Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

Kerde

Veren määrän arvioiminen?

Recommended Posts

Kerde

Tuli nyt mieleen, että onko veren(vuodon) määrän arvioimiseen mitään erityistä keinoa, sääntöä tai muuta vinkkiä?

Mä oon siis kaikessa arvioinnissa kehno, mut erityisesti nestemäisten... Ois jotenkin helpompi, jos siihen ois vaikka joku laskentatapa olemassa, esim. 10cm x 10cm on sen ja sen verran verta? Kätilöt tuntuu tekevän sitä arviota jatkuvasti ainakin...

Ja kyllä mä sen tiedän, että kaikki vuotanut veri ei näy ulkopuolelle, mut mä kysynkin vaan nyt vinkkiä tuohon arvioimiseen...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
-VF-

Jos on aikaa ja mielenkiintoa arvioida vuotavan veren määrää, niin kyllähän sen veren voi punnita. Kuivaa veren tuffereihin tms. ja punnitsee laput. Toki silloin pitää tietää paljon kuiva tufferi ja esim. desi verta painaa.

Verenvuodon arvioimiseen taidetaan useinmiten käyttää potilaan kliinisen tilan muuttumista. Se miten syke, verenpaine, potilaan lämpöraja ja tajunta muuttuu vuodon yhteydessä antaa hyvää tietoa vuodon määrästä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Kerde

Jos on aikaa ja mielenkiintoa arvioida vuotavan veren määrää, niin kyllähän sen veren voi punnita. Kuivaa veren tuffereihin tms. ja punnitsee laput. Toki silloin pitää tietää paljon kuiva tufferi ja esim. desi verta painaa.

Verenvuodon arvioimiseen taidetaan useinmiten käyttää potilaan kliinisen tilan muuttumista. Se miten syke, verenpaine, potilaan lämpöraja ja tajunta muuttuu vuodon yhteydessä antaa hyvää tietoa vuodon määrästä.

Joo, ton ensimmäisen huomasin Kättärillä tavaks. Mut meillä se ei töissä ainakaan oo oikein istunu kuvaan.

Ja tuon jälkimmäisen mäkin taidan, mut esim, lanssarit tuntuu AINA kysyvän määrää (vaikka vuotokin ois tapahtunu jossain toisessa paikassa). Siis sitä näkyvää vuotoa. Ja osaan mäkin sanoa onko vuotoa vähäistä vai isompaa, mut en YHTÄÄN arvioida määrää...  huh.gif

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Ja osaan mäkin sanoa onko vuotoa vähäistä vai isompaa, mut en YHTÄÄN arvioida määrää...  huh.gif

Joskus vuosikymmeniä sitten kai on tehty taulukoita, minkä kokoisen läntin eri verimäärit aiheuttavat. On vaan aika epätarkkaa touhua. Siihen kai vaikuttavat veren laatu, lämpötila, pinta mille veri valuu, vuotonopeus jne. jne. Eikä se määrä oikein aina kerro potilaan kliinistä tilaa: runsaan puolen neliön lätäkössä on kuollut, kun taas joskus paksummassa hurmeessa maannut, pieneen kuoppaan ja viemäriinkin asti valunut on vielä hengissä, jos aika niukasti - hengitys kun alkaa olemaan enää ajoittaista, niin... Arvioija vaikuttaa: joskus itse arvioin lattialla ja pyyhkeessä olevan verimäärän melko pieneksi, toinen taas sanoi "paljon verta". Sitten kun alla onkin sepeliä tai jotain verta imevää hiekkaa, niin hopssanssaa. Voihan sitä hieman yrittää kaivaa, mutta... Jos nyt joku muistista tuleva luku vaihteluväleineen pitäis paikkansa, niin ihan parilla eri potilasryhmälläkin se pinta-ala taisi heti vaihdella kolmanneksella samalla verimäärällä? Parempi kun en laita mitään lukuja. Voisi sanoa näin, että jos esim. asfaltille levinneen veren pinta-ala olisi hyvä markkeri verrattuna shokin oireisiin, ehkä niitä lätäkön kokoja esitettäisiin nykyisin enemmän.

Aiheesta on tehty tutkimustakin, vilkaisin nopeasti Googlesta ja PubMedista tyyliin visual assessment blood loss ja joillain tarkentavilla sanoilla Esim. verenvuoto peräaukosta arvioidaan pienillä määrillä liian suureksi, suurilla liian pieneksi (0,25 - 200 ml verimäärillä pytyssä; Simpson et al ovat artikkelissa Do patients assess rectal bleeding accurately (ANZ Journal of Surgery 71 (11), 650–651). Samoin virtsassa olevan veren määrä on hankala arvioida, pieni määrä värjää kivasti. Ensihoitohenkilöstöllä on testattu 500 ml, 1000 ml, 1500 ml ja 2100 ml verimäärien arviointia. Ja taas hieman hutelikkoon menee: 8 %:a arvioista oli 20 %:n päässä oikeasta ja 24 %:a oli 50 %:n päässä oikeasta (Patton et al: Accuracy of estimation of external blood loss by EMS personnel, The Journal of Trauma Injury, Infection, and Critical Care). Pienet määrät yliarvioitiin ja isot aliarvioitiin.

