Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

miina

Johtamistaidot työpaikalla, oletko tyytyväinen?

Recommended Posts

miina   
miina

Tänä päivänä on kovasti puhetta siitä kuinka meillä on kova hoitajapula, johtuen alan matalapalkkaisuudesta. Tämä on kyllä aivan totta ja toivottavasti asiaan tulisi vihdoin ja viimein selkeää parannusta!!!

Mutta tämä ei varmaankaan hoitajapula-ongelmaa yksin poista. Tänä päivänä olisi erittäin tärkeää

keskustella myös siitä kuinka työpaikkaasi johdetaan. Olen lukenut paljon keskusteluja ja niissä

nousee hyvin usein esille kysymys johtamistaidoista.

Luulisi työnantajien tänä päivänä pohtivan johtamiskulttuuriaan/johtamistaitoaan, kuinka pitää työyhteisö hyvinvoivana ja työssään viihtyvänä. Ja että mitä kaikkea tähän myös liittyy.

Olenkohan väärässä väittäessäni, että siellä missä johtamisasiat ovat kunnossa on myös työntekijöitä riippumatta siitä mitä palkkaa maksetaan.?

:-

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
PYRYHARAKKA   
PYRYHARAKKA

Tähän on parempi jo olla ottamatta kantaa, kun olen saanut jännetupin tulehduksen käsiini asiasta vaahdotessani noissa muissa yhteyksissä...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: Eivor   
Vieras: Eivor

Yhdyn edelliseen puhujaan (sorry vanha fraasi). Ainakin meillä täällä periferiassa on huomattu tuo että mitä enemmän on tuoreita hyvän itsetunnon omaavia koulutetuja johtajia sitä avoimemmaksi, oikeudenmukaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi on muuttunut esimiestyö ja johtaminen.

Toki rippeitä vanhasta ajasta on jäljellä muutaman johtajan verran. Aikoinaan pienen sairaalan sisäänpäin lämpiävä ilmapiiri oli tuttu ilmiö. Sitten kaksi eri paikkakunnilla sijaitsevaa psyk sairaalaa (entisiä B-sairaaloita) yhdistettiin ja rakennettiin aivan uusi psyk sairaala. Eri hoitokulttuurien kohtaaminen aiheutti kitkaa aluksi ja on sitä vieläkin. Havaittiin että oli tosi paljon erillaisia tapoja tehdä hoitotyötä. Oli paljon "naamaan" perustuvaa johtamista. Työntekijöillä oli eri vapauksia liittyen siihen kumman sairaalan joukoissa olit ennen ollut. Nyt ollaan oltu uudessa sairaalassa kaikki yhdessä ja ollaan jollain tavoin sopeuduttu. Edelleen ainakin yhdelle esimiehille määrätyt/tietyt ihmiset ovat punainen vaate eikä hän halua heitä osastollensa. Työkierroin on sopeuduttu, hoitajia on riittänyt ja sijaisiakin on aina saatu.

Uusin vilitys on nyt päällikköylilääkärin markkinoima idea "alaistaitojen päivitys/opettelu". Että näin ? Olettaisi että ensin olisi ollut tärkeää saataa ajan tasalle esimiestaidot, lääkärien käyttäytymistaidot jos nyt on satuttu saamaan oma lääkäri osastolle. Joitakin vuosia sitten meillä oli sairaalan ylilääkärinä mies joka vonkasi aina seksiä naishoitajilta ja päivystävilta lääkäreiltä. Naishoitajat joutuivat välttelemään esim. samaan taksiin joutumista, bussissa ikkunapaikalle istumista. Kaveri kävi kiinni selvänä/kännisenä. Jotkut valittivat asiasta mutta turhaan. Tyyppi on onneksi jo pois kuvioista.

Psyk osastolla työtä tekevänä kohtaan vain lähiesimieheni (osastonhoitaja) aina silloin tällöin ja muu johto on muualla kammioissaan. Nykyinen osastonhoitaja on pätevä uuden ajan johtaja joka pyrkii tasapuolisuuteen, sallii persoonallisuudet ja antaa työrauhan. Hän keskittyy henkilöstön johtamisen ja häntä näkeekin aika harvoin osastolla. Hän luottaa että koulutetut hoitajat osaavat hommansa. Hänellä on koulutus johtamiseen, hyvä itsetunto.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Von Hoitsulander   
Von Hoitsulander

Ei en ole tyytyväinen. Avoimuus puuttuu, asioista ei varsinaisesti tiedoteta vaan liikkeellä on kymmenkunta huhua eri versioina tietty jostain. Jos joku jää saikulle pomo syyttää siitä työntekijää (onhan sen oltava työntekijän vika).

