Ensihoidon vastuulääkärit -onko niitä oikeasti?

[ShTintti]

Tässä kun on viime aikoina saant seurata valitettavan läheltä ensihoidon vastuunkantoa, niin olisinkin kysynyt valtakunnasta, miten vastuulääkärinne valvovat ja ohjeistavat toimintaanne kentällä? Käydäänkö kyytilappuja läpi? Kuinka laajalle on testaus jo levinnyt? Itse odotan innolla oman shp:n ohjeistusta ja VALVONTAA hoitotasoon, sillä maanteillä suhaa jos jonkinlaista hoitoyksikköä.. Tarra autossa tekee siitä hoitoyksikön ja lääkärit (no ainakin yksi) antaa huikean repertuaarin lääkkeitä autoon, vaikkei edes tiedä ketä siellä on töissä, sitä kun ei sillä hetkellä tiennyt edes itse yrittäjä.Yhtenä päivänä "hoitoyksikön" miehitys oli sh (testit??)+lh (=taksikuski joka on jo pitkään halunnut ambulanssiin töihin, valmistunut 10v sitten, sakukom

kemusta ei lainkaan) Että välillä kyllä ihan pelottavaa...

[TexWiller]

Liekö tuo ongelma kuitenkin sen lääkärin, eikä sen yrittäjän. Se joka lääkkeet sinne autoon antaa ja luvat päälle, vastaa myös niiden käytöstä ja käyttämättä jättämisestä. Ja toisaalta voihan autossa lääkkeet olla, vaikkei siellä nyt olisikaan ketään joka niitä saisi juuri siinä vuorossa käyttää. Tässä juuri korostuu tämä Hoitoyksikkö -juttu; on paljon sellaisia yksiköitä, joihin sopimus ei edellytä minkäänlaista hoitotasoa, mutta kuitenkin on sovittu että ne ovat hoitoyksiköitä. Sitten on sellaisia malleja, joissa valmiussopimuksessa lukee, että "Hoitoyksikkö", ja miehistö / naisisto täytyy olla sillä hoitotasolla, jonka tk:n ja shp:n vastuulääkärit sinne sopimustekstissä vaativat. Myös yrityksillä. Asiaa livenä seuranneena voin todeta, että tuntuu tuolla kunnallisissa toiminnan tuottajissa olevan enemmän tätä vilunkia; Hoitoyksikkö statuksella ajellaan kyytiä, vaikka vuorossa ovat perus-sakarit. Se on totta että enemmän pitäisi valvontaa olla. Oikein v****taa kun toiset ei kunnioita mitään sopimuksia, ja toiset taas pitävät sovituista kiinni kynsin, hampain ja bänksein. 

[Vieras: kikka]

Meidän sairaanhoitopiirin vastuulääkäri on yrittänyt ohjeistaa sakut parhaansa mukaan, mutta kuntien terkkuloiden johtavat lääkärit ovat antaneet sitten kuntien ambulansseille lisälääkelupia, liuotuslupia jne. Ihan päätöntä hommaa. Käytännössä shp:n vastuulääkärin ohjeistukset pätevät vain suurimmissa kaupungeissa.  :-

Firmassa, jossa olen töissä on yksi hoitotason auto ja kaksi perustason autoa. Hoitotason autossa pitää vastuulääkärin mukaan olla vähintään toinen työntekijä hoitotasolla. Työvuorot tehdään kuitenkin niin, että usein ht autossa on kumpikin ht:n velvoitteilla.  :)

Lääkeasiat onkin sitten toinen juttu. Vastuulääkäri on ohjeistanut perus- ja hoitotasolle eri lääkkeet, joita sitten tentitään pt- ja ht lupien lisäksi. Tänä vuonna vastuulääkäri keksi olla kirjoittamatta uusia lääkelupia valmistuneille lähihoitajille. Eikä suostu enää järjestämään lääketenttejä. Eli tämä meinaa, että lähihoitaja voi antaa vain elvytys addua, asaa, persus tessua ja dinittiä. Hän ei voi valvoa esim potilasta, jolla on nitroinfuusio tai jos potilas sattuisi matkalla tarvitsemaan kipulääkettä. Huom nyt, että ajetaan pitkää matkaa...

Tämä tarkoittaa sitä, että firma ei voi palkata uusia lähihoitajia edes kesätyöntekijöiksi, koska useimmat potilaat lähtevät angioitavaksi sairaalan sydänosastolta ja heillä on erilaisia infuusioita jne.

