Saako hoitajan pinna palaa....

[pötkö]

Mielestäni hoitajan homma ei ole alkaa huutaa potilaalle tai käydä käsiksi, mutta kyllä tietyt rajat on oltava.

Hoitaja ei todellakaan ole nyrkkeilysäkki, sylkykuppi tai kaiken kestävä kutsumuksella elävä enkeli. Tietenkin näissä hommissa joutuu ottamaan kaikenlaisia tunteita ja reaktioita vastaan, mutta jos tilanne kuumenee liikaa, hoitajan oikeus ja velvollisuus on viheltää peli poikki. Mielestäni oikeanlaista ammatillisuutta ei ole se, että annetaan potilaille se kuva, että he voivat syytää mitä tahansa sontaa hoitajien niskaan joutumatta millään tavalla sanoistaan tai teoistaan vastaamaan.

Kysyn vaan, että kenelle siinä tehdään palvelus, jos otetaan kiltisti hymyillen vastaan kaikki törkypuhe minkä potilaat ja omaiset vaan ikinä keksivät suustaan päästää, juostaan nöyränä palvelijana toteuttaen kaikki mahdolliset ja mahdottomat oikut ja sitten kiemurrellaan kanslian nurkassa että "noku emmää kehannu sanoo"..? Tuskin kovinkaan usein potilaan hyvä hoito edellyttää hoitajalta nöyristelyä, huonoa itsekunnioitusta ja marttyyriasennetta.

[paperi09]

Saa kai se palaa, mutta ei saa olla todistajia...    :)

[Psykoosi]

Niin tämä onkin mielenkiintoinen kysymys!

Olen itse ollut psykogeriatrisella osastolla vajaat kymmenen vuotta hoitajana. Tilanteita on ollut vaikka minkälaisia. Inhimillisiä me hoitajat ollaan, mutta täytyis pinnaa venyttää. Ed. mainittu parranajo tilanne oli yliampuva "tekstiiliin ei pidä käydä käsiksi". Olen sitämieltä, jos pinna meinaa palaa niin jättää parran ajamatta ja yrittää hetkenpäästä uudestaan kyllä parta lähtee pt:n hyödyksi yhteistyössä. Meidän täytyy hoitajina ajaa  vanhusten oikeutta , sillä he ovat usein sellaisia, että oma hygienia jää huomioimatta.

[benzo]

Kyllä pinna saa palaa, pitää vaan miettii miten se näkyy...

Etulohkodementikoilla on yleistä että ne puhuu mitä sylki suuhun tuo. Monesti oon saanut sellaisilta ihmisiltä kulla huorittelua ja kiroilemista. Kun potilas ei ole tuttu, annan asian mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Mutta siinä vaiheessa kun potilas on tuttu, niin kyllä on juteltu alapäistä, huorista, nussimisesta... Ja huumorimielessä, tietysti. Jos tällainen ihminen mua huorittelee, totean vain etten kai minä nyt pyllyjä pesis jos saisin huorana paremman liksan. Monet hyvät naurut ollaan saatu tällaisten potilaitten kanssa, mutta tietysti, ollaan jo oltu tuttuja siinä vaiheessa.

Muuten mua ei hirveesti haittaa jos nää dementikot minua huorittelee tai haukkuu, ne on sairaita ihmisiä. Jos kuitenkin huomaa, että he liiallisuuksiin kiihtyy, niin sanon heille napakasti että lopettaa tuon huutamisen.

Koulussa perushoidon ope opetti, että meidän hoitajien pitää antaa miespotilaitten taputella vähän meidän pyllyjä, jos ne sitä kaipaa  ;D No, minä kyllä pistän topin samantien jos miehet rupee sellaisia juttuja puhumaan, tai yrittää kopeloida. Se ei kuulu mun työnkuvaan.

Mutta siinä vaiheessa mun pinna palaa jos potilas käy käsiksi. Siinä vaiheessa kyllä ääni saatta korottua. Onneksi olen opetellut monia temppuja, miten päästään nopeasti pois, jos potilas pitää kiinni, ilman että sitä satuttaa. Kinkkisempi juttu se kai olisi, jos jotain sattuisi potilaalle, kun minä puolustan itseäni. Mitä jos mummo kaatuu, kun se tulee minua päin ja yrittää ottaa minusta kiinni, ja minä väistän? Tai mummo yrittää työntää minua seinää päin, ja otan sivuaskeleen, niin että sen pää kolahtaa seinään? En tiedä, mutta siinä vaiheessa kun potilas aikoo fyysisesti vahingoittaa minua, ja minä väistän (koskematta potilaaseen) ja potilasta sattuu, niin omapa on sen syy.

