Havrix tehosterokote

[Vieras: hokander]

Voiko Havrix-tehosterokotetta pistää 5kk ensimmäisestä pistoksesta? Suositushan on 6-12kk ensimmäisestä.. Oletetaan että rokotteen ottaja on estynyt ottamasta tehosterokotetta tuona 6-12kk aikana. Onko siis parempi että ottaa rokotteen vähän suositeltua aikaisemmin vai vasta mahd. vuosienkin päästä..? :-

[Mamma]

Kansanterveyslaitoksen sivuilta kannattaa kattoa esim:

http://www.ktl.fi/portal/suomi/osiot/terveyden_ammattilaisille/rokottaminen/usein_kysytyt_kysymykset/

[Pöllö]

Aiheeseen törmäilee myös. Jos jollakulla on yhteyksiä KTL:n rokote-ekspertteihin tai infektiolääkäriin, olisi mukava tietää lisää.

Pikahaulla konkreettisinta tietoa tuntuu tulevan KTL:n matskuista ja EMEA:n teksteistä, jälkimmäiseen linkki (ja sieltä farmakodynamiikka): http://www.emea.eu.int/humandocs/PDFs/EPAR/Twinrixadult/H-112-PI-fi.pdf Seuraava teksti ei ole ehkä tuoreinta, joten siihen ei vielä kannata luottaa.

Hepatiitti A:n kohdalla kuvio on elänyt aika paljon, 10 vuotta on oletus, että vasta-aineet säilyvät veressä, mutta mahdollisesti immuunijärjestelmä pitää asian muistissa, vaikka vasta-aineet verestä katoaisivatkin. Tuossa Emean tekstissä mainitaan aika hyvistä suojaustasoista hepatiitti A:lla 0, 1 ja 3 kk rokotuksilla.

Hepatiitti B:llä taitaa tulla paras suojaustaso 0, 1 ja (vähintään) 6 kk rokotuksilla. Siinäkin nopeampi immuniteetin kehittäminen on mahdollista, oliko peräti 0, 7 ja 21 vrk ja tehoste 12 kk kohdalla. Suoja jäisi noilla nopeammilla rokotuksilla kuitenkin vaillinaiseksi, eli kaikki eivät kehittäisi vasta-aineita. Noilla nopeammin otetuilla ensimmäisillä rokotteilla pyritään nostamaan kaiketi alussa immuniteetti mahdollisimman hyvälle tasolle, mutta vasta riittävän pitkän ajan kuluttua otettu rokote tarjoaa parhaimman suojan. Sitä ei tuolla 21 vrk ohjelmalla saavuteta, joten siinä tulee vielä se tehoste. Perustuuko perusrokotusohjelmassa se vähintään 6 kk tietoon immuunivasteen kehittymisestä vai onko se vain tutkittu juuri noilla aikaväleillä ja aikaväli on siksi, ei oma tieto (tietämättömyys) riitä kertomaan.

KTL:n rokottajan käsikirja -> rokotusohjelma -> Hepatiitti B-rokotteet mainitsee kuitenkin, että vasta-aineiden muodostus olisi vähäisempää mm. miehillä, keski-ikäisillä, vanhuksilla - ja EMEAn teksti lisää vielä eräitä sairauksia sairastavilla, lihavuuden, tupakoinnin ja antoreitin. Muistelen myös kuulleeni tiedosta, että kaikilla immuunivastetta ei tule, joten perusrokotussarjan jälkeen pitäisi testata toistuvaa altistusta kohtaavilla henkilöillä laboratoriotestein vasta-aineet. Jos vasta-aineita ei löydy, annetaan 0, 1 ja 6 kk rokotteet ja tutkitaan vasta-aineet uudestaan. Jos ei löydy, niin pitäisi vaihtaa työtehtäviin, jossa suojaudutaan altistumiselta ts. sitä ei tapahdu.

Äkkiseltään kuulostaisi siltä, että jos perusrokotussarja otetaan liian nopeasti, pitkäaikainen teho voisi kärsiä erityisesti hepatiitti B:n kohdalla? Tehosterokote (numero 4) riittävän ajan kuluttua voisi auttaa? Mutta sitten on tuo vasta-aineiden muodostuminen, joka riskitehtävissä pitäisi testata?

