Raskauspahoinvoinnista

[Sini]

Raskauden aikana tai synnyttämisen jälkeisenä aikana ei voi velvoittaa tekemään yötyötä, jos se lääkärin arvion mukaan on terveydelle haitallista. (Neuvoston direktiivi 92/85/ETY)

Yötyö ei ole Suomen lainsäädännön mukaan erityisäitiysvapaaseen oikeuttava työolotekijä, mutta henkilö pitäisi siirtää tarvittaessa yövuorottomaan työhön. Jollei se ole mahdollista, sairausloma on mahdollinen lääkärin arvion perusteella.

Raskaana olevilla naisilla on yötyössä myös enemmän keskenmenoja, ennenaikaisia synnytyksiä, ja syntyvät lapset ovat useammin alipainoisia. Suurentunut keskenmenoriski ja sikiön kasvun hidastuminen näyttäisivät liittyvän erityisesti kolmivuorotyöhön, joskin tutkimukset ovat jossain määrin keskenään ristiriitaisia. Vuorotyö ei lisää sikiön epämuodostumisriskiä. (Työterveyslaitos)

Neuvolat suosittelevat, että yötyöstä siirryttäisiin päivävuoroihin viimeisen kolmanneksen ajaksi.

[Vieras]

Raskauden aikana tai synnyttämisen jälkeisenä aikana ei voi velvoittaa tekemään yötyötä, jos se lääkärin arvion mukaan on terveydelle haitallista. (Neuvoston direktiivi 92/85/ETY)

Mitähän toikin tarkoittaa? Lapsivuodeaikaa? Äitiysrahakautta? WTF?? Ota näistäki selvä!?  ;)

[OldOne]

Raskauden aikana tai synnyttämisen jälkeisenä aikana ei voi velvoittaa tekemään yötyötä, jos se lääkärin arvion mukaan on terveydelle haitallista. (Neuvoston direktiivi 92/85/ETY)

Mitähän toikin tarkoittaa? Lapsivuodeaikaa? Äitiysrahakautta? WTF?? Ota näistäki selvä!?  ;)

Heh, loppuelämän vapautus yövuoroista?

[anvi]

Mulle se ei olis mikään vapautus, vaan teen kyllä yötöitä paljon mieluummin kuin esim. aamuvuoroja.

[Sini]

Se on niin yksilöllistä, miten nainen reagoi raskauden aiheuttamiin muutoksiin. Toiset valvovat mielummin ja nukkuvat päivät, toiset haluaisivat tehdä vain iltavuoroja, kun aamuisin unettaa. Ja sitten on näitä, kun nousevat aamulla pirteinä ja voivat paremmin kuin koskaan.

Raskauspahoinvoinnin kanssa henkilökunta on aika voimaton. Jokainen on yksilö ja mikä keino tepsii yhdelle ei sovi toiselle. Lääkityksen kanssa ollaan aikaisempien kokemusten vuoksi ylivarovaisia, siksi osa otetaan mielummin nesteytykseen osastolle kuin annetaan lääkettä. Ratkaisu sekin.

Raskauspahoinvoinnin hoidossa odottaja on yleensä itse paras asiantuntija.

[TeeVee]

Meillä kun rouva odotti kaksosia, niin neljä ensimmäistä kuukautta pahoinvointia ja oksentelua. Hänellekin sanottiin kaksosraskauden aiheuttavan suurempaa pahoinvointia suurentuneen istukkahormoonimäärän takia. No onneksi Postafen jonkinverran auttoi, kun vesikään ei sisällä tahtonut pysyä. Pahimmassa vaiheessa makasi kotona tipassakin jonkin aikaa.

[benzo]

Niin, mutta MIKSI ollaan ylivarovaisia lääkkeitten kanssa? Siis pahoinvointilääkkeitten kanssa, tässä yhteydessä?

Ja MITENKÄ se voi erota niin paljon Suomen ja Ruotsin välillä, kun Ruotsissa neuvolatäti suosittelee reseptivapaita pahoinvointilääkkeitä, ja Suomessa taas neuvolat ei edes millään muotoon anna ymmärtää että on olemassa näitä reseptivapaita valmisteita? Kaipa Ruotsissa samat tutkimusmateriaalit on kuin Suomessa, ja jos lääkkeet on todettu turvallisiksi Ruotsissa, niin ei ne samat lääkkeet nyt vaarallisiksi muutu täälläkään...

