Jump to content

Arkistoitu

Tämä aihe on arkistoitu, siihen ei voi enää vastata.

Vieras: vastavalmis-sh

Pyörtyminen istualtaan, kuinka verenkierto palautuu

Recommended Posts

Vieras: vastavalmis-sh

Jos ihminen pyörtyy esim tietokoneen eteen ja pää jää lepäämään näppiksen viereen, niin palautuuko tajunta/normaali tila ilman ensihoitoa?(eli siis ihminen pyörtyy istualtaan ja jää istuvaan asentoon)

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Guldan

riippuu paljolti mikä on syy pyörtymiselle.

esim nestehukka (hikoilu), oksentelu, ripulointi voi aiheuttaa pyörtymisen.. silloinhan pitää vaa itse hoitaa nesteytys juomalla. epämielyttävä kokemus ja pelko voivat myös johtaa pyörtymiseen.. joskus myös veren pakkautuminen jalkoihin (aivot ei saa happea tarpeeks) aiheuttaa pyörtymisen, tulee yleensä pitkästä seisomisesta. mutta kyllähä noista palautuu itsestään... eri asia sit onko tullut pyörtymisen seurauksesta jotain muista ongelmia (kaatunut seisaaltaan ja lyönyt päänsä johonki, sit kyl pitää hoitaa ja lääkärille)

vakavammat pyörtymiset ovat sit sydämmenrytmihäiriöistä, sydämmen vajaatoiminta?, joku neurologinen ongelma (epilepsia) silloin ensiapu ois aika jees :) ja lääkärille meno kans.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Jos kyseessä klassinen (vasovagaalinen) pyörtyminen, niin siitähän toivutaan minuutissa - parissa. Jos taas kyse tajuttomuudesta niin toipuminenhan johtuu aivan täysin siitä mikä on tajuttomuuden aiheuttanut.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Vieras: vastavalmis-sh

Kysymys olis siis se, että jos ihminen JÄÄ ISTUVAAN asentoon, eikä kukaan nosta jalkoja ylös, niin palautuuko tajunta? Kuoleeko potilas vai ei?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
dino

Kysymys olis siis se, että jos ihminen JÄÄ ISTUVAAN asentoon, eikä kukaan nosta jalkoja ylös, niin palautuuko tajunta? Kuoleeko potilas vai ei?

Auttaisi jos tietäisi mikä on pyörtymisen aiheuttanut...

Jos siis kyseessä aivan tavallinen verisuonten jänteyden alentumisen aiheuttanut kollapsi (vasovagaalinen synkopee) niin kyllä potilaat siitä ovat tokeentuneet vaikka ei jalkoja ylös oltaisi nostettukaan. Hengityksen vaikeutuminen pään asennosta johtuen lienee se suurin ongelma.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
{BS}

Pyörtyminen eli synkopee on alle kolmen minuuttia kestävä tajuttomuuden häiriö. Synkopeen syy on aina hetkellinen aivoverenkierron häiriö.

Kun kyse on kerta pöydän eteen kollapsoinut henkilö niin luultavasti kyseessä ei varmaankaan ole rasituksesta johtuva kardiaalinen synkopee(tosin tämäkin mahdollista), jolla on ilman hoitoa huono ennuste. Yleisimmät syyt ovat vasovagaalinen synkopee ja neurologinen synkopee. Näissä tajunta palaa hyvin usein nopeasti.

Sitten on erikseen "Drop Attack" joka on äkillinen asentotonuksen menetys ilman tajunnan häiriötä.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Kysyjä kai hakee tilannetta, jossa normaalisti pyörtyneen aivoihin alkaisi tulemaan kuolemaan johtavia vaurioita?