Jos vastaan tulee tarkempaa tietoa, kertokaa, olen kiinnostunut, yritän myös kysellä itsekin, jos joku tuttu sattuisi tietämään.

[Samsonite]

Vastikään KTL:n koulutuksesta saatua tietoa hepatiittirokotuksista: A-hepatiittirokotus (Havrix) suosituksen mukaisena kahden sarjana 0+6kk annettuna antaa pysyvän suojan pääsääntöisesti kaikille. Jos sarja on annettu suosituksesta poikkeavasti tai muuten halutaan täydellinen varmuus on syytä kipittää labraan ja tarkistuttaa vasta-ainetaso. B-hepatiittirokotteella (Engerix) suosituksen mukaisen sarjan jälkeen otetaan vasta-ainemääritys joka kertoo onko suojaa vai ei. Ja jos immuniteettia ei ole muodostunut ovat tehosteet turhia, suojaa ei tule annoksia lisäämällä.

Eli jos haluat varmuuden, ei muuta kuin kilkuttelemaan laboratoriotädin ovelle!

[Pöllö]

Ok, kiitos! Eli veikkailisin näppituntumalla tuon suojan jäävän alle 6 kk ottovälillä todennäköisesti hieman alhaisemmaksi? Mutta nykyisin tosiaan on tuo käsitys, että osalle ihmisistä ei vain muodostu immuniteettia, vaikka olkavarteen mitenkä tökkisi piikkiä.

Sinänsä hyvä, että oikeasti ymmärretään testata se immuniteetti, koska yksilön kohdallahan se ei ole vain "95 % todennäköisyys, että immuniteetti on", vaan enempi sitä, että "on joko lähes sadan 100 % immuniteetti tai lähes 0 % immuniteetti". Tietysti tieto voi lisätä tuskaa tässäkin tapauksessa. Eri asia on sitten, miten tuohon vasta-ainemittaukseen oikeasti pääsee.

[eh-neito]

Eri asia on sitten, miten tuohon vasta-ainemittaukseen oikeasti pääsee.

Terveydenhuollon piirisssä työskenetelevänä kun vihjaisee työterveyshuollon suuntaan ettei nyt oikein tiedä miten tuon oman hepatiittisuojan laita on (varsinkin jos epäilykseen siis on joku syy) niin nopeasti ne lähettävät labraan.

nimim. -kokemusta on-

[xyl]

Aiheeseen törmäilee myös. Jos jollakulla on yhteyksiä KTL:n rokote-ekspertteihin tai infektiolääkäriin, olisi mukava tietää lisää.

Pikahaulla konkreettisinta tietoa tuntuu tulevan KTL:n matskuista ja EMEA:n teksteistä, jälkimmäiseen linkki (ja sieltä farmakodynamiikka): http://www.emea.eu.int/humandocs/PDFs/EPAR/Twinrixadult/H-112-PI-fi.pdf Seuraava teksti ei ole ehkä tuoreinta, joten siihen ei vielä kannata luottaa.

Hepatiitti A:n kohdalla kuvio on elänyt aika paljon, 10 vuotta on oletus, että vasta-aineet säilyvät veressä, mutta mahdollisesti immuunijärjestelmä pitää asian muistissa, vaikka vasta-aineet verestä katoaisivatkin. Tuossa Emean tekstissä mainitaan aika hyvistä suojaustasoista hepatiitti A:lla 0, 1 ja 3 kk rokotuksilla.

Hepatiitti B:llä taitaa tulla paras suojaustaso 0, 1 ja (vähintään) 6 kk rokotuksilla. Siinäkin nopeampi immuniteetin kehittäminen on mahdollista, oliko peräti 0, 7 ja 21 vrk ja tehoste 12 kk kohdalla. Suoja jäisi noilla nopeammilla rokotuksilla kuitenkin vaillinaiseksi, eli kaikki eivät kehittäisi vasta-aineita. Noilla nopeammin otetuilla ensimmäisillä rokotteilla pyritään nostamaan kaiketi alussa immuniteetti mahdollisimman hyvälle tasolle, mutta vasta riittävän pitkän ajan kuluttua otettu rokote tarjoaa parhaimman suojan. Sitä ei tuolla 21 vrk ohjelmalla saavuteta, joten siinä tulee vielä se tehoste. Perustuuko perusrokotusohjelmassa se vähintään 6 kk tietoon immuunivasteen kehittymisestä vai onko se vain tutkittu juuri noilla aikaväleillä ja aikaväli on siksi, ei oma tieto (tietämättömyys) riitä kertomaan.

