Jump to content

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

Guest NannaMaarit

Vastaava SH ja kuses*a oleminen

Recommended Posts

Guest NannaMaarit

Oletteko olleet tietoisia, että jos somaattisella puolella on yksikin lepareissa oleva potilas, niin vastaava sh voi soittaa lisää työntekijöitä jos muuten näyttää ettei leparipotilaan tarkkailua voida järjestää. -tätä asiaa ei tarvitse vahvistaa esim. sairaalan johdosta tms.

=Toisinsanottuna SH on kusessa kun vastaa yksin 40 potilaan hoidosta yhdessä yhden tai kahden ph:n kanssa? -> saa soittaa ominpäin uuden työntekijän.

Siis laki on näin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
OldOne

Siis laki on näin.

Mikä laki?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest NannaMaarit

Olisiko mielenterveyslaki/laki potilaan oikeuksista tms.

Käytäntöön liitettynä hoitajan velvollisuus on turvata leparipotilaan riittävä hoito ja valvonta, ja näinollen on "lain mukaan" oikeutettu hankkimaan lisää työvoimaa.

Mun pitää kirjottaa tästä tarkemmin, yksi hoitsu on enemmänkin ottanut selvää näistä jutuista.

Mutta onko joku muu kuullut ko. jutusta? Mä en nimittäin ole ennenkuin kaksi päivää sitten.

Share this post


Link to post
Share on other sites
-VF-

Olisiko mielenterveyslaki/laki potilaan oikeuksista tms.

Käytäntöön liitettynä hoitajan velvollisuus on turvata leparipotilaan riittävä hoito ja valvonta, ja näinollen on "lain mukaan" oikeutettu hankkimaan lisää työvoimaa.

Mun pitää kirjottaa tästä tarkemmin, yksi hoitsu on enemmänkin ottanut selvää näistä jutuista.

Mutta onko joku muu kuullut ko. jutusta? Mä en nimittäin ole ennenkuin kaksi päivää sitten.

Mielenterveyslain neljäs luku käsittelee potilaan perusoikeuksien rajoittamista, mutta käsittääkseni mielenterveyslain piiriin kuuluu vain psykiatrinen hoito, eli somaattiseen hoitoon se ei ota kantaa.

Laissa potilaan asemasta ja oikeudesta kuudennessa pykälässä sanotaan, että potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Viime kädessä potilasta on hoidettava tavalla, joka on hänen henkilökohtaisen edun mukaista.

Rikoslain 25 luku käsittelee vapauteen kohdistuvia rikoksia. Vapaudenriisto rikoslain mukaan määritellään seuraavasti: Joka sulkemalla sisään, sitomalla, kuljettamalla johonkin tai muulla tavoin oikeudettomasti riistää toiselta liikkumisvapauden tai eristää toisen tämän ympäristöstä, on tuomittava vapaudenriistosta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Tässä ovat lainkohdat jotka suoraan liittyvät potilaan sitomiseen ja tahdonvastaiseen hoitoon. Mielenterveyslaki sallii potilaan tahdonvastaisen hoidon tietyissä tilanteissa, mutta se koskee psykiatrista hoitoa. Somaattisen puolen hoidosta ei ole vastaavaa lakia tehty. Epämääräisesti puhutaan hoidosta, jonka on oltava potilaan edun mukaista. Toisaalta rikoslaki sanoo, että henkilö sitominen tahdonvastaisesti vaatii oikeuden tehdä niin. Onko laki potilaan asemasta ja oikeudesta tärkeämpi kuin rikoslaki? Voidaanko sen turvin oikeuttaa vapaudenriisto? Siinä on kysymyksiä mihin ei ole selkeitä vastauksia.

Jos potilas tai potilaan omainen tekee tutkintapyynnön poliisille siitä, että somaattisen syyn takia hoidossa olevaa ihmistä on hänen tahdon vastaisesti lääkitty tai hänen itsemääräämisoikeutta on loukattu sitomalla hänet sänkyyn, niin kyllä siitä voi tuomion saada.