Onneksi sentään sivutöissä on hyvää johtamista...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Jio   
Jio

Joitakin vuosia sitten meillä oli sairaalan ylilääkärinä mies joka vonkasi aina seksiä naishoitajilta ja päivystävilta lääkäreiltä. Naishoitajat joutuivat välttelemään esim. samaan taksiin joutumista, bussissa ikkunapaikalle istumista. Kaveri kävi kiinni selvänä/kännisenä. Jotkut valittivat asiasta mutta turhaan. Tyyppi on onneksi jo pois kuvioista.

-Löytyisikö sulta vielä jotain vastaavaa juttua jostain ylihoitajasta? Kertomustesi perusteella osut paikkoihin missä sattuu ja tapahtuu kaikkea jännittävää miespuolisten esimiesten taholta.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
puh   
puh

Voisin sanoa, että uusi osastonhoitaja on varustettu erittäin hyvillä johtamistaidoilla. Hänellä on auktoriteettia, mutta on lämmin, avoin ja kannustava henkilökuntaa kohtaan. Kaikkea toimintaa ohjaa oikeudenmukaisuuden periaate, arvostaa meitä, ja seisoo takanamme vaikeissakin tilanteissa. Tässä on mennyt pari kuukautta tuollaista oh:ta ihmetellessä, entinen kun oli sieltä mihin ei päivä paista  ::)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Mimmu   
Mimmu

Olen ehkä vähän väärä ihminen vastaamaan tähän ketjuun koska olen itsekin esimiesasemassa. Halusin vaan tuoda esille sen että ei ole esimiehilläkään nykypäivänä helppoa. Työntekijät ovat entistä valveutuneempia oikeuksistaan, mikä on kyllä hyväkin asia. Pidän työntekijöitteni puolta. Mutta samaan aikaan johtoporras painostaa, säästää pitää, sijaisia ei saisi joka sairaslomaan ottaa, ylityöt pitäisi ottaa mieluummin aikana kuin rahana jne... Elämä puun ja kuoren välissä ei aina ole helppoa. Siksi esitänkin vetoomuksen : Ymmärtäkää myös esimiestänne.  ;D

Meillä on kyllä aika toimiva työyhteisö ja puhumme avoimesti asioista. Osastopalaverit ovat meillä suosittuja ja pyrimmekin pitämään niitä melkeinpä viikottain.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Cardina   
Cardina

Olen ehkä vähän väärä ihminen vastaamaan tähän ketjuun koska olen itsekin esimiesasemassa.

Mutta onhan meillä esimiehilläkin esimiehet! Ah, tätä byrokratian ihanuutta!

mitä enemmän on tuoreita hyvän itsetunnon omaavia koulutetuja johtajia sitä avoimemmaksi, oikeudenmukaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi on muuttunut esimiestyö ja johtaminen.

Hän luottaa että koulutetut hoitajat osaavat hommansa. Hänellä on koulutus johtamiseen, hyvä itsetunto.

Tuo Eivorin väite pitää varmaankin paikkansa. Oma pomoni on itsetuntovaurioinen-narsisti ja se ilmenee oikein oppikirjaesimerkkeinä.  ;D

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino   
dino

Olen ehkä vähän väärä ihminen vastaamaan tähän ketjuun koska olen itsekin esimiesasemassa. Halusin vaan tuoda esille sen että ei ole esimiehilläkään nykypäivänä helppoa. Työntekijät ovat entistä valveutuneempia oikeuksistaan, mikä on kyllä hyväkin asia. Pidän työntekijöitteni puolta. Mutta samaan aikaan johtoporras painostaa, säästää pitää, sijaisia ei saisi joka sairaslomaan ottaa, ylityöt pitäisi ottaa mieluummin aikana kuin rahana jne... Elämä puun ja kuoren välissä ei aina ole helppoa. Siksi esitänkin vetoomuksen : Ymmärtäkää myös esimiestänne.  ;D

Minun mielestä esimiehen työtä helpottaa erittäin paljon jos hän tiedostaa selkeästi roolinsa; eli onko hän työntekijöiden vai työnantajan edustaja - molempia kun ei voi olla samaan aikaan.

Harmi vaan kun nykyään suurin osa pikkupomoistakin on ominut työnantajan roolin, silloin työyksikön etujen ajaminen jää täysin työntekijöiden harteille ja se ei yleensä ole mitenkään hyvä asia.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Mimmu   
Mimmu

Minun mielestä esimiehen työtä helpottaa erittäin paljon jos hän tiedostaa selkeästi roolinsa; eli onko hän työntekijöiden vai työnantajan edustaja - molempia kun ei voi olla samaan aikaan.

