Jump to content

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

Guest Maaret Castrén

Myös kiireellisen hoidon kriteerit tarpeen

Recommended Posts

Guest Maaret Castrén

Kun hätä on suurin, on apukin lähellä. Onko näin? Eihän siihen voi vastata kuin yhdellä tavalla. Periaate kiireellisen hoidon turvaamisesta ei nykyisin toteudu ensihoidossa. Potilaalle ei voida taata nopeimmin tavoittavaa ambulanssia suuririskisissäkään tilanteissa. Tähän on syynä mm. paikannusjärjestelmän puuttuminen. Mutta se ei ole ainoa asia, joka ei ole hyvin, kun potilaalla on hätä. Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan jokaiselle riittävät terveyspalvelut niiden voimavarojen rajoissa, jotka ovat terveydenhuollon käytettävissä.

Järjestämisvelvollisuus ei rajoitu kulloinkin käytettävissä oleviin voimavaroihin, vaan palveluiden saatavuuden perusteena tulee olla potilaan terveydentilan edellyttämä hoidon tarve. Tarpeen arvioinnin on perustuttava lääketieteellisesti hyväksyttäviin kriteereihin. Ei vain päättäjien kriteereihin. Ilmaus »riittävä palvelu» mahdollistaa kaikenlaisen, sillä riittävyyttä arvioidaan ensihoidossa ja sairaankuljetuksessa yleensä pelkästään eurojen perusteella.

Hallintolain mukaan tärkeät palvelut tulee olla saatavilla kaikkialla maassa ja välttämättömät tehtävät on hoidettava tehokkaasti. Päivystyspisteitä on suljettu runsaasti ympäri maata, jolloin tosiasiassa vastuu sekä ensihoidosta että muustakin hoidon tarpeen arvioinnista perusterveydenhuollossa ilta- ja yöaikaan on hallitsemattomasti siirtynyt ensihoidon vastuulle. Hoitopäätöksiä tehdään usein muualla tavoin kuin terveydenhuollon ammattihenkilöiden tekemiin tutkimuksiin ja päätelmiin nojaten.

Useiden kuntien sairaankuljetussopimukset sallivat käytännössä kouluttamattomien henkilöiden työskentelyn ambulanssissa ainakin väliaikaisesti. Palvelujen saanti tulee lainsäädännön mukaan kyetä turvaamaan niin, että ihmisten alueellinen tasa-arvoisuus toteutuu. Perustuslain yhdenvertaisuusperiaate edellyttää, että kaikilla henkilöillä, jotka kuuluvat toiminnasta vastaavan tahon vastuupiiriin, tulee olla mahdollisuus saada palveluja yhtäläisin perustein. Maassamme on

ruohonjuuritasolla kyseenalaistettu tämän periaatteen toteutuminen: eräs sairaankuljettaja on kannellut asiasta oikeuskanslerille. Ja syystä!

Suurimmissa kaupungeissamme ambulanssit lähtevät hälytyksen saatuaan heti kohti apua  tarvitsevaa potilasta. Muualla näin voi tapahtua vain virka-aikaan. Kun virka-aika umpeutuu, lähtövalmius on lähes kaikkialla sopimuksen mukaan 15 minuuttia. Tämä johtuu rahansäästösyistä, koska on halvempaa, kun sairaankuljettajat saavat oleskella kotonaan hälytysten väliajat. Vaikka se sairaankuljettaja, jonka pihassa ambulanssi seisoo, lähtisikin heti, on hänen ensin haettava se toinen sairaankuljettaja tämän kotoa, ennen kuin ambulanssin nokan voi suunnata kohti potilaan osoitetta. Tällöin lääketieteellisesti tarpeellista hoitoa ei voida taata, jos potilaalla on esimerkiksi sydämenpysähdys, este hengitysteissä, aivohalvaus tai sydäninfarkti – vain muutaman mainitakseni.

Lääketieteellinen tosiasia on, että sydämenpysähdyspotilaan elvytystä ei kannata enää aloittaa, jos sydämenpysähdyksestä on kulunut yli kymmenen minuuttia.

Myös ensihoidon toimintaohje on tällainen. Sosiaali- ja terveysministeriön lausunnossa Konginkankaan onnettomuuden tutkintaselostuksen turvallisuussuosituksista on kirjattu, että ensihoitolääkärin tulee kuulua kiinteänä osana ensihoitojärjestelmään. Nykyään maassamme Oulun,Varkauden, Turun, Vantaan ja Helsingin alueella 24 tuntia vuorokaudessa toimiva lääkäriyksikkö. Päästäkseen potilaiden luo hiukan kauemmaksikin nämä lääkärit liikkuvat sään salliessa helikopterilla. Yhdenvertainen hoito ei siis toteudu tässäkään asiassa. Suuria alueita on vailla ensihoitolääkäriä.

Hoito-ohjeen saa ensihoitolääkäriltä puhelimitse laajemmalta alueelta kuin minne lääkäriyksikkö voi hälytettynä lähteä. Sekin jo auttaa sairaankuljettajaa hoitamaan potilastaan paremmin ja turvallisemmin. Kaikki eivät kuitenkaan voi saada hoito-ohjeita näiltä muutamilta päivystäviltä ensihoitolääkäreiltä pyytää, koska nämä ovat hukkua puhelinrumbaan.

Olemmeko kaikki lääkärin arvoisia vai emme? Ensihoitolääkäri kiinteänä osana ensihoitojärjestelmää? Järjestelmään kuuluu olennaisena osana hätäkeskus, mutta löytyykö niistä lääkäreitä? Ei,toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Nyt hätäkeskuksista on lopetettu myös terveystoimen asiantuntijoiden toimia, vaikka hätäkeskuksen hälytyksistä puolet on terveystoimen tehtäviä.

Aivan, mitäs siellä lääkärillä tekisikään! Lääkäreillähän ei ole velvollisuutta ohjeistaa kansalaisten toimintaa muiden kansalaisten auttamiseksi. Hätäkeskuslaitos kun katsoo, etteivät he asioi potilaiden vaan kansalaisten kanssa – toisin kuin muissa Pohjoismaissa. Julkisuudessa on nyt aika aloittaa keskustelu kiireellisen hoidon kriteereistä. Ilman kriteereitä eivät asiat paremmiksi muutu.

Kuntien ja sairaanhoitopiirien tulee tehdä palvelutasopäätökset oman alueensa osalta vaikkapa osana sitä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelmaa, jonka valtioneuvosto antamassaan asetuksessaan velvoittaa tehtäväksi erityisesti ensihoidon ja päivystyksen osalta. Eräässä suunnitelmassa on päädytty seuraavaan: 50 % asukkaista tulee tavoittaa ambulanssilla kuuden minuutin kuluessa hälytyksestä ja 85 % asukkaista kymmenessä minuutissa. Päättäjät saavat toki edelleen päättää, mutta päätösten tulee olla läpinäkyviä ja kansalaisten tulee tietää,

millaisia palveluita he asuinalueellaan saavat.

Hätäkeskuskeskustelut lehdissä ja julkisuudessa toivat selkeästi esille sen, että kansalaiset eivät tiedä, mitä heidän kunnissaan tapahtuu hätäkeskuksen hälytettyä ambulanssin. Apu ei todellakaan aina ole lähellä, kun hätä on suurin! Sosiaali- ja terveysministeriön ensihoito- ja koulutusjaos Kirsti Riihelän johdolla (ja Jukka Pappisen korvaamattomalla avulla) yhdessä sairaanhoitopiirien vastuulääkäreiden kanssa ovat aktiivisesti yrittäneet tuoda epäkohtia esille jo pitkään. Nyt heitä on aika kuunnella.

Maaret Castrén, ensihoito- ja päivystyslääketieteen professori

Sosiaali- ja terveysministeriön ensihoito- ja koulutusjaoston varapuheenjohtaja


Kolumni on julkaistu Duodecimin sekä tekijän luvalla sivustollamme. Juttu julkaistiin alunperin 24.1.2007 www.terveysportti.fi etusivulla. Se on luettavissa Aikakauskirja Duodecimin numerossa 4/2007, joka ilmestyy paperilla 16.2.2007.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Teemu

Toivottavasti tämä kirjoitus julkaistaisiin myös valtakunnan isoimmissa lehdissä, jolloin kansalaiset ymmärtäisivät hiukan ko. asiaa!

Share this post


Link to post
Share on other sites
OldOne

99,9% kansalaisista ei edes tiedä mistään 15 minuutin lähdöistä. Hyvä että asiasta tehdään julkinen!

Share this post


Link to post
Share on other sites
Pikku myy

Tää kirjotus on loistava... Liian usein olen kuullu, että mitä varten noi kopterit tuolla muka lentää, ko onhan noita lanssejaki. Ja jatkettu sujuvasti, että mä en ainakaan rahojani sen toimintaan laita, ko en sitä koskaan tarvi. Sitte on nöyränä myönnetty avun lääkäriltä saatuaan, että onhan toi kopteri hyvä olla olemassa.

Share this post


Link to post
Share on other sites
josp

Joo ajatus on oikeaan suuntaan,mutta muutos pitää olla hallittua,on laskettu että pelkästään nykyisen järjestelmän muuttaminen välittömäksi lähtövalmiuudeksi kokomaassa maksaisi n 70miljoona € vuodessa,ja kukas sen maksaa? Ei ainakaan sh piirit :nauraa:.