Tämä asia vaatii uuden lain tai lainmuutoksen. Somaattisella puolella tulee tilanteita, jolloin potilaan itsemääräämisoikeutta täytyy rajoittaa. Nyt se tehdään ilman lain suomaa turvaa. Ja se on se syy miksi hoitajat voivat olla liemessä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Lääkärihoitaja

Mitäs kun somaattisella osastolla magneettivyössä (kädet ja jalat kiinni) on 16/20 potilasta? 1 sh ja 2 ph

Share this post


Link to post
Share on other sites
-VF-

Mitäs kun somaattisella osastolla magneettivyössä (kädet ja jalat kiinni) on 16/20 potilasta? 1 sh ja 2 ph

Niinpä.

Oma ehdotukseni: Kävely lähimmälle poliisiasemalla ja tutkintapyyntö siitä, että rikotaanko ko. paikassa lakia. Poliisi tod. näk. joutuu suorittamaan asiasta esitutkinnan ja syyttäjä miettii ratkaisunsa. Jos syytettä ei nosteta, niin kaikki on hyvin ja voidaan turvallisin mielin jatkaa samoja toimintamalleja.

Tosiasia on se, että jos asiasta kysyy osastonhoitajalta, ylihoitajalta, ylilääkäriltä tai ihan keneltä tahansa esimiesasemassa olevalta henkilöltä, niin eiväthän he tiedä asiasta yhtään mitään. Ei lääkärin koulutuksella tulkita lakeja ja asetuksia sen paremmin kuin hoitajankaan koulutuksella.

Mielestäni tällaisten asioiden laillisuudet tulisi pohtia ihan lain asiasntutijoiden kanssa ja viime kädessä käydä hakemassa päätös tuomioistuimelta.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Janne

Mitäs kun somaattisella osastolla magneettivyössä (kädet ja jalat kiinni) on 16/20 potilasta? 1 sh ja 2 ph

Niinpä.

Oma ehdotukseni: Kävely lähimmälle poliisiasemalla ja tutkintapyyntö siitä, että rikotaanko ko. paikassa lakia. Poliisi tod. näk. joutuu suorittamaan asiasta esitutkinnan ja syyttäjä miettii ratkaisunsa. Jos syytettä ei nosteta, niin kaikki on hyvin ja voidaan turvallisin mielin jatkaa samoja toimintamalleja.

Tosiasia on se, että jos asiasta kysyy osastonhoitajalta, ylihoitajalta, ylilääkäriltä tai ihan keneltä tahansa esimiesasemassa olevalta henkilöltä, niin eiväthän he tiedä asiasta yhtään mitään. Ei lääkärin koulutuksella tulkita lakeja ja asetuksia sen paremmin kuin hoitajankaan koulutuksella.

Mielestäni tällaisten asioiden laillisuudet tulisi pohtia ihan lain asiasntutijoiden kanssa ja viime kädessä käydä hakemassa päätös tuomioistuimelta.

Miten tuollaisten asioiden selvittäminen tehyn lakimiehiltä? Jos sieltä tulee vastaus, että toiminta on laitonta / siinä rajoilla, niin yhteys poliisiin. Pomoillehan ei tuollaisista selvityksistä kannata sanoa mitään, ei ainakaan ennen kuin lakimiehen kanta on selvä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
-VF-

Miten tuollaisten asioiden selvittäminen tehyn lakimiehiltä? Jos sieltä tulee vastaus, että toiminta on laitonta / siinä rajoilla, niin yhteys poliisiin. Pomoillehan ei tuollaisista selvityksistä kannata sanoa mitään, ei ainakaan ennen kuin lakimiehen kanta on selvä.

Mulla on sellainen tuntuma, että kellään ei ole ihan tarkkaa tietoa tän asian laillisuudesta tai laittomuudesta. Sen verran hämärillä vesillä mennään, että jonkinlainen oikeuden päätös pitäisi saada. Tai sitten se lainmuutos.

