Hengityshalvauspotilaan hoito

[Pernasoppa]

pyörätuoliin oli kytketty matkahengityskone. Näihin kytkennät ja siirrot oli kokeneemman konkareen hommaa johon aikaa myöten itsekkin lukeuduin. Ambu mukana aina jos frekfrenssi laski niin tämä käytössä.

Siis teillä oli potilaalla kaksi respiraattoria? Miksi ei voinut olla samassa koko ajan? Itse kun noita hommia tein niin sama toimi kotona ja koulussa, meillä oli käytössä esim. PLV-100 tai Breas 403, 405 tjsp. Suunniteltuja juuri kotikäyttöön. Eli mitäs teillä oli käytös?

[Kipusisko]

Plv-100 oli käytössä, ja tais olla tuolin akku mihin kytkettiin. Ja kone kyytiin.

[Pernasoppa]

Plv-100 oli käytössä, ja tais olla tuolin akku mihin kytkettiin. Ja kone kyytiin.

No niin, kuulostaa loogisemmalta. Mutta miksi tähän piti olla "konkarihoitaja"? Virtajohto pois seinästä ja kiinni akkuun? Kuulostaa helpommalta kuin digiboksin asentaminen kuitenkin.

[Kipusisko]

Trakeasta letkut irti siirron ajaksi ja osastolta tuli nostoapua. Lähinnä velton ihmisen siirtyminen oikein tuoliin ettei aikaa kulu kun letkut oli irti oleellinen. Siinä kekeneempi hoitaja opasti osaston henkilökuntaa ja hoiti sen letkupuolen. Töpselin asentaminen ei ole tosiaan vaikeaa.

[Lääkärihoitaja]

Niin se hoito on erilaista. Meillä saatetaan olla pois koneesta tuntejakin, ja silti kuitenkin HH-laki pätee.. Olen muuten nykyään töissä hengitysTUKIyksikössä  ;D (hauskaa pilkunviilausta, ennen oltiin siis HH-yksikkö)

Hain tuon lakitekstin vielä kun asiaa pohdin

Hengityshalvauspotilaiden hoidosta on säädetty asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (1992/912, 22§). Sen mukaan: Hengityshalvauspotilaiden hoitokustannuksista annetun lain 1§:ssä tarkoitettuna hengityshalvauksena pidetään hengityshalvausta, jonka johdosta potilas tarvitsee pitkäaikaista hoitoa hengityshalvauslaitteessa tai, milloin kysymyksessä on poliosta tai sellaisesta muusta tartuntataudista, jonka sosiaali- ja terveyshallitus katsoo polioon verrattavaksi, aiheutunut hengityshalvaus, lyhytaikaisempaakin hoitoa hengityshalvauslaitteessa.”

[Kipusisko]

Sairaalavaiheessa saatiin muitakin hengityshalvauspotilaita huoneeseen hoidettavaksi ja osa paremmassa kunnossa. Ja todella irti koneesta välillä.Hoidotkin vaihtelee yksilökohtaiseti ja potilas itsekkin vaikuttaa hoitokäytäntöihin miten haluaa asioita hoidettavan. Esim. siirroissa voi käyttää muitakin menetelmiä.

Asiakkaat tottuneet monesti pitkään tiettyihin hoitokuvioihin ja rutiineihin ja näihin vaikea saada muutoksia vaikka olisi järkevämpää tehdä asioita toisin. Tiimeissä saattaa toimia myös vuosia siinä työssä oleita jotka tietävät miten hommat hoidetaan ja kuvioita ei muuteta.

Voi olla vaikea luottaa uuteen hoitajaan. Itsekkin kun olin eka kertoja töissä niin potilas meni siniseksi ja pyysi ambuttamaan ja hälytin osaston hoitajan paikalle joka soitti anestesialääkärin paikalle. Tilanne oli ohi kun lääkäri tuli mutta hoitorenkaan vastaaava kertoi seuraavana päivänä että potilas on kokeillut ennenkin uutta hoitajaa osaako toimia tilanteessa. Uskon enemmän kuitenkin potilaan paniikkireaktioon kun hoitajat vaihtuvat tiuhaan ja monenlaista varmaan hekin nähneet ja kokeneet. Eli tunne varmaan todellinen potilaan kannalta.