Pitää vielä huomauttaa, että monesti kun potilasta oppii tuntemaan, niin tietää myös mistä potilas suuttuu, miten saa pelin vihelletty poikki ja useasti löytyy myös se yhteinen sävel. Joku ei loukkaannu vaikka sanoo asioita ronskimmin, vaan tykkää siitä että saa hieman vääntää jonkun kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä. Toisten kanssa ollaan sitten siivommin.

Pinna saattaa tietysti palaa sellaisissa tilanteissa, kun tietää että potilas heittäytyy avuttomaksi koska haluaa huomiota. Siinä vaiheessa totean vaan että lopeta jo, tai yritän poistua koko tilanteesta. Eihän sekään ole tarkoitus että passataan potilaita, kun on asioita mitä he osaavat tehdä. Jos näin liiaksi tekee, niin lopuksi kaikki potilaat on passivoitunut ja meidän työmäärä vaan kasvaa.

[holbs]

Hoitajaltakin voi pinna palaa, inhimillistä. Mutta toi aloitusviestissä mainittu "nyrkkiterapia" ei oo kyl salllittua 

[benzo]

No, ei kyllä ole nyrkkiterapia sallittua! Muistan opiskelia-akoina, kun olin harjoittelussa kehareitten kanssa, ja ohjaaja suuttui miehelle, ja läppäs sitä kädelle. Siinä seisoin silmät suurina, että noiko hoidetaan  *pyhimys* Olin ihan kauhuissaan.

Ainoa poikkeus tästä voisi olla jos joku potilas käy kimppuun, silloinhan on oikeus puolustautua. Ja jos vihainen potilas on mättäämässä turpaan, on aika turhaa yrittää keskustella itteensä pois tilanteesta. Silloin on omasta mielestä ihan sallittua työntää potilasta kauemmas, niin kauan kun osaa suhteuttaa omat voimat potilaan voimiin ja hyökkäyksen vakavuuteen. 

[C/T]

Mulla on ollut työhistorian aikana aika monta tapausta kun hoitaja on kilahtanut ja selvää voimankäyttöä on ollut kun he ovat yrittäneet saada potilaan mukaan esim. suihkuun tai syömään etc. Mikä on yhteistä näille kaikille kilahtaneille siskoille on se että he ovat usein olleet niitä tunnollisimpia ja huolellisimpia työntekijöitä. Siinä vaiheessa kun työntekijöistä suurin osa on joko tuntikorttilaisia, tai niitä jotka tulevat töihin, mutta eivät tee mitään, kasautuvat yleensä miltei kaikki työtehtävät näille tunnollisille. He eivät pysty katsomaan sitä kun potilaat makaavat korvia myöten p*skassa ja samalla he yrittävät pyörittää siinä sivussa kaikkia muita rutiineja, yksin, tilaavat ruuan, varastot, etc. Ja sitten tulee se yksi päivä kun he väsyvät ja syyllistyvät johonkin niin tyhmään tekoon. Jos heidän työmääränsä olisi ollut vähäisempi niin epäilen että tälläistä kilahtamista olisi koskaan tapahtunut. Tämä ryhmä "muut hoitajat", hoitajat joilla ei tunnu omaatuntoa olevan syyllistyvät miltein päivittäin potilaan passiiviseen pahoinpitelyyn, eli eivät pese, vaihda vaippoja, syötä etc. potilaita jonka toteennäyttäminen  ja näkeminenkin työnjohdon puolelta on usein vaikeaa. Sitä vaan katsotaan niitä potilaita ja todetaan että työt on tekemättä, jolloin se tunnollinen alkaa taas ahertamaan...

[Poison Ivy]

Itse olen muutamaan kertaan ärähtänyt asiakkaalle/potilaalle.

En siedä minkäänlaista väkivaltaa tai kähmintää ja näissä tilanteissa on kerran pari päässyt perkele taia kaiksi suusta.

Kyseessä on olleet kuitenkin sellaiset asiakkaat jotka itsekin käyttävät karskia kieltä jne.

Joten siinä ei ehkä mikään "ei saa koskea hoitajaan, se on epäsopivaa"-teksti olis tehonnutkaan.

Sen olen myös tehnyt, että jos joku haistattelee paskaa tms päin naamaa niin olen saattanut vastata "kiitos samoin" ja poistunut huoneesta.

