Vastuun kantaja? Kuinka kauan jaksaa...

[neea]

Eihän opiskelijaa voi tällaisista asioista syyttää. Mutta käsi ylös se hoitaja, joka ei muka koskaan ole kokenut epäpäteviä, sanotaan nyt sitten vaikka "taakaksi". Opiskelijan ja kouluttamattoman kanssa, joutuu aina tekemään tavallaan kaksinkertaista duunia.

Turha tästä nyt on hernettä nenäänsä vetää .

[Emjay]

Heips!

Myös minä olen työssä yliopistosairaalan vuodeosastolla ja painin samojen ongelmien kanssa päivittäin. 24-paikkainen akuuttiosasto, osasto jaettu kahteen moduliin, joissa molemmissa siis 12 vuodepaikkkaa Lisäksi  potilaiden makuusijana ovat lääkäreiden kansliat ja käytävä iltaisin, öisin ja viikonloppuisin.

Ongelmana jatkuva kiire, ylityöt, sijaispula. Jos modulissa sinulla on vuorossa työkaverina esim iltaisin opiskelija, se tarkoittaa käytännössä sitä, että vastaat yksin koko modulin potilaista, myös päivystyksestä ja teholta siirretävistä, koska opiskelija ei saa olla potilaasta vastaava henkilö. Sitten kun siinä alkaa joku potilas voida huonosti, sinulla menee aika sen potilaan kanssa, ja kuka silloin vastaa muista potilaista sen ajan. Huonolla tuurilla sijainen on ensimmäistä kertaa osastolla töissä ja ei välttämättä hallitse vielä alkeitaakaan hoitotyöstä itsenäisesti. Nykyisin kun ei juuri ole vara valita sijaisista. Delegoippas siinä sitten...

Jos ja kun oh:lle, yh:lle, osaston lääkärille ja johtavalle lääkärille tuodaan esille epäkohdat ja huoli osaston tilanteesta ja hoitotyön laadusta, saadaan vastaukseksi että semmoista on kaikkialla muuallakin ja että priorisoikaa töitä! Mutta kun pyydetään kirjallista selontekoa siitä, mitä sh voi jättää potilaan hoidosta tekemättä, siihen ei tule vastausta. Oh levittelee käsiä, että minulla ei ole  mistä tarjota teille päteviä sijaisia. No sekin pitää siis olla sitten sairaanhoitajien vastuulla. Eikö silloin pidä laittaa luukut kiinni tai ainakin vähentää potilaspaikkoja jos ei ole ammattitaitoista henkilökuntaa toteuttamaan yliopistosairaalan tasoista hoitoa. Ylitöitä ei sasi tulla,mutta poiskaan ei töistä saa lähteä ennen kuin kaikki on kirjattu ja poistuneiden potilaiden hoitotyön yhteenvedot on kirjattu.

Lisäksi sijaisreservinä nykyisin ovat vapaapäivillä olevat hoitajat. Viikottain tehdään sellaisia vuoroja, et aamuvuorosta suoraan iltaan.

Lisäksi voisi kuvitella että yliopistosairaalan tasoisessa hoitopaikassa annetaan hoitajille työaikaa vastuualueensa kehittämistyölle. Vastuualueita kyllä mielellään jaetaan, muta kuinka ollakkaan, kehittämistyä ja uusie työntekijöiden perehdytys pitää tehdä työajan ulkopuolella. Kitos mutta ei kiitos enää.

Minä viisitoista vuotta vakituisena hoitajana toimineena nostakin nyt kytkintä täsät oravanpyörästä, heittäydyn freelanceriksi, koska työmarkkinathan ovat nyt sijaisten.  Minun tunnollisella luonteellani ei enää tätä härdelliä pyöritetä, elämässä on uutakin kuin epäkiitollinen työ, josta työnilo on ajat sitten kaikonnut. :-

Tommonen freelancerin työ kuulostaa mielenkiintoiselta! Antaako työmarkkinat tosiaan mahdollisuuden työskennellä melkein missä tahansa Suomessa. Ei muuta kuin kesäksi merenranta kaupunkiin ja talveksi laskettelu keskusten lähelle. Työpaikan tai osaston vaihto aina välillä,jos pitkästyy,on hyvä idea ja jos tähän on nyt Suomessa mahdollisuus niin ilman muuta kannattaa tarttua!

