Moduulityöskentely

[Vieras: Katti76]

Työskentelen kir.osastolla ja nyt on osaston tavoitteena muuttaa työskentelytapaa kohti moduulityöskentelyä. Olisi mukavaa kuulla kokemuksia teiltä eli henkilökuntamääriä, potilasmääriä... hyviä ja huonoja puolia? Eli miten homma teillä toimii? Kaikki tieto on tervetullutta  ::)

[-VF-]

Mitä se sellainen moduulityöskentely on?

[puh]

Mitä se sellainen moduulityöskentely on?

Osaston huoneet jaetaan työporukan kesken. Esim. huoneet 1-3 I-moduli, 4-6 II-moduli, 7-9 III-moduli.

Eli muutamaa huonetta hoitaa tietyt hoitajat. Usein ainakin 1 lista pysytään yhdessä samassa modulissa. 

[dino]

Mitä se sellainen moduulityöskentely on?

Osaston huoneet jaetaan työporukan kesken.

Joissakin osastoilla puhutaan myös tiimeistä. Varmasti moduli/tiimityskentelyllä on paljon hyviä puolia, mutta sivustaseuraajana oon aistinut että systeemi lisää riskiä tiimien väliselle epäterveelle kilpailulle ja riidoille.

[-VF-]

Mitä se sellainen moduulityöskentely on?

Osaston huoneet jaetaan työporukan kesken.

Joissakin osastoilla puhutaan myös tiimeistä. Varmasti moduli/tiimityskentelyllä on paljon hyviä puolia, mutta sivustaseuraajana oon aistinut että systeemi lisää riskiä tiimien väliselle epäterveelle kilpailulle ja riidoille.

No nyt selvisi.  ::)

Omakohtaisen kokemuksen mukaan parhain työskentelymalli on omahoitajuus. Tuollaisesta moduulityöskentelystä ei ole sen enempää kokemusta mitä joissain vuodeosastoilla opiskeluaikoina sitä harrastettiin. Hyvin tarkkaan oli jaettu osasto väreihin tai numeroihin huoneiden mukaan. Ja kovin helposti ei tunnuttu auttaa sitä naapurimoduulin/tiimin/pään kaveria. Omat hommat tehtiin ja unohdettiin muut.

[Lottanen]

kovin helposti ei tunnuttu auttaa sitä naapurimoduulin/tiimin/pään kaveria. Omat hommat tehtiin ja unohdettiin muut.

Minulla on sama kokemus modulityöskentelystä.Kahdessa edellisessä työpaikassa oli yhdistetty tuo modulityöskentely ja omahoitajuus.Eräs hoitaja sitten harrasti useinkin sellaista että saattoi olla hoitamassa omaa potilasta (yhden hengen huoneessa) koko aamutöiden ajan ja työpari hoiti koko muun modulin kun ei muutakaan voinut.Eikä tuohon koskaan saatu muutosta.Sama ihminen ei koskaan suostunut olemaan toisessa modulissa vaan sinnikkäästi harrasti hirmuvaltaa omassa modulissa.Sellaisen huomasin myös että toinen moduli oli hirmu raskas,paljon isoja vuodepotilaita ja paljon suuria haavoja.Sanomattakin on selvää että toinen tiimi selvisi töistä nopeammin,eikä puhettakaan että ikinä oltaisiin tultu kysymään avuntarvetta.

Pelkkä omahoitajasysteemi on kyllä paljon järkevämpi mielestäni.

[JKKK]

Meidän kuntoutumisosastolla, tai entisellä sellaisella, on moduulit.  Jokaisessa moduulissa on  keskimäärin seitsemän hoitajaa. Potilaat jakautuu aika tasaisesti. Jokaisella potilaalla on kuitenkin nimetty omahoitaja. Jos hän ei ole töissä, hoitaa joku muu moduulin hoitajista potilaan. Tämä siis psyk.puolella.

[Asswiper]

Mun mielestä tiimityöskentely on selkeästi paras työskentelymalli. Kaikkein raskaimpien potilaiden kuormittavuus jakautuu usealle hoitajalle, eikä kenenkään tarvitse kestää sitä yksin. Persoonallisuushäiriöiset potilaat eivät pääse niskan päälle, kun "vastapuolella" on useampi hoitaja, ja on useampi silmäpari huolehtimassa siitä, ettei mitään oleellista unohdu.

Esim. päivystyksessä hoitaja saattaa joutua yhden vuoron aikana tekemään lukuisia hoidollisia päätöksiä, ja näissä tilanteissa olen todella tyytyväinen, että on työpari jonka mieleipidettä voi kysyä, eikä kaikkea tarvitse päättää yksin.

Hyvin pitkälle viedyssä omahoitajamallissa tuntuu myös olevan ongelmana se, että ketään ei välttämättä kiinnosta huolehtia toisen hoitajan potilaista (omien potilaittensa ohella) sillä aikaa kun joku on tauolla. Myös potilaiden jakaminen on joissain yksiköissä ongelmallista, sijaisille saatetaan antaa kaikki inhottavimmat hoidettavat. Sitten on vielä se pointti, että omahoitajuusmallissa joku sh joutuu lääkitsemään usein täysin tuntemattomia potilaita, kun kaikilla ei ole lääkkeenjakolupia tai i.v. lupia.

