Jump to content
MAINOS

Lisää palkkaa bruttokansantuotteesta?


Stigma

Recommended Posts

Moi! Bongasin Suomi24:lta (kerrankin :)) asiallisen palkkakirjoituksen:

Suomi on maailman 12. vaurain maa. Terveydenhuollon BKT-osuus oli v. 2006 vain 8 % eli selvästi vähemmän, kuin muissa vanhoissa EU-maissa. Kysymys on arvovalinnasta, jonka korulauseista huolimatta maksaa sairaanhoitaja.

Sairaanhoitajien keskipalkka perustyöajalta on vain 80 % OECD-maiden keskipalkasta. Palkkojen nostaminen OECD-maiden keskitasoon nostaisi terveydenhuollon BKT-osuuden lähemmäs suomalaisen hoitotyön laatuvaatimuksia. Eivät sairaanhoitajat silloinkaan mitään huippupalkkoja eurooppaalaisittain saisi. Osa korotuksista tulisi takaisin valtiolle korkean verotuksen ansiosta.

Suomalainen korkea terveydenhuolto on siis tehty hoitohenkilöstön selkänahoista. Nyt selkä on katkennut. Nuoret sairaanhoitajat eivät tule töihin vanhoilla palkoilla. Kilpailuttavat työnantajia niin kuin millä muulla alalla tahansa, kun kysyntää on (ulkomaita myöten). Alan vaihto on myös helppoa ja yhä yleisempää, kun työolosuhteet eivät miellytä. Nettopalkkaan verrattuna likaisuus, kiire, laatuvaatimukset, etujen puuttuminen, huono johtaminen, supistus- ja priorisointipaineet, jatkuva organisaatiomuutos säästämiseksi, jatkuva ylipaikkatilanne eikä lopulta aikaa tehdä poitilastyötä kunnolla ja eettisesti oikein jne. eivät houkuttele.

OECD:n arviossa kiinnitetään erityistä huomiota esim. lääkekustannusten kasvuun. Hidastamiseksi ehdotuksena esim. terveyskeskuslääkäreiden vuotuiset lääkebudjetit (kuten Englannissa). Taas säästyisi rahaa sairaanhoitajien palkkakustannuksiin. Lääkärithän saivat palkankorotuksensa jo ennen lakkoaan ja sen jälkeen. Sairaanhoitajat lähtisivät varmasti tähän "turhien" lääkkeiden antamisen rajoittamisen kamppanjaan mukaan.

Toisaalta useassa terveyspalvelussa lääketurvallisuus tulee muutaman viikon päästä vaarantumaan, koska koulutettuja sairaanhoitajien sijaisia ei ole lomien ajaksi saatu. Kunnollisella palkkauksella ala olisi pysynyt vetovoimaisena. Toisaalta yhteiskunnalle tulee halvaksi, kun potilas kuolee kiireessä lääkevirheeseen. Arvovalintasi on toteutunut.

Vihoviimeiseksi vielä tämä kutsumuskeskustelu. Jos sairaanhoitaja on todella sitoutunut työhönsä, potilaspalaute on kiitettävää ja hän kokee kutsumusta työhönsä niin juuri siitä tulee maksaa. Vai maksatko enemmin työntekijälle, joka automaationa tekee vain pakolliset työt ja lähtee kotiin? Useilla muilla asiantuntija-aloilla on selkeä tulospalkkaus ja bonukset "kutsumuksesta".

Onko kommentteja?

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Suomi on maailman 12. vaurain maa. Terveydenhuollon BKT-osuus oli v. 2006 vain 8 % eli selvästi vähemmän, kuin muissa vanhoissa EU-maissa. Kysymys on arvovalinnasta, jonka korulauseista huolimatta maksaa sairaanhoitaja.

Tämä on se olennainen asia. Keskimääräinen OECD-maiden terveydenhuollon rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on 10 -11%. Suomessa vähän päälle 8%. Tästä aiheesta ei miellellään puhuta hallitustasolla. Jokainen aiheeseen perehtynyt ymmärtää, että tässä on suomalaisen terveydenhuollon perustavaa laatua oleva ongelma.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

Suomi on maailman 12. vaurain maa. Terveydenhuollon BKT-osuus oli v. 2006 vain 8 % eli selvästi vähemmän, kuin muissa vanhoissa EU-maissa. Kysymys on arvovalinnasta, jonka korulauseista huolimatta maksaa sairaanhoitaja.

Tämä on se olennainen asia. Keskimääräinen OECD-maiden terveydenhuollon rahoituksen osuus bruttokansantuotteesta on 10 -11%. Suomessa vähän päälle 8%. Tästä aiheesta ei miellellään puhuta hallitustasolla. Jokainen aiheeseen perehtynyt ymmärtää, että tässä on suomalaisen terveydenhuollon perustavaa laatua oleva ongelma.

Eli 8:sta prosentista 10:een prosenttiin tekee lisäystä 25% terveydenhuoltoon.Terveydenhuollon alalla on muitakin tarpeita kuin vain palkankorotuksien tarve.Lisää työvoimaa olisi saatava ,jotta hommat toimivat kuten on suunniteltu eli nyt on vain toimintasuunnitelmissa mahtava määrä toimintoja ja toimintakertomusten laatijoilla tuska laatia sitä ,koska suuri osa suunnitelmasta jää toteutumatta.

Sairaalat tarvitsevat aineellisia lisäinvestointeja ,jotta pysytään kehityksessä mukana.Silloin ei edes tuo 11% BKT:sta ole kattona joka vastaisi 37,5% korotusta terveydenhuollon määrärahoihin.

Suora linkki kommenttiin
Jaa toisille sivustoille

MAINOS

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

×
×
  • Luo uusi...