Mitä tohon sun kuvaamaan työolosuhteisiin tulee niin tollanen 12 paikkanen moduuli tuntuis oikein mukavalta jos itseä ajattelee vaikka osastolla ei ole sitten opiskeluaikojen tullu työskenneltyä! Mitä akuutteja potilaita ne on?

Aika samantyyliseltä kuullostaa noi sun kuvaamat tilanteet kuin monella muullakin! Henk.koht itse olen vähän pihalla Suomen tilanteesta noin niinkuin ruohonjuuri tasolla ja olen tässä mielenkiinnolla maanantaista lähtien tilanteesta lukenu!

Mitä tohon sun kuvaamaan tilanteeseen tulee niin kyllähän sitä nyt opiskelijoille aina tekemistä löytää vaikka ne olis siellä ekaa päivää. Lähettäis ne vaikka kyseleen jokaisen potilaan kuulumisia jos ei muuta keksi. Potilas tarvitsee myös empatiaa.

Mutta kaikkein tärkeintä tälläsissä tilanteissa on olla tilanteen herra ja se onnistuu vain sillä että sh on suunnitelma sen vuoron ajaksi.

Mitkä ovat ne shn tehtävät jokaisen potilaan kohdalla jotka tämän vuoron aikana on tehtävä ja kaikki muu saa odottaa!

Vastuun kannossa on myös tärkeintä se että vastuuta jaetaan eli  mitä minä voisin tehdä auttaakseni kolleegani oman vuoroni aikana jos huomaan että se on tulossa "painajais vuoroon"!

Mitä tohon OH apuun tulee niin melkein aina ne vaan tarvii pienen "muistuksen" siitä minkä takia siellä yleensä ollaan eli jos ei apua löydy niin diplomaattisin keinoin se OHn tietoon. Joskus kiireeseen voi löytyä ratkaisu esim. henk.koht työvuoroista eli näihin just OHlla on mahdollisuus vaikuttaa.  Ja jos OH kaikista yrityksistä huolimatta levittelee käsiään eikä tee mitään ei muuta kuin OH vaihtoon. Jos säästöjä sairaala hakee niin luulis että nekin tajuaa että on parempi käyttää OHn,joka ei tee mitään,palkka työtä tekevän henkilökunnan palkkaamiseen!

[Annastiina]

Eihän opiskelijaa voi tällaisista asioista syyttää. Mutta käsi ylös se hoitaja, joka ei muka koskaan ole kokenut epäpäteviä, sanotaan nyt sitten vaikka "taakaksi". Opiskelijan ja kouluttamattoman kanssa, joutuu aina tekemään tavallaan kaksinkertaista duunia.

Turha tästä nyt on hernettä nenäänsä vetää .

Turhahan tästä on hernettä nenään kenenkään vetää, eihän ikinä uudessa paikassa pysty hahmottamaan koko osastontilannetta niin kuin vakihenkilökunta...Harvoin keikkalaiselle ehditään (ja onko edes mitään järkeä) selittää kaikkia ruokatilausten tekoja, yms. Ja vakinaisena sitten joudut ne huolehtimaan...Toisaalta täytyy olla tyytyväinen että edes saadaan sijaisia ja kyllä useammin sijaisesta jotain hyötyäkin on osastolla... Ja voihan se olla että se "uusi" tulee joku päivä uudestaan sinne osastolle jos saa hyvää kohtelua eikä vittuilla päin naamaa ja sillon osaa jo paljon enemmän  ;)

[Janne]

Sellainen tunne jäi tätä viestiketjua lukiessa, että opiskelija koetaan enemmän taakaksi kuin avuksi.

Itse opiskelijana sitä lukee viestejä eri tavalla. Kritiikki kaiketi kuitenkin on suunnattu ylemmille tahoille, jossa sallitaan se, että 2/3 hoitajista vuorossa on epäpäteviä. Olen kuitenkin kollegoilta kuullut, että opiskelijan tullessa keikalle, hänelle on suoraan todettu, että "kun sinustakaan ei mitään apua ole" ihan vaan sen vuoksi, kun ei pysty toteuttamaan itsenäisesti iv-lääkityksiä.

Mielestäni tässä paneudutaan hoitoalan yleisiin ongelmiin, ei niinkään siihen, että opiskelijat olisivat riippakiviä. Toki jos asian haluaa niin ajatella, niin kyllä sekin varmasti onnistuu.

Huono keikkalainen on vaiva vakinaiselle henkilökunnalle, mutta siihen ei tule eroa sillä, että onko keikkalainen opiskelija vai jo valmistunut hoitaja.