Mutta minkäänlaista väkivaltaa potilaita kohtaan en suvaitse ja minusta jokainen joka jättää kertomatta huonosta kohtelusta eteenpäin on itse siihen yhtä syyllinen. Väkivalta asikasta kohtaan on aina saatava loppumaan. Eli seuraavan kerran kyllä aloitusviestin kaltaisessa tilanteessa silminnäkijä saisi painella oh:n tms juttusille.

[hanjaa]

pinnan palaminenkin on oltava harkittua, töissähän me ollaan kuitenkin. Kehitysvammaisten (ja sen kummemmin muidenkaan) kohdalla se ei edistasiaa, hidastaa kyllä. Ja psykiatriassahan on se huono puoli, että päällekäyvällä on kaikki keinot sallittuja ja meillä nk. altavastaajilla niitä ei välttämättä ole. Mutta tosi tiukassa paikassa pitää osata soveltaa.

Kihahtamisestakin voi itse ajatella, että mitä se milloinkin hyödyttää tai auttaa? Ei taatusti ainakaan asiaa eikä itseään. Tämä tästä näin lyhyesti, voisin jatkaa vaikka viikon mutta loma loppuu ja huomenna hihnalle... ;D

[Vieras: Sara]

, pitää

[Pinky]

Itse olin hh-potilasringissä töissä ja työasemana oli erään sairaalan vuodeosasto eli en siis ollut osaston virallista henkilökuntaa. Auttelin siinä kuitenkin yövuoroon tullutta osaston sairaanhoitajaa erään erittäin levottoman aivoverenvuoto/halvaus (?)-potilaan kanssa.

Tämä kyseinen sh käyttäytyi kyllä mielestäni erittäin epäasiallisesti... koko toimenpiteiden ajan hän hoki; -voi v***u mä en kestä, koita nyt s****na kestää paikallasi, voi v***** mikä yövuoro tulossa. Hän kommentoi noin koko ajan kovaan ääneen ja samalla riuhtoi potilasta mielestäni suht kovaotteisesti. Huoneessa oli muitakin potilaita (tajuissaan ja järjissään olevia) jotka näkivät ja kuulivat kaiken. Hävetti kyllä ihan mielettömästi.

Vieläkin harmittaa kun en uskaltanut sanoa päin naamaa tälle sh:lle että voisi miettiä mitä suustaan päästää. Jos ei olisi ollut viimeinen ilta kyseisellä osastolla niin olisi kyllä kengän kärjet osoittaneet osastonhoitajan oven suuntaan heti seuraavana päivänä...

[Piitunen]

Hoitaja on vain ihminen. ::) Kaikilla meillä on tunteita. Tietyissä tilanteissa ne tunteet pitää päästää muualla pois. En hyväksy sitä että potilaat kähmivät ja lyövät hoitajia. Sanallinenkin väkivalta on voimakasta, tosin sitä ei ota kovinkaan vakasti kun on töissä dementiaosastolla. Tietyissä tilanteissa kuitenkin hoitajalla tulee olla oikeus sanoa potilaalle voimakkaammin vastaan.

Mutta parranajon takia, mitä sillä on merkitysta onko se parta ajettu vai ei jos potilas ei sitä halua???  :)

 

[Asswiper]

Itselläni on yhden kerran pinna palanut niin, että aloin huutamaan omaiselle kurkku suorana puhelimessa. Jälkeenpäin pahoittelin tilannetta, pyysin anteeksi, ja päätin että jatkossa vaihdan ajoissa työpaikkaa ennen kuin alkaa vituttamaan ihan täysillä.

[S.M]

mulla on kerran palanut pinna yhden potilaan kanssa joka tuikkasi itsensä tuleen ja jouduin sammuttamaan sen..siinä samalla kun odottelin lanssiporukkaa päästin muutaman ärräpään tälle tikkusankarille!!

. tapauksesta on jo kymmenen vuotta aikaa ja edelleen se saa karvat nouseen pystyyn..siinä ois voinu vaikka koko laitos palaa maantasalle

[oujo-sama]

No kyllä mun mielestä kunhan ei yli mene.

Oon mä aika reilusti tokassu joskus takasin joillekkin asiakkaille kun on asiattomuuksiin menty..haistattelua,huutamista,lyömistä yms. Monesti myös vaan poistunu paikalta ja sanonu et katellaan sitten ku osaa olla ihmisiks.

Olen hoitaja joo, mutta myös ihminen. Kaikkea ei mun mielestä tarttee niellä.