Kyllä varmasti asiaa on kysytty Tehyn lakimiehiltä, ainakin toivon niin, mutta eipä se ole ainakaan minun korviini kantautunut. Joku joka asiaa on kysynyt, voisi kertoa mikä se vastaus oli.

Sen verran tiedän, että Husissa on ollut jo vuosia tekeillä ohje potilaan sitomisesta yms. Sitä ei vieläkään ole saatu valmiiksi. Kolmisen vuotta se ainakin on ollut tekeillä. Kuvaa omalta osaltaan asian monimutkaisuutta.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Lääkärihoitaja

Neurolla/strokessahan on mainitsemani tilanne, ollut jo kymmeniä vuosia..

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Pulu

Jos potilas vaarantaa oman tai toisten potilaiden tai henkilökunnan turvallisuuden ja on sairaudestaan johtuen kykenemätön arvioimaan omaa tilannettaan, niin sitominen vastoin hänen tahtoaan on käsittääkseni laillinen keino myös psykiatrisen hoidon ulkopuolella. Sitominen ei kuitenkaan saa koskaan kestää kauempaa kuin on tarpeellista. Sitominen saa tapahtua vain lääkärin määräyksestä, näin siis myös somaattisella osastolla. Lääkärin on tässä tilanteessa tehtävä arvio siitä, kykeneekö potilas ymmärtämään ja arvioimaan omaa tilaansa. Jos kykenee, niin hoitoa jota potilas ei halua ei jatketa väkisin. Kamat kassiin ja hyvää loppuelämää! Ja otetaan allekirjoitus vastuuvapautuslomakkeeseen. Kun potilas ei selvästi ymmärrä tilannetta eikä itselleen tai toisille aiheuttamaansa vaaraa, niin silloinhan voidaan tilanne tulkita laajentuneen mielenterveyslain määritteiden puolelle.

Laissa ei muistaakseni sanota, että tämä laki ja asetus koskevat vain psykiatrista erikoissairaanhoitoa antavien hoitolaitosten ja sairaaloiden hoidossa olevia mielenterveyspotilaita. Mielenterveyslakia noudatetaan ja sovelletaan päivittäin myös perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon somaattista hoitoa antavilla sektoreilla. Sekä somatiikan että psykiatrian puolella hoidetaan kuitenkin molempien potilaita, riippuen siitä, kumpi ongelma ensisijaisesti aiheuttaa hoidon tarpeen.

Lisäksi juttu menee meilläpäin näin: meillä on vähintään varttihulluja potilaita, jotka tarvitsevat hoitoa somaattiseen sairauteen, jonka hoitamatta jättäminen vakavasti uhkaisi potilaan terveyttä ja henkeä. Ne on hoidettava normiosastolla somaattisella puolella, sillä psykiatria ei hoida somatiikkaa. Yleissairaalapsykiatrisen osaston toimenkuva ja potilaisto on jääneet minulle ainakin vähintäänkin epäselväksi, mutta sellainen kuva on, että tupa on täys kuin turusen pyssy näistä itsemurhakandidaatin tutkintokokelaista. Siksi usein normivuodeosastoilla on sekavia, joskus jopa psykoottisia potilaita. Jos he eivät anna monitorien, katetrien ja tiputusten olla, yrittävät tulla otsa edellä sängynlaitojen yli, lyövät, potkivat, purevat, huutavat, meuhkaavat, riehuvat.. ainoa keino turvata potilaan omakin turvallisuus on sitoa hänet kiinni, että häntä voidaan hoitaa! Jos meuhkaaminen jatkuu, psykiatriselle voidaan siirtää vasta sitten kun on saatu somaattinen välitön terveyttä uhkaava tilanne stabiloitua.

Ja minkälainen tilanne siitä kehittyy, jos potilas on sairaalahoidossa ja repii tippansa ja dreeninsä irti, rypee sängystä otsa edellä lattialle ja murtaa luitaan ja kieltäytyy hoidosta ja mahdollisesti poistuu osastolta ja tavoitetaan vasta kunnes on tajuton. Sitten potilas kuolee tästä saamiensa vammojen ja niiden tarvitseman hoidon viivästymisen seurauksiin. