Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

Vieras: cherry

Verinäytteiden otto

Recommended Posts

Vieras: cherry

huh.gif

Tarvisin neuvoja miten onnistua parhaiten verinäytteidenotossa.

Toisinaan onnistun oikein hyvinkin, jopa monta putkea samalta asiakkaalta, toisinaan taas en. Niitä kun niin harvoin täytyy ottaa.

Eniten seuraavat kysymykset vaivaavat mieltä: miten syvälle neulan kärki pistetään ihon läpi suoneen, missä vaiheessa staassi avataan, mitä tark. jos verta tulee heti "neulan yli" kun neulan saa pistettyä ihon läpi...

Niin ja vielä, miksi putkeen ei tule tarpeeksi verta, siis siihen rajaan asti joka putkeen on merkitty.

Siis ohjeita, kiitos!

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Chine

huh.gif

Tarvisin neuvoja miten onnistua parhaiten verinäytteidenotossa.

Toisinaan onnistun oikein hyvinkin, jopa monta putkea samalta asiakkaalta, toisinaan taas en. Niitä kun niin harvoin täytyy ottaa.

Eniten seuraavat kysymykset vaivaavat mieltä: miten syvälle neulan kärki pistetään ihon läpi suoneen, missä vaiheessa staassi avataan, mitä tark. jos verta tulee heti "neulan yli" kun neulan saa pistettyä ihon läpi...

Niin ja vielä, miksi putkeen ei tule tarpeeksi verta, siis siihen rajaan asti joka putkeen on merkitty.

Siis ohjeita, kiitos!

No neulan kärjen pistosyvyyshän riippuu ihan siitä miten syvässä suoni on?

Staasi avataan siinä vaiheessa ku verta tulee putkeen,staasia olisi hyvä pitää mahdollisiman vähänaikaa.

Siitä en tiiä et mitä sitten jos verta tulee neulan päälle.

Jos putkeen ei tule riittäävästi verta ni sitten vaa uutta putkee kehiin ku entisestä on luultavasti vakuumi piloilla..

Korjatkee joku jos puhun ihan puutaheinää.. :P

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pernasoppa

Tosiaankin, syvyys ei ole yksiselitteinen. Se neulan lumen pitää olla suonessa, ei siinä muuta kikkaa ole. Suonet löytyy katseella ja sormella, joskus tuurilla. Jos neulan päältä tulee verta, mitäpä sitten? Siivoaa jäljet lopuksi. Jos ei tule tarpeeksi verta - oireenmukainen hoito: onko neula vielä suonessa, onko suoni mahdollisesti supistunut, jne. Uusi pistos ehkä?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Siitä en tiiä et mitä sitten jos verta tulee neulan päälle.

Eikös se ole vaan "ohivuotoa" neulasta jota tulee kun paineet on laskimossa kohdillaan, ei aiheuta toimenpiteitä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Student Midwife

Mulle tulee mieleen tuosta "verta neulan päälle", että neula on pistetty suoneen lumen ylöspäin ja jos neulaa hitaammin sinne suoneen hivuttaa, niin lumenista ehtii livahtamaan verta iholle ennenkuin koko lumen menee ihon alle ja suonen sisään.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
chervolet

Joskus suoni voi olla niin "täynnä verta", että verta pulpahtaa neulan reiästä. Ei haittaa mitään, jos se  rajoittuu pariin pisaraan. Oletko koskaan ottanut verikoetta siipineulalla. Huonosta suonesta sillä on paljon helpompi ottaa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pernasoppa

Inhottava tuo termi "huonot suonet"... Suonethan on niin kauan hyvät kun niissä veri kiertää. Atherosclerosis obliterans -potskuilla voi puhua huonoista suonista, tai jos on nähny millaisia valkoisia koronaareja aorttokorononaarisissa ohituksissa ohitellaan.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Inhottava tuo termi "huonot suonet"... Suonethan on niin kauan hyvät kun niissä veri kiertää.