Toiseksi tarvittaisiin noin 700 terveydenhuollon ammattilaista välittömästi jotta järjestelmä jotenkuten pyöris,ei taida koulut pysyä perässä siinä touhussa ;).

Tässä edellämainitussa järjestelmässä ei edes vielä ole tasaarvoa,koska tasaarvon mukaan:

"Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä".

"Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella". (suomen perustuslaki 11.6.19997731)

otetaan esimerkki tasaarvosta pylkönmäki,pieni kunta keskisuomessa ,n 1000 asukasta ja pintaala 391 km2. jotta jokainen kunnan asukas tavoitettaisiin n. 10 min tarvittaisiin noin 39 ambulanssia jotka jokainen hoitaisi noin 10km2 aluen(olettaen että aina asemalla ja liikku noin 1km/min).yhden auton kustannus on n 450000 (*39)= 17550000€ on pelkästään tämän kunnan kustanus.

Tämä ei tarkoita että vastustaisin ajatusta,vaikka suurin osa jo nousi varmaan takajaloilleen ;) ,vaan sitä että hiljaa kiruhtaen tulee hyvää,ja pitää oikeasti yhteis työssä,valtion/kuntien ja palvekutuottajien miettiä miten tälläiset muutokset saadaan vietyä hallitusti läpi,tarpeks pitkällä siirtymä ajalla jotta kaikki kerkeäis mukaan

Share this post


Link to post
Share on other sites
Samfinn

otetaan esimerkki tasaarvosta pylkönmäki,pieni kunta keskisuomessa ,n 1000 asukasta ja pintaala 391 km2. jotta jokainen kunnan asukas tavoitettaisiin n. 10 min tarvittaisiin noin 39 ambulanssia jotka jokainen hoitaisi noin 10km2 aluen(olettaen että aina asemalla ja liikku noin 1km/min).yhden auton kustannus on n 450000 (*39)= 17550000€ on pelkästään tämän kunnan kustanus.

Ei niin että olisin eri mieltä esitettyjen mielipiteiden kannalta, mutta tuo laskutoimitus hieman särähti silmääni . . .

Jos ambulanssi liikkuu 1 km / min niin eikös yksi ambulanssi (laskennallisesti) riitä kattamaan alueen 10 km säteellä asemasta? Ja tuon alueen pinta-ala on :

πr² eli

3,14159 * 100 = 314  neliökilometriä . . .

eli tuo Pylkönmäen kunta tarvitsisi kaksi ambulanssia, niin kaikki asukkaat olisivat tavoitettavissa alle 10 minuutissa.

Tämä siis tietenkin laskennallisesti, ottamatta huomioon vesistöjä, teitä yms maantieteellisiä juttuja . . .

Mutta pointtini on että kustannusten kertaluokka on aivan eri !!!

Share this post


Link to post
Share on other sites
Teemu

otetaan esimerkki tasaarvosta pylkönmäki,pieni kunta keskisuomessa ,n 1000 asukasta ja pintaala 391 km2. jotta jokainen kunnan asukas tavoitettaisiin n. 10 min tarvittaisiin noin 39 ambulanssia jotka jokainen hoitaisi noin 10km2 aluen(olettaen että aina asemalla ja liikku noin 1km/min).yhden auton kustannus on n 450000 (*39)= 17550000€ on pelkästään tämän kunnan kustanus.

Oikeastaan hyvä että huomioidaan tässä nimen omaan pieni kunta!

Muuten kiva, mutta Pylkönmäki tekee juuri suunnitelmaa, jotta he liityisivät Saarijärveen, jossa on asukkaita 9947 ja pylköllä n.1050 asukasta, joista suurin osa rupeaa olla keski-ikäistä/ vanhus väestöä. Saarijärvelllä on yksi ambulanssi(SPR) 8-16aktiivissa ja sitten "kotivarallaolo" 16-08, kyytejä tais olla viime vuonna reilut 2000 http://www.pylkonmaki.fi/index.php?id=8

Kunnan sairaankuljetuksen hoitaa tällä hetkellä Karstula(SPR), pohjoisosa ja taajama, joilla oli yhdellä autolla viime vuonna noin 1300 kyytiä. Jos kuntauudistuksen mukaan hälytysjärjestelmä muuttuisi, niin tämän mukaan Saarijärvellä pitäisi olla saman tien 2 autoa 24h!

http://sakathky.fi/Public/default.aspx?contentid=9706&nodeid=31244&templateid=-1 Siinä lisäinfoa.

Share this post


Link to post
Share on other sites

×
×
  • Create New...