Joskushan ihmistä pyörryttäessä istuminen riittää. Istuallaan pyörryttäessä pää tipahtaa kehon yläosan tasalle, ja siinähän jo saattaa kaksi mekanismia toimia: sydämen laskimopaluu paranee hieman yläkehosta, eikä veren tarvitse nousta ylämäkeen paria, kolmeakymmentä senttiä (20 cm verta = n. 16 mmHg). Tietysti muita kompensatorisia mekanismeja voi alkaa toimimaan lisää, aivoverisuonet laajenevat, sydän yrittää lyödä tiheämmin, ääreisverenkierto vähenee jne. Aivojen hapenkulutus hitusen laskee ehkä sekin. Istualtaan tuskin niin helposti tavallinen pyörtynyt tokenee kuin makuulta, eipä silti, kun asennon tuottama kompensaatio jää vähäisemmäksi.

Aivojen verenkiertohan heikentyy alle noin 70 mmHg:ssa. Tavallisessa pyörtymisessä verenkierron säilyessä edes jollain tasolla pelivaraa on enemmän kuin esim. täydellisessä verenkierron ja/tai hapensaannin pysähdyksessä (sydänpysähdys), jossa vauriot alkavat 6 - 8 minuutissa. Ja tietysti sydänlihaksen verenkierto alkaa vähentyä siellä alle 90 mmHg:ssa. Mutta jälleen on pelivaraa ja kompensatorisia keinoja.

Tavallisessa pyörtymisessähän nimenomaan putoaminen vaaka-asentoon on tehokasta ja jalkojen kohottaminen samoin, koska verivolyymin määrä tai sijoittuminen on sellaista, että sydämen pumppaama verimäärä voi runsaastikin nousta näillä keinoilla. Pyörtymisen syynä voi olla nimenomaan heikko laskimopaluu alaraajoista. Esim. tietyillä lihasten jännittämistekniikoilla saadaan cardiac outputtia jopa tuplattua lähdettäessä sieltä 70 - 80 mmHg kieppeistä (Krediet et al: Leg crossing, muscle tensing, squatting, and the crash position are effective against vasovagal reactions solely through increases in cardiac output. J Appl Physiol. 2005 Nov;99(5):1697-703.) Tietysti vuotoshokissa samoin räpylät ylös, mutta vaikkapa elvytyksessähän ei jalkojen kohottamisella ole olennaista hyötyä, ja se on protokollissa jäänyt pois. Istualleen pyörtyessä vähenevät riskit vuotaa puoli litraa verta auenneen silmäkulman kautta tai oikein mainiolla tuurilla muut pään alueen vammat, kuten pikku aivoruhjeet tai -verenvuodot.

Jos pyörtymisen syy on sitten sairaskohtaus, joka vie tajunnan, laskee voimakkaasti verenpainetta tai laskimopaluuta, tai verivolyymi on pahasti vajaa, tai keskittynyt niin voimakkaasti alaraajoihin, että elimistön kompensaatiomekanismit eivät auta ja tarvitaan sitten se laskimopaluun nosto jalkoja nostamalla tai pään sijainti pöydän 72 cm (n. 56 mmHg) alempana, niin sitten asento voi olla se viimeinen niitti. Tosin tuokaan luku ei ole totuus, koska edelleen ne elimistön kompensatoriset mekanismit yrittävät toimia ja ovat tasoittaneet jo erotusta. Ei sen istuallaan systolisen paineen 80 mmHg antava potilas tosiaan nosta verenpainettaan 56 mmHg korkeammalle makuulle päästessään, vaan ne monet kompensatoriset mekanismit jo tasaavat eroja. Ja useimmat niistä tajunnan vievistä, tappavista sairaskohtauksista voi olla aika letaaleja muutenkin.

Niiltä istuallaan tajuttomilta taidetaan nopeasti vilkaista ihon väri ja missä mennään, nopea herättely ja makuuasentoon, hengitystiet, hengitys ja pulssi, ja sen jälkeen lähinnä kipurefleksit, sokru, pupillit ja verenpaineet, sitten voi alkaa miettiä muita syitä myrkytyksestä sydänvaivojen kautta ties mihin sepsikseen ja epilepsiaan. Tavan pökrännyt palailee aika nopeasti tajuihinsa viimeistään siirtyessään vaakatasoon.