Sitten kun huomioi vuodot sisään, vuodot rs-kanavaan ja ulosteisiin, alhaiset hemoglobiinit sun muut, niin onpi hankala ihan vain ulkoisesti arvioida tarkkaan verenvuodon määrää ja sen vaikutusta ihmiseen. Leikkureissa kyllä käytetään jonkinmoisia arviointikeinoja, joissa esim. johonkin hyvin tuttuun tuppoon tms. kertynyt verimäärä arvioidaan punnitsemalla (tunnetaan tuppojen painot) tai jopa silmämääräisesti, mutta näidenkin pitäisi perustua tosiaan siihen, että tuppo on tuttu, sen massa tiedetään ja on tosiaan kokemusta, värjäytyykö tuppo paljonko jollain verimäärällä tai paljonko umpiverinen tuppo verta kerää. Netissä yksi esimerkki silmämääräisestä arvioinnista esim: http://www.greenjournal.org/cgi/reprint/104/3/601.pdf

Runsaiden kuukautisten tutkimukset ja hoito -Käypä hoito -ohje antaa runsaiden kuukautisten arvioinnissa jonkinmoisen haastattelu- ja näköarviointipohjan (http://www.kaypahoito.fi/xmedia/extra/hoi/hoi50033b.pdf), mutta leikkureissa tunnutaan käytettävän aika tarkkoihin lähtöarvoihin perustuvia laskelmia vuotaneiden määrien arviointeihin - ihan labra-arvoja hematokriiteistä eri ajankohtina sun muuta todella mitaten. Vastaan tuli myös teksti synnäreillä tehtyihin silmämääräisiin arviointeihin vuotaneen veren määrästä, ja hutelikossa oltiin helposti. Ko. teksti ehdotti keräysmuovia lantion alle hieman ennen synnytyksen alkua ja sitten taas vaan punnitsemaan kerättyä verimäärää: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=15170437&dopt=Abstract

Jos hemoglobiineja, hematokriittejä sun muita asioita ei pysty mittailemaan, niin ensihoidossa enempi vilkaistaan sitä vammamekanismia (suurienerginen, sisäisen vuodon mahdollisuus, verta voinut vuotaa näkymättömiin esim. viemäriin) ja sitä kliinistä olotilaa. Jälleen monet asiat sekoittavat, kompensaatiomekanismit peittävät pienemmän ja hitaamman vuodon, nuorilla voipi romahdus tulla vasta ajan kuluttua, vuoto voi sisällä olla hidasta, hyytymishäiriöt voivat taas pahentaa hidasta vuotoa ajan kanssa, ja shokin oireet eli kohonnut syke, periferia kiinni jne. voivat johtua muistakin syistä kuin verenvuodosta. Auton kolhaisemaksi jääneellä henkilöllä voipi adrenaliini nostaa sykettä - ja kun ihmisellä on korkea verenpaine, niin eräs hypovolemian markkereista eli < 90 mmHg systolinen verenpaine onkin jo aika huikea lasku, jotkut lähteet kertoilevat 30 mmHg laskun olevan viite hypovolemiaan. Eri koto- ja ulkomaisista lähteistä on tullut koottua seuraavanlainen taulukko, joka antaa viitteitä eri mittareilla vuodon määrästä (kotimaisista lähteistä runkona lähinnä Alaspää et al: Uusi ensihoidon käsikirja):

[table]

[tr][td]Aste[/td][td]1[/td][td]2[/td][td]3[/td][td]4[/td][/tr]

[tr][td]Hukka ml[/td][td]<750[/td][td]750-1500[/td][td]1500-2000[/td][td]<2000[/td][/tr]

[tr][td]Osuus[/td][td]<15%[/td][td]15-30%[/td][td]30-40%[/td][td]>40%[/td][/tr]

[tr][td]Verenpaine[/td][td]normaali[/td][td]raja[/td][td]laskenut[/td][td]selv lask[/td][/tr]

[tr][td]Verenpaine[/td][td]normaali[/td][td]normaali[/td][td]laskenut[/td][td]selv lask[/td][/tr]

[tr][td]Syke[/td][td]normaali[/td][td]>100[/td][td]>120[/td][td]>140[/td][/tr]

[tr][td]Lämpöraja[/td][td]ranne[/td][td]kyynärvarsi[/td][td]olkavarsi[/td][td]vartalo[/td][/tr]

