaampi työtahti ja potilasvaihtuvuus että kyllästyisikö siihen. Kun 5½ vuotta on ollut vastaanotto-ja eristysosastolla ja on tottunut actioniin niin se vois olla että alkais äkkiä kaivata takas vastaanotto-osastolle joten taidan pysyä täällä. :nauraa:

Eihän tuota tiedä ennen kuin käyt kattomassa että alkaako kyllästyttämään. Työkierron pituushan on määriteltävissä niin pitkäksi tai lyhyeksi kuin työkiertäjät haluavat. Kyllähän sitä nyt pari kuukautta istuu vaikka seipään nokassa vaikka kuinka kyllästyttäis jos tietää että se kuitenkin loppuu aikanaan. Ja varmasti työkierrosta on enemmän hyötyä kuin harmia, siitä olen varma! Ei muuta kuin go for it!

[fragile]

Ainoa mikä minua mietityttää jos siirtyisin työkierrossa kuntoutusosastolle, että kun siellä kuitenkin hitaampi työtahti ja potilasvaihtuvuus että kyllästyisikö siihen.

Jep, kokeilemallahan tuo selviää! Mutta kuntoutuspuolelle ei kyllä muutama kuukausi riitä kertomaan tarpeeksi työn luonteesta, koska työ on pitkäjänteistä ja tulokset näkyvät viiveellä.  Ite oon ollut nyt vuoden kuntouttavalla osastolla ja ehkä tässä ajassa on jo jotain ehtinyt nähdä; mm aloittaa ja päättää yhden hoitosuhteen. Ennen tätä osastoa olin vuoden akuutilla ja täytyy sanoa, että tässä vaiheessa (nuorena ja suht vastavalmistuneena) kaipaan akuutimmalle osastolle ja kenties jossain vaiheessa avopuolellekkin. Saas nähä mitä syksy tuo tullessaan. Sopimus loppuu elokuun lopussa ja jos en saa seuraavaa sopimusta toiselle osastolle niin tää tyttö lähtee kävelemään koko talosta ;D

[Vieras: Hoitaja80]

Kohtalon johdatustako ::) Lomareissusta tulin ja satuin kauppareissulla törmäämään kollegaan jonka kanssa työkiertoasiasta haasteltiin. hän kertoi kuulleensa että yks kuntoutusosaston mieshoitaja olisi keväällä vinkannut että voisi siirtyä vastaanotto-osastolle jos joku tulis hänen tilalleen kuntoutusosastolle. Kollega on tänään illassa ja lupas kysyä kaverilta asiaa, että vieläkö kiinnostusta ois. jos on niin taidanpa marssia yh:n juttusille :P

muoks: juuh, kyllä se vaan niin on että maanantaina jututan oh:ta ja yh:ta. kaveri olis edelleen innostunut vaihtamaan osastoa :nauraa:

[iitu65]

Ehdottoamsti kannattaa lähteä työkiertoon, jos siihen tulee amhdollisuus. Itse olen parhaillani päivystyksetä tullut osastolle. Työnkierto lisää arvostusta toisen työtä kohtaan. Usein luullaan, etä toisessa paikassa pääsee helpommalla tms.Kyllä tässä silmät aukeaa.

Sitä paitsi opin kannalta ihan mahtava juttu.

Vierivä kivi ei sammaloidu sanotaan..joten vaikka olisi kuinka ihana työpiste on hyvä käydä välillä katsomassa, kuinka vihreää se nurmi on siellä toisella puolella aitaa.

[JKKK]

Työnkierto lisää arvostusta toisen työtä kohtaan. Usein luullaan, etä toisessa paikassa pääsee helpommalla tms.Kyllä tässä silmät aukeaa.

Juuri näin. Varsinkin pienissä paikoissa ihmisillä tuntuu olevan mitä kummallisimpia käsityksiä muiden osastojen hommista. Useinmiten niitä ei pidetä juuri minään, vaan paras ja kaunein osasto on juuri se oma rotankolo. Sissin työtä tehdessä näkee kyllä jokaisen osaston "hyvät ja huonot puolet", kummasti näkökenttä laajenee. Työkierron voisi laittaa vaikka pakolliseksi kaikille viimeistään siinä vaiheessa, kun on kymmenen vuotta puuhasteltu samalla osastolla.

[Vieras: Hoitaja80]

Kyselisin teiltä hyvät kollegat sellaista että jos itse olette olleet työkierrossa tai tiedätte että joku kolleganne on ollut niin kuinka kaunan olette olleet yksikössä jonne kierrossa siirryitte vai oletteko saman tien vaihtaneet  yksikköä kokonaan eli että ette palaakaan sinne mistä alunperin kiertoon läksitte?  Kävin tänään yh:n luona työkiertoasiassa ja vihreää valoa näytti meille. Enää täytyy oh:ille asiasta puhua.

[Vieras: Hoitaja80]

Haa :nauraa: Työkierto taitaa kohdallani sittenkin toteutua. Huomenna menen oh:n juttusille osastolle, jonne aion siirtyä. Yh jo antoi luvan työkierrolle. enää tarttis puhua meidän osaston oh:lle kunhan lomalta palajaa.

[psyhoi]

Työkierto on aina suositeltavaa, varsinkin jos on ollut useita vuosia samalla osastolla. Se avartaa näköaloja ja estää "mökkiytymistä"

Olisi hyvä jos olisi pakkovaihto 5-7 vuoden jälkeen toiselle osastolle.

[Kipusisko]

Olen ollut työpaikassa pitkäaikaislaitoksessa jossa tietyn ajan 5-10 v samalla osastolla olleet suositeltiin työnkierton työnantajan puolesta. Moni koki työnkierron rangaistuksena ja miten asukkaat kärsii kun tuttu hoitaja vuosia hoitanut lähtee toiseen yksikköön.Vaikka kokemukseni mukaan asukkaat eivät kyllä kärsineet uusista naamoista vaan päinvastoin toivat piristystä asukkaiden elämään.

Mielestäni nähtiin jo oma työpanos jo ihan korvaamattomana ja esim. sijaisten kohtelu oli sitä luokkaa että työnkiertoon olisi tiettyjä ihmisiä pitänyt potkia jo aikaa sitten. Monesti perustehtävä alkaa hämärtymään joillakin kun ollaan liian kauaa samassa paikkaa ja elämä kaatuu jos uusi työntekijä/sijainen tekeekin asiat eri tavalla vaikka lopputulos asukkaan kannalta on sama.No onneksi johto ymmärsi jo asian ongelmaksi ja sen laajuuden talossa ja irtisanomisetkaan eivät saaneet työnkiertoa pois.

Piiri pieni pyörii on isoissakin sairaaloissa osastoilla ongelma. Ollaan niin läheisiä jo työkaverit että olaan jo kummeja toisten lapsille yms.Sit kun tulee joku uusi ihminen niin voi olla tosi vaikea päästä sisään osastolle.Onhan se tietysti kiva että juttua riittää henkilökohtaisista asioista työaikana mutta joskus tuntuu että rajansa kaikella.

Erikoisaloilla tahtoo olla myös se ongelma ettei hallita kun just se oma alue kun pitkään työskennelty siinä.Hyvähän se on että osaa hyvin yhden erikoisalan mutta kyllä potilaat tänäpäivänä hyvin monisairaita ja hyvä olisi muukin osaaminen joka työnkierron kautta mahdollistuisi.Akuutimmalla puolella uskonkin että henkilökunta on motivoituneenpaa työnkierto ajatukseen.