Vastuulääkäri perusteli tätä sillä tulevaisuuden lääkeuudistuksella. Nyt sitten odotellaan, että valmistuisi ensihoitajia, joita vielä kiinnostaisi siirtohommat. On ne ajat muuttuneet. Että näillä mennään :D

[Ensihoitaja]

Ohjeet ja testaukset ovat Pohjois-Savossa varmasti parhaalla mallilla koko maassa, mutta toinen asia onkin sitten se, miten niitä oikeasti valvotaan. Esim. alueella on nollia, jossa suurimman osan ajasta työskentelee ihmisiä, joista kukaan ei ole edes haaveillut hoitotason testauksista ja toisaalta perustason autoja, joissa kaikki ovat hoitotasolla. Eihän se maalla vaikuta, mutta kaupungeissa asia on toinen, kun autojen vasteet on määritelty sopimus ja ei sopimusautojen mukaan ja yleensä ne hotomiehet/naiset on juuri niissä ei sopimusautoissa, jotka lähtevät viimeisinä ja niille d-siirroille.

Toisaalta odottaisin yliopistosairaalan valvovan omia siirtojaan ja oikeasti tietävän mitä hoitotaso ja perustaso tarkoittaa. Paras on ollut, että meidät tilattiin hotokeikalle. Soittelin osastolle, että mitä pitää ottaa mukaan niin sanoivat, että se hoitotaso, kun potilaalla on makuuhaava ja pehmeämpi hoitotaso sen takia tilattiin.  :D

[Eppu83]

Monesti vastuulääkäreillä voisi olla haluakin valvoa asiaa, mutta yksinkertaisesti heille on annettu liian vähän aikaa hoitaa tehtäviään.

Ja tärkeää olisi myös huolehtia, että sairaalat tietävät hoito ja perustason eron. Kerran haluttiin hoitotaso, koska potilaalla oli DNR luvat ja saattaisi kuolla matkalla  :D Ja monet ottavat sen mukaan hoitotason kun häke sitä tiedustelee, koska se kuulostaa paremmalta.

[Maailman vahvin tyttö]

Jaa teilläkö häke tiedustelee potilaalta, että lähetetäänkö hoitotaso vai perustaso? WAS?

[Pärssinen]

Jaa teilläkö häke tiedustelee potilaalta, että lähetetäänkö hoitotaso vai perustaso? WAS?

se on sitä "palvelua"

[Maailman vahvin tyttö]

Kyllä sitten onkin syytä valistaa ihmisiä että mitä kumpikin taso tarkoittaa...

[ShTintti]

Jotenkin särähtää korvaan, että kaupungeissa ollaan jämptejä asioiden suhteen ja maalla kuin ellun kanat... Mielestäni samat säännöt pitäisi koskea kaikkia yhtä lailla valtakunnallisesti. Eli summa summarum, on kansalaiset niin saa**nan epätasa-arvoisessa asemassa Suomen maassa. On siis valitettavasti jälleen kerran todettava, ettei millään tosiaan taida olla väliä ja STM:n ohjeistuksella turvallisesta lääkehoidosta ja tulevasta ensihoidon organisaation mahd uudistuksesta tulee hankala toteuttaa ensihoidossa. Totta on se että kuntien eh vastuulääkäreillä on liian vähän aikaa hoitaa eh asioita, etenkin kun niitä ei katsota kaikkialla mitenkään tärkeiksi. On vaan välillä alkanut tuntua siltä, että ihan turhaan on asioita lukenut ja kouluja/testejä käynyt kun kaiken maailman taksikuskit saa hoitoyksikössä duunia painaa. Sekin on totta, että termistö on varsin vierasta vielä "suurelle yleisölle", joka kattaa myös näitä vastuulääkäreitä. Tarttis tehrä jotain. **tuttaa.

[Ensihoitaja]

Tuo, että kaupungeissa ollaan tiukempia johtunee siitä, että siellä ei ole niitä tuttuja lääkäreistä vastuuhommissa. Eli maalla lääkäri tuntee hoitajansa lanssissa ja uskaltaa antaa niitä lupia. Monella maakunnan yksiköllä on jopa laajempi lääkearsenaali kuin hoitoyksiköillä kaupungeissa. Pakkokin, kun matkat on pitkiä ja apua ei saa mistään. Kuitenkin tämä asettaa testaukset jotensakin epämääräiseen asemaan. Miksi valtakunnallisia tasotestauksia ja ohjeistuksia, jos en eivät koske kaikkia. Itse olen edelleen sitä mieltä, että tasot pois ja henkilökohtaiset luvat jokaiselle tenttien, koulutuksen ja työkokemuksen kautta.

Toisaalta näitä tasoja ei tunneta juridisessa mielessä, jotenka ne saattavat vahingon sattuessa olla kovasti hankalia tulkita. Eli tämäkkin tukisi henkilökohtaisia toimenpide ja lääkelupia.  Mutta odotellaan mitä ne saavat viisaammat päätettyä. Nythän perustasoilta ollaan otettu/ottamassa suunnilleen kaikki lääkkeet pois. Sitten valvotaan vaan sitä, kuka kuljettaa nopeasti oikeaan osoitteeseen.