[Emjay]

Sellainen tunne jäi tätä viestiketjua lukiessa, että opiskelija koetaan enemmän taakaksi kuin avuksi.

Itse opiskelijana sitä lukee viestejä eri tavalla. Kritiikki kaiketi kuitenkin on suunnattu ylemmille tahoille, jossa sallitaan se, että 2/3 hoitajista vuorossa on epäpäteviä. Olen kuitenkin kollegoilta kuullut, että opiskelijan tullessa keikalle, hänelle on suoraan todettu, että "kun sinustakaan ei mitään apua ole" ihan vaan sen vuoksi, kun ei pysty toteuttamaan itsenäisesti iv-lääkityksiä.

Mielestäni tässä paneudutaan hoitoalan yleisiin ongelmiin, ei niinkään siihen, että opiskelijat olisivat riippakiviä. Toki jos asian haluaa niin ajatella, niin kyllä sekin varmasti onnistuu.

Huono keikkalainen on vaiva vakinaiselle henkilökunnalle, mutta siihen ei tule eroa sillä, että onko keikkalainen opiskelija vai jo valmistunut hoitaja.

Joskus huono keikkalainen voi olla myös huonon vaki henkilökunnan ansiota. Ei kartoteta etukäteen kuka tulossa ja mille osastolle eli keikkalainen pistetään tilanteeseen missä se ei voi muuta kuin epäonnistua. Mutta niinkuin S-hoo aikaisemmin totes eli parempi toinen pari käsiä kuin ei mitään. Sille keikkalaiselle pitää siis löytää sopiva rooli oli se sitten ammattitaitoinen tai ei.

[SirLucas]

Yksi tapa helpottaa sh:ien työtaakkaa vuodeosastoilla olisi myöntää i.v. ja i.m. lupia helpommin myös lh:lle kuten päivityspolien ja sairaankuljetuksen puolella jossa homma toimii lääkehoidon osalta paljon joustavammin.

[Janne]

Yksi tapa helpottaa sh:ien työtaakkaa vuodeosastoilla olisi myöntää i.v. ja i.m. lupia helpommin myös lh:lle kuten päivityspolien ja sairaankuljetuksen puolella jossa homma toimii lääkehoidon osalta paljon joustavammin.

Tätä tuskin tulee tapahtumaan, koska suunta sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossakin on nimenomaan siihen, että lääkehoito on tulevaisuudessa sh:n vastuulla.

[SirLucas]

Tätä tuskin tulee tapahtumaan, koska suunta sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossakin on nimenomaan siihen, että lääkehoito on tulevaisuudessa sh:n vastuulla.

Tiedetään, mutta henk.koht. olen sitä mieltä että miksi romuttaa toimivaa järjestelmää.

[Vieras: Student Midwife]

Valaiskaa tietämätöntä, miten esim. HUS:n alueella menee tuo iv-luvan saaminen? Ensin jotain luentoja, käsittääkseni myös verkkotehtäviä, jonninverran luettavaa matskua ja sitten netissä tehtävä tentti?

Miten usein noita iv-koulutuksia järjestetään?

[Janne]

Tätä tuskin tulee tapahtumaan, koska suunta sairaalan ulkopuolisessa ensihoidossakin on nimenomaan siihen, että lääkehoito on tulevaisuudessa sh:n vastuulla.

Tiedetään, mutta henk.koht. olen sitä mieltä että miksi romuttaa toimivaa järjestelmää.

Potilasturvallisuuden takia. Paljon on olemassa lähihoitajia ja lääkintävakseja, joilla on pitkä työkokemus ja asialliset lisäkoulutukset, mutta toisaalta niitä lääkelupia on annettu lähihoitajillekin myös aivan liian heppoisin perustein, ja melko lyhyellä työkokemuksella. Minkään koulutuksen käyminen ei itsessään tee ihmisestä viisasta, mutta hyvä että johonkin vedetään raja.

Täällä voi keskustella I.V. lääkityksen tulevaisuudesta ensihoidossa.

[puh]

Valaiskaa tietämätöntä, miten esim. HUS:n alueella menee tuo iv-luvan saaminen? Ensin jotain luentoja, käsittääkseni myös verkkotehtäviä, jonninverran luettavaa matskua ja sitten netissä tehtävä tentti?

Miten usein noita iv-koulutuksia järjestetään?