[Paigef]

Mutta sekin on että vanhukset voi tokaisutkin ottaa aika kovasti, riippuu ihmisestä sekin. Mulle eräs mummo tokaisi että vaikka ovat semmosia kuin ovat, passauttavat ja välillä äksyilevät, niin ei heille silti tarvi huutaa.    *pyhimys* Aloin siinä sitte miettiä että kukapa heille on muka huutanut, mutta mietin että se voi olla niinkin että joku on vähän tomerampaan sävyyn sanonu jtn.  :- Mut pakkohan se välillä on, ei aina voi olla hymy korvissa jos potilas kiukkuilee tai ei ole yhteistyöhaluinen.

[Morris]

Nuorempana nousi savu korvista useamminkin, mutta nykyään ei kyllä itse asiakkaiden kanssa hermo kyllä mene. Piti välillä lähteä pois huoneestakin laskeskelemaan kymmeneen.

Nykyään lähinnä omaiset jaksavat rasittaa välillä enemmän ja vähemmän. *pyhimys*

[Julma]

Mites meillä?? Jos avokämmenellä vedät potilasta korville ihan mistä syystä takana niin mahtaako työantaja olla teon takana millään muotoa...?

Olen sitä mieltä, että potilaaseen ei tule käyttää väkivaltaa muutoin kuin hätävarjelutilanteessa, jolloin vakavasti vaarantuu oma tai toisen henki tai on odotettavissa merkittävä terveyshaitta, ja silloinkin pitää harkita tarkasti minkä verran voimakeinoja tarvitaan, koska suurin osa hoitohenkilökunnasta on kuitenkin töissä huonokuntoisempia ihmisiä hoitavissa laitoksissa, olivat ne sitten vanhainkoteja, päiväkoteja tai vammaisten hoitoon tarkoitettuja laitoksia. Tätähän verrattiin kapakkaan, näen kuitenkin kapakat ja terveydenhuollon yksiköt hyvinkin erilaisina paikkoina. Baarin ovella työskennellessäni voin poistettavan asiakkaan käytöksen perusteella joko "heittää pihalle" tai sitten ihan tosissaan heittää pihalle *nolona*

Lisäksi tahdon tuoda julki, että näen tässä viestiketjussa vain kahdenlaisia ratkaisuja:

1) Vastataan samalla mitalla, kirotaan ja vittuilaan ja ehkä käydään käsiksi

2) Otetaan kaikki kiltisti vastaan ja sivuutetaan

Hoitajat ovat pääosin kuitenkin kielellisesti älykkäitä ihmisiä ja omaavat suht hyvät sosiaaliset taidot. Ehkä tätä verbaalista lahjakkuutta ja käyttäytymiskaavojen tietoa voisi käyttää enemmän hyväksi näissäkin tilanteissa. Vittuilu on monesti tehokkaampaakin kun se on verhottu lauseisiin joilla on joku muukin tarkoitus kuin hyökätä vastapuolen kimppuun.

[ampparitar]

Hoitajankaan ei tarvitse kaikkea sietää mut kiinni ei potilaaseen saa käydä ikinä. Itse jouduin kerran erään mt-potilaan kanssa napit vastakkain. Hän oli viisas ja fiksu ihminen ja ymmärsi kyllä mitä tekee ja sanoo. Huuteli ja haukkui suureen ääneen tk:n aulassa ja puhui tehneen minun sellaisia asioita mitä en ollut edes tehnyt. Menin hänen luokseen tarpeeksi kuunneltuani ja sanoin, että mikäli hän aikoo jatkaa samalla linjalla teen asiasta virallisen ja tarvittaessa nosta syytteen. Hän vallan yllättyi sanomastani. Selitin ettei meidän hoitajienkaan tarvitse ihan mitä tahansa sietää. Kovasti pyyteli anteeksi käytöstään ja sen jälkeen yhteistyö sujui ongelmitta aina. Asiasta ei tarvittu enää keskustella. Lyömistä tai kiinnikäymistä en myöskään siedä vaan sanon potilaalle yleensä, että minulla on oikeus tehdä asiasta kirjallinen ilmoitus ja sen myös teen mikäli sana ei tehoa. Yleensä on tehonnut. Myös dementia potilaiden väkivaltaisesta käyttäytymisestä kannattaa se kirjallinen ilmoitus tehdä. Ne eivät potilaan sairaudesta johtuen yleensä johda mihinkään eikä mielestäni tarvitsekkaan koska harva heistä ilkeyttään lyö. Niistä kuitenkin jää merkintä ja näiden perusteella voidaan työpaikkakohtaisesti arvioida esim. henkilökuntamitoituksia, työn raskautta, väkivallan uhkaa jne.