Harvemmin perusterveitä, pyörtyneitä ihmisiä kuitenkaan taitaa kuolleina istumasta löytyä...  huh.gif Toivottavasti tämä kysely ei liity mihinkään vanhus-jäi-istumaan-moneksi-tunniksi-ja-kuoli-viikkoa-myöhemmin -itsetutkiskeluihin. Moiseen ei tosiaan ole tarvetta. Jo kriittisesti oireilevan väärä asento on jo tavallisesti moka, mutta muutenhan ihmiset kuolisivat makuulla olemisen aiheuttamiin vaivoihin, jos vaakatasossa yritettäisiin olla niin paljon kuin mahdollista.

Itsellähän on kokemusta pyörtymisestä tenavana pariin otteeseen, ja kerran tajunnan poistuttua pystyasennossa kipurefleksien toiminnasta voi kertoa sen verran, että pään kopsahtaessa lattiaan silloin aisti ja muisti toimi rekisteröiden kopsahduksen, ennenkuin taas vajottiin hetkeksi pimeyteen. Että sitä syvemmällä ei - ainakaan sillä kertaa - tajuttomuudessa oikeasti käyty. Taitaa olla vielä hitu matkaa ennenkuin alkaa sitten paineet olemaan aivovaurioita aiheuttavalla tasolla, tai jokin etenevä tilanne voisi moiseen johtaa ilman, että tajunta edes hieman palautuu, ja ihminen pyrkii - tai putoaa - osin tuolille tai lattialle. Jos istuallaan oleva ihminen saa kuolemaan johtavan vammattoman verenkiertohäiriön, niin eipä se ennuste taitaisi olla ihmeellinen muutenkaan...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Mats

Olen kuullut kyllä tapauksesta, jossa joku oli pyörtynyt puhelinkoppiin ja kuollut, kun ei ollut päässyt normaalisti kaatumaan, vaan jäänyt pää ylöspäin. Pyörtymisen syyksi ei oltu löydetty muuta kuin kuuma ilma, entinen alttius jne. Mainittakoot, että puhelinkopissa oli ollut sisäänpäin aukeava ovi, jolloin sitäkään kautta henkilö ei ollut päässyt kaatumaan ulos.

Jos taas pyörtyy pöytää vasten, niin voisi olettaa, että pää olisi suurinpiirtein sydämen tasolla. Tällöin verenpaineen pitäisi riittää päässä palauttamaan tajunta esim. ohimenevän verisuonten laajentumisen jälkeen. Ihmisten verenpaineen säätelymekanismit ovat erilaisia ja toisilla ehkä edellä mainittu puhelinkoppiin pyörtyminen voi olla tappava, toisille välttämättä ei.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pikku myy

Jos ihminen pyörtyy esim tietokoneen eteen ja pää jää lepäämään näppiksen viereen, niin palautuuko tajunta/normaali tila ilman ensihoitoa?(eli siis ihminen pyörtyy istualtaan ja jää istuvaan asentoon)

Eiköhän tuo palaudu ajan kanssa....

Nimim. kokemusta on  ;D

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Löytyi siis konkreettinen esimerkki. Mainiota, jos sitten esimerkki on ikävä. Joten se pökrääminen on merkki siitä, että aivojen verenkierto ei riitä. Ja kuten muissa tilanteissa, joissa aivojen verenkierto on puutteellista, ei ole syytä liikaan leikkiin. Missä kulloinkin raja kulkee tajunnan palaamiseen - tai johonkin aivan päinvastaiseen...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
kops

Ja tietysti sydänlihaksen verenkierto alkaa vähentyä siellä alle 90 mmHg:ssa. Mutta jälleen on pelivaraa ja kompensatorisia keinoja.

Ihan herkästi en ala Pöllöä kyseenalaistamaan, mutta nyt lie kyse erehdyksestä tai väärin muistamisesta.

Kuten me kaikki varmasti muistamme, on koronaariverenkierto sellainen, että sydämen ollessa systolessa lihas painaa koronaarisuonia tukkoon, ja verenkierto heikkenee hetkeksi. Kun aorttaläppä sulkeutuu systolen päättyessä verenkierrosta tulevan takaiskun ansiosta, saavat koronaarivaltimot veripurskahduksen diastolen aikana (koronaarivaltimothan alkavat aivan aortan tyvestä).

