Onhan sitä ennenkin kotona synnytetty...

[Lääkärihoitaja]

Usein tosiaan tulee mietittyä, mihin yhteiskunta voi pakottaa. Kenellä on oikeuksia jne. Kait sitä tuossa olisi M1:n kriteerit täyttyneet tai sitten ei. En tiedä.

Perheelle oli kuitenkin jo varattu paikka Tammisaaresta, joka kuulemma on sairaaloista luomummasta päästä.

[Sistah]

Tuomari! En ole MITENKÄÄN tämän asian kanssa tekemisissä hoitajan ominaisuudessa, ihan yksityishenkilönä. Saan juoruta siinä kuin muutkin.

Tammisaari on BFHI eli vauvamyönteinen sairaala. Muita Suomessa ovat Salo, Vammala ja Jyväskylä, mutta Jyväskylässä tilanne on se, että melkein yksikään kriteereistä (jos todellakaan yksikään) ei enää täyttyisi. Oikeastihan vauvamyönteisyyssertiviointi pitäisi uudelleenauditoida muutaman vuoden välein, että sikäli voisi sanoa myös, että Suomessa ei ole yhtään BFHI-sairaalaa... mutta ei niitä muuallakaan niin ahkerasti tarkisteta.

[Janne]

Tuomari! En ole MITENKÄÄN tämän asian kanssa tekemisissä hoitajan ominaisuudessa, ihan yksityishenkilönä. Saan juoruta siinä kuin muutkin.

Niin saat, mutta et täällä.

Asia on loppuun käsitelty.

[OldOne]

En ole MITENKÄÄN tämän asian kanssa tekemisissä hoitajan ominaisuudessa, ihan yksityishenkilönä.

Me tai sattunnainen ohikulkija ei voida sitä tietää. Kyse on kumminkin ammattilaisten foorumista. Ota huomioon että tätä palstaa lukee valtavasti maallikoita yms jotka voi vetää meidän jutuista omia johtopäätöksiään. Muutoin Janne ja Tuomari sanoikin jo kaiken oleellisen. Nyt rauha tähän ketjuun tai se lakkaa olemasta.

[Söppe]

Tammisaaressa kätilökin laulaa synnytyksen jälkeen lapselle ja perheelle jos niin halutaan. Ihan oikeasti! Siellä saa aika pitkälti valita niin luomua kuin haluaa eikä ole niin monen pelkäämä "vauvatehdas".

[Lottastiina]

Juuri näin.

Tässä keskustelussa toiset puhuvat aidasta ja toisen aidanseipäistä. Itse en ole kotisynnytysten kannattaja, vaikka puhunkin Haikaranpesän tyylisten pehmeiden hoitokäytäntöjen ja vauvamyönteisten synnytyspaikkojen puolesta.

Kuten ihan alunperin sanoin, minä en ainakaan ottanut kantaa tähän valitettavaan ja surulliseen tapaukseen vaan sanoin jo heti aluksi puhuvani ihan muista asioista. Kotisynnytyksiä on Suomessa todella todella vähän ja vielä vähemmän niitä vanhempia, jotka lähtevät kotisynnytykseen tietoisin riskein vastoin asiantuntijoiden neuvoja ja ilman terveydenhuollon ammattihenkilön läsnäoloa, uskonkin, että ko tapaus on lähes ainoa laatuaan.

Minusta on ihan kummallista, että täällä ei osata erottaa asioita toisistaan ja keskustella asiallisesti. Oliko tämä siis terveydenhuollon ammattilaisten keskustelupalsta vai ei?

Tässä jutussahan pointti oli se että vanhemmat olivat asiantuntijoiden vastustuksesta huolimatta päätyneet kotisynnytykseen. Synnytys oli myös tapahtunut ilman että edes ketään terveydenhuollon ammattilasta oli läsnä itse synnytyksessä.

Käsittäkseni kotisynnytykset ovat ihan tavallisia esim. Alankomaissa joissa kätilö lähtee polkupyörällä matkaan kun soitto tulee.

[Sistah]

Luottamuksenpuute aiheuttaa terveysriskejä.

Ylimielinen "on meillä ennenkin vauvat syntyneet ilman hörhöilyjä" -asenne, joka ei ota huomioon ja jopa väheksyy asiakkaiden (ehkä tunneperäisiä) toiveita, aiheuttaa luottamuksenpuutetta.

Tämä kuvio on minulle tutumpi imetysalueelta.

Nimittäin toisin kuin joku täällä hyväuskoisuudessaan arveli, on ihan tavallista, että vauvalle annetaan tutti synnärillä äidiltä kysymättä, tai kun äiti käy suihkussa, vauva on sillä aikaa saanut lisämaitoa "koska ajattelin että se voisi vaikka syödä", tai vierihoidolle ei anneta mahdollisuutta "koska täytyyhän sun saada levätä" (varmaan usein totta, mutta kyllä tuota käytetään myös painostavasti ja vedotaan myös muiden huonessa olevien unentarpeeseen). En tiedä, onko käytäntä vielä sama, mutta yhdessä pienessä synnytyssairaalassa jos synnytit väärään vuorokaudenaikaan, et saanut pitää vauvaa vierelläsi vaan häntä valvottiin kansliassa.

Joo, kyllä vauvat henkiin jäävät näinkin, mutta ensinnäkin äidille voi tulla erittäin paha mieli kun hänen ylitseen kävellään ikäänkuin vauva ei olisikaan hänen vaan hoitajien, ja toisekseen, jos nyt sitten imetyksen aloituksessa on jotain ongelmaa ja äiti myöhemmin kuulee, että sairaalan käytännöillä voi olla osuutta siihen (imetykseen vaikuttavista hyvistä ja huonoista hoitokäytännöistä on olemassa vino pino tutkimustietoa), niin kyllä se voi herättää katkeruutta ja suuttumusta.  

No, tämä äiti puhuu kavereilleen. Heistä joku kokee asian vahvasti, ja menee sairaalaan niin epäluuloisena, että hoitajat pitävät vallan fanaattisena. Kun ei ole luottamusta vaikka nyt sen lisämaidon antamisen tarpeellisuuteen, niin joku kieltäytyy oikeasti tarpeellisestakin. Mistä hän voisi tietää eron, kun eivät asiantuntijatkaan näytä aina tietävän! (vrt. perätilasynnytys on toisessa sairaalassa aivan mahdollista kun toisessa tarjotaan vain sektiota yms)

Aivan varmasti on käynyt niin, että tällainen luottamuksenpulasta kärsivä äiti lähtee vauvansa kanssa kotiin, ei halua kuullakaan mistään "turhista lisämaidoista ja jatkuvista punnituksista", saa vielä jonkun hyvää tarkoittavan kaverin kannustamaan, että "imetys sujuu kun imettää vaan" (vrt. "kyllä luonto synnytyksen hoitaa kun siihen ei puututa"). Ja näin voi käydä, että ihan oikeasti apua tarvinnut vauva jää ilman apua. "Luonto hoitaa imetyksen" -periaatteeseen liikaa uskovien äitien vauvoja on takuulla tuotu kuivuneina sairaalaan.

Näettehän yhtäläisyyden tällaisiin synnytystarinoihin, joissa asiantuntijoiden puhe "riskisynnytyksestä" ei ole soittanut tarpeeksi hälytyskelloja vanhempien korvissa? Eivät he tahallaan ole vauvaansa riskeeranneet - tietenkään - he vain eivät ole uskoneet, että riski on OIKEASTI niin suuri ja olemassa. Koska heidän kokemuksensa (tämä nyt on ihan spekulaatiota jo hypotettisissta ihmisistä) on, että asiantuntijat varoittelevat viran puolesta ja turhaan ja oikeasti eivät halua kuunnella.

Minä niin toivon, että sairaaloissa nähtäisiin miten tämä "meillä on kaikki tieto" -asenne aiheuttaa ihan oikeita riskejä. Ja tarkasteltaisiin ensinnäkin hoitokäytäntöjä ovatko ne ajan tasalla (ettei asiakkaiden tarvitse jälkikäteen sada selville, että kalvojen puhkaisu lisää myöhempien tarvittavien interventioiden riskiä, tai että ensi-imetyksen olisi hyvä tapahtua 2 tunnin kuluessa eikä vuorokauden päästä myös sektion jälkeen) ja yhtenäisiä (ettei yksi hoitaja sano vähä mitä hänestä tuntuu ja toinen taas toista). Ja toiseksi tarkasteltaisiin asenteita: vaikuttavatko hoitajien omat käsitykset ja kokemukset siihen, miten tosissaan asiakkaiden (synnyttäjä ei ole edes potilas) vaikka sitten tunteisiin ja yksityisiin arvoihin perustuvat toiveet otetaan ja pelot ja toiveet kuunnellaan.

Sistah

[br][br]Ylläoleva osuus viestistä on kirjoitettu: 28.06.07 - klo:22:31

---

[ Ota huomioon että tätä palstaa lukee valtavasti maallikoita yms jotka voi vetää meidän jutuista omia johtopäätöksiään.

I stand corrected!

[kops]

Minä niin toivon, että sairaaloissa nähtäisiin miten tämä "meillä on kaikki tieto" -asenne aiheuttaa ihan oikeita riskejä.

Ja minä niin toivon, että potilaat ymmärtäisivät miten tämä "meillä on kaikki tieto" -asenne aiheuttaa ihan oikeita riskejä.

Vaikka miten sen luomu-minkätahansa haluaisivat, potilaat ovat loppupeleissä ihan itse siitä vastuussa. He saattavat toimillaan saattaa oman tai jonkun toisen hengen vaaraan kun ovat "lukeneet netistä" tai "kuulleet tutulta".

Tässä asiassa ei ole yhtä oikeaa tai väärää. Mutta se pitäisi kaikkien ymmärtää, että asiantuntijoita pitäisi kuunnella, vaikka  miten haluaisi olla luomu tai orgaaninen tavoiltaan. Se on ihan oikeasti kaikkien etujen mukaista.

[Vieras: Student Midwife]

Vaikka miten sen luomu-minkätahansa haluaisivat, potilaat ovat loppupeleissä ihan itse siitä vastuussa. He saattavat toimillaan saattaa oman tai jonkun toisen hengen vaaraan kun ovat "lukeneet netistä" tai "kuulleet tutulta".

Asiantuntijoiden, synnytyksissä neuvolan, kätilön ja synnytyslääkärin, velvollisuus on hoitaa asiakasta ottaen tämän tahto ja toiveet huomioon. Asiantuntijoilla on spesifiä tietoa, jota heidän tulee soveltaa yksilöllisesti ja keskustella vuorovaikutuksellisesti asiakkaan kanssa, miksi jokin toive ei ole mahdollinen jne. Uskoisin, että suurin osa pettymyksistä vältettäisiin sillä, että tiedonkulku asiantuntijan ja asiakkaan välillä pelaisi paremmin. Siinä sitä haastetta on salikätilölle, kun synnyttäjä kiemurtelee supistuskipujen kourissa, että mites saat tietoa perille. Yrittää pitää kuitenkin, ihan liian paljon kuulee - olen pahoillani, edelleen siis toisen, kolmannen ja neljännen käden infoa - että kätilö/lääkäri tekee jotain tai kieltäytyy jostain, eikä selitä, miksi näin tai miksi ei. Todellisuudessahan toki kätilö mahdollisesti selittääkin, mutta synnyttäjä ei pysty ottamaan vastaan informaatiota olotilansa vuoksi. Se on kuitenkin osa kätilön työtä, salissa pitää pystyä toimimaan kivuliaan ja täysin omanapaisen synnyttäjän kanssa (ja huomautan, että synnytyksessä naisella on mielestäni kaikki oikeus olla omanapainen) ja lapsivuodeosastolla pitää pystyä keskustelemaan juuri synnyttäneen hormonien täyttämän leijonaäidin kanssa. Se kuuluu työhön ja jos ei sitä hallitse, niin ei pysty tekemään parasta työsuoritusta. Se, että ei saa viestiä perille, ei ole syy lopettaa viestiminen vaan ammattilaisen pitää keksiä ne keinot, että saa viestin perille.

Tiedonkulku, kun se mättää, homma ei suju puolin eikä toisin. Ennakkoasenteita voi myös olla kummallakin osapuolella ja ne haittaavat myös heti yhteistyötä. Jos synnyttäjä on jo valmiiksi epäluuloinen sairaana henkilökuntaa kohtaan, kaikki, mitä hänelle sanotaan tai tehdään värittyy negatiivisten suodattimien läpi. Samaten toiveistaan puhuva synnyttäjä voidaan kätilön tai lääkarin puolelta leimata elämysmatkailijaksi, jolloin synnyttäjä ei saa enää neutraalia ja avointa suhtautumista.

Alkuperäinen tapahtuma on ollut karmea tragedia. Meillä ei ole tarpeeksi informaatiota lähteä mätkimään ketään jutun osapuolta. Me emme tiedä, miksi asiantuntijoiden viesti ei ole mennyt perille siinä muodossa, kun asiantuntijat ovat sen halunneet välittää.

Edelleen korostan, että kotisynnytys ei ole laiton. Kotisynnytys ei riitä perusteeksi M1 -lähetteelle. Syntymättömän lapsen oikeudet on isompi asia kuin synnytyspaikan valinta ja koska tilanne Suomessa on se mikä on näiden oikeuksien kanssa, on turha lähteä tekemään vanhemmista rikollisia tässä tapauksessa. Eettinen pohdinta on sitten asia erikseen. Mielestäni nyt ollaan menty jo niin sivuun keskustelussa, että tämä synnyttäjän kohtaaminen -keskustelu olisi ehkä syytä siirtää jo oman otsikkonsa alle?

[Sini]

Alkuperäinen tapahtuma on ollut karmea tragedia. Meillä ei ole tarpeeksi informaatiota lähteä mätkimään ketään jutun osapuolta. Me emme tiedä, miksi asiantuntijoiden viesti ei ole mennyt perille siinä muodossa, kun asiantuntijat ovat sen halunneet välittää.

Tässä sitä on haastetta itse kullekin eli miten saa viestin menemään oikeassa muodossaan perille. Laittaa miettimään omia toimintatapojaan ja pohtimaan muita informaatiokeinoja.

[Lottastiina]

Tähän kirjoitukseeen minulla ei ole mitään lisättävää. Osasitpa vetää hyvin yhteen kaiken sen, mitä olen yrittänyt tässä keskustelussa jankuttaa!8)

Vaikka miten sen luomu-minkätahansa haluaisivat, potilaat ovat loppupeleissä ihan itse siitä vastuussa. He saattavat toimillaan saattaa oman tai jonkun toisen hengen vaaraan kun ovat "lukeneet netistä" tai "kuulleet tutulta".

Asiantuntijoiden, synnytyksissä neuvolan, kätilön ja synnytyslääkärin, velvollisuus on hoitaa asiakasta ottaen tämän tahto ja toiveet huomioon. Asiantuntijoilla on spesifiä tietoa, jota heidän tulee soveltaa yksilöllisesti ja keskustella vuorovaikutuksellisesti asiakkaan kanssa, miksi jokin toive ei ole mahdollinen jne. Uskoisin, että suurin osa pettymyksistä vältettäisiin sillä, että tiedonkulku asiantuntijan ja asiakkaan välillä pelaisi paremmin. Siinä sitä haastetta on salikätilölle, kun synnyttäjä kiemurtelee supistuskipujen kourissa, että mites saat tietoa perille. Yrittää pitää kuitenkin, ihan liian paljon kuulee - olen pahoillani, edelleen siis toisen, kolmannen ja neljännen käden infoa - että kätilö/lääkäri tekee jotain tai kieltäytyy jostain, eikä selitä, miksi näin tai miksi ei. Todellisuudessahan toki kätilö mahdollisesti selittääkin, mutta synnyttäjä ei pysty ottamaan vastaan informaatiota olotilansa vuoksi. Se on kuitenkin osa kätilön työtä, salissa pitää pystyä toimimaan kivuliaan ja täysin omanapaisen synnyttäjän kanssa (ja huomautan, että synnytyksessä naisella on mielestäni kaikki oikeus olla omanapainen) ja lapsivuodeosastolla pitää pystyä keskustelemaan juuri synnyttäneen hormonien täyttämän leijonaäidin kanssa. Se kuuluu työhön ja jos ei sitä hallitse, niin ei pysty tekemään parasta työsuoritusta. Se, että ei saa viestiä perille, ei ole syy lopettaa viestiminen vaan ammattilaisen pitää keksiä ne keinot, että saa viestin perille.

