Jump to content
MAINOS

Kysymyksiä synnytyksistä ja naistentaudeista.


Mimmu

Recommended Posts

Mietittiin raskaana olevan kaverin kanssa tällasta: jos isä pyörtyy synnytyssalissa ja saa päähänsä ommeltavan haavan, saako kätilö ommella sen, vai koskeeko kätilön ompeluoikeus vaan alapäätä ja lääkäri hoitaa yläpään?

Ei siinä ole mitään ompeluoikeutta. Se ompelee, jolla on koulutus ja joka osaa( ja viitsii). Ne suturaatioiden perusteet on samat kaikkialla, mutta miten sitten jokaisella on kokemusta ja halua tehdä. Tosin sairaaloissa saattaa olla jotain ohjeita asiasta, mutta periaatteessa ei mikään estä sitä.

Kun kaatuessaan on sen pään lyönyt, niin kyllä saattaisin laittaa sen isän lääkärin tarkistettavaksi ja jos siinä ei löytyisi mitään poikkeavaa, esim neurologiselta statukselta, niin voisin ommella sen haavan. Siinä on vaan usein niin paljon tekemistä muutenkin kätilöllä, että ei vaan ehdi tekemään mitään ylimääräistä ja sen takia laittaisi sen isän päivystykseen ommeltavaksi.

Itse olen suorittanut työpaikkakoulutuksena pientraumaattisten haavojen hoidon kurssin, johon kuului erilaisten haavojen ompelua ja liimaamista, puudutuksella ja ilman. Tältä pohjalta voisin hyvin suturoida sen pään haavan. Olen ommellut haavoja käsistä, jaloista ja päästä. Vartalohaavoja ei ole sattunut kohdalle. Samoin liimannut samoilta alueilta+kaulalta. Olen myös ommellut itseltäni jalasta pienen haavan.

"If you ain't part of a solution, you are solid or gas."

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS
  • Vastauksia 206
  • Aloitettu
  • Uusin vastaus

Niin tarkoitin juur sitä että saako kätilö sen ommella kun arvatenkin hälle on asiasta koulutusta annettu muutenkin? Monessakaan paikassa kun hoitajat ei ompele (mikä on aika tyhmää) vaan se on lääkärin hommia.

"Olkaapa hetki paikallanne, kun otetaan sydänfilmiä."

"Jaa KUHANSILMIÄ?!"

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Onhan se episiotomian/repemän ompelu aika paljon vaativampaa, kuin ihon ompelu muualla päin kehoa.

"If you ain't part of a solution, you are solid or gas."

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Joten miksei kätilö siis voisi päähaavaakin ommella. Mietin vaan sitä vastuukysymystä, kun kaikessa aina on sääntöjä ja ohjeita joilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä olisi järkevintä.

"Olkaapa hetki paikallanne, kun otetaan sydänfilmiä."

"Jaa KUHANSILMIÄ?!"

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tai sanotaan niin, että laittaisin mielummin kätilön ompelemaan sitä pään haavaa, kuin lääkärin (siis muun, kuin kirurgisen erikoistumisen käyneen tai erikoistuvan) ompelemaan repeämää.

"If you ain't part of a solution, you are solid or gas."

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Tuohon suturaatioasiaan liittyen. Tänään uusi gyn. erikoistuva lääkäri pyysi lupaa tulla opettelemaan episiotomian ompelua ohjaajani ohjauksessa. Ohjaaja sanoi, että jos "BS" suostuu, niin voithan sinä tulla mukaan. Tuli katsomaan, kun laitoin tikkejä. Olisi päässyt laittamaan tikkejä mun jälkeeni, mutta sitten sitä kutsuttiin gynen polille.

On se ihan mukavaa, että toinen raskaana olevia ja synnytyksiä hoitava ammattiryhmä arvostaa toisenkin osaamista.

Lääkärit oli laittamassa tänään "minun" tokseemikko-ensisynnyttäjää aluksi sektioon (sykekäyrä putoili alas ja palautui hitaasti. Mikroverinäytteen pH ja BE oli jatkuvasti hyvät), mutta ohjaajani oli sitä mieltä, että kyllä tämä saadaan alakautta hoidettu(tietenkin sectiovalmius oli jatkuvasti). Saa nähdä kuinka monen (kymmenen) vuoden päästä itse osaa ja uskaltaa arvioida tuollaisia tilanteita. Ohjaajalla on pitkä kokemus työstä ja tietoa ja taitoa vaikka kuinka. Ja vielä kaiken lisäksi osaa antaa sitä ohjausta ja opetusta minullekin.

Hyväkuntoinen lapsihan siitä syntyi. Ja vanhemmat olivat onnessaan jo senkin takia, ettei tarvinnut lähteä leikattavaksi.

"If you ain't part of a solution, you are solid or gas."

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Mietittiin raskaana olevan kaverin kanssa tällasta: jos isä pyörtyy synnytyssalissa ja saa päähänsä ommeltavan haavan, saako kätilö ommella sen, vai koskeeko kätilön ompeluoikeus vaan alapäätä ja lääkäri hoitaa yläpään?

Mulla on isä pyörtynyt ja lyönyt päänsä kesken ponnistusvaiheen. Laski myös alleen, että kunnolla oli taju pois. Äiti oli jakkaralla, joten tönittiin isä sen verran sivuun, että kakkoskätilö pääsi tukemaan ja hoidettiin synnytys ensin loppuun. Isä sieltä virkoili omia aikojaan. Lähetin hänet vaatteiden vaihdon jälkeen ensiapuun. Päänvammojen tutkiminen on mielestäni lääkärin työtä.

"Tietä käyden tien on vanki/ vapaa on vain umpihanki."

- A. Hellaakoski -

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Student Midwife

Olen Sinin kanssa samalla linjalla. Jos isä pyörtyy ja kaatuu niin, että saa päähänsä tikkejä vaativan haavan, niin minusta on paikallaan, että lääkäri arvioi tilanteen.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 2 viikkoa myöhemmin...

Eli tehdään isästä päivystyksen potilas. Ookke.

PS. Tuo raskaana oleva kaverini jonka kanssa asiaa taannoin mietittiin, oksensi sektiosalissa lapsen isän päälle, ja on nyt pienen suloisen poikavauvan äiti  :)

"Olkaapa hetki paikallanne, kun otetaan sydänfilmiä."

"Jaa KUHANSILMIÄ?!"

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 3 viikkoa myöhemmin...

Mitenkäs jos vauvan pää ei mahdu tulemaan ulos, annetaanko välilihan revetä vai autetaanko siinä kohtaa leikkaamalla väliliha? Tuli tästä aiheesta suurempi väittely koulussa ja kiinnostais miten asia teidän mielestä on...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Student Midwife

Mitenkäs jos vauvan pää ei mahdu tulemaan ulos, annetaanko välilihan revetä vai autetaanko siinä kohtaa leikkaamalla väliliha? Tuli tästä aiheesta suurempi väittely koulussa ja kiinnostais miten asia teidän mielestä on...

Tässä on kahta koulukuntaa:

Osa kätilöistä leikkaa mieluummin epparin, koska ovat a) eläneet sitä aikaa, kun kaikille leikattiin eppari cool.png ovat sitä mieltä, että epparin ompelu on helpompaa kuin repeämän.

Toinen puoli sitten taas antaa mieluummin revetä, koska silloin väliliha repeää kudosten luonnollisessa suunnassa ja repeämä on usein paljon pinnallisempi vaurio kuin episiotomia, joka on aina automaattisesti toisen asteen vaurio. Välilihan repeämä jää usein ensimmäisen asteen vaurioksi.

On siis sekä sairaalakohtaista että kätilökohtaista, tehdäänkö enemmän eppareita vai annetaanko ripsahtaa luonnollisesti. Se tiedetään ihan tutkimusten perusteellakin, että välilihan leikkaus ei suojaa kolmannen ja neljännen asteen repeämiltä.

Episiotomian leikkaamisessa vaikuttaa sitten myös vauvan vointi eli jos sydänäänet eivät ole hyvät ja vauva pitää saada nopeasti ulos, niin silloin tehdään (reilu) episiotomia, koska se jouduttaa ulosauttoa.

Suuressa osassa imukuppiulosauttoja tehdään myös episiotomia, mutta ei aina. Riippuu vähän miksi imukuppiin on päädytty.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 3 viikkoa myöhemmin...

Mihinkä perustuu se, että synnytyksen käynnistämistä pitkitetään ja siitä varoitellaan jatkuvasti? Ymmärrän kyllä että se on elimistön omaan toimintaan rankastikin puuttumista mutta eikö hyöty mene riskien edelle? Olen viimeisen muutaman kuukauden aikana törmännyt useampaan yliajalle menneeseen raskauteen joista seurauksena erinäisiä ongelmia, ongelmia jotka uhkaavat vauvan henkeä  huh.gif

Näin "maallikkona" tuntuu oudolta että raskauden annetaan jatkua vaikka riskit kasvaa koko ajan. En puhu nyt parin päivän yliajalle menemisestä vaan viikosta, kahdesta.

Muuten hän oli niin kuin

Yksi meistä vain,

Hän rokkia rakastaa

Ja öisiä katuja...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Täytyy muistaa, että täysaikaisuus on H40 +/-2vk. Käynnistäminen on yleensä silloin perusteltua, kun raskauden jatkuminen olisi vaaraksi äidille tai sikiölle. Usein syynä on hepatogestoosi, toksemia, (usein gestaatiodiabeteksen aiheuttama)sikiön iso koko/tai sikiön pieni koko, korionamnioniitti, veriryhmäimmunisaatiot, erilaiset synnynnäiset rakenneviat jotka halutaan päästä korjaamaan, muutokset sikiön voinnissa, yms sairaudet. Ja sitten se yliaikaisuus eli yli H42.

Käynnistystähän pyritään välttämään, koska aina ei käynnistys onnistu ja se on elimistölle aika iso stressi. Eli annetaan cytotecit, puhkaistaan ehkä kalvot. Ja sitten ei tulekaan supistuksia, edes oksitosiini-inf. kanssa. Sitten sitä tiputellaan antibiootteja infektioiden ehkäisemiseksi. Ja usein päädytään sektioon.

(ei välttämättä ajatus kulje oikein selvästi yövuoron jälkeen. Selvennän kun oon nukkunut ekana)

"If you ain't part of a solution, you are solid or gas."

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Täytyy muistaa, että täysaikaisuus on H40 +/-2vk.

Eikö täysiaikseks katsota jo viikolta 37 lähtien? Vai onko toi joku ideaali tuo 38 viikkoa mut "antaa mennä" jos on niinki lähellä ku rv 37?

- Satu

Arguing on the internet is like running in the Special Olympics. Even if you win you're still retarded.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Täytyy muistaa, että täysaikaisuus on H40 +/-2vk.

Eikö täysiaikseks katsota jo viikolta 37 lähtien? Vai onko toi joku ideaali tuo 38 viikkoa mut "antaa mennä" jos on niinki lähellä ku rv 37?

- Satu

Joo, se H37+0 lähtien kuuluu siihen, mutta H38 on se "ideaali". Ja siihen vähän vaikuttaa myös se laskentatapa. Mutta H37 vs H38 ei ole paljoa mitään eroja kehityksessä.

"If you ain't part of a solution, you are solid or gas."

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

kuinka pitkään on sairaaloissa tapana odotella käynnistystä/sektiota jos äidillä on toxemia?

ittellä 32 vkolla jouduin paineitten ja albumiinin takia prenalle, aloitettiin albetolit ja adalatit. paineet vain nousi ja olo huononi. vauvalla oli onneks kaikki hyvin. 35vkolla koiteltiin käynnistellä sytkyillä, mut ei tehonnut. kahdesti olin menossa suunniteltuun sektioon ja aina seuraavana aamuna toinen lääkäri sitten eväsikin pääsyn. lopulta 36+2 synty likka kiireellisellä sektiolla, sydänäänet laski (napanuora kahdesti kaulan ympäri).

onko aivan normaalia, että yritetään kituuttaa vaikka u-alb. on yli 4g ja paineet 160/110? vai johtuneeko lääkäreitten nokkimisjärjestyksestä tämä ees taas vatkulointi...

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Student Midwife

Tämä kuuluisi enemmänkin tuonne omat taudit ja kolotukset -kohtaan, koska henkilökohtaisten tapausten puiminen ei kuulu yleiseen keskusteluun.

Yleisesti voitaisiin sanoa, että kun raskautta häiritsee jokin komplikaatio, joudutaan aina miettimään, millä raskausviikoilla ollaan, mikä on sikiön vointi, mikä on äidin vointi. Jos sikiön on kaikesta huolimatta parempi kasvaa vielä kohdussa, hänet pyritään siellä pitämään mahdollisimman pitkään.

Jos RR pysyy lääkityksellä tasolla 160/110 ja D-prot  on alle 5g/l, niin kyse ei ole vielä vaikeasta pre-eklampsiasta. Jos äidille tulee näiden lisäksi subjektiivisia oireita, niin hän yleensä tulee synnytyssaliin magnesium-tiputukseen. Äiti on jatkuvan seurannan alainen eli tosiaan antenataaliosastolla hoidossa. Sikiön vointia seurataan päivittäin sydänäkäyrällä ja viikottaisella (tarvittaessa useammin) ultrakuvauksella. Mitään syytä ei tässä vaiheessa ole mennä juosten leikkaussaliin.

Jos pre-eklampsia on todettu rv 32 niin sikiölle yritetään saada mahdollisimman paljon lisäaikaa kohdussa. Omissa harjoittelupaikoissani otetaan lapsivesinäytteitä, joilla määritellään sikiön keuhkojen kypsyyttä ja kun keuhkot ovat tarpeeksi kypsät, niin synnytys pyritään käynnistämään. (Ja äitihän celestenoidaan eli sikiön keuhkoja lähdetään lääkkeellisesti kypsyttämään, jotta synnytys päästään purkamaan mahdollisimman turvallisesti, koska kuitenkin tiedetään, että sikiö tulee mitä suurimmalla todennäköisyydellä syntymään ennenaikaisena.) Lääkäreillä on hoitolinjoissaan eroa, joku menee herkemmin sektioon, toinen yrittää käynnistelyä kauemmin. Cytoteceillä voidaan kokeilla useampi päivä käynnistämistä, jos sikiön vointi ja äidin olo sen sallii. Epäkypsässä kohdunsuun tilanteessa synnytystä ei voida käynnistää oksitosiinitipalla tai kalvojen puhkaisulla. Riski joutua sektioon kasvaa huomattavasti, jos näitä toimenpiteitä tehdään epäkypsässä tilanteessa.

Koska papereitasi ei ole käytettävissä, juuri sinun tapaustasi on mahdoton kommentoida. Pelkkien mittaustulosten lisäksi asiaan vaikuttaa niin moni seikka.

Napanuoran kiertyminen sikiön kaulanympäri on pre-eklampsiaan liittymätön tekijä. On mahdotonta sanoa, missä vaiheessa sikiö on sen kaulansa ympäri saanut, joten kukaan ei voi sanoa, että jos olisi tehty elektiivinen sektio x päivää aikaisemmin, niin tätä mutkaa matkassa ei olisi ollut.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Itseasiassa pre-eklampsia oli tapauksessasi onni. Muutoin napanuoran kiertymistä ja sydänäänten laskua ei olisi havaittu ajoissa. Harvemmalla sä kuunnellaan jatkuvalla syötöllä kotona.

Loppu hyvin, kaikki hyvin. Nauti lapsestasi.

"Tietä käyden tien on vanki/ vapaa on vain umpihanki."

- A. Hellaakoski -

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

  • 2 kuukautta myöhemmin...

Kolmosraskaudessa kaksi kuoli vatsaan, yksi jäi eloon, sanotaan vaikka viikolla 20. Ovatko kuolleet lapset vatsassa terveen synnytykseen asti?

Veripalvelu kaipaa kipeästi hengenpelastajia!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Student Midwife

Kyllä. Alakautta niitä ei voida synnyttää pois, koska silloin tulisi pois myös kolmaskin. Sektiollakaan ei fetus mortuksia voida tässä tapauksessa poistaa, koska leikkaus olisi liian suuri riski elossa olevalle sikiölle.

Komplikaatioiden riski kasvaa, jos elävä sikiö jakaa istukan kuolleen sikiön kanssa. Valtaosa monikkoraskauksista, joissa yksi tai useampi sikiö kuolee kohtuun, käynnistyy ennenaikaisena (erään tutkimuksen mukaan 85% synnytyksistä tapahtui ennen rv 37 mutta ymmärrettävästi aineisto oli pieni eli 20 tapausta).

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kuolleet sikiöt eivät kuitenkaan..öö... ala mitenkään mädäntyä tj?

Veripalvelu kaipaa kipeästi hengenpelastajia!

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Kuolleet sikiöt eivät kuitenkaan..öö... ala mitenkään mädäntyä tj?

No ei varsinaisesti mädäntyä, mutta maseroituvat eli menevät harmaiksi ja hauraiksi. Tulehdusta harvoin aiheuttavat, mutta hyytymistekijöihin kuolleet sikiöt saattavat vaikuttaa, joten niitä olen kuullut seurattavan, tosin riippuu varmaan viikoista ja tapauksesta. Jos ei-toivotussa kolmosraskaudessa päätetään abortoida yksi/kaksi sikiötä (yleensä tapahtuu alkuraskaudessa lääkkeellä kohdunsisäisesti, eli se abortoitu jää kohtuun), niin muistelisin että sitä raskautta seurataan ihan tavallisesti kuten mitä tahansa yksöis/kaksosraskautta, eikä mitään hyytymistekijöitä mittailla. Korjatkaa jos olen väärässä, kolmosia tulee nykyään niin vähän vastaan.

Sisäisesti latino

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Vieras: Student Midwife

Harjoittelussa törmäsin tapaukseen, jossa kaksosraskaudessa toinen sikiö oli kuollut n. rv 12 kieppeillä. Tämä sikiö oli muumioitunut elävän sikiön istukkaan.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Joskus kuollut sikiö myös poistuu eli abortoituu spontaanisti ja toinen raskaus jatkuu normaalisti. Valitettavasti voi myös käydä niin, että kaikki raskaudet keskeytyvät samalla.

"Tietä käyden tien on vanki/ vapaa on vain umpihanki."

- A. Hellaakoski -

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...