Jump to content
MAINOS

Palleasta, pisusta sekä verestä eri kysymykset. =)


Guest NannaMaarit

Recommended Posts

Guest NannaMaarit

Moro!  :D

Tulin taas kyseleen neuvoja.

Mites, jos potilaalla on normaali saturaatio, mutta apuhengityslihakset aavistuksen käytössä ja silminnähden palleahengitys, niin eikös tämä ole merkki siitä että saturaatioon ei voi oikeasti luottaa? Millaisissa tilanteissa näin voi olla?

Entä miten kauan teillä pidetään yhtä virtsankeräyspussia yhteen menoon? Onko tästä olemassa jotain suosituksia?

Entä eikös verensiirrossa täydy täyttää tippakammio suodattimen yläpuolelle, että vaarana on punasolujen murskaantuminen suodatinta vasten, jos näin ei ole?

Siin mun onkelmat.  :D

Link to comment
Share on other sites

Mites, jos potilaalla on normaali saturaatio, mutta apuhengityslihakset aavistuksen käytössä ja silminnähden palleahengitys, niin eikös tämä ole merkki siitä että saturaatioon ei voi oikeasti luottaa? Millaisissa tilanteissa näin voi olla?

Saturaatiohan on vain yksi arvo, ja hengityksen arviointiin tulee käyttää muitakin havaintoja, aivan kuten olitkin tehnyt, mutta hengitystaajuus ja hengitysäänet kertoisivat paljon potilaan tilasta. Voihan tuo saturaatio pitää paikkaansa, mutta kyllähän se kuulostaa siltä, että potilas joutuu tekemään melkoisesti töitä sen eteen, joten voisi kuvitella että kyllä ne saturaatiotkin tippuu kun potilas väsyy.

Näkemättä paha sanoa mitään, mutta arvailuhan on aina kivaa.  ;)  

Link to comment
Share on other sites

Tulin taas kyseleen neuvoja.

Mites, jos potilaalla on normaali saturaatio, mutta apuhengityslihakset aavistuksen käytössä ja silminnähden palleahengitys, niin eikös tämä ole merkki siitä että saturaatioon ei voi oikeasti luottaa? Millaisissa tilanteissa näin voi olla?

Happisaturaatio kuvaa kuinka monta prosenttia hemoglobiinista on happimolekyylien kyllästämää. Tämä mitataan kahden erilaisen aaltopituuden omaavan valon avulla. Mittaustapa on sellainen, joka on altis monelle virhelähteelle mm. lika, ulkopuolinen valo, veressä oleva häkä yms. On myös tärkeää, että saturaatiomittarin havaitsema pulssiaalto on hyvä. Monessa mittarissa on jonkunlainen ilmaisin pulssiaallolle, joissain se on valopalkki joka ilmaisee pulssiaallon voimakkuuden ja joissain näkyy ihan käyrä. Aina ennen kuin saturaatiomittarin lukemaan voi luottaa, on tarkastettava onko pulssiaalto riittävän hyvä jotta voi päätelmiä tehdä. Happisaturaatiolla ei voi mitata hengityksen riittävyyttä, vaan pelkästään hemoglobiinin happikylläisyyttä.

Varsinkin nuori ihminen jaksaa käyttää yllättävän pitkään apuhengityslihaksia kompensoidakseen hengenahdistusta. Happisaturaatio voi näyttää ihan hyvältä, vaikka todellisuudessa potilaan hengenahdistus voi olla erittäinkin vakavaa. Saturaatioarvo on siis ihan hyvä, koska töitä tehdään veren happeuttamiseksi runsaasti, mutta hengitys ei ole normaalia. Loputtomiin astihan ei kukaan jaksa käyttää kaikkia apuhengityslihaksiaan, vaan voimat ehtyvät ja tilanne voi romahtaa todella nopeasti.

Happisaturaatiomittauksessa täytyy muistaa myös hapen dissosiaatiokäyrä. Happisaturaatiomittarin lukema ei korreloi suoraan veren happiosapaineeseen, vaan tietyn pisteen jälkeen happiosapaines lähtee voimakkaaseen laskuun. Oheisesta kuvasta katsomalla selviää, että happiosapaineen lasku 10 mmHg:ta tasosta 90 tasoon 80 ei laske happisaturaatiota juuri lainkaan, mutta 10 mmHg:n lasku 60:stä 50:een laskee sitä selvästi puhumattakaan lasku 40:stä 30:een. Ja tuohon käyrään vaikuttaa veren pH ja lämpötila.