Tiedonkulku, kun se mättää, homma ei suju puolin eikä toisin. Ennakkoasenteita voi myös olla kummallakin osapuolella ja ne haittaavat myös heti yhteistyötä. Jos synnyttäjä on jo valmiiksi epäluuloinen sairaana henkilökuntaa kohtaan, kaikki, mitä hänelle sanotaan tai tehdään värittyy negatiivisten suodattimien läpi. Samaten toiveistaan puhuva synnyttäjä voidaan kätilön tai lääkarin puolelta leimata elämysmatkailijaksi, jolloin synnyttäjä ei saa enää neutraalia ja avointa suhtautumista.

Alkuperäinen tapahtuma on ollut karmea tragedia. Meillä ei ole tarpeeksi informaatiota lähteä mätkimään ketään jutun osapuolta. Me emme tiedä, miksi asiantuntijoiden viesti ei ole mennyt perille siinä muodossa, kun asiantuntijat ovat sen halunneet välittää.

Edelleen korostan, että kotisynnytys ei ole laiton. Kotisynnytys ei riitä perusteeksi M1 -lähetteelle. Syntymättömän lapsen oikeudet on isompi asia kuin synnytyspaikan valinta ja koska tilanne Suomessa on se mikä on näiden oikeuksien kanssa, on turha lähteä tekemään vanhemmista rikollisia tässä tapauksessa. Eettinen pohdinta on sitten asia erikseen. Mielestäni nyt ollaan menty jo niin sivuun keskustelussa, että tämä synnyttäjän kohtaaminen -keskustelu olisi ehkä syytä siirtää jo oman otsikkonsa alle?

[Söppe]

Kotisynnytys ei ole peruste M1:lle. Mutta jos lähdet ottamaan tuollaisia riskejä noilla lähtötiedoilla, täytyy olla joko hullu tai todella tyhmä. Ilmeisesti oli vaan tyhmä koska M1:stä ei tehty.

[Vieras: Student Midwife]

Kotisynnytys ei ole peruste M1:lle. Mutta jos lähdet ottamaan tuollaisia riskejä noilla lähtötiedoilla, täytyy olla joko hullu tai todella tyhmä. Ilmeisesti oli vaan tyhmä koska M1:stä ei tehty.

Ymmärrän, että olet järkyttynyt tästä tragediasta, mutta onko tuo henkilökohtainen mielipiteesi vaiko ammatillinen mielipiteesi. Jos tämä äiti tulisi nyt sinulle potilaaksi, kohtelisitko häntä kuin imbesilliä vai niinkuin mielisairasta?

Itse lopetan tästä yksittäisestä tapauksesta keskustelun, koska olen muita teitä kuullut tapauksesta tiedonmurusia. Niiden todenperäisyyttä en pysty todentamaan, mutta ne vaikuttavat kuitenkin omaan suhtautumiseeni tässä jutussa.

Sen sijaan, että vellotaan tässä tapauksessa, pohditaan yhdessä, miksi terveydenhuollossa  joskus päädytään tragedioihin ja miten niitä voisi vähentää.

[Söppe]

Kyllä hän saa minulta samaa hoitoa kuin kuka muukin tahansa. Se mitä minä ajattelen potilaasta, ei vaikuta hänen saamaansa hoitoon. Minulla on ollut monta hullua ja vielä useampi imbesilli potilaana.

Tuo on minun henkilökohtainen mielipide. Siihen minulla on oikeus. Meillä hoitajillakin on oikeuksia.

Totta kai olen järkyttynyt. Omasta mielestäni tässä on äiti toiminut väärin. En silti ole häntä kivittämässä. Voin vain toivoa, että joku/jotkut ottavat asiasta opikseen. Onko se sitten moderni länsimainen lääketiede siinä miten luomuja pitää valistaa vaaroista vai jotkut toiset siitä, että joskus kannattaa turvautua lääketieteeseen.

On tämä myös ollut oppia minulle. Olen joutunut etsimään tietoa Doulista sun muista luomu-hommista netistä jotta tajuan mistä on ollut kyse. 

Tiedonmurusia kuulee jokainen, toiset lähempää tapausta ja toiset kiertoteitä.

Tragedioita syntyy aina niin kauan kun kyseessä on ihmisiä. Täällä moni vielä opiskeluasteella oleva on kommentoinut kätilöitä joilla on käytännön työkokemusta. Jokaisen pitäisi välillä pysähtyä miettimään että millä auktoritetilla asioita kommentoi ja millä kokemuksella niitä katsoo. Nämä luomuhommat ovat aika paljon tunneasioita. Äidin paha mieli ei paljoa paina jos medisiinisestä näkökannasta toimiva katsoo toimivansa oman tieto/taitonsa valossa lapsen parhaaksi. Voin erittäin hyvin samaistua kätilöön. Emme mekään kuljeta potilaitamme sinne mihin he haluavat vaan sillä pitää olla lääketieteellinen peruste.

Meistä jokainen tekee tätä työtä omalla persoonallaan. Samalla tavalla jokainen potilas on persoona. Etsi siinä sitten se keskitie.

" Kultainen keskitie tarkoittaa sitä, että saat molemminpuolisen liikenteen kolhut." sanoi Englannin Teräsrouva.

Yksi kysymys herää silti vielä mieleen. Toinen syntynyt oli jo kuollut eikä äiti silti olisi halunnut ambulanssia/ulkopuolista apua paikalle vaan sen soitti Doula. Mitä tuo kertoo ihmisestä? Olisko hän odottanut ihmettä vai aloittanut aromaterapian?

Minulla ei todellakaan ole kaikkea tietoa tapauksesta. Eikä niitä saadakkaan, koska aika varmasti tutkiva poliisi/tuomioistuin julistaa ne salaisiksi ja terveydehuollon paperit ovat jo. Suurin osa Luomusynnytyksistä menee varmasti hyvin. Ne ovat hyvin suunniteltuja ja valmisteltuja. Tällaiset tapaukset pitäisi saada karsittua pois. Tämäkin yritettiin karsia mutta minkäs teet kun äiti ei nouda ohjeita.

Asiat kiistelee, ei ihmiset.

[nanna]

Yllätys oli tuo, ettei se polikliininen synnytys olekaan mahdollinen vaikka mainostetaan?

Ei onnistunut meilläkään polikliininen synnytys, vaikka äiti ja vauva voivat hyvin. Onneksi päästiin seuraavana päivänä kotiin kuitenkin. Äiti olisi saanut kotiutua heti, mutta vauvaa eivät olisi antaneet mukaan. "...mahd. komplikaatiot plaa plaa plaa..."

Mieleeni palaa aina harjoittelussa kuulemani sanat, vastasyntyneellä ei ole minkäänlaista taustaa, vain puhtaat sivut. Siksi tarkkailu on paikallaan, ihan vain mahdollisten kehittyvien komplikaatioiden vuoksi. Olen polikliinisen synnytyksen kannalla jos vain perusteet täyttyvät ja ainakin omassa harjoittelussa monikin pääsi kotitutumaan niiden täyttyessä, ja joistakin saatettiin joustaa lääkärin luvalla.

Nykyään onkin loistava juttu ettei ole vauvojen hoitohuonetta, vaan vauvat saavat olla vanhemman kanssa heti alusta alkaen, mutta kenenkään edun mukaista ei ole se, että vanhempi on väsynyt, joten heille tulisi antaa mahdollisuus levätä tuomitsematta ja antaa lapsen olla päiväunet/yöunet hoitajien kanssa kansliassa.

[OldOne]

Mieleeni palaa aina harjoittelussa kuulemani sanat, vastasyntyneellä ei ole minkäänlaista taustaa, vain puhtaat sivut. Siksi tarkkailu on paikallaan, ihan vain mahdollisten kehittyvien komplikaatioiden vuoksi. Olen polikliinisen synnytyksen kannalla jos vain perusteet täyttyvät ja ainakin omassa harjoittelussa monikin pääsi kotitutumaan niiden täyttyessä

Jyväskylässä ei päässyt.

[nanna]

Mieleeni palaa aina harjoittelussa kuulemani sanat, vastasyntyneellä ei ole minkäänlaista taustaa, vain puhtaat sivut. Siksi tarkkailu on paikallaan, ihan vain mahdollisten kehittyvien komplikaatioiden vuoksi. Olen polikliinisen synnytyksen kannalla jos vain perusteet täyttyvät ja ainakin omassa harjoittelussa monikin pääsi kotitutumaan niiden täyttyessä

Jyväskylässä ei päässyt.

Ai vaikka  ne kaikki perusteet täyttyi?! Kummallista siksi, jos kaikki kohdat ovat ok, niin miksi pidetään osastolla jos moinen aikainen kotiutuminen on keksitty :nauraa:

[minde]

Miettikää itse miksi poliisi tutkii tätä. Kyllä heillä varmaan on aikas kovat perusteet. Kotisynnystys ei ole laitonta, kuoleena syntyminen ei ole laitonta. Eli eiköhän siellä ole jotain muuta taustalla miksi poliisi asiaa tutkii. Antaa heidän tutkia ja luetaan sitten Alibista ja Seiskasta heidän tutkimustulokset.

odottamattomissa kotikuolemissa käsittääkseni tehdään aina kuolemansyyn tutkimus. ja tutkimuksen suorittaa poliisi. erikseen on kotikuolemat, kun on sellainen sairaus, että kuolema on ollut odotettavissa sairauden takia. synnytyksessä ei kuitenkaan ole ollut odotettua, että lapset kuolevat. jos kuolemassa ilmenee jotain rikosta, tällöin tutkitaan rikosta.

onhan se tosiasia, että kun on siirrytty sairaala synnytyksiin, lasten kuolleisuus synnytyksissä a synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin on laskenut hurjasti, verrattuna aikaan, jolloin poikkeuksetta synnytettiin kotona. hyvä näin... onhan synnäreitä yritetty muuttaa kodinomaiseksi ja perhehuoneita yms... joka jäljittelisi koti synnytystä. itse en synnyttäisi kotona...vaan turvallisesti sairaalassa.Muokkaus:ääntä pienemmälle...

[Tuuvi]

Eikö polikliininen synnytys olisi vaihtoehto?

Me yritettiin tota Keski-Suomessa keskimmäisen kohdalla. Ei onnistu.

Minä olen synnyttänyt Jyväskylässä polikliinisesti vuonna -96 ja -98, sittemmin myös Povoossa. Onkohan systeemit muuttuneet, kun aikaa on kuitenkin 11 ja 9 vuotta.

[OldOne]

Onkohan systeemit muuttuneet, kun aikaa on kuitenkin 11 ja 9 vuotta.

Näköjään on. Sille oli varmaan perusteet ettei se onnistunut, mutta ne olis ollu hauska kuulla. Jos asia olis asiallisesti perusteltu, se olis ollu helppo hyväksyä :)

OT: just hokasin että toi mun vuodatus on sääntöjen vastainen ja olis kuulunu roskiin tai OKK ketjuun. Selkeää omaisen kitinää. Eikö täällä valvonta pelaa, mitä!?  ;D

Eikö polikliininen synnytys olisi vaihtoehto?

Me yritettiin tota Keski-Suomessa keskimmäisen kohdalla. Ei onnistu. Ne mainosti sitä tutustumiskäynnillä, me kerroimme haluavamme sitä, silti toiveet meni kuuroille korville. Ei sieltä päässy pois ennen kahta päivää. Ymmärrän toki jos synnytyksessä olisi ollut ongelmia, mutta kun ei ollut. Äiti ei ollut ensisynnyttäjä, synnytys meni ilman tikin tikkiä, lapsi terveyden perikuva. Haluaisinpa nähdä missä olosuhteissa se tosiaan sitten onnistuu. Olisivat mainostamatta sitä koska se ei käytännössä toimi.

Mitä tohon juttuun tulee, niin valitettava lasten kannalta, mutta näihin lehtijuttuihin täytyy suhtautua aina varauksella. Paha kommentoida kun ei tiedä faktoja. Joka tapauksessa ihmisellä on oikeus synnyttää kotonaan jos tahtoo. Itse en siihen leikkiin lähtis koska aina voi sattua jotain.

[Sini]

Sain vihdoin vastauksen Norjasta:

Kontakt med hjemmejordmor;

Legen eller jordmor på helsestasjonen kan formidle kontakt. Ellers har Fødsel i Fokus "nettverk for hjemmefødsel" som har oversikt over hjemmefødselsjordmødre i hele landet.

hjemmejordmødrene kan enten følge opp hele svangerskapet eller kun ta i mot barnet og følge opp i barseltiden.

Det første møte finner vanligvis sted ved 10-12 uker etter siste mensturasjon.

Det trengs ikke lov fra lege.

En hjemmefødsel koster ca. 3000,- kroner. I denne summen er hjemmebesøk før fødseø, fødsel og oppfølging etter fødsel tatt med. Du får tilbakebetalt 1700,- fra trygdekontoret.

[Janne]

Sain vihdoin vastauksen Norjasta:

Kontakt med hjemmejordmor;

Legen eller jordmor på helsestasjonen kan formidle kontakt. Ellers har Fødsel i Fokus "nettverk for hjemmefødsel" som har oversikt over hjemmefødselsjordmødre i hele landet.

hjemmejordmødrene kan enten følge opp hele svangerskapet eller kun ta i mot barnet og følge opp i barseltiden.

Det første møte finner vanligvis sted ved 10-12 uker etter siste mensturasjon.

Det trengs ikke lov fra lege.

En hjemmefødsel koster ca. 3000,- kroner. I denne summen er hjemmebesøk før fødseø, fødsel og oppfølging etter fødsel tatt med. Du får tilbakebetalt 1700,- fra trygdekontoret.

Mistäköhän tässä puhutaan?

[Maaria]

Noita vauvapalstoja selatessa tuli taas vastaan keskusteluja aiheesta..

Mä en vaan kertakaikkiaan ymmärrä ihmisten tyhmyyttä:

Mutta kuten tutkimuksetkin osoittavat, kotisynnytys ei tilastollisesti ole sen vaarallisempaa kuin synnytys sairaalassa normaaliraskauksissa, kyllä siihen vauvan kuoleman/vammautumisen vaaraan täytyy sairaalasynnytyksessäkin varautua. Tietysti sitten voi syyttää henkilökuntaa tai vain kohtaloa.

Kun puhutaan näistä normaaliraskauksista jotka ovat päättyneet silti dramaattiseen synnytykseen, niin kannattaa muistaa sekin että kaikki ylimääräiset toimenpiteet ja puudutukset lisäävät riskiä siihen että homma menee huonompaan suuntaan.

http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=10927639&p=1&mpage=3&tmode=1&smode=1

[-VF-]

Kuulin luotettavalta taholta vähän tarkempia tietoja tästä valitettavasta tapauksesta, mutta niistä en tietenkään voi enempää kertoa. Sen sijaan voin vain ihmetellä miten synnytys on jotenkin kieroutuneella tavalla menettänyt merkityksensä äideille. Ennen vanhaan äidit synnyttivät siksi, että saisivat toimitettua lapsen maailmaan. Synnytys kuului normaalin elämän kiertokulkuun ja lapsen auttoi maailmaan kylän lapsenpäästäjä saunan lauteilla.

Nykyään synnytyksen pitää olla kokemus naiselle. Pitää olla kätilö jonka kanssa tulee hyvin toimeen ja joka on läsnä. Normaali alatiesynnytys ei riitä, pitää olla Haikaranpesää, ammesynnytystä , suitsukkeita ja tuoksuvia öljyjä, shiatsuhierontaa tai jotain muuta hölynpölyä. Ilokaasulla, epiduraalipuudutuksella, akupunktiolla, akupainannalla, huutamalla ja homeopatialla lievitetään kipua mitä syntyy tietenkin kun isoa mötikkää työnnetään pienen ruumiinaukon lävitse.

Synnyttäjällä pitää olla tukihenkilöitä ja synnytyskurssit käytynä jotta osaa luoda myönteisiä mielikuvia ja että osaa hengittää oikein. Pari kuukautta ennen syntymää pitää järjestää vauvakutsut koska se on muotia.

Ei se ole ihme, että tässä kaikessa unohtuu se tärkein, eli syntymätön lapsi. Moni äiti pitää synnytystä kokemuksena jossa hän on pääosassa. Hänen tulisi saada sanella miten synnytetään, kuka avustaa ja missä synnytys tapahtuu. Ja aina välillä käy niin, että se lapsi kärsii tästä.

[Maaria]

Ei se ole ihme, että tässä kaikessa unohtuu se tärkein, eli syntymätön lapsi. Moni äiti pitää synnytyksenä kokemuksena jossa hän on pääosassa.

VF, mä olen aivan mykistynyt. Noin viisaita sanoja miehen suusta.. *hämmästynyt*

Sä tiivistit tohon kaiken sen mitä aihe mussa itsessäkin herättää, kiitos että toit ajatukset julki.  8)