Ymmärrettävä termi, ihmisten perifeeristen suonien rakenteessa, täytössä yms. kun on hyvinkin paljon eroa.

Jos minä en saa ekalla tippaa niin mikäs muu se voi olla kuin että potilaalla on paskat suonet... >:D

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
{BS}

Vähän kuten muutenkin pistämisissä: Suht. nopeasti ihon läpi, arkailla ei kannata. Paikkaa voi vielä hieman hakea, jos menee ekalla ohi. Potilas tuntee eniten sen ihon läpi menemisen, eikä sitä suonen etsimistä "kaivelemalla"(järkeä tosin saa käyttää, sillä liika pyörittely saa vahinkoa ja kipua aikaiseksi.).

Jos putki ei täyty siihen viivaan asti(ja vika ei ole suoranaisesti vakuumin pettämisestä tai muusta putken viasta) niin labra on suositellut seuraavaa:

1. avaa putken korkki, eli päästä alipaine pois(alipaine aiheuttaa hemolyysiä) ja laita korkki kunnolla kiinni.

2. Merkitse putkeen tai lähetteeseen, lappuun tms. tieto siitä että putki on vajaa. Näin ollen labrassa tietävät että putki tarttee laittaa käsisyötöllä sisään(analysointikone ulottuu automatiikalla vain suht pintaan, vaikka putki olisikin täytetty "viivaan" asti).

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pernasoppa

2. Merkitse putkeen tai lähetteeseen, lappuun tms. tieto siitä että putki on vajaa. Näin ollen labrassa tietävät että putki tarttee laittaa käsisyötöllä sisään(analysointikone ulottuu automatiikalla vain suht pintaan, vaikka putki olisikin täytetty "viivaan" asti).

Korjatkaa labrahommista enempi tietävät, mutta tässäkin oli eroja? Kotisairaanhoidossa työskennellessäni juttelin enempi labran kanssa kuin nykyään, ja siellä kävi ilmi että esim. PVK:n sai jo muutamasta tipasta verta, samoin jotain muita perusnäytteitä. Mutta esim. INR-määrityksiin putki piti olla tasan viivassa, koneelle oli kuulemma tärkeää että verta oli oikea määrä. Mutta tässäkin on varmasti eroja eri analysaattoreissa ja tekniikoissa, pikaINRhän tulee pisarasta?

Vähän kuten muutenkin pistämisissä: Suht. nopeasti ihon läpi, arkailla ei kannata. Paikkaa voi vielä hieman hakea, jos menee ekalla ohi. Potilas tuntee eniten sen ihon läpi menemisen, eikä sitä suonen etsimistä "kaivelemalla"(järkeä tosin saa käyttää, sillä liika pyörittely saa vahinkoa ja kipua aikaiseksi.).

Niin, kun se olisikin näin yksiselitteistä. Ihoja on monenlaisia, karkeasti ajateltuna nuorilla on kimmoisampi ja kovempi iho jolloin kannattaa mennä rohkeasti läpi. Vanhuksilla taas sekä iho että suonet ovat usein hauraammat, jolloin hellemmät otteet ovat ehkä paikallaan.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
sharita

staasia ei saisi pitää kuin max minuutin käsivarressa.

voi ensin tunnustella suonen staasi löysällä ja sitten löysätä sitä ja taas kiristää kun ottaa itse näytteen.

jos on huonot suonet voi avotekniikka olla parempi kuin vakumiputken  kanssa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Hoitaja80

Mä sain aikoinaan harmaita hiuksia kun tiesi et piti ottaa päivystysnäytteiytä potilaista. Aina joko tökkäsin suonen ohi tai sitten puhkaisin suonen. Mutta eräänä päivänä kollegani sanoi et ota näytteet siipineulalla ja siitä avautui uusi maailma mulle  :) Nyt otan näytteitä mielelläni kun siipineulalla en oo onnistunu suonta puhkomaan ja voin rauhassa vaihdella putkia kun neula on itsestään paikallaan.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: cherry

Niin vielä kumminpäin neulankärki pistetään ihon läpi? Olen kuullut kahdenlaista versiota, toiset kehoittavat pistämään niin, että neulan reikä (lumen?) on ylöspäin ja toiset alaspäin...

Itse olen tehnyt niin, että terävämpi pää lävistää ihon eli "reikä" jää ylös.

En ole koskaan käyttänyt siipineuloja, miten ne toimivat?

Kiitos kaikille neuvoista! Ottaa päähän olla epävarma...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Chine

Niin vielä kumminpäin neulankärki pistetään ihon läpi? Olen kuullut kahdenlaista versiota, toiset kehoittavat pistämään niin, että neulan reikä (lumen?) on ylöspäin ja toiset alaspäin...

Itse olen tehnyt niin, että terävämpi pää lävistää ihon eli "reikä" jää ylös.

En ole koskaan käyttänyt siipineuloja, miten ne toimivat?

Kiitos kaikille neuvoista! Ottaa päähän olla epävarma...

Mulle sanovat sillo ku olin harjottelemassa,et se on ihan sama kumminpäin sen pistää.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
SirLucas

Niin vielä kumminpäin neulankärki pistetään ihon läpi? Olen kuullut kahdenlaista versiota, toiset kehoittavat pistämään niin, että neulan reikä (lumen?) on ylöspäin ja toiset alaspäin...

Itse olen tehnyt niin, että terävämpi pää lävistää ihon eli "reikä" jää ylös.

En ole koskaan käyttänyt siipineuloja, miten ne toimivat?

Kiitos kaikille neuvoista! Ottaa päähän olla epävarma...

Mulle sanovat sillo ku olin harjottelemassa,et se on ihan sama kumminpäin sen pistää.

Minulle on opetettu että ylöspäin jolloin jos neulan vie liian hitaasti suoneen ei edellä mainittuja ylimääräisiä vuotoja pääse tapahtumaan niin helposti.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
C/T

Staasi avataan siinä vaiheessa ku verta tulee putkeen,staasia olisi hyvä pitää mahdollisiman vähänaikaa.

Kaliumi kestää alle minuutin kestävän kovan staassin paremmin kuin minuutteja kestävän löysän staassauksen, ja lihaspumppauksesta tulee rangaistuspisteitä virheellisen vastauksen muodossa, mutta sitähän ei enää siinä vaiheessa tiedetä kun lab.vastausta analysoidaan. Harmittavan usein näkee vielä tänäkin päivänä tätä että pt:ta pyydetään pumppaamaan suonet pinnalle...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Piikkis

Oli sitten ihan pakko kirjautua, kun lueskelin noita vastauksia, vaikkakin labrahoitaja olen (anteeksi tunkeutumiseni tänne teidän palstoille  ::))

Elikkä aloitetaan alusta:

Itse laitan neulan vain juuri sen verran syvälle, että on kunnolla suonessa, ei siis yhtään ylimääräistä, koska silloin on aina suurempi vaara puhkoa suoni (tämä ihan oma mielipiteeni ja käytännössä hyväksi koettu ). Veripisara tulee siitä - aivan kuten joku sanoikin- että neulan lumen on tosian ylöspäin. Se veripisara ei tosiaan haittaa mitään, vaikkakin jopa meidän yksi oppikirja opetti, että pitää pistää suonen viereen (siis ohi!) ja sitten ihon alla vääntää se suoneen jotta vältytään siltä veripisaralta.. Siis haloo, en tänä päivänäkään tiedä mitä haittaa potilaalle siitä veripisarasta on (muuta kuin esteettistä). Itse pistän aina niin että se reikä osoittaa tosiaan kohti taivasta, mun mielestä neula ei ime kiinni sitten suonen seinämään niin helposti kuin jos pistäisi se alaspäin. Mutta siis neulan saa pistää missä asennossa tahansa, ei pitäisi olla merkitystä..