Joissain yksiköissä tuo pitkälle viety omahoitajuus voi tietysti olla se kaikkein sopivin malli, mutta itse en lukeudu sen kannattajiin.

[-teme-]

Ainakin yhdessä harkkapaikassa olin huomaavinani et sit ei oikein toisen tiimin "hälyihin" reagoitu mitenkään.. kateltiin et ei kuulu meille.. Sit siel sattuu samasssa huoneessa olee pari vuodepotilasta jotka työllistää paljon hoitajia.

[Vieras: Homer]

Itselläni kanssa kokemusta modulityöskentelystä yhdistettynä omahoitajuuteen. Tämä, niinkuin muutkin työskentelymallit saadaan menemään käteen jos niin halutaan. Mikäs sitä estää suunnittelemaan moduleita tasaisksi ja seuraamaan sitä, että sellaisina ne pysyvätkin-> sama koskee omahoitajuuttakin ja ihan kaikea tällä alalla.

...jotenkin taas nousee karvat pystyyn, kun ajattelee päivätyötä. ;D

[Zandra]

Olen ollut töissä pitkäaikaispuolella, tk-vuodeosastolla, jossa on kanssa käytössä tuo moduulityöskentely (tai tiimityöskentely, kuten siellä nimitetään). Tiimien välillä oli havaittavissa kilpailua ja toista tiimiähän EI SAA mennä auttamaan, kun "ei nekään auta meitä". Sainpahan kerran sijaisena aikaiseksi kunnon riidan vakkareiden välillä, kun erehdyin auttelemaan toisia ;D Niin juu ja kerran olin keikalla ja hoidin minulle kuuluneet huoneet. Ja taas tuli sanomista...En ollut tiennyt, että yksi huoneen potilaista kuuluikin toiseen tiimiin. Piti katos mennä potilaat justiinsa tasan jokaisessa tiimissä tai muuten tuli sanomista :) Tiimeissä/moduuleissa työskentelevät hoitajat muodostivat kuppikuntia ja ikuisena keskustelunaiheena oli, kenellä on raskaimmat potilaat. Ja yleistä oli myös aikaisemmin mainittu asetelma, että jokaisessa tiimissä on yksi hoitaja, jonka pillin mukaan muut tanssivat.

Os:lla tiimit vaihtuivat aina muutaman kuukauden välein. Tätä perusteltiin mm. sillä, etteivät hoitajat kuormittuisi tietyissä tiimeissä liikaa, kun joillain oli runsashoitoisempia potilaita. Myös pitk.aik. puolella omaiset kävivät välillä hermoon, joten hoitajille oli helpotus vaihtaa tiimiä. Että tämmöinen kokemus mulla :)

[susie]

Oon ollut sisätautiosastolla töissä, jossa modulityöskentelyä toteutettiin. Mielestäni siellä se toimi ja oli paras vaihtoehto. Toki tietty joskus tuntui, että joku moduli oli ns. raskaampi eli oli enemmän vuodepotilaita, haavoja tms.. Kuitenkin porukka oli hyvin aikojen saatossa omaksunut sen, että kun osastolle saapui uusi potilas päivystyksestä, pyrittiin hänet sijoittamaan mahd. mukaan moduliin, jossa vähiten potilaita. Aina tietty ei onnistunut.. Aamuhulinoissa kukaan ei mennyt istumaan kansliaan ku oli omat hommat tehnyt, vaan meni tarv. auttamaan muita moduleja, mikäli aamutoimet heillä oli vielä kesken. Osastonhoitaja jakoi hoitajat moduleihin, mutta ei kuitenkaan sillä systeemillä, että yksi moduli per lista. Tietty hän pyrki siihen, että sama saa jatkaa samassa modulissa mahd. pitkään, mutta esim. vapaapäivien jälkeen oli osaston potilasmatsku usein aikas paljo vaihtunut, joten ei haitannut modulivaihto.

[puh]

Omakohtaisen kokemuksen mukaan parhain työskentelymalli on omahoitajuus. Tuollaisesta moduulityöskentelystä ei ole sen enempää kokemusta mitä joissain vuodeosastoilla opiskeluaikoina sitä harrastettiin. Hyvin tarkkaan oli jaettu osasto väreihin tai numeroihin huoneiden mukaan. Ja kovin helposti ei tunnuttu auttaa sitä naapurimoduulin/tiimin/pään kaveria. Omat hommat tehtiin ja unohdettiin muut.

Juu, moduulimallissa olen itsekin huomannut, että useinkaan ei olla kiinnostuneita siitä, mikä työtilanne toisessa moduulissa on... Hoidetaan vaan ne omat eikä olla kiinnostuneita toisen moduulin avuntarpeesta.