Vähän tää nyt menee off-topiciksi, mutta vastaanpa silti  :)

HUSissa iv-koulutukseen kuuluu verkko-opiskelu, 1 luentopäivä, verkkotentin suorittaminen hyväksytysti sekä tiettyjen näyttöjen antaminen: infuusioletkuston käyttövalmiiksi saattaminen x 5, iv-stoossi x 2 (?), lääkelaimennos x jotain, kanylointi x 5, verensiirto x 2. En ole nyt ihan varma menikö nuo suorituskerrati ihan oikein, mutta tuohon tapaan.

[eemmaa]

Herttileijaa, jo oli duunia... TYKSissä kun kävin suorittamassa "tippaluvan" se käsitti anstesialääkärin kirjoittaman materiaalin lukemisen ja päivän oleskelun leikkurissa tipanlaittoa harjottelemassa. Anelääkäri sitte samalla kyseli vähäsen jotain. Itsellä siinä kävi niin että "oma" anelääkäri joutuikin eristyssaliin töihin, mut pukattiin toisen matkaan, kaikilla leikkuriin tulleilla oli tipat valmiina ja kävin sitten katsomassa paria leikkausta ja laitoin yhden nml:n...

Ja mielestäni mielenkiintoisa oli myös se, että meillä oli osaston omat koulutuspäivät laivalla mitkä käsittivät muutaman tunnin luentoja osaston lääkäreiden pitämänä, anelääkärin kertaus iv-hoidoista ja sitten laitettiin iv-lupalaput kiertämään, jokainen kirjotti nimensä yhteen ja ne meni pinossa ylilääkärille allekirjoitettavaksi... että silleen...

Muokkaus: offtopic mutta edes edelliseen viestiin liittyvä :)

[hoitajatar79]

Painavaa asia tässä ketjussa... Juuri näitä asioita kelailin töistä ajellessa. Tänäänkin ylitöiksi meni 1.5 h! Siinä kun oli ensin kiireessä painanut pitkän aamuvuoron, niin raportin jälkeen kirjaat kaiken puuttuvan koneelle, koska aikaisemmin ei yksinkertaisesti ole ehtinyt koneelle. Kyllä sitä usein jää ylitöihin kirjaamaan, koska onhan se loppupeleissä oma oikeusturva.

On se oikeesti todella raskasta, kun työparina on iv-luvaton ja sijainen/opiskelija, jota ei ole ehditty perehdyttämään kunnolla. Ei siinä kiireessä ehdi edes delegoimaan perusjuttuja, jos se työpari ei kunnolla hahmota mitä milloinkin tulee potilaan voinnissa seurata, siis syy ja seuraus juttuja.

Kannat kaiken vastuun itse ja huolehdit, että kaikki hommat on tehty.

Kotiin kun pääsee, mulla tahtoo ainakin työasiat pyöriä mielessä... Tuliko hommat tehtyä, kaikki saivat suunnitellut lääkkeet jne... Joo, harrastan liikuntaa ja kotona on asiat hyvin ja sitä mieluista ja mukavaa tekemistä riittä... Mutta silti ne pirun työt nostaa päätänsä.

Teen kolmatta vuotta sairaanhoitajan hommia yliopistosairaalassa, tehostetun hoidon osastolla, mutta en helvetti enää kovin kauaa. Kyllä tuo sama raha irtoaa aivan varmasti jostain muualta edes jollain tavalla helpommalla ja ilman tätä jumalatonta vastuuta ja ainaista kiirettä. Haluan korostaa, että työ itsessään on mielenkiintoista ja mielekästä, mutta helvetilliset työolosuhteet tekevät siitä kamalaa.

[SirLucas]

Potilasturvallisuuden takia. Paljon on olemassa lähihoitajia ja lääkintävakseja, joilla on pitkä työkokemus ja asialliset lisäkoulutukset, mutta toisaalta niitä lääkelupia on annettu lähihoitajillekin myös aivan liian heppoisin perustein, ja melko lyhyellä työkokemuksella. Minkään koulutuksen käyminen ei itsessään tee ihmisestä viisasta, mutta hyvä että johonkin vedetään raja.