Eli, happisaturaation lähtiessä laskuun, se tietyn pisteen ohitettuaan laskee romahdusmaisesti. Käytännössä se raja on siinä 80%:n kieppeillä.

Entä miten kauan teillä pidetään yhtä virtsankeräyspussia yhteen menoon? Onko tästä olemassa jotain suosituksia?

Siis sellainen mikä laitetaan siihen peniksen varteen kiinni? Ei kai niitä voi oikein monikäyttöisenä pitää?  ;)

Jos taas tarkoitetaan sellaista katetrin päässä olevaa, niin en mä ole niitä koskaan vaihtanut ellei niille ole jotain käynyt.

Entä eikös verensiirrossa täydy täyttää tippakammio suodattimen yläpuolelle, että vaarana on punasolujen murskaantuminen suodatinta vasten, jos näin ei ole?

No näinhän sitä suositellaan ja perustelu on juuri se, että punasolut saattavat hajota jos ne tippuvat pitkän matkaa alaspäin. Itse täytän tippakammion suodattimen yläpuolelle, mutta on aika vaikea uskoa, että mitään merkittävää hemolyysiä syntyy vaikka näin ei toimittaisikaan.

Failure is always an option

Link to comment
Share on other sites

Mites, jos potilaalla on normaali saturaatio, mutta apuhengityslihakset aavistuksen käytössä ja silminnähden palleahengitys, niin eikös tämä ole merkki siitä että saturaatioon ei voi oikeasti luottaa? Millaisissa tilanteissa näin voi olla?

Onko potilaan periferia kiinni? Näyttääkö saturaatiomittarisi luotettavaa käyrää (=pulsoiko?) vai onko käytössä vaan mittari joka näyttää lukemat, ei käppyrää? Ei se hyvä saturaatio eikä astruppikaan kerro siitä potilaan kokemasta hengenahdistuksesta välttämättä mitään. Se antaa kyllä ottohetken tilanteen lukemat (hyvätkin), mutta 5 minuutin päästä tilanne voi olla jo ihan onneton. Eli saturaatio ja astrup voi näyttää vielä hyvältä, mutta potilas väsähtää pian hengittämään. Nenänpään tarkkailua ja potilaan kokemuksen huomiointia ei korvaa mitkään mittarit. Ja mittareissakin pitää ne virhelähtet pitää mielessä.

Entä miten kauan teillä pidetään yhtä virtsankeräyspussia yhteen menoon? Onko tästä olemassa jotain suosituksia?

Suosituksista en tiedä, mutta nykyisessä työpaikassani niitä pidetään viikkojakin vaihtamatta ellei mitään onkelmaa tule. Toisissa paikoissa ollaan hyvinkin tarkkoja että ei montaa päivää pidetä samaa pussia. Oisko perusteluna se, et "näin on aina ennenkin tehty"  ;)
Link to comment
Share on other sites

Meillä vaihdetaan katetripussit  kerran viikossa ja jos potilaalla infektio ja virtsa haisevaaa, niin useammin. Pussi meinaan alkaa haista kanssa. Asiasta tuli ihan ohje osastolle samalla kun tulivat katetrointi ohjeetkin.

"Kyllä on jännittävää elää,ajatteli Muumipeikko. Kaikki voi hetkessä kääntyä ylösalaisin-ilman mitään syytä."(Muumipappa ja meri)

Link to comment
Share on other sites

  • 2 weeks later...

"Verivalmisteen tippojen osuminen suodattimen yläpintaan ei vaurioita verisoluja."

www.SPR/verensiirron ABO/ usein kysyttyä.

Sivustolta saa paljon tietoa verivalmisteista ja voi tehdä osaamistestin. :D

Muokkaus:Muoks: Tuo toimimaton linkki, jota on yritetty laittaa viestiin, johdattaisi toimivana loppupelissä terveysporttiin ja ei toimi jos ei ole terveysportin käyttäjä. -Jone-

Link to comment
Share on other sites

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...