[Aatu]

"Toisaalta näitä tasoja ei tunneta juridisessa mielessä, jotenka ne saattavat vahingon sattuessa olla kovasti hankalia tulkita."

Hoitotaso on määritelty tehostetttuun hoitoon kykeneväksi yksiköksi. STM:n turvallisen lääkehoidon opas on juridisesti velvoittava, joten tulkinnanvarat alkavat käydä vähiin.

Vuonna 2011 keväästä alkaen  hoitoyksikössä ei voi toimia kuin sairaanhoitaja tai ensihoitaja (amk). Saapi sitten nähdä ...

[Von Hoitsulander]

Enpä nyt olisi ihan varma siitä kaikkien kaupunkienkaan tasosta. Yksiköt on juuri niin hoivatasolla kuin niiden työntekijät. Oli sitten kaupunki tahi ei.

[Pöllö]

Kuulostaakin hyvältä ja kattavalta tuo Pohjois-Savon ohjeistus ja testaus tuloksista päätellen.  ;D Tietysti tavoitteiden saavuttamista saattaa estää moni muukin asia.

Tämä nyt oli pientä naljailua, kun niin usein tulee kuultua "maan parhaasta" sun muusta "Pohjoismaiden kärkeä" tai "kansainvälisestikin ainutlaatuisesta" hommelista siellä täällä. Harmillisen usein nämä perustuvat jokseenkin sellaiseen kuvioon, että itse tehdään hommat vähän omalla tavalla, ja se on jo itsessään jotenkin ainutlaatuista.

Tietoa, millä tasolla muualla maassa - saati Pohjoismaissa tai maailmalla - mennään, ei ole. Mitään mitattua dataa ei löydy, ja ulkopuolisten arvioitsijoiden rivien välissä olevat kriittiset kannanototkin luetaan vain kansainvälisen tason kehuiksi. En edes tiedä, montako kertaa eräs entinen pulju käytiin muodin mukaisesti arvioimassa ihan ulkomaalaisten toimesta isoja euroja käyttäen. Näille sitten syötettiin mitä syötettiin, ja kansainväliseen tapaan sitten arvioitsija teki raportin, jossa ne negatiiviset asiat sanotaan hyvin kohteliaasti, mahdollisuuksina tai rivien välissä. Paikalliset mediat sitten julkaisivat ties kuinka monta kertaa suitsutuksia, joissa ostettu ja puolueeton arvioija oli antanut huikeaa palautetta ja ihan oli kehuttu kansainvälisen kärjen puulaakiksi. Kun arviointikulttuuria paremmin osaava olisi ehkä lukenut sieltä kymmeniä tehtäviä asioita, ennenkuin suuntaa mitään kärkeä kohti olisi ollutkaan.

Suomessa on pystynyt aika hyvin ihmisiä tai organisaatioita nousemaan jopa aluettaan laajemmiksi kulteiksi kehumalla ihan vaan itse keksitysti omaa erinomaisuuttaan ja huippuosaamistaan. Eräs tällainen organisaatio, johon ajauduin yrityskauppojen myötä, oli noin parikymmentä vuotta todellisuudessa ajastaan jäljessä. Harmi vain ympärillä toimi kuntaisiä sun muita, joilla ei ollut mitään tietämystä alasta tai muiden paikkakuntien tasosta, ja tarinat ostettiin ja niitä viljeltiin eteenpäin.

Ei henkilökohtaisesti, parahin Ensihoitaja, mutta nousipa nuo assosiaatiot muualta menneisyydestäni mieleen. Jonkun tarinan voisi kertoa joidenkin organisaatioiden itse keksitystä maineesta, mutta ei nyt haluaisi olla negatiivinen. Hokemia ja uskomuksia on maa pullollaan, liian harvasta paikasta löytyy puolueetonta ja perusteltua näyttöä itse asiassa juuri yhtään mistään. Huvittavimpia ovat ehkä joidenkin systeemien laatujärjestelmät, kun eräässä puulaakissa labran puolella tökittiin samaan aikaan reikiä laitteiden suodattimiin, että saatiin ylipäätään mitään tuloksia. Oli sekin puulaaki maan kärkeä kaikessa mihin ikinä ryhtyikin, edelläkävijä ja mitähän muuta. Julkista rahaa sille pelattiin aika kivasti.

En ole ylpeä tästä kommentistani, mutta sanotaan joskus jotain ääneenkin.

[Aatu]

Juuri näin se useasti menee. Pidetään suurta ääntä siihen malliin, ettei epäilijöiden äänet kuulu tai niitä ei haluta kuulla. Meni jo OT:ksi, hups.