Hyvin pitkälle viedyssä omahoitajamallissa tuntuu myös olevan ongelmana se, että ketään ei välttämättä kiinnosta huolehtia toisen hoitajan potilaista (omien potilaittensa ohella) sillä aikaa kun joku on tauolla.

Tuostakin olen kuullut, että jos on yksilövastuisen hoitotyön malli käytössä, ei apuja saa. Tai on ymmärretty asia niin, ettei apuja saa pyytää edes kääntöihin...  ;D

Outoa tässä onkin se, että näissä molemmissa malleissa tulee esiin hoitajien paikoin uskomaton epäkollegiaallisuus. Itseäni tuo ihmetyttää. Eikö olisi kaikkien etu, että toimitaan kollegiaalisesti ja autetaan toisia tarpeen tullen, kun vaan "omat työt" antaa myöten?

Meillä ainakin (kun on yksilövastuisen hoitotyön malli käytössä, yksikön luonteestakin johtuen) pidetään tauolle lähtiessä vieruskaverille pieni rapsa. Eli kerrotaan tärkeimmät asiat potilaan tilanteesta, käydään läpi infuusiot mitä menee, ja hoitolinjat. Ja tietysti huolehditaan siitä, että tauon aikana ei mikään lopu tai ainakin on uudet nesteet valmiina. Ja homma pelaa.

[trikki]

Olen työskennelyt "moduulissa "  vuosikausia. Työskentelen tk akuuttivuodeosastolla.

Osasto on jaettu kahtia, yhtensä potilaita 25, siis toisessa moduulissa yksi potilas enemmän.

Samassa moduulissa työskennellään yksi vuosi. Alkuaikoina oltiin aina omassa moduulissa ja siitä tuli siten sen verran kiistaa, että modulit vaihtuvat kerran vuodessa. Vaihto tehdään arpomalla ja läsnä on silloin koko vuoron henkilökunta.

Osastolla on myös omahoitaja-ärjestelmä. Samalla kun moduuli arvotaan, arvotaan myös huone ja paikka/paikat, joiden omahoitaja kukin on.

Neljän hengen huoneessa on aina yksi sh ja yksi lh omana hoitajanaan. Pienemmissä huoneissa sh/lh.

Lomien ja muiden syiden vuoksi välillä joutuu toiselle puolen töihin, mutta ei se haittaa.

Minusta tuo ainoa toimiva toimintamalli, jossa olen työskennellyt.

Tullessani taloon yli 20 vuotta siten kaikki hoitajat hoitivat kaikkia. Kaikki aloittivat huoneesta 1 ja päätyivät huoneeseen 10. Aika kakofonista.

Siten työskentelimme omissa huoneissa, yksin. Ei toiminut. Ei saanut apua kun sitä tarvitsi ja työt eivät edenneet. Luovuimme siitä aika nopeasti.

Sitten työskentelimme pareittain  ja aika nopeasti sitten panimme jaon kahtia.

Joskus auttelemme toista moduulia, aina ei. Saamme itse apua joskus, aina ei. Kukin tarjoaa apuaan omantuntonsa mukaan. Asiasta ei kiistellä meillä.

Toinen moduuli voi olla raskaampi kuin toinen, mutta potilasvaidon myötä tilanne saattaa piankin vaihtua.Siksi on hyvä vaihtaa vain kerran vuodessa moduulia. Jos vaihto olisi useammin, niin arpaonni voisi tuoda aina raskaimman puolen itselle.

[sharita]

itselläni on kokemusta hoivaosastolla moduulityöskentelyssä. Siellä homma toimi hyvin. kuuden viikon välein vaihdettiin ihmisiä ja tarvittaessa tultiin auttamaan toiseen moduuliin. Tosin siellä moduulit oli jaettu niin että toisessa oli yhden autettavia ja toisella puolen sellaisia jotka pääasiassa tarvitsivat kahden hoitajan apua.

[Flower]

Meillä on dementiaosastolla käytössä tiimityöskentely yhdistettynä vahvasti yksilövastuiseen hoitotyöhön. Meillä osastolla 20 asukasta ja kaksi tiimiä. Aluksi reilu puoli vuotta sitten mennessäni osastolle kammosin koko yhdistelmää, mutta nyt täytyy sanoa, että meillä toimii. Tiimihenki on aika vahva, mutta ei se meillä ole kuitenkaan sitä tarkoittanut että toista tiimiä ei mentäisi auttamaan ja kyllä mä muutenkin hoidan muidenkin omia asukkaita oman tiimini sisällä, jollei omahoitajaa ole paikalla. Tiimeissä pysytään periaatteessa koko ajan, ei kukaan ole ainakaan tähän mennessä halunnut välillä vaihtaa tiimiä. Hoitoajat on pitkiä, eikä dementoituneet hyötyisi jatkuvasta hoitajan vaihtumisesta. Toki silloin tällöin tulee tehtyä "keikkaa" toiseen tiimiin, kun vajausta. Siinä on sitten välillä sopivasti vaihtelua omaan työhön.