Jump to content
MAINOS

Mienkähän yleistä tämäkin mahtaa olla?


Guest Raijuli

Recommended Posts

Guest Raijuli

Että kansansairaudeksi tiedetty alzheimerintauti saattaa jäädä säästösyistä lääkitsemättä jos potilas tulee laitoshoitoon? Pelastuksena on silloin potilaan omaisten hankkima lääke. Jopa KELA voi todeta ettei lääkitystä tueta rahallisesti jos potilas on laitoshoidossa.

Tähtäimenähän on että mitä varhaisemmassa vaiheessa voidaan sairauteen vaikuttaa lääkinnällä voidaan hoidolla saada sairauden etenemistä hidastaa monta vuotta.

Jotenkin oikeustajuun ei sovi tämä.

Link to comment
Share on other sites

MAINOS

Että kansansairaudeksi tiedetty alzheimerintauti saattaa jäädä säästösyistä lääkitsemättä jos potilas tulee laitoshoitoon? Pelastuksena on silloin potilaan omaisten hankkima lääke. Jopa KELA voi todeta ettei lääkitystä tueta rahallisesti jos potilas on laitoshoidossa.

Jos potilas on laitoshoidossa, niin silloin se yksikkö jossa potilas on hoitaa potilaan lääke- ym. asiat. Jos laitos ei esim. säästösyistä halua jotain sairautta hoitaa, niin se on huonompi homma potilaalle.

Kelan kannan ymmärrän kyllä. Laitoshoidossa potilaan pitäisi saada kaikki tarvitsemansa hoito sillä laitoshoidon hinnalla.

Failure is always an option

Link to comment
Share on other sites

Ymmärtääkseni jossain vaiheessa, kun alzheimer on edennyt riittävän pitkälle, ei lääkityksestä ole enää mitään vastaavaa hyötyä potilaalle. Voisiko olla tällainen tapaus kyseessä?

Mahdollisuus, että joku katselee sinua, on suoraan verrannollinen toimintasi typeryyteen.

Link to comment
Share on other sites

Ymmärtääkseni jossain vaiheessa, kun alzheimer on edennyt riittävän pitkälle, ei lääkityksestä ole enää mitään vastaavaa hyötyä potilaalle. Voisiko olla tällainen tapaus kyseessä?

Voisi hyvinkin kuvitella, se mössö mikä siinä alzheimerissa sieltä aivoista katoaa katoaa kuitenkin. Lääkkeet vain hidastavat prosessia, ostavat pari vuotta hyvää aikaa. Peli menetetään kuitenkin.

Tämä mielipide tai kommentti on yksityishenkilön antama eikä välttämättä edusta työnantajani, minkään yhteistyökumppanini, ammattiliittoni tai puolueeni kantaa.

Link to comment
Share on other sites

Ymmärtääkseni jossain vaiheessa, kun alzheimer on edennyt riittävän pitkälle, ei lääkityksestä ole enää mitään vastaavaa hyötyä potilaalle. Voisiko olla tällainen tapaus kyseessä?

Voisi hyvinkin kuvitella, se mössö mikä siinä alzheimerissa sieltä aivoista katoaa katoaa kuitenkin. Lääkkeet vain hidastavat prosessia, ostavat pari vuotta hyvää aikaa. Peli menetetään kuitenkin.

Aivan. Täytyy myös muistaa, että alzheimer lääkkeet, kuten ebixa ja aricept ovat aika kalliita valmisteita. Niitä ei siis tosiaankaan ole mitään mieltä syöttää, jos vaste on huono.

1/12800

Link to comment
Share on other sites

eikös se kuitenkin ole niin että kun henkilö siirtyy laitoshoitoon on tauti jo edennyt... eli alkuvaiheesta ei ole kyse... et yleensä ku ei enää kotona pärjätä siirrytään laitokseen.

on tutkittu (en tiedä kyl missä) että noilla lääkkeillä on vaan vaikutusta taudin alkuvaiheessa. pitkälle edenneessä niillä ei enää hyötyä...

näin sanoi lääkärimme mulle ku mietittiin onko enää mitää hyötyä nostaa lääkkeen annostusta.

Link to comment
Share on other sites

Aiheesta hieman sivuun. Tuossa tuntuu joskus olevan pientä ongelmaa, saako asiakas käyttämänsä lääkkeet myös sairaalahoidon aikana. Eräät terveydenhuollon yksiköt tuntuvat pyytävän leikkaukseen tms. hoitoon saapuvaa asiakasta ottamaan omat lääkkeensä mukaan.

Ongelma muodostuu sitten siinä, että asiakkaan lääkkeet saattavat loppua sairaalahoidon aikana, erityisesti jos hoito venyy komplikaatioiden vuoksi tai vaatii viikkojen kuntoutusta osastolla. Apteekkihan ei voi toimittaa ns. kattoasiakkaille tai erityiskorvausta saaville asiakkaille lääkettä etukäteen, ja jos asiakas on ottanut vaikkapa vain 14 tai 28 päivän annoksen, on marginaali varsin pieni. Osa potilaista ei kykene hankkimaan kalliita lääkkeitä omalla kustannuksellaan ja hakemaan korvausta KELA:lta jälkikäteen. Ilmeisesti nämä väliinputoajat ovat harvassa, mutta heitäkin on. Apteekkihan on ikävässä välikädessä KELA:n ja asiakkaan välissä: säännöt ovat melko tiukat, ja jos KELA ei hyväksy toimitusta, asiakkaan korvaukset maksaa apteekki. Ja kun osalle asiakkaita menee lääkkeitä, joiden kerta-annos maksaa 150 - 1000 euroa, kyseessä ei ole ihan pienet summat. Saa monta viikkoa tai jopa kuukautta myydä buranaa, että hinta on saatu takaisin.

KELA:n kantaa ja korvausperusteita en ole tosin ehtinyt selvittää. Muistaakseni korvausperusteissa ei mainita tällaisesta tilanteesta mitään, mutta aika tarkkanahan KELA muuten on mm. siitä, ettei laitoshoidossa pitkään olleille asiakkaille toimiteta lääkkeitä KELA:n korvaamina. Ymmärrettävää, aika isoja tulonsiirtoja voisi muodostua yhdeltä taholta toiselle.

Jos potilas on sekavampi kuin meidän yksikössä hoitajansa, kuuluu potilas sairaalahoitoon...

Ylpeiksi jumalat tekevät ensin heidät, jotka jumalat haluavat tuhota.

Link to comment
Share on other sites

MAINOS

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...