Käsittääkseni olen tällä hetkellä virallisesti työantajan edustaja, mutta yritän pitää silti kovasti työntekijöidenkin puolta. Tiedostan kyllä itsekin, että välillä olen vähän liiankin kiltti ja ymmärtäväinen. Mutta ainakin tällä hetkellä työyhteisö toimii hyvin. Yritän etsiä itsestäni myös sitä auktoriteettia... ;D

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino   
dino

Eräs tuttu osastonhoitaja sanoi että "osastonhoitaja jolla on hallinnossa kavereita ei ole hyvä osastonhoitaja." Tämä samainen rouva toteutti omaa idologiansa myös käytännössä; ei ollut harvinaista että hän viiletti tuulispäänä ylilääkäriä ripittämään kun asiat ei jostain syystä mennyt hänen osastonsa kannalta hyvin.

Jostain syystä hänen osastollaan oli parhaat vahvuudet, vähiten s-lomia ja tyytyväisin henkilökunta..

Harmi kun parempipalkkaiset organisaatiot tajusivat myös hänen arvonsa..

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
miina   
miina

Ei en ole tyytyväinen. Avoimuus puuttuu, asioista ei varsinaisesti tiedoteta vaan liikkeellä on kymmenkunta huhua eri versioina tietty jostain. Jos joku jää saikulle pomo syyttää siitä työntekijää (onhan sen oltava työntekijän vika).

Onneksi sentään sivutöissä on hyvää johtamista...

Kuulostaa tutulta...ollaankohan samassa työpaikassa? ::)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Saaga   
Saaga

En ole tyytyväinen lähijohtoon. Meidän oh:mme ei luota alaisiinsa, haluaa pitää vallan itsellään ja käyttää sitä, ottaa herkästi nokkiinsa asioista jotka eivät ole henkilökohtaisia, on selkeästi johtoportaan, ei henkilökunnan puolella.

Ymmärrän hyvin, että oh:n asema noin yleensäottaen ei ole helppo, vaan juurikin sitä puun ja kuoren välissä olemista. Mutta siinäkin asemassa voi omalla suhtautumisellaan vaikuttaa paljon, vaikka rahaa tai hoitajia ei yhtään sen enempää osastolle saisikaan. Esimerkki: taannoin yleisen työvuorolistan oheen oli jätetty lappu, jossa kysyttiin kuka vaihtaisi aamusta iltavuoroon. Minulle se sopi hyvin, ja kävin sanomassa oh:lle että voisin vaihtaa. Oh katsoo minua päästä varpaisiin tympeällä ilmeellä ja sanoo "no, hyvä on sitten." Olipa sitten viimeinen vaihto osaston hyväksi (työkavereiden pyynnöstä asia on eri).

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
trikki   
trikki

Voisin sanoa, että uusi osastonhoitaja on varustettu erittäin hyvillä johtamistaidoilla. Hänellä on auktoriteettia, mutta on lämmin, avoin ja kannustava henkilökuntaa kohtaan. Kaikkea toimintaa ohjaa oikeudenmukaisuuden periaate, arvostaa meitä, ja seisoo takanamme vaikeissakin tilanteissa. Tässä on mennyt pari kuukautta tuollaista oh:ta ihmetellessä, entinen kun oli sieltä mihin ei päivä paista  :D

Voiko tuollaista ollakaan?

Meillä on hössäävä, kaikkeen puuttuva, henkilökuntaa sortava tyyppi oh:na. Hän pitää meitä aivottomina lapsina , joita voi ohjata miten häntä huvittaaa. Hyvänä puolena on vain, että ei ikinä huuda meille.

Jos yrittää selittää jotain asiaa hänelle, pitää se selittää toisen ja kolmannen kerran eikä siltikään mene jakeluun.Viime aikoina olen kirjoitellut lappusia, ymmärtää paremmin kirjoitettua tekstiä.

Jankuttaa samaa asiaa viisikin kertaa eri sanakääntein,vaikka asia olisi ymmärretty ensimmäisellä kertaa.

Haaveilen uudesta oh:sta. Olen miettinyt siirtyä muualle, mutta työkaverit pitävät minut paikallani.

Selviydyn, kun olen hiljaa, kuuntelen sujuvasti ja osaan poistua kun raivostuttaa.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Ilona80   
Ilona80

Meillä oh ja hoitohenkilökunta elää kyllä kuin eri maailmassa, ollaanko me samalla osastolla ollenkaan töissä? On kuin päätä seinään hakkaisi, kun yrittää saada jotain pomolle selvitettyä. Olen kyllä enemmistä kommunikointiyrityksistä jo luopunut. Ennemmin asiat tulee hoidettua, kun hyppää yhden "väliportaan" yli, hoitaa hommat itse ja pitää suunsa kiinni. Meillä oh myös panttaa tietoa esim. kesän sijaistilanteesta, osaston paikkatilanteesta yms. ja vetoaa siihen, ettei halua henkilökuntaa sellasilla huolilla rasittaa... Ärsyttävää, kun ei yhtään tiedä, mihin varautua. Mä en tiedä mitään, oon vaan töissä täällä  :D.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×