[Pöllö]

Joskus myös haluaisi uskoa uskon "edelläkävijyyteen", "osaamiseen" ja "korkeaan tasoon" perustuvan ihan vain jollain tapaan benigniin tietämättömyyteen verrokkiorganisaatioiden tasosta, todellisten kansallisten ja kansainvälisten huippujen osaamisesta, työmäärästä, läpäisevyydestä ja pitkäjänteisyydestä, mikä edes jonkinlaiseen tasoon tarvitaan - ja tietämättömyyteen todellisen tason ja laadun kattavasta mittaamisesta.

Ihanasti osassa maata tuntuu vielä elävän slaavilainen auktoriteettiuskoisuus. Homma muuttuu korkeatasoiseksi, kun titteli tekee auktoriteetin tai sokeiden valtakunnassa silmäpuoli julistautuu tasoaan suuremmaksi auktoriteetiksi. Eräs sairas organisaatio heitti kyvykkäitä ihmisiä jopa konkreettisen fyysisesti ulos talosta häiritsemästä pohjamudan syömistä, mutta markkinoi näiden kykyjen talossa käynnin olleen osoitus edelläkävijyydestä ja vuosikymmenet maan korkeatasoisimmasta osaamisesta. Joskus joku vain nousee myös paikalliseksi kuninkaaksi vailla sen ihmeempiä todellisia kykyjä, kuka kivoine puheineen, kuka osaamalla vaikka 1 tai 2 asiaa paremmin kuin muut. Kun muusta ei sitten tiedetä, peesaajia ja uskovaisia kyllä riittää.

Onhan se kiva myös kuulua porukkaan, jossa voi kehua olevan vaikkapa maan parhaat keihäänheittäjät. Kukaan ei ehkä ole edes miettinyt, että heittäjien tulokset ovat paria, kolmeakymmentä metriä, tai niitä ei ehkä koskaan ole mitattu. Kovasti myös kasvatetaan maan parhaimpia uusia keihäänheittäjiä. Todella kovat kaverit eivät hirveästi yleensä uhoile, kun pelkästään se mieletön työmäärä ja monet haasteet ja epäonnistumiset ovat matkalla tehneet nöyriksi. Eivätkä halua nolata parinkymmenen metrin viskaajia kertomalla maailman yhdeksänkymmenen metrin kaarista, kannustavat vain kohteliaasti etiäpäin. Joskus näyttää tosiaan tulevan yllätyksenä se, miten kovalla tasolla jokin verrokkiorganisaatio oikeasti polkee.

Ulospäin joskus aika säälittäviäkin kohtaloita, kun joku alkaa uskomaan omaan puolijumaluuteensa, joku jossain myös omaan jumaluuteensa. Entiseltä kotopaikkakunnalta voisi tehdä kohtalaisen listan moisista paikallisista ihmehenkilöistä, joista jostain kumman syystä ei paikkakunnan ulkopuolella joko ollut paljoa kuultu tai arvostus ei ollut kovin kummoinen.

Itse kuulun lähinnä sarjaan silmäpuolet (tai sokeat) yllättyneet, ja enpä sitten jatka enempiä saati paikkakuntien tai organisaatioiden nimillä vaikka mieli miten tekisi. Kun se oma lankeemus voi odottaa minkä nurkan takana tahansa. Ja vanhan sanonnan mukaanhan ne, jotka jumalat aikovat tuhota, heidät jumalat tekevät ensin ylpeiksi. Ei höpömpi lausahdus, jonka historiikki käsittääkseni ulottuu aika pitkälle historiaan. Kummallisesti jotkut uskomukset pystyvät elämään uskomattoman pitkään maassamme. Eipä tietysti hirveästi jotkut organisaatiot ja henkilöt joudukaan kosketuksiin muun maailman kanssa.

Joo tää aihe oli mun osalta tässä. Siitä voi itsekukin lukea aika selkeästi, missä hölmöyksissä sitä itse on ollut mukana ja miten ehkä meinaa välillä nykyäänkin lipsua. Vielä typerämmäksi viitsi itseään enää tehdä...  ;D

[Ensihoitaja]

Enpä nyt olisi ihan varma siitä kaikkien kaupunkienkaan tasosta. Yksiköt on juuri niin hoivatasolla kuin niiden työntekijät. Oli sitten kaupunki tahi ei.

Siis juuri näin. Eli kyse olikin siitä, että maakunnissa hoitotasoa ei ole vaan hoitotasoisetkin tekijät on perustasolla ja perustasoisetkin saa hoitotason lupia. Ja sitten kaupungeissa perustasoilta viedään kaikki mahdollisuudet hoitaa. [br][br]Ylläoleva osuus viestistä on kirjoitettu: 30.03.07 - klo:11:07

---

Kuulostaakin hyvältä ja kattavalta tuo Pohjois-Savon ohjeistus ja testaus tuloksista päätellen.  ::) Tietysti tavoitteiden saavuttamista saattaa estää moni muukin asia.