Niinpä, edellisessä Tehy-lehdessä ollut juttu oli kyllä asiaa. Suomessa sosiaali- ja terveysala on jäänyt auttamatta kehityksestä jälkeen siinä, että työkokemusta ja osaamista "ei ole" vaan kaikki katsotaan työnimikkeestä. Tämä on sisänsä huono homma, varsinkin kun muuntokoulutus on tehty niin kankeaksi tässä maassa. Samaisessa jutussahan mainittiin, että esimerkiksi Englannissa homma toimii paljon joustavammin ja työkokemuksella on paljon isompi painoarvo kuin sillä, että jaksaako opetella samat sängynpetaukset ja hampaiden harjaukset moneen kertaan jotta saisi uuden työnimikkeen.

[Vieras]

Yksi tapa helpottaa sh:ien työtaakkaa vuodeosastoilla olisi myöntää i.v. ja i.m. lupia helpommin myös lh:lle kuten päivityspolien ja sairaankuljetuksen puolella jossa homma toimii lääkehoidon osalta paljon joustavammin.

Ensi alkuun heti pyydän että kukaan ei vedä nyt herneenpalkoa nenään seuraavasta.

Henk.koht sekä lh- että sh- koulun käyneenä olen sitä mieltä, että IV-lääkehoitoon eikä muuhunkaan lääkehoitoon anneta Lh- koulussa riittäviä eväitä. Tosin en voi omasta kokemuksesta puhua tässä yhteydessä kuin SaHu- suuntaavan puolesta. Lh- koulussa ei muistaakseni opetettu kuin tipan letkutus, IV-lääkkeistä ei juurikaan mitään. I.m.-lääkityksestä tietoa sai vähän enemmän. Sh- koulussa oli kuitenkin edes se 1 ov lääkärin pitämää farmakologiaa ja muut luennot päälle jotka antavat osaltaan myös osviittaa siitä esim. miksi mitä lääkettä mihinkin vaivaan.. Tämäkään yksin ei kuitenkaan riitä turvallisen IV-lääkehoidon toteutukseen.Tarvitaan LISÄKSI riittävän laaja toimipaikkakohtainen koulutus JA käytännön kokemusta. Näistäkään huolimatta SILTI ei voi koskaan huokaista ja ajatella osaavansa kaiken...

Mun mielipide on se, että IV-lääkehoitoa ei pitäisi kovin heppoisin perustein siirtää lähihoitajille ainakaan sairaalatyössä. Jos niin tehdään, niin ainakin on perusteltua myöntää lupia harkiten ja rajoitetusti. Antibiooteistakin joita lh/lh:t monissa paikoin itsenäisesti tiputtaa on paljon huomioitavia asioita riippuen valmisteesta kuten kouristuskynnyksen aleneminen, teho/haitat suhteessa infuusionopeuteen, yliherkkyysreaktiot, niiden tunnistaminen ja hoito, pitoisuusmääritysasiat, eri lääkkeiden haittavaikutukset jne. Se ei ole pelkästään sen lääkkeen laimentamista ja letkuttamista ja letkuston potilaaseen kytksemistä ja lorottamista. Itse myönnän, että tiesin aika paljon vähemmän tämän osa-alueen hoitotyöstä ollessani Lh:n hommissa kuin Sh- koulutuksen ja toimipaikkakoulutuksen jälkeen nykyisessä sh:n ammtissani. Edelleenkään en koe olevani ollenkaan kaikkitietävä sairaanhoitaja millään, lääkehoidonkaan osa-alueella.

[holo]

Yksi tapa helpottaa sh:ien työtaakkaa vuodeosastoilla olisi myöntää i.v. ja i.m. lupia helpommin myös lh:lle kuten päivityspolien ja sairaankuljetuksen puolella jossa homma toimii lääkehoidon osalta paljon joustavammin.

Ensi alkuun heti pyydän että kukaan ei vedä nyt herneenpalkoa nenään seuraavasta.

Henk.koht sekä lh- että sh- koulun käyneenä olen sitä mieltä, että IV-lääkehoitoon eikä muuhunkaan lääkehoitoon anneta Lh- koulussa riittäviä eväitä. Tosin en voi omasta kokemuksesta puhua tässä yhteydessä kuin SaHu- suuntaavan puolesta. Lh- koulussa ei muistaakseni opetettu kuin tipan letkutus, IV-lääkkeistä ei juurikaan mitään. I.m.-lääkityksestä tietoa sai vähän enemmän. Sh- koulussa oli kuitenkin edes se 1 ov lääkärin pitämää farmakologiaa ja muut luennot päälle jotka antavat osaltaan myös osviittaa siitä esim. miksi mitä lääkettä mihinkin vaivaan.. Tämäkään yksin ei kuitenkaan riitä turvallisen IV-lääkehoidon toteutukseen.Tarvitaan LISÄKSI riittävän laaja toimipaikkakohtainen koulutus JA käytännön kokemusta. Näistäkään huolimatta SILTI ei voi koskaan huokaista ja ajatella osaavansa kaiken...