KTL:n rokottajan käsikirja -> rokotusohjelma -> Hepatiitti B-rokotteet mainitsee kuitenkin, että vasta-aineiden muodostus olisi vähäisempää mm. miehillä, keski-ikäisillä, vanhuksilla - ja EMEAn teksti lisää vielä eräitä sairauksia sairastavilla, lihavuuden, tupakoinnin ja antoreitin. Muistelen myös kuulleeni tiedosta, että kaikilla immuunivastetta ei tule, joten perusrokotussarjan jälkeen pitäisi testata toistuvaa altistusta kohtaavilla henkilöillä laboratoriotestein vasta-aineet. Jos vasta-aineita ei löydy, annetaan 0, 1 ja 6 kk rokotteet ja tutkitaan vasta-aineet uudestaan. Jos ei löydy, niin pitäisi vaihtaa työtehtäviin, jossa suojaudutaan altistumiselta ts. sitä ei tapahdu.

Äkkiseltään kuulostaisi siltä, että jos perusrokotussarja otetaan liian nopeasti, pitkäaikainen teho voisi kärsiä erityisesti hepatiitti B:n kohdalla? Tehosterokote (numero 4) riittävän ajan kuluttua voisi auttaa? Mutta sitten on tuo vasta-aineiden muodostuminen, joka riskitehtävissä pitäisi testata?

Jos vastaan tulee tarkempaa tietoa, kertokaa, olen kiinnostunut, yritän myös kysellä itsekin, jos joku tuttu sattuisi tietämään.

Minä itse olen helisemässä juurikin tämän asian vuoksi. Olen 10 vuotta sitten ottanut Havrixin ja Engerixin erikseen ja hepatiitti-B vasta-aineet eivät ole nousseet. Kävin tänään piikillä toisesta rokotussarjasta ensimmäisen kerran ja toivossa eletään. Ikävä jos vasta-aineita ei muodostu :( 

 

THL:n ohjeissa kerrotaan että n. 10% rokotetuista vasta-aineita ei synny riittävässä määrin. Tarkoittaako tämä niitä, jotka ovat saaneet vain 1. rokotussarjan?

[-VF-]

Minä itse olen helisemässä juurikin tämän asian vuoksi. Olen 10 vuotta sitten ottanut Havrixin ja Engerixin erikseen ja hepatiitti-B vasta-aineet eivät ole nousseet. Kävin tänään piikillä toisesta rokotussarjasta ensimmäisen kerran ja toivossa eletään. Ikävä jos vasta-aineita ei muodostu :( 

 

THL:n ohjeissa kerrotaan että n. 10% rokotetuista vasta-aineita ei synny riittävässä määrin. Tarkoittaako tämä niitä, jotka ovat saaneet vain 1. rokotussarjan?

Kaikille ei muodostu vasta-aineita vaikka rokotesarja annettaisiin kokonaisuudessaan ja vaikka annettaisiin tehosteitakin. Tällaisen työntekijän kohdalla työnantajan on arvioitava työterveyshuollon kanssa millaisessa työpaikassa työntekijä voi työskennellä.

[Aadelheid]

Minä itse olen helisemässä juurikin tämän asian vuoksi. Olen 10 vuotta sitten ottanut Havrixin ja Engerixin erikseen ja hepatiitti-B vasta-aineet eivät ole nousseet. Kävin tänään piikillä toisesta rokotussarjasta ensimmäisen kerran ja toivossa eletään. Ikävä jos vasta-aineita ei muodostu :( 

 

THL:n ohjeissa kerrotaan että n. 10% rokotetuista vasta-aineita ei synny riittävässä määrin. Tarkoittaako tämä niitä, jotka ovat saaneet vain 1. rokotussarjan?

Kaikille ei muodostu vasta-aineita vaikka rokotesarja annettaisiin kokonaisuudessaan ja vaikka annettaisiin tehosteitakin.

Mulle sanoi lääkäri että jotkut ihmiset vaativat sen että koko rokotussarja toistetaan, joskus enemmän kuin kerran, ennenkuin immuniteetti muodostuu.

Tiedä sitten.