Tämä nyt oli pientä naljailua, kun niin usein tulee kuultua "maan parhaasta" sun muusta "Pohjoismaiden kärkeä" tai "kansainvälisestikin ainutlaatuisesta" hommelista siellä täällä. Harmillisen usein nämä perustuvat jokseenkin sellaiseen kuvioon, että itse tehdään hommat vähän omalla tavalla, ja se on jo itsessään jotenkin ainutlaatuista.

Ei henkilökohtaisesti, parahin Ensihoitaja, mutta nousipa nuo assosiaatiot muualta menneisyydestäni mieleen. Jonkun tarinan voisi kertoa joidenkin organisaatioiden itse keksitystä maineesta, mutta ei nyt haluaisi olla negatiivinen. Hokemia ja uskomuksia on maa pullollaan, liian harvasta paikasta löytyy puolueetonta ja perusteltua näyttöä itse asiassa juuri yhtään mistään. Huvittavimpia ovat ehkä joidenkin systeemien laatujärjestelmät, kun eräässä puulaakissa labran puolella tökittiin samaan aikaan reikiä laitteiden suodattimiin, että saatiin ylipäätään mitään tuloksia. Oli sekin puulaaki maan kärkeä kaikessa mihin ikinä ryhtyikin, edelläkävijä ja mitähän muuta. Julkista rahaa sille pelattiin aika kivasti.

En ole ylpeä tästä kommentistani, mutta sanotaan joskus jotain ääneenkin.

En vetäissyt hernettä nokkaani. Perustelenpa tuota lausahdustani maan parhaasta. Eli PSSHP aloitti ensimmäisenä Suomessa virallisen tasotestauksen kymmenkunta vuotta sitten. Tänä päivänä tämä testaus on valtakunnallisesti  hyväksytty (en tiedä muita aluita, joiden testit kelpaisi koko suomessa pois lukien JKL, joka tekee samaa testiä). Lisäksi testiä valvovat lääkärit ovat alla tunnettuja vaikuttajia, eikä lupia saada ikuisuusajoiksi vaan maks muutamaksi vuodeks, jonka jälkeen pitää testaus suorittaa uudelleen. Testaus ei välttämättä ole hyvä, eikä laadukaskaan, en voi verrata, muualla en ole vastaavaa shp:n järjestämää testiä tehnyt, mutta tuntuu testi olevan kuitenkin arvostettu alalla. Tähän perustin ajatuksen maan parhaimmista.

[hippo]

Kyllä ainakin täällä kainuussa on vastuulääkäri ja todella tiukka mutta asiallinen testit on tiukkoja varsinki käytännössä. joka kunnan kyytilaput A jaB tehtävät hän käy kuukausittain läpi ja antaa palautteen samointein tosin on hyvä ku hän itse on ensihoidon ammattilainen niin on helppo kysellä jos jokin epäselvää eli täällä ollaan menossa hyvää vauhtia parempaan suuntaan mutta on siinä tekemistä et joka kainuun kolkasta saa samanlaista hoitoa

[ShTintti]

Hipolle, tuollaista juuri kaipaisinkin tänne Pirkanmaalle, että joku oikeasti asiantunteva taho valvoisi ja ohjeistaisi toimintaa. Eihän hommaa voi kehittää, jos ei saa palautetta.

Itseäni todella sapettaa se, että kun on paljon nähnyt vaivaa oman tietotaidon kartuttamiseen ja testaamiseen, niin sitä työtä, jota mielellään tekisi, tekee miltei kuka tahansa. Kyllä täälläkin alkaa olla niin että sakuissa on jo jokaisella henkilökuntaan kuuluvalla terveydenhuoltoalan koulutus, mutta sekin vasta lähivuosina on totetunut  :o

Niin ja lähitulevaisuudessa tulee tännekin ns Kuopion testit, kunhan "lupa" koko pshp:n ensihoidon suorittajien testaamiseen saadaan pshp:n ylilääkärin pöydältä eteenpäin. On lojunut siellä jo jonkin aikaa... Koko seutukunnan ensihoidon uudelleen organisointi on jo paperilla, käytännön toteutus puuttuu, kun lupaa siihen ei vielä ole. Sitten menee hoitoyksiköt pshp:n alaisuuteen, mutta siihen tosiaan tarvitaan valtiovallan apua jonkinlaisen lain muodossa, jotta kunnilta saadaan valta pois päättää näistä asioista. Mielestäni asiantuntijoiden pitäisi saada kyseiset hommat päättää, eikä kuntien lautakunnat ja ylilääkärit. Tk:n ylilääkärillä kun on varmasti muutakin hommaa kuin ensihoidon ohjeistus ja valvonta.