Jos käytän staassia, niin löysään sen heti kun olen varma että neula suonessa, eikä enää tarvitse etsiä suonta. Yleensä siis siinä vaiheessa kun ensimmäinen putki kiinni holkissa ja verta tulee.. Mutta en tosiaan ala kiskomaan staassia irti kesken näytteenoton, vaan annan olla löysänä kädessä kunnes homma valmis.

Vähän kuten muutenkin pistämisissä: Suht. nopeasti ihon läpi, arkailla ei kannata. Paikkaa voi vielä hieman hakea, jos menee ekalla ohi. Potilas tuntee eniten sen ihon läpi menemisen, eikä sitä suonen etsimistä "kaivelemalla"(järkeä tosin saa käyttää, sillä liika pyörittely saa vahinkoa ja kipua aikaiseksi.).

Tästä olen kyllä erimieltä, kyllä se useimmiten ikävältä tuntuu tuo ronkkiminen, itse en juurikaan ala "kaivamaan" (hyvin harvoin, ja vain kun olen varma että se suoni on siinä ihan hollilla), vaan tyynesti pistän toiseen kohtaan uudelleen. Tuo ronkkiminen kun aiheuttaa yleensä mustelmaa ja pahimmillaan sellaisen turvotuksen, että seuraavan kerran ei tarvitsekaan edes kuvitella pistävänsä samoihin paikkoihin.

Korjatkaa labrahommista enempi tietävät, mutta tässäkin oli eroja? Kotisairaanhoidossa työskennellessäni juttelin enempi labran kanssa kuin nykyään, ja siellä kävi ilmi että esim. PVK:n sai jo muutamasta tipasta verta, samoin jotain muita perusnäytteitä. Mutta esim. INR-määrityksiin putki piti olla tasan viivassa, koneelle oli kuulemma tärkeää että verta oli oikea määrä. Mutta tässäkin on varmasti eroja eri analysaattoreissa ja tekniikoissa, pikaINRhän tulee pisarasta?

Eriputkissa on erilaisia lisäaineita, jotka tyypillisimmin estävät tai edistävät veren hyytymistä. Sen takia ne korkit ovat erivärisiä, se väri koodaa sitä, mitä ainetta putkeen on laitettu (ei siis vain meidän iloksi värikkäitä  :nauraa:)

Tietyissä putkissa pitää olla juuri oikea määrä verta, esimerkiksi juuri nuo INR-putket, koska testit on vakiotu siten, että siinä veressä on aina sama määrä antikoagulanttia. Eli käytännössä silloin niissä on suurinpiirtein sama pitoisuus sitä lisäainetta, oli se sitten kenen tahansa potilaan näyte. Pvk:ssakin periatteessa pitäisi olla myöskin vakiotu määrä näytettä, mutta se määritys ei ole niin herkkä sen suhteen, siksi siinä joustetaan.. Ja määristä, meidän verenkuva-analysaattori vie 110 mikrolitraa per analyysi, joten ei sitä loppujen lopuksi paljon tarvita..

Siipineulat ovat loistavia, muunmuassa siksi, että niistä näkee kun neula on suonessa, ei tarvitse arvailla niinkuin normaalivakuumineulalla. Eikä ole kömpelöä holkkia heti neulanjatkeena vaan letku jonka päässä vasta se holkki. Tässä kuva jos saa linkittää http://www.mekalasi.fi/tuotelista/tuotekuva.php?nimike=450081 .

No niin, anteeksi että venyi näin pitkäksi, toivottavasti jotain apua edes jollekkin  ;)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Osku

(anteeksi tunkeutumiseni tänne teidän palstoille  ;))

OT, labrahoitajat ovat tervetulleita tänne. Asiantuntemuksestanne labran puolelta on hyötyä meille kaikille kuten esim vastauksestasi saimme huomata. ::)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Piikkis

Joskus vaan jotkut on aika tarkkoja näistä "ammattirajoista"..  ::)

ja OT: kiitos nopeasta rekisteröimisen hyväksymisestä  ;)

Noh, siihen omaan alueeseen menee varmaan aikaa, mutta olishan tuo veikeä ajatus..