Sydämen koronaarivaltimoiden verenkierto siis kärsii enemmän diastolisen paineen laskusta, kriittisen tason ollessa siinä 40-50mmHg.

Sinänsä harmittavaa on, ettei sydämellä myöskään ole varsinaisia kompensaatiokeinojakaan kuten esimerkiksi aivoilla tai munuaisilla. Kun se paine laskee esimerkiksi sydänlihas-iskemian takia, se todellakin laskee vaikka elimistö mitä tekisi. Hapenpuutteessa olevat sydänlihassolut pumppaavat huonosti ja aiheuttavat täten itselleen lisää hapenpuutetta. Noidankehä on siis valmis.

Niin, ja pahoittelut tästä  huh.gif

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Pöllö

Erinomainen kommenttihan tuo on, Kops. Sitä huomaa vasta nyt taas ajatelleensa kahta asiaa ja kirjoittaneensa ne tyylipuhtaasti ristiin. En tosin nyt yritäkään korjata tai selitellä enempiä mitä ajatteli kehon kompensatorisista menetelmistä ja mitä jostain muusta, etten sekoile enempiä. Neljältä herätty taas tänä aamuna.  :D

Ihan on siis vaan ihanaa, että omat mokat ja epäselvyydet vaan poimitaan ja ilman sen suurempia tunnelatauksia sanotaan asia oikein ja selvästi. Eipä jää jokin asia elämään - joskus jotain väärää teoriaa kun soveltaa väärässä paikassa, niin voipi tulla lisää virheitä... Sehän on taitolajikin osata nykäistä vieruskaveria huomaamatta "hihasta" oikeille jäljille ilman, että oikaistava edes ajattelee herneen nenuun ottamista, ja tietty taitolaji ottaa parempia suuntia vastaan. Toivottavasti noissa molemmissa olis itse joskus oikein hyvä...

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Eli

Pyörtymisen olemuksesta jatkuu..

Mikä mekanismi/ mitä kehossa tapahtuu kun joillakin kollapeeraajilla  jäykistyy leuka toisilla ei? Oli epileptikko tai ei  :)

Annetaako jotakin relaxsanttia jos nielutuubi tai intubointi tarvetta?

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Söppe

Nielutuubi ei välttämättä tarvitse relaxanttia jos saa suun auki murtamatta leukaa tai repimättä lihaksia.

Jos joudutaan intuboimaan niin lääkäri(yksikkö kentällä) voi antaa relaxanttia. Yleensä Alfentaniili+bentso koktaili ja Propofolia jatkoon.

Mutta miksi pyörtyjää pitäisi putkittaa tai laittaa nieluputkea? Ilmatiet auki, koivet ylös ja herättely sekä perussyyn hoito riittää.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Iipi

Pyörtymisen olemuksesta jatkuu..

Mikä mekanismi/ mitä kehossa tapahtuu kun joillakin kollapeeraajilla  jäykistyy leuka toisilla ei? Oli epileptikko tai ei  ::)

Annetaako jotakin relaxsanttia jos nielutuubi tai intubointi tarvetta?

Eikös sitten helposti ole kyse kouristuksesta, mahdollisena syynänsä lukemattomat asiat, kuten epilepsia tai juopottelun lopettaminen? Simuloijat myös panee hanttiin suun aukaisulle usein. Eli se tajuttomuus ei ole kovin syvä, jos lihasvoimia on. Esimerkiksi kevyessä anestesiassa tuntuvat ihmiset jäntevämmeltä kuin elottomana.

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille
Eli

Hmm ehkä termit ovat osaltani huonosti esitetty ::) Voidaanko sanoa että mitä syvempi tai mitä pidempi tajuttomuus-> leuat jäykistyvät? Ei niin hieno aihe mutta kiitos jos asian laitaa valotatte. Jos tällä asialla ei ole mitään merkitystä, se siitä mutta kiinnostasi kyllä havainnot ja tieto leukojen jäkistymisestä  :D

Jaa tämä kirjoitus


Suora linkki
Jaa toisille sivustoille

×