[Pernasoppa]

Niin se hoito on erilaista. Meillä saatetaan olla pois koneesta tuntejakin, ja silti kuitenkin HH-laki pätee.. Olen muuten nykyään töissä hengitysTUKIyksikössä  ;D (hauskaa pilkunviilausta, ennen oltiin siis HH-yksikkö)

Hain tuon lakitekstin vielä kun asiaa pohdin

Hengityshalvauspotilaiden hoidosta on säädetty asetuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (1992/912, 22§). Sen mukaan: Hengityshalvauspotilaiden hoitokustannuksista annetun lain 1§:ssä tarkoitettuna hengityshalvauksena pidetään hengityshalvausta, jonka johdosta potilas tarvitsee pitkäaikaista hoitoa hengityshalvauslaitteessa tai, milloin kysymyksessä on poliosta tai sellaisesta muusta tartuntataudista, jonka sosiaali- ja terveyshallitus katsoo polioon verrattavaksi, aiheutunut hengityshalvaus, lyhytaikaisempaakin hoitoa hengityshalvauslaitteessa.”

Niimpä niin, tuo laki kun vain sanoo "pitkäaikaista", eikä määrittele sen kummemmin mikä on pitkäaikaista. Omalla entisellä työnantajallani (jolla siis oli valta määritellä pitkäaikaisuus) se tarkoitti vähintään 16 tuntia vuorokaudessa. Silloin sai ympärivuorokaudenhoidon, jos tarvitsit konetta vain öisin, kunnallisen eli kodinhoidon piiriin kuuluit.

[Vieras: Koivu]

Asiakkaat tottuneet monesti pitkään tiettyihin hoitokuvioihin ja rutiineihin ja näihin vaikea saada muutoksia vaikka olisi järkevämpää tehdä asioita toisin. Tiimeissä saattaa toimia myös vuosia siinä työssä oleita jotka tietävät miten hommat hoidetaan ja kuvioita ei muuteta.

Totta turiset.  :nauraa: Potilaat saattavat vaatia tietynlaisia imutapoja ja tietynlaista suhtautumista esimerkiksi pesemiseen, pukemiseen jne. Olen myös kuullut, että tiimien sisällä jotkut hoitajat saattavat vetää eri linjoja hoitotyön suhteen. Kuinkas siinä sitten haetaan yhteistä linjaa ja tehdään yhteistyötä asiakkaan kanssa?

[hattivatti]

Mielestäni hengityshalvaus potilaan hoito on todella tylsää! Pystyin tekemään 3 vuoroa ja kaikkien aikana olin perehdytyksessä eli ylimääräisenä. Toki joillekin sopii juuri sen tyyppinen työ mutta kyllä se on niin maan perkeleen puuduttavaa ja rutiininomaista ettei sitä voi edes kieltää. Oma potilaani oli kotona asuva ja ollut hengityskoneessa vuosia, hoitajista 2 oli ollut mukana alusta alkaen ja yhteensä matkan aikana oli käynyt 12 hoitajaa kokeilemassa hommaa.  VSSHP:ssä niin järkyttävä hengityshalvauspotilaiden hoitaja pula että kun ilmoittautui työttömäksi niin samana päivänä tuli kolmesta hengityshalvaus tiimistä pyyntö töihin.  Kolmivuoro työnä pyörittivät heillä, yhtä vuoroa teki koko ajan hänen puolisonsa koska ei ollut työntekijöitä.. ongelmaksi koin myös sen että olin heidän kotonaan, mitään ei oikein osannut tehdä oikein ja sitten se "kuulut perheeseen" selitys ahdisti oikein. työntekijöille oli jääkaapissa yksi hyllytaso eikä siihen mahtunut edes mehutölkki, kun kysyin voiko lainata ovesta tilaa niin vastaus kuului: "toki, mutta ne kyllä menee samantien kaupaksi noille nuorimmille pojille. " Eli en voinut tuoda mehua työpaikalleni ilman että se juotaisiin pois!

Sitten alkoi viimeisenä perehdytyspäivänä lupailut, jos jään töihin saan vaikuttaa vuoroihini ja vaihtaminen onnistuu melkein aina! Joulut ja muut pyhät joutuisin olemaan töissä koska en ole perheellinen.. Heh!! Poltin kolme tupakkaa sinä päivänä kotimatkalla ja vannoin etten enää päivääkään tee ko. työtä.

Eihän tämä nyt tänne kuulunut mut kylläpä helpotti kun sai sanoa tämänkin puolen tästä asiasta!

[Lääkärihoitaja]

Eihän tämä nyt tänne kuulunut mut kylläpä helpotti kun sai sanoa tämänkin puolen tästä asiasta!

Paljon oli tuttua. Itseäni myös harmittaa tuo tilojen puute. Mihinkään ei mahdu omat ruuat, varavaatteita/sadepukua ei voi kuin kantaa mukana (tai minä pidän autossa)...