[Mamu]

meillä oli kerran osastolla tosi hankala potilas, heilutteli kyynärsauvojaan ja haukkui huonetoverit ja niitten omaiset sekä hoitajat aina tosi törkeästi, poliisitkin soitettiin pari kertaa osastolla kun ei saatu muuten tilannetta rauhoittumaan. Sitten tuli joulu ja sama meno jatkui, sanoin tälle miehelle että kuule **** tänä jouluna sinunkin haudalla palaisi kynttilä jos me emme olisi sinua niin hyvin hoitaneet. Sen jälkeen ei ollut tämän miehen kanssa suurempia ongelmia.

olen ilmoittanut osh:lle kun työkaveri kävi kiinni dementoituneeseen omaiseen, työkaveri jäi pitkälle s-lomalle työterveyshuollon kautta.

[huolenkantaja]

Saahan sitä hoitajan pinna palaa, mutta eri asia on miten sen pinnanpalamisen ilmaisee, missä ja kenelle. Ihmisiähän mekin ollaan ja kaikki tunteet ovat sallittuja. Epänormaalia olisi minusta enemmänkin se, jos mikään ei tuntuisi missään.

Minusta työkavereilla on suuri merkitys siinä kohtaa jos joku asiakas ottaa pannuun niin paljon, että tekisi mieli suoraan sanottuna kilahtaa. Hyvässä työyhteisössä hoitajien kemiat ja vuorovaikutus toimivat niin, että jo katsekontaktilla pystyy ilmaisemaan toiselle, että "nyt häivyn paikalta ettei tule sanottua mitään peruuttamatonta". Toinen ymmärtää sen ja päästää huilimaan hetkeksi tai pois rasittavasta tilanteesta. Huonossa työyhteisössä työkaveri käyttää tilannetta hyväkseen, odottaa että provosoidut ja hermostut, jotta saa itse olla "se parempi hoitaja" siinä tilanteessa ja sairaat kiksit siitä, että voi kertoa toisille sinun hermostuneen.

Epäselvästi selitetty, mutta ymmärtänette mitä tarkoitan. Työkavereihin pitää voida luottaa. Tässä on tullut nähtyä jo kaikenlaista ja vaikka minkälaisia työyhteisöjä.

En hyväksy väkivaltaisia hoitajia - en niitä, jotka käyttävät fyysisesti teräviä otteita hoitaessaan potilaita/asiakkita, enkä niitä, jotka sättivät ja provosoivat itse omalla käytöksellään potilaan hermostumaan.

Itselläni on tapana sanoa pannuun ottavalle asiakkaalle, että nyt haen toisen henkilön paikalle ja lähden hetkeksi tupakalle tai istumaan "nurkan taakse". Rasittaville omaisille, esim. puhelimessa, sanon, että tämä keskustelu ei johda mihinkään, soittakaa huomenna uudestaan toiselle henkilölle.

[enkelityttö]

Täytyy sanoa että pinna paloi kun hoidettava vaaransi toisten hoidettavien terveyden, kovaäänisesti asiasta hänelle tästä vaarantamisesta sanoin. Olen aikaisemmin keskustellut asioista useaan otteeseen, mutta jostakin syystä ei ymmärrä tai ei halua ymmärtää. Rehellisesti sanottuna olisi tehnyt mieli antaa turpiin, kun vaarantaa toisten terveyden mutta topakaksi kovaääniseksi sanomiseksi/ohjeistamiseksi jäi. Todella vaikea tilanne oli ja vieläpä psykiatrisen puolen hoidettava.

[Esa]

Voi,,,voi mulla joka päivä töissä pieni herne nenässä ja otsa rypyssä....ja päivät menee kivasti.  ;D

[gannet]

Kyllä, jos se auttaa hoitotilanteessa ja hoitaja kykenee silti hallitsemaan itsensä. Joskus asiat menevät paremmin potilaalle perille, kun ne tiukasti hermostuessaan sanoo ja vähän ääntä korottaa. En silti hyväksy sellaista, että hoitaja alkaa huutamaan potilaalle, käyttää häneen repiviä otteita ja haukkuu hänet ihan pataluhaksi.

[Nöpöli]

Miksi ihmeessä meitä hoitajia pitäisi saada huoritella, haukkua, puristella, kähmiä... Annetaanko me siihen lupa valitsemalla tämä ammatti? Kyllä minä ainakin ilmaisen asiasta mielipiteeni sanallisesti ja hyvinkin tiukasti, tapauksesta riippuen, eikä kukaan ainakaan vielä toistaiseksi ole siitä valituksia tehnyt tai muuta, päinvastoin yleensä saa kuulla anteeksipyynnön huonosta käytöksestä... :)