[bifaasinen]

Meillä täällä satakunnassa on myös testattu porukkaa säännöllisesti, ja luvat ovat max. kolmw vuotta. En toki tiedä ketään, jolla tuo maksimi aika olisi tullut, onko sitten kyse tiukoista linjoista, vai materiaalin heikkoudesta.

testaus on jo muutaman vuoden ollut tuo nettitentti, mikä pitäisi olla voimassa "koko suomessa", onko tämä käytäntö, ja ajatusmailma joka sairaanhoitopiirissä, sitä en tiedä.

Enemmän kyllä toivoisi täälläpäin, että saisi palautetta keikoista. Kyytilappuja tutkitaan ajoittain ja heikkoihin suorituksiin puututaan, mutta palaute on kentälle silti luvattoman heikkoa.

[Pöllö]

En vetäissyt hernettä nokkaani. Perustelenpa tuota lausahdustani maan parhaasta.

Tunnustan, PSSHP:n ohjeita olen itsekin joskus silmäillyt, kuten muutamia muitakin ohjeita...  ;D Kieltämättä on vain positiivista, että sieltä täältä löytyy malleja, joita voidaan käyttää jopa pohjana oman toiminnan suunnitteluun. Laadukkuuden eräänä pohjana on myös oman mallin altistaminen muiden arvioitavaksi. Tosin vuosien mittaan olen ihmetellyt rajua kritiikkiä, mitä muutamien toimintamallien esiintuominen on aiheuttanut. Malleja on haukuttu lyttyyn aika oudoinkin perustein. Ja samalla se oma kotipesä on saattanut olla niin umpisekaisin kuin olla voi, ja oma toiminta on mitä ihmeellisimmillä logiikoilla saatu puheissa hyvinkin korkeatasoiseksi... Voisi luetella eri alojen paikallisia "kansainvälisen tason" henkilöitä, joista ei paikkakunnan ulkopuolella edes Suomessa ole - kummallista kyllä - kuultu mitään, tai korkeintaan joitain lähinnä negatiivisia asioita.

Tosin ennen nykyvaatimusten mukaista shp:n ohjausta on siellä täällä shp:t jollain tavalla olleet sekaantuneina ensihoidon ohjaamiseen. Ainaskin Pohjois-Savo, hitu Pohjois-Pohjanmaa - ja Helsingissä HUS:n ensihoitoyksikkö edeltäjineen, osaltaan Medi-Helin porukat..? Kuopion Kurolan (väittelikin aiheen ympäriltä), Lauritsalon ja Halisen lisäksi löytyypi esim. artikkelitietokannoista ensihoidon tutkimuksesta ja laadunarvioinnista dataa yhteensä kymmenittäin muistaakseni esim. Kinnusen, Määtän, Castrénin, Boydin, Puolakan, Kuisman tai jonkun helpelin lääkintämestarinkin (Porthan yms.) nimellä. Nykyistä Oulun henkilöä en muista akuutisti nimeltä, Matti Martikainen nosti asiaa esiin ennen, ja Kuopiossa taisi olla vielä joku KYS:n lääkäri anestesiologialta tai päivystysalueelta, hitsi, ei vaan tule nimi mieleen, kasvot kyllä. Joku puulaaki puuhasteli aikoinaan myös sen sähköisen tiedonsiirron kanssa, nekin jätkät ovat tulleet joskus vastaan, tosin hieman erilaisessa asiayhteydessä. Jollain alueilla ovat eri sairaala- yms. lääkärit pyrkineet siirtämään tietoa kentälle, ja toki maassa jokunen aiheeseen erikseenkin nimetty lääkäri on ollut, jokunen dosenttikin jne. Nimellisen testauksen lisäksihän ammattiin kasvamisessa on myös aika tiivistäkin lääkärin ja toimijoiden välistä vierihoitoa harjoitettu muutamassa paikassa, eikä vain toimijan nimellistä testausta jollekin tasolle. Sen nimellisen testauksen ollessa aina se jonkinmoinen systemaattinen, konkreettinen, yleensä puoleeton arviointitapa. Sen lisäksi, että jossain se on ehkä ainoa arviointi ja toisinaan ohuudessaan myös edes jonkinlainen keino karsia kaikkein heikoimmat toimijat edes kouluttautumaan jonkin verran.

Ensihoitajan kaneettia arvostan, kun siinä tuodaan näitä toimivien tai esimerkillisten osasten lisäksi ristiriitoja ja epäkohtia omalta alueelta esiin: palikat eivät kohtaa tai niitä jopa puuttuu. Hyvä ensihoitojärjestelmä kun sisältää niin kansalaisten valistuneisuutta, osaavan hätäkeskuksen, toimivat ensihoidon portaat ensivasteesta ensihoitolääkäriin kuin ohjaukset, testaukset, pohjakoulutukset, täydennyskoulutukset kuin protokollat ja niiden valvomiset. Puhumattakaan muusta ja erityisesti systemaattisesta ja kvantitatiivisesta laadunarvioinnista usein hyväksytyin ja käyttökelpoisin mittarein. Hyvin vähän huomiota on saanut ensihoidon riskinarviointi ja palvelutasopäätökset: mitkä ovat tavoiteajat eri hoidon portailla eri riskialueilla, mitkä ovat todelliset toimintavalmiusajat tilastollinen hajonta ja päällekkäistilanteet huomioiden, miten ensihoitoketju jatkuu potilaan pääsyllä päivystyspisteeseen - ja yleensä ensihoitoketjun liittämiseen myös sairaalan sisäisiin toimintoihin. Shp:n vaikutus erikoissairaanhoidon tason lisäksi myös sen saatavuuteen kentällä lienee prosessina kuitenkin useissa osissa maata vasta alussa? Ja shp ei pahemmin tuota toiminnan todellista tasoa ja resursointia myöskään päätä.