[tr][td]Lämpöraja[/td][td]nilkka[/td][td]sääri[/td][td]reisi[/td][td]reisi[/td][/tr]

[tr][td]Tajunta[/td][td]normaali[/td][td]levoton[/td][td]sekava[/td][td]unelias/tajuton[/td][/tr]

[tr][td]Hengitys[/td][td]14-20[/td][td]20-30[/td][td]30-40[/td][td]>35[/td][/tr]

[tr][td]Diureesi[/td][td]normaali[/td][td]laskenut[/td][td]selv lask[/td][td]0[/td][/tr]

[tr][td]Diureesi[/td][td]> 30 ml/h[/td][td]20-30 ml/h[/td][td]5-15 ml/h[/td][td]vähäistä[/td][/tr]

[/table]

Ja lapsillahan on omat viitearvonsa veritilavuudelle, verenpaineelle, sykkeelle, hengitystaajuudelle, diureesille... Ja kun ihminen on maannut vaikka kylmällä alustalla riittävän pitkään, niin taas on lämpöraja jossain muualla, tai kivun vuoksi, tai sympaattisen hermoston aktivoitumisen vuoksi, tai... Osa noista kun on muutenkin shokin oireita, ja shokkejahan on vähän muitakin kuin vain vuotoshokki, ja tietty anafylaktiset ja septiset shokit omana jne. Ja verenpaineen nousut joissain tilanteissa. Noin muutenhan kuviot silmämääräisesti ja alkeellisilla (lue: ei-laboratorio-, vaaka- tms.) mittauksilla ovat kokonaisuuksia, jos useampi merkki (vammamekanismi, edellisen taulukon eri arvot...) ovat samansuuntaisia, sitä vakavammin otettaviahan ne ovat. Näkyvä vuoto tai tieto/mahdollisuus sisäisestä vuodosta ja shokin oireet tai sitä ennakoivat oireet ei ole ihan huono lähtökohta. Vammatyyppi (murtuman paikka, avo/umpimurtuma) kertoo myös mahdollisesti sisäisesti vuotaneen veren määrästä. Vähän erilaisia lukuja näkyy sitten mm. ihan pelkästään radialis- ja carotispulssin mukaan, esim. P-K:n ensihoito-ohjeissa on vähän toisenlainen taulukko ja sen vieressä itse asiassa noita vuoromääriä (pdf:n sivu 32): http://extra.pkshp.fi/HTML/hoito-ohjeet/tulosteet/pdf/Perustason_hoito-ohjeet.pdf

Sekoittavia tekijöitä on, mutta toisaalla taas jos sekoittavat tekijät vaikka huonontavat olotilaa ja verenvuoto on suhteessa vähäistä, niin silloin tietysti vaikkapa se alhainen verenpaine onpi parempi markkeri todellisesta voinnista kuin pelkkä "suhteellisen pieni" vuotanut verimäärä. Tietysti se tarkka tieto ulos/sisään vuotaneesta verimäärästä olisi kiva tietää, semminkin jos ennakoi vaikka verenpaineen yms. romahtamista jonkin ajan kuluttua. Jostain kumman syystä muitakin markkereita käytetään tällaisen ennakoimiseen, ja vammapotilaalla sanat "nesteytys" ja "load-and-go" voivat joskus liittya aiheeseen...?

Ajatusmallina voisi ehkä miettiä nesteytyksen kriteerejä toisin päin, eli vilkaista siellä, mitä sanotaan vammoista, verenpaineesta, uhkaavasta hypovoleemisesta shokista jne. Tai mitä esimerkiksi traumapotilaan kohdalla ohjeistetaan verivalmisteiden antamisesta päivystysalueella. Voishan tuota kokeilla joskus pihamaalla kipata puoli litraa, litra yms. kaupan verta (jos sitä nyt taas ja enää ei taida halpaa olla...) ja vilkaista pinnalla tai parilla, millainen läntti tulee. Jos enää kaupassa löytyy puolen litran veripönikkä, niin voin vaikka testata joku päivä, jos viitsin ja eritoten muistan.

Tää vastaus nyt ei tainnut paljoa auttaa, mutta tulipahan penkaistua, löytyiskö jotain käyttökelpoista. Katsotaas löytyisikö jostain parempaa kommenttia. Ja HUOM HUOM HUOM! Jos tuossa on jotain epätarkkaa, harhaanjohtavaa tai väärää tietoa, oikaiskaa, ettei tule vahinkoja! Kannattaa aiheesta lukea tarkemmin esim. teoksista: Ensihoidon perusteet, Uusi ensihoidon käsikirja, tai missä eri teoksissa vuotoshokkia ja verenhukkaa yleensä arvioidaankin, sairaalan ulkopuolisista ohjeista hypovolemiasta ja nesteytyksestä, päivystysalueen opuksista verenhukan hoidosta jne.

Edit: taulukko oikeaan muotoon.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×