Edelleen, Primperan oli mun pelastus! Eteenkin kun olen niin oksennuskammoinen ihminen  :), ja muutenkin piti jaksaa sitä toista lasta hoitaa vaikka saikin saikkua töistä. Minä muistan myös hyvin elävästi kun itkin päivystävälle lääkärille että hyppään katolta alas tai teen abortin jos olo ei helpotu... Ja silloin olin kokeillut kaiken, lepäillyt, ollut ulkona raittiissa ilmassa, en tupakoinut (just silloin oli liian huono olo), söin vähän ja usein, söin maustamattomia ruokia, join vettä, limua, mehua. Lista oli pitkä. Lopulta en pystynyt kun imemään mehun appelsiinilohkoista ja syödä hyvin, hyvin vähän jugurttia. Nesteitä ei mennyt edes litra/vrk. Ja ei, lääkäri ei suostunut tiputukseen, koska se ei kuulemma auta, mutta pitkän kinumisen jälkeen sain mun lääkkeet.

Eikä se poistanut pahaa oloa kokonaan, mutta pystyin sentään syömään ja juomaan jotain, ja pystyin hoitamaan toista muksua. Kuvottava olo kesti läpi raskauden, ja vain pahimpiin oloihin otin mun pelastavan napin...

[Vieras: Sara]

Ekasta oli 24/7 pahaa oloa ja oksentelua. Söit mitä vaan tai olit syömättä kun ei alas mee..mikään ei ollut hyvä. Olin sellaset 2kk sairaslomalla alussa jo.

Nyt rv9 ja pahoinvointia/oksentelua on. Mutta ihan koko aikaa ei ole järkyttävä olo kuten viimeksi. Ongelmana on se, että välillä ei meinaa saada mitään alas. pakko ois vaan syödä.

Jännittää myös parin viikon päästä harjoitteluun lähtö, sillä mun tosiaan pitäisi syödä koko ajan...Pakko varmaan kertoa harjoittelussa tästä, saattaahan olla että oksentelu jatkuu. En haluaisi kertoa vielä, mut ei varmaan hirveesti ymmärrystä muuten saa.

Ymmärretäänkö opiskelijoiden tällaiset ongelmat harjoittelussa??

Lisäksi väsymys on niin kammottavaa, etten yksinkertaisesti tiedä miten jaksan olla edes koko päivän hereillä...

muoks vielä

Sairasloma ei tule kyseeseen, sillä nyt on niin vähästä valmistuminen kiinni.

[Sini]

Niin, mutta MIKSI ollaan ylivarovaisia lääkkeitten kanssa? Siis pahoinvointilääkkeitten kanssa, tässä yhteydessä?

Syy on ehkä tämä, http://fi.wikipedia.org/wiki/Talidomidi

[C/T]

Ensiksi *kröhöm* http://hoitajat.net/foorumi/index.php?topic=13682.0

Niin, mutta MIKSI ollaan ylivarovaisia lääkkeitten kanssa? Siis pahoinvointilääkkeitten kanssa, tässä yhteydessä?

Ja MITENKÄ se voi erota niin paljon Suomen ja Ruotsin välillä, kun Ruotsissa neuvolatäti suosittelee reseptivapaita pahoinvointilääkkeitä, ja Suomessa taas neuvolat ei edes millään muotoon anna ymmärtää että on olemassa näitä reseptivapaita valmisteita? Kaipa Ruotsissa samat tutkimusmateriaalit on kuin Suomessa, ja jos lääkkeet on todettu turvallisiksi Ruotsissa, niin ei ne samat lääkkeet nyt vaarallisiksi muutu täälläkään...

Maidemme välillä on todella paljon eroja mm. hoitosuositusten, lääkeinfon mm. suhteen. Harrastuksiini kuuluu vertailla näitä. Mutta raskauspahoinvoinnista:

Suomi:Terveyskirjaston mukaan

Lääkehoidoista ei yleensä ole apua. Onneksi voimakkaampikaan pahoinvointi ei vaurioita sikiötä.

Ruotsi: Vårdguiden, tämä siis on sivusto joka on suunnattu yleisölle. Ja sen tarkoituksena on antaa hoito-ohjeita joko puhelimitse tai netin välityksellä. Suomessa lienee samanmoinen systeemi, sen ohjesivuja en tosin löytänyt.

Läkemedel

Om de praktiska råden inte hjälper och illamåendet inte vill släppa, kan man försöka med åksjukemediciner som säljs receptfritt på apotek. I sista hand kan det bli aktuellt med läkemedel som ökar rörligheten i magsäcken och tarmen. Det hindrar maten från att ”stå kvar och gunga” i magsäcken och på så sätt orsaka illamående. Dessa mediciner är inte skadliga för fostret, men de är receptbelagda och bör endast tas på inrådan av läkare.