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Osku

Joskus vaan jotkut on aika tarkkoja näistä "ammattirajoista"..  ;)

Ei täällä ole sellaisia rajoja. Kaikki terveydenhuollon ammattilaiset on tervetulleita kuten säännöissämme sanotaan. ::)  Kun saatas enemmän teitä labrahoitajia tänne, niin voitas pistää oma alue teille kuten esim rtg-hoitajille http://hoitajat.net/foorumi/index.php?board=76.0

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
ambul-anssi

Näytteenottoon ei harjaannu muuten kuin rohkeasti niitä ottamalla. Hieman sama kuin tipanlaitonkin kanssa että arkailemalla ei tahdo onnistua. Ja jos on mahdollista niin muutamaksi päivää treenaamaan labraan labrahoitajan kanssa niin tulee toistoa nopeasti.

Hyvät neuvot antoi jo labrahoitaja ja niiden lisäksi tulee muistaa näyteputkien "kääntely" ei ravistelu jotta näyte ja mahdollinen putken lisäaine sekoittuu ym...

Anssi

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Piikkis

Hyvät neuvot antoi jo labrahoitaja ja niiden lisäksi tulee muistaa näyteputkien "kääntely" ei ravistelu jotta näyte ja mahdollinen putken lisäaine sekoittuu ym...

Anssi

Tänks Anssi, unohtui tosiaan tuo mainita, loistava huomio  :nauraa:! Tosiaan tärkeä seikka tuo sekoittelu..

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
otto

Taidankin ruveta täältä kyselemään aina, että mihinkä putkeen. ;) Tähän asti olen näytteet saanu vaikka ei kovin paljoa niitä tulekkaan otettua. Siipineuloja taidan hommata varalle.

Tänään kattelin ihaillen kun vieraileva labrahoitsu (iso ukko) otti näytteet. Ei yhtään ylimääräistä liikettä. Pitkällä kädellä vaan tökkäs ja se oli siinä. sormien välissä tökötti putket jotka se pikku liikkeellä vaihteli ja toinen käsi kallisteli täydet putket. Jokainen potilas täysin samalla tavalla. ainoa ero minkä huomasin niin oli että muutamalle ei laittanut edes staassia.

kuminauhan pätkää käytti staassina. neulat ja roskat nappas pikku vippauksella omiin paikkoihinsa. Ihan kone oli se äijä.

Tollasen kun sais meidän terveysasemalle niin ei menis kolmatta tuntia kun käyttää isäukon verikokeilla.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Tänään kattelin ihaillen kun vieraileva labrahoitsu (iso ukko) otti näytteet. Ei yhtään ylimääräistä liikettä. Pitkällä kädellä vaan tökkäs ja se oli siinä. sormien välissä tökötti putket jotka se pikku liikkeellä vaihteli ja toinen käsi kallisteli täydet putket. Jokainen potilas täysin samalla tavalla. ainoa ero minkä huomasin niin oli että muutamalle ei laittanut edes staassia.

kuminauhan pätkää käytti staassina. neulat ja roskat nappas pikku vippauksella omiin paikkoihinsa. Ihan kone oli se äijä.

Toisilla vaan se homma käy.. Eipä muuten ole montaa urospuolista labrahoitajaa uralla vastaan tullut.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Piikkis

Toisilla vaan se homma käy.. Eipä muuten ole montaa urospuolista labrahoitajaa uralla vastaan tullut.

Kyllä niitäkin on.. meillä noin 50 ihmisen labrassa parhaimmillaan 3.. Paljon kyllä mennyt suoraan kaupalliselle/tutkimuspuolelle.. Kliinisellä puolella vähempi, varsinkaan sairaalapuolella. Mutta on meilläkin tällä hetkellä yksi, joka ihan aikuisiällä opiskellut tähän ammattiin, varmaan 50:n kieppeillä  ollut kun valmistui, mukava heppu..  :) Mutta nykyäänhän me ollaankin bioanalyytikoita ;)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×