Jokainen tablaa tyylillään ja paras ratkaisu on kieltäytyä työstä joka ahdistaa tai tuntuu kurjalta. Tsemppiä työnhakuun ja varo, jos rinki on kerran saanut sun numeron, et pääse siitä ikuna eroon ;D

Foccen viestiä en enää osannutkaan lainata, mutta meillä ollaan koneessa terveenä noin 21-06+1,5h. Ja täys rinki pyörii henkarilailla...

[Vieras: Koivu]

Antakaa palaa vaan, johonkin pitää paineet päästää...  ;D

Kieltämättä hengityshalvauspotilaan hoitaminen voi olla puuduttavaa. Toisaalta eiköhän työn etu ole se, että ei tarvitse juosta osastolla paikasta toiseen? Itse muistan turhautuneeni todella pahasti silloin, kun olin lähihoitajaopiskelijana tk-vuodeosastoilla. Päivät olivat joskus pelkkää syöttämistä tai vessaan viemistä. Kontaktia potilaisiin ei oikein tullut. Hhp-puolella tilanne voi olla toinen.

[Lääkärihoitaja]

Päivät olivat joskus pelkkää syöttämistä tai vessaan viemistä. Kontaktia potilaisiin ei oikein tullut. Hhp-puolella tilanne voi olla toinen.

Öö.. No voihan se olla toisenlaistakin. Päivät kuluu imiessä, letkuttaessa ruokaa ja katetroidessa. Kontaktia? No aikas vähän.

[Vieras: Koivu]

Ja miten hemmetissä te pysytte öisin hereillä?

Suora vastaus: kokiksen avulla. Viime yönä (ja myös sitä edellisenä) meni melkein litra jääkaappikylmää kevyt-colaa.  :) Lisäksi luin koko yön omaa kirjaa, joten aika ei tullut pitkäksi.

[Vieras: Koivu]

Päivät kuluu imiessä, letkuttaessa ruokaa ja katetroidessa. Kontaktia? No aikas vähän.

Jep, minäkin olen imenyt pahimmillaan 15 kertaa vuorossa, jos potilas on ollut tukkoinen.

Se on hiukan surullista, kun potilas ei saa puhuttua kovin selvästi. Osa asioista pitää vain kerrata ja kerrata...

[Hoitotäti]

Ja miten hemmetissä te pysytte öisin hereillä?

Suora vastaus: kokiksen avulla. Viime yönä (ja myös sitä edellisenä) meni melkein litra jääkaappikylmää kevyt-colaa. 

Minulle pitää olla vain Pepsiä :)

Itse olen ollut n. puoli vuotta hengityshalvauspotilaan hoitajana. Olen viihtynyt töissä hyvin, mutta välillä työn yksinäisyys tökkii. Osastolta tietenkin saa apua tarpeen mukaan, mutta muuten saa olla aika omillaan. Hoitoringissä on todella suuri vaihtuvuus ja uusia keikkalaisia pyörii jatkuvasti. Osalla ei ole mitään kokemusta ja välillä pelottaa jättää näitä ihmisiä kahdenkesken potilaan kanssa. Potilas on myös itse turhautunut, kun väki vaihtuu jatkuvasti.

Sitten on myös ongelmana tuo jonkun mainitsema erilaisten hoitajien omat hoitolinjat. Kaikki, mitä pitäisi tehdä vuoron aikana, on kirjattu ylös niin selkeästi, että jokainen lukutaitoinen sen ymmärtää. Aina kuitenkin löytyy joku, joka vähät välittää ohjeista. Olin muutaman päivän vapaalla ja ryhdyin puhdistamaan peg-letkun juurta. Olipa kiva yllätys huomata, että juuri oli tulehtunut ja vuotanut todella runsaasti eikä jäljistä päätellen kukaan ollut koskenut siihen useampaan päivään.

[Vieras: Koivu]

Sitten on myös ongelmana tuo jonkun mainitsema erilaisten hoitajien omat hoitolinjat. Kaikki, mitä pitäisi tehdä vuoron aikana, on kirjattu ylös niin selkeästi, että jokainen lukutaitoinen sen ymmärtää.

Hoitolinjan pitäisi todellakin olla samanlainen kaikilla. "Omalla potilaallani" on se tilanne, että hän haluaisi kaikkien hoitajien suorittavan tiettyjä hoitotoimenpiteitä, vaikka niiden tekemistä on kehotettu rajoittamaan. Potilas tietää tämän ja yrittää silti pyytää niitä toimenpiteitä. Osa hoitajista antaa myöden, osa ei. Ja sitten soppa onkin  valmis...  :)

Meidän tiimissä kyllä kaikki yrittävät hoitaa hyvin, eli mitään tuollaisia mainitsemiasi kammottavuuksia ei ole tullut vastaan.