Eli tiivistys på finska: Jos käytännön vinkit (syömisohjeet etc) eivät tuo pahoinvointiin apua, voi apteekista hakea reseptivapaita (matka)pahoinvointiin tarkoitettuja lääkkeitä. Jos nämäkään eivät auta, suositellaan kääntymistä lääkärin puoleen, reseptilääkkeiden hakuun.

Reseptivapaasti saa: Postafenia

Graviditet

Inga ogynnsamma effekter på fostret har påvisats.

Lääkkeen ei ole havaittu aiheuttavan sikiöhaittaa.

Primperan taasen vaatii reseptin, eli lääkäri voi sitä määrätä.

Fassin hoitohenkilöstölle suunatussa versiossa ilmenee Primperanista seuraavaa:

Graviditet  (Läs mer om graviditet)

Kategori C.

Data från ett stort antal (>1000) graviditeter tyder inte på skadliga effekter av metoklopramid på graviditeten eller fostret. Förskrivning till gravida kvinnor skall ske med försiktighet. Givna i hög dos under den sista trimestern har neuroleptika som klorpromazin och flufenazin givit upphov till långvariga men övergående neurologiska störningar av extrapyramidal natur hos barnet. I studier på kanin och råtta med haloperidol under senare delen av dräktigheten har rubbningar påvisats av vissa beteenden som t ex inlärning och motorik. Det kan inte uteslutas, att dessa egenskaper finns hos samtliga substanser med dopaminreceptorblockerande förmåga. Under den sista trimestern bör PRIMPERAN därför ges endast på strikt indikation och sedan moderns behov vägts mot risker för fostret.

Tiivistys på finska:

Tutkimuksissa ei ole pystytty osoittamaan metoklopramidin haitallista vaikutusta raskaudelle taiko sikiölle. Lääkemääryksessä raskaana oleville naisille täytyy kuitenkin noudattaa tiettyä varovaisuutta. Korkeilla annostusmäärillä raskauden viimeisellä kolmanneksella ovat neuroleptit, kuten klorpromazin ja flufenazin aiheuttaneet pitkäaikaisia, mutta ohimeneviä neurologisia vaikutuksia lapsilla. Rotta ja kani -kokeissa  ollaan havaittu haloperiidin annon raskauden loppuvaiheessa aiheuttaneen häiriöitä mm. oppimisessa ja motoriikassa. Toteen ei ole pystytty osoittamaan, etteikö samoja ominaisuuksia olisi kaikissa lääkeainessa joilla on dopamiinireseptoreihin kinnittymiseen estävä vaikutus. Tämän takia raskauden viimeisellä kolmanneksella, Primperaania suositellaan käytettäväksi tarkoin rajatuissa indikaatioissa jonka jälkeen äidin tarve lääkitykseen on arvioitava sen aiheuttaman sikiölle aiheuttavan riskiin nähden.

Tosin Suomen Lääkelaitoksen Primperania käsitteleviltä sivuilla en löytänyt samaa viittausta, ainakin Ruotsissa teoriassa mahdolliseen sikiöhaittaan.

Raskaana olevista potilaista (> 1000) saadut tiedot eivät osoittaneet epämuodostumia eivätkä toksisuutta sikiölle tai vastasyntyneelle ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Raskaana olevista potilaista (>300) saatu rajallinen määrä tietoa ei osoittanut toksisuutta vastasyntyneelle toisen eikä viimeisen raskauskolmanneksen aikana. Eläinkokeissa ei havaittu lisääntymiseen liittyvää toksisuutta. Metoklopramidin käyttöä raskauden aikana voidaan tarvittaessa harkita. 

Metoklopramidi läpäisee istukan nopeasti, ja sikiön veressä on todettu pitoisuuksia, jotka ovat 60 - 70 % äidin veren pitoisuuksista. Metoklopramidi erittyy äidinmaitoon, eikä imeväiselle aiheutuvien haittavaikutusten mahdollisuutta voida sulkea pois. On päätettävä joko metoklopramidihoidon tai imetyksen lopettamisesta.

Pharmaca fennicaa ei taida löytyä ilmaisena nettiversiona. Olisi kiva kuulla onko siellä tämä teoreettinen mahdollisuus sikiöhaitoille huomioitu? käsittääkseni lääkelaitoksen tietopankki ei ole täysin yksi yhteen Pharmacan kanssa(ko)? Vai vaikuttaako se missä maassa lääkettä syö? :o