Mun mielipide on se, että IV-lääkehoitoa ei pitäisi kovin heppoisin perustein siirtää lähihoitajille ainakaan sairaalatyössä. Jos niin tehdään, niin ainakin on perusteltua myöntää lupia harkiten ja rajoitetusti. Antibiooteistakin joita lh/lh:t monissa paikoin itsenäisesti tiputtaa on paljon huomioitavia asioita riippuen valmisteesta kuten kouristuskynnyksen aleneminen, teho/haitat suhteessa infuusionopeuteen, yliherkkyysreaktiot, niiden tunnistaminen ja hoito, pitoisuusmääritysasiat, eri lääkkeiden haittavaikutukset jne. Se ei ole pelkästään sen lääkkeen laimentamista ja letkuttamista ja letkuston potilaaseen kytksemistä ja lorottamista. Itse myönnän, että tiesin aika paljon vähemmän tämän osa-alueen hoitotyöstä ollessani Lh:n hommissa kuin Sh- koulutuksen ja toimipaikkakoulutuksen jälkeen nykyisessä sh:n ammtissani. Edelleenkään en koe olevani ollenkaan kaikkitietävä sairaanhoitaja millään, lääkehoidonkaan osa-alueella.

Toisaalta työntekoa helpottaisi huomattavasti, jos esim. kanyloimistaitoisilla lähihoitajilla olisi lupa aloittaa potilaan nestehoito perusnesteillä. Tälle olisi erityisesti perustelunsa päivystyspoliklinikoilla, joilla perushoitajan ja sairaanhoitajan toimenkuvat eroavat pääasiassa i.v.-lääkityksen suhteen - ei tarvitsisi jatkuvasti olla ruinaamassa työkaverilta, että voisitko olla niin kiva ja tulla tuikkaamaan tuolle potilaalle tipan, kun minä en saa laittaa siitäkään huolimatta että osaan.

Kentän puolella lääkkeittenkin kanssa lätränneenä lähihoitajana toki voin sanoa, että vaikka ensihoidon koulutusohjelmassakaan lähihoitajille ei pahemmin tuota i.v.-lääkitystä opetettu, oma mielenkiinto asiaan, itsenäinen opiskelu ja vastuulääkärin tekemä tenttaus toivat ainakin minulle luvat. Yhtään potilasta en tappanut lääkkeillä, päinvastoin - moni sai juuri sen avun, mitä tarvitsivat, silloin kun tarvetta oli.

Mitä tulee esim. yliherkkyysreaktioihin, kyllähän niiden tunnistamista opetetaan molemmille ammattiryhmille, mutta todellisuudessa kummassakaan ammattiryhmässä harva moisia näkee harjoitteluiden aikana. Leikkuriharjoittelu on ehkä se kaikkein todennäköisin paikka nähdä kunnon anafylaksia, sen jälkeen lanssi.

Näin loppuun totean sen, että en vetänyt hernettä nekkuuni ja että jatko-opiskelen AMK:ssa. Täytyy vain muistaa, että olemme kaikki yksilöitä ja että se mikä jollekin sairaanhoitajalle voi tuntua vaikealta, voi olla jollekin asiaan perehtyneelle lähihoitajalle jopa helppoa - ja päinvastoin.

[Asswiper]

Mä itse olisin myös ns. rajoitetun i.v. luvan kannalla. Siihen sisältyisi kanylointi, perusnesteiden anto, ja ehkä tavallisimmat antibiootit (Meronem, Metronidatsoli, Rocephalin ja Z-vitamiini) sekä stoossina annettavista lääkkeistä Primperan. Näiden lupien saamiseen vaadittaisiin yksikön lääkärin antama lupa, näyttökoe, pakolliset luennot, teoriatentti ja esim. 1/2 vuotta työkokemusta kyseisessä, tai vastaavantyylisessä yksikössä.

Ei tietenkään olisi mitenkään ongelmatonta, mutta työn sujuvuuden kannalta olisi hyvä juttu. Ainakin meidän yksikössä voisi toimia.

Ja täytyy nyt mainita vielä, että tämän systeemin edellytys olisi se, että sitä todellakin kontrolloitaisiin tiukkaan, kenelle niitä lupia annettaisiin, ja kenelle ei. Tuo mainitsemani 1/2 vuotta työkokemusta taitaisi sittenkin olla liian vähän. Jos näin laajoja lupia jaettaisiin kovin avokätisesti, niin varmasti tulisi vaaratilanteita.

On vaan omassa yksikössä alkanut häiritsemään, kun varsinkin yövuoroissa on jatkuvasti pulaa i.v. luvallisista, ja se kuormittaa meitä luvallisia vähän kohtuuttomasti.

[dino]

Sakumiesten tietotoimisto oli tietävinään että on suunnitteilla lääkehoidon kursseja joiden avulla saataisiin meille alikoulutetuille sama pätevyys lääkehoidossa kuin sairaanhoitajilla. Oliskos kellään faktaa asiasta..?

[Chine]

Sakumiesten tietotoimisto oli tietävinään että on suunnitteilla lääkehoidon kursseja joiden avulla saataisiin meille alikoulutetuille sama pätevyys lääkehoidossa kuin sairaanhoitajilla. Oliskos kellään faktaa asiasta..?

Mul on sellanen haisu et noi on samanlaisia huhuja ku ne,että sairaanhoitajia ollaan kouluttamassa joihinkin lääkäreiden hommiin  ;D

[Satiiri]

Pian valmistuvana lähihoitajana olen huolissani omasta ja muiden jaksamisesta. Ensi kesänä aloitan osastolla kesätyön merkeissä.

Uskon että on ikävä vastuussa olevalle sairaanhoitajalle kun "keltanokka" tulee töihin. Kaikkea pitää opettaa ja ohjata ja vastata lääkehoidosta osastolla. Mielestäni ratkaisu ei ole i.v lupien antaminen lh:lle. Sairaanhoitajien on hyvä hoitaa se, onhan hoitaminen muutakin kuin i.v lääkkeiden yms. antamista. Jos henkilökuntaa olisi tarpeeksi, olisi asia toinen. Ei ratkaisu ole vastuun laajentaminen lh:lle vaan tarpeeksi henkilökuntaa, niin paljon että opiskelijoita ja meitä vasta aloittelevia ei laskettaisi työvoimaksi, ettei meitä tartteis "raahata perässä". Siitähän tässä on kyse.

En kyllä ihmettele että moni vaihtaa alaa, ja ihmettelen että johtavassa asemassa olevat eivät ymmärrä mitä ovat tekemässä.

Toivottavasti tulevassa työpaikassa minua ei koeta riesana, vaikka minulle joutuukin opettamaan monta asiaa. Uskon että me vastavalmistuneet ja muut opiskelijat yritämme tehdä parhaamme. Tukekaamme toisiamme, se on tärkeää ei toisten pilkaaminen....

[dino]

Sakumiesten tietotoimisto oli tietävinään että on suunnitteilla lääkehoidon kursseja joiden avulla saataisiin meille alikoulutetuille sama pätevyys lääkehoidossa kuin sairaanhoitajilla. Oliskos kellään faktaa asiasta..?

Mul on sellanen haisu et noi on samanlaisia huhuja ku ne,että sairaanhoitajia ollaan kouluttamassa joihinkin lääkäreiden hommiin  >:D

Eli paikkansa siis pitää.. ;D

Työnantaja kyllä varmasti tekee näiden koulutusten eteen kaikkensa niissä paikoissa joissa on lähdetty tälle linjalle että ph/lh:t ja jopa lvm:t hoitavat ison osan sairaalan iv-lääkehoidoista. Itse olisin sitä mieltä että lähes samalla vaivalla voitaisiin kyllä järjestää työnantajan puolesta muuntokoulutus sairaanhoitajaksi niille innokkaille hoitajille jotka kokevat nämä taidot tärkeiksi itselleen..

[Tilli]

>:D

Kyllä mä oon sitä mieltä, että työnvuoron ainoana sh:na ollessani kaikista vastuusta on alkanut tympiä. Monesti työvuorossa jopa yöaikaan on pelkkiä hoitoalan opiskelijoita, joilla ei ole sitä tietämystä karttunut eikä oikeuksia. Aika raskas vastuu on kantaa yksin kaiken omilla harteilla. Monesti jää työasiat mieleen pyörimään työpäivän jälkeen. Työnantajan on velvollinen  ja vastuussa palkkaamaan valmiita hoitajia (en morkkaa opiskelijoita), että vastuun voisi jakaa. Juokse sitten kaikessa kiireessä tekemässä kaikki työt: potilaiden hoito, lääkitykset, mahd. i.v. tiputukset, potilaisen vastaanottamiset, uloskirjaamiset, raportoinnit yms.Kaikki kaatuu työvuorossa sh:n niskoille. Kyllä alan vaihtokin on käynyt mielessä. Kertokaa kokemuksia.