Ohjeistusta on jotain julkisesti netissäkin, ja useassa paikassa sitten vähemmän julkisena, jälkimmäisiä ovat esim. Kuopio, Helsinki, HUS, joku paikka Hämeessä. Muualta ohjeista tai ainakin testauksesta on tullut kuultua... Oliko Kanta-Häme, E-P, Kymenlaakso ja vielä jotain... Eri ajoilta, eri näkökulmista ja asioista nettiohjeita ovat ainakin:

http://www.vsshp.fi/fi/ensihoito-ohje

http://www.tays.fi/ohjeet/PSHP-ENSIHOITO-OHJE.pdf

http://www.lshp.fi/tellappi/ensihohje.htm

http://www.ppshp.fi/page.asp?Section=5659

http://extra.pkshp.fi/HTML/hoito-ohjeet/tulosteet/pdf/Hoitotason_hoito-ohjeet.pdf

http://www.kouvola.fi/domino/webbi/Koti_kute.nsf/b95f9977cf9a642ec225687900390fac/c67b282b8478edaf42256d83004a1dbf?OpenDocument

http://www.kouvola.fi/domino/webbi/Koti_kute.nsf/b95f9977cf9a642ec225687900390fac/8fb0c2e85d3c842942256d83004a0343?OpenDocument

http://www.satshp.fi/portal/page?_pageid=117,98877,117_98930&_dad=wportal&_schema=WPORTAL

Terveysportin sairaanhoitopiirien toimintaohjeista löytyy myös joitain yksittäisiä hoito-ohjeita.

Testausten demojahan myös on pyörinyt avoimesti, ainakin:

http://www.psshp.fi/index.asp?link=2847&language=1

http://extra.pkshp.fi/HTML/hoito-ohjeet/harjoitukset/perustaso1/index.html

http://extra.pkshp.fi/HTML/hoito-ohjeet/harjoitukset/hoitotaso1/index.html

Lisäksi maailmaltakin löytyy joitain nettiversioita, mutta eri kulttuureissa on sopivaa verrokkia hankalampi löytää. Kuopion malli toimii käsittääkseni testinä ainakin myös Keski-Suomessa...

Muutama vuosi sitten noin 4/5 shp:llä taisi olla nimetty vastuulääkäri ensihoidon alueelle, ja 2/5 shp:llä oli tehtävänkuvassa määritetty myös työaikaa homman hoitamiseen... Sittemmin shp:ssa on kyllä taidettu perustella parin viime vuoden aikana vastuulääkärin tehtäviä. Silleen mielenkiintoista tämä päivystysalueen ohjaus, kun päivystyslääketieteen erikoisalaa ei ole, ja TYKS:n Jorma Teittinen v. 2005 arvioi päivystysalueen olevan 40 %:a TYKS:n kustannuksista ja päivystyspotilaiden hoidon vievän jopa 75 % erikoissairaanhoidon varoista (lähde: Erikoislääkärilehti 6/2005). Jos ja kun ensihoidon alueella kyetään vaikuttamaan jatkossa nähtäviin kustannuksiin tai erikoissairaanhoidon laatuun, niin ei ole ihan sama, miten ensihoidon kenttä (ja perussairaanhoito ennaltaehkäisevine terveydenhuoltoineen sekä päivystyspotilaiden jatkohoito) on järjestetty.

Aihe on lopulta aika laaja, kun lopulta kuvioon sotkeutuu myös koko potilasohjauksen kenttä ja päivystyspisteiden keskittyminen (lue: väheneminen). Kokonaisvaltaista potilasohjaustahan on tehty siellä täällä, Helsingin kehitysversiot ovat päätyneet otsikoihinkin alkukankeuksissa potilaan palloillessa ties missä, yhteispäivystysten rakentamiset ovat yrityksiä hallita päivystysaluetta jne. Eivätkä paineet sairaankuljettajien suorittamiin hoitotoimiin, kuljettamatta jättämisiin ja oikean hoitopisteen valintoihin varmaankaan vähene? Toisaalla mahdollisuus lääkärin konsultaatioon, sähköiseen tiedonsiirtoon yms. paranevat... Jos Helsingissä tyypillinen kommentti sähköiseen potilaskertomukseen on esim. "kuten näet, toisen aika meneekin kivasti tän laitteen naputteluun".  >:D Mutta systemaattisen tason luomisen ja arvioimisen pohjalta saadaan ehkä muutenkin tuota potilaslogistiikkaa kehitettyä, ja se on kyllä veronmaksajan etukin.