[Lääkärihoitaja]

Edelleen ahistaa tekemisen puute, minen ole mikään askarteluohjaaja-muusikko-käsityöihme, MITÄ MÄ TEEEEN!

[Kipusisko]

Alat harrastamaan virkkaamista vaan, on helppoa. Teet vaikka myssyjä alukseen. :)

[Lääkärihoitaja]

Niin mutta kun sen potilaan kanssa pitäis puuhata, vai että hänetkin laitan virkkaamaan, kun ei kädessä pysy edes kynä  :)

[Kipusisko]

Ei kun hommaat omia puuhiasi, soitat kavereille puheluita, ota kannettava mukaan voit surffailla koneen kanssa, hommaa säkkituoli yötä varten niin menee makoisammin, oma peitto kotoa mukaan ja tyyny, hanki jaloillesi palli että voit nostaa jalat ylös ettei turpoa liiasta istumisesta, käy syömässä sairaalan ruokasalissa jonne jo kävellen pitkä matka ja pyydä osaston henkilökuntaa valvomaan potilasta sen aikaa (aikaa kuluu), ota lehtiä ja joku mukava kirja töihin jota voit lukea, jos opiskelet tee tehtäviäsi ja lue tenttiin, hommaa kuulokkeet itsellesi niin voit yöaikaan potilasta häiritsemättä katsella televisiota ym. ym. töissö opittua ja nähtyä:)

[Lääkärihoitaja]

Olen potilaan kotona, jossa asuu muitakin, mua vahditaan ja työhön kuuluu potilaan viihdyttäminen, ulkoilua, askartelua, laulua, leipomista, mutta silti päivät on pitkiä...

Tyyny ja peitto on kiellettyjä, sohvalla makaamisesta yöllä,  sain suullisen huomautuksen oh:lta  :)

[Vieras: Koivu]

Olen potilaan kotona, jossa asuu muitakin, mua vahditaan ja työhön kuuluu potilaan viihdyttäminen, ulkoilua, askartelua, laulua, leipomista, mutta silti päivät on pitkiä...

Potilaan kotona päivystäminen on tuttua, samaa taitaa olla suurin osa hhp-duunista. Ikävä kyllä hoitajia myös vahditaan - eräs hhp-työssä ollut ystäväni kertoi kerran, että ikävintä työssä oli se, että potilaan omaiset kyttäsivät oven suusta. Itselläni ei onneksi ole sellaisia kokemuksia.

Mutta että aika on pitkää? Jos haluat, voin lähettää yksärillä viestin tahosta, joka välittää hoitajia tiimiin, jonka aamuvuorossa joutuu seisomaan neljästä viiteen tuntia eikä aika tule pitkäksi.  ;D

[Kipusisko]

Sairaalassa oli helpompaa hoidella kun omaisia ei koko ajan paikalla ja potilaskin sen verran huonommassa kunnossa että oli tyytyväinen kun hoidettiin tietyllä rutiinilla päivän kuviot. Halusi olla rauhassa lopun aikaa. Viikottain käytiin kyllä hänen kotonaan ja silloinkin olin eri huoneessa lehtiä lukemassa ja kävin lähinnä tekemässä toimenpiteet.

[Vieras: Koivu]

Olen samaa mieltä Ativanin kanssa. Sairaalassa on erilainen rytmi, ehkä siellä potilaskin haluaa omaa tilaa ja rauhaa.

[Pinky]

Itse olin HH-potilasta hoitamassa noin kolmisen kuukautta ja kyllä riitti.

Sairaalassa vielä meni ihan ok. Näki muita ihmisiä ja pääsi tauoille. Kotiin siirryttäessä jumittiin vain kämpillä eikä taukoja ollenkaan. Henkistä kontaktia potilaaseen aikas vähän, varsinkin kun oli kommunikoinnissa vaikeuksia. ;)

Parhaani yritin, mutta en jaksanut sitä yksinäisyyttä. Potilas oli myös fyysisesti erittäin raskas.

Ihailla pitää teitä jotka tätä työtä jaksatte! Kyllä minuakin näissä hommissa joskus varmaan näkee vielä, niin opettavaista ja tavallaan antoisaa oli tuo koko kolme kk. Mulle sopis varmaan sellainen keikka-rinkiläistyö eli olisin ns. varahenkilö. Kun siinä hommassa olis taatut tunnit niin voisin tehdä, mutta kun on niin epävakaista...