[psyhoi]

Opiskelijana tuli tämän ketjun lukemisen jälkeen mieleen, että ei ihan heti tee mieli lähteä keikalle, jos vastassa on tällaiset fiilikset  ::)

Miksi? Meniköhän minulta jotain ohi? Pointtinahan tässä ei ole mitenkään ollut mollata opiskelijoita tai keikkalaisia, vaan todettiin niinkuin asiat on. Kun osastolla on muuta kuin kokenutta omaa väkeä niin sen kokeneen vakihenkilön harteilla se kuitenkin kokonaisvastuu painaa. "Vastuu" nyt on vähän väärä sana, tottakai jokainen hoitaja -opiskelijakin- vastaa itse hoitotyöstään. Mutta osastolla on muutakin toiminnan kannalta välttämätöntä kuin hoitotyö: mm. lääketilauksia-, ruoka- neste- vaate- jne. tilauksia, sisäänkirjauksia ja sen semmoista kaikkea osaston omaa sisäistä kommervenkkia joihin ei mm. oo pääsyä ilman tunnuksia koneelle. Tai jos on sähköinen kirjaamissysteemi niin ei vakihenkilöt saa antaa omilla tunnuksilla muitten kirjata. IV-luvat on yks juttu, niitä harvemmin keikkalaisilla on. Eli kun keikkalainen/opiskelija ei voi (eikä kukaan oletakkaan että voi!) ottaa täyttä "vastuuta" niin vakityyppien työmäärä kasvaa verrattuna siihen jos työparina olisi toinen vakityyppi. Tietysti voi miettiä sitä kuinka paljon keikkalaisesta on apua jos vaihtoehtona on tehdä ne samat työt ilman toista käsiparia! Mä itse olen tosi tyytyväinen että keikkalaisia vielä saadaan. Itse olen myöskin keikkaa heittänyt aikoinaan vuosia eri paikkoihin, joten näkökulma siihenkin puoleen on olemassa.

Itselleni jäi kesältä psykiatrianpuolelta samanlaiset tunnelmat. Jos olet vuorossa osaston vastaava sairaanhoitaja, niin kyllähän siinä edellämainittuja "nakkeja napsahtaa". Meillä on ollut töissä ihan viksuja opiskelijoita, mutta tietty kokonaisvastuu ja organisointivastuu on kokeneimman kannettava. Tämän päivän opiskelijat kantavat sen vastuun sitten myöhemmin.

[hoitajatar79]

Niinpä, täysin samaa mieltä alkuperäisen kirjoittajan kanssa. Kolme vuotta hommia takana ja syyskuussa alkaa yo-opinnot! Ja ei, en lähde lukemaan hoitotieteitä.

[Minx]

Olen väsynyt kiireeseen, potilaiden ja omaisten haukkuihin, olemattomaan ergonomiaan, surkeisiin antiikkisiin potilassänkyihin ja -pöytiin, puhelinvaihteena toimimiseen, monessa paikassa yhtäaikaa olemiseen, lääkäreiden taholta tulevaan juoksutukseen, kettuiluun siitä että mitäs valitsit tuon alan, väsymykseen vapaa-aikana, ilottomuuteen, esimiesten hyssyttelyyn, hampaattomaaseen johtoon joka ei tee hyväksemme mitään, ainaiseen byrokratiaan, ilta-aamuvuoroihin, huonoon palkkaukseen, liialliseen potilasmäärään, liian suureen vastuuseen, liian moneen läheltä piti -tilanteeseen hoitajapulan takia, syyllistämiseen siitä kun vaadimme parempaa palkkaa ja parempia työoloja, OLEN VÄSYNYT OLEMAAN HOITAJA!!

Toivottavasti mielipiteeni tuli tarpeeksi selvästi esille. Olen yliopistollisessa sairaalassa töissä. Olen ollut työelämässä vasta pari vuotta, ja nyt jo painua työtaakkani alle. Aion opiskella ihan toista alaa. Minulle riittää.