No niin, kolmas off-topic -kommentti aiheesta. Niitä käytännön kokemuksia siis piti tulla, kriteerejä ja konkretiaa. Valvoja voi tulla antamaan raipaniskuja (naispuolinen, jos saan pyytää), osoitteen voi pyytää privana. Bannaan nyt itse itseni tästä aiheesta, ennenkuin joku toinen tekee sen.

[Ensihoitaja]

Pöllö meinasitko Halisen Mattia, Kys? Todennäköisesti. Matti aikanaan oli aika aktiivisesti mukana näissä ensihoidon kehityskuvioissa.

http://www.psshp.fi/index.asp?tz=-3  Tuo osoite ja ohjeet ja muut ohjeet niin löytyy sairaalan ulkopuoleisen ensihoidon ohjeet pohjois-savo.

[onni]

Meillä täällä satakunnassa on myös testattu porukkaa säännöllisesti, ja luvat ovat max. kolmw vuotta. En toki tiedä ketään, jolla tuo maksimi aika olisi tullut, onko sitten kyse tiukoista linjoista, vai materiaalin heikkoudesta.

testaus on jo muutaman vuoden ollut tuo nettitentti, mikä pitäisi olla voimassa "koko suomessa", onko tämä käytäntö, ja ajatusmailma joka sairaanhoitopiirissä, sitä en tiedä.

Paljonhan taitavat näitä tenttejä nykyään järjestellä, mutta en näe järkevänä sellaista, jossa pelkän nettitentin perusteella jaetaan hoitolupia. Kyllähän se osaaminen pitää todentaa sitten vielä käytännön testissä. Käytännön testit eivät taida vielä läheskään jokaisessa sh-piirissä olla arkipäivää?

Saas nähdä, mihin ensihoidon mailma on menossa. Tulevaisuus lienee nykyisen mallin mukaisesti aika huono, jos kaikilta koulutason tutkinnon suorittaneilta hoitotasonluvat evätään.

Luulenpa, ettei monellakaan ole intoa koulunpenkille lähteä, jos on lukuisia vuosia kuluttanut jo hoitoluvat omaavana sitä hoitajanpenkkiä. Palkkakaan kun ei kuitenkaan nouse, eikä työnantaja ainakaan yksityisellä maksa opiskeluajan palkkoja. Asuntolainatkin monella niskassa.

Mitäpä tehdään vanhoille jäärille? Potku persuuksille ja kiitos näkemiin, lopputili tulee perässä? Osasit työn viisitoista vuotta, mutta nyt sanottiin sairaanhoitopiiristä, ettet enää osaakaan. Hmm, Viiden vuoden siirtymäaika. .

Aika paljon on pitkään työtä tehneitä koulutason miehiä täällä kentällä. EH-AMK:t/ SH:t varmasti löytyvät jokaisen tilalle. Vai löytyykö sittenkään?

[Pöllö]

Pöllö meinasitko Halisen Mattia, Kys? Todennäköisesti. Matti aikanaan oli aika aktiivisesti mukana näissä ensihoidon kehityskuvioissa.

Kiitos lämmin & kaunis, Matti Halinen oli nimi jota tosiaan hain.

[bifaasinen]

Paljonhan taitavat näitä tenttejä nykyään järjestellä, mutta en näe järkevänä sellaista, jossa pelkän nettitentin perusteella jaetaan hoitolupia. Kyllähän se osaaminen pitää todentaa sitten vielä käytännön testissä. Käytännön testit eivät taida vielä läheskään jokaisessa sh-piirissä olla arkipäivää?

Kyllä se käytännöntestaus kuuluu ehdottomasti siihen tenttiin, mutta onko järkevää resursointia järjestää näyttö joka tentin jälkeen, vai olisiko parempi, jos näyttö tulisi vain joka toisella kertaa? Näytön vastaanottaja kaarti on yleensä sairaanhoitopiireissä aika rajallinen, ja ne nettitentitkin pitää vielä "arvostella".

Lisäksi nettitentissäkin pitäisi osaa kysymyksistä vähän viilailla, koska muutamia kysymyksiä pankista löytyy, jotka voi ymmärtää kumminpäin haluaa, eli annetaan mahdollisuus näillä mitä, jos, ym. vaihtoehdoilla sanakäänteissä muodostaa kysymyksen asettelu eripäin, mitä tentin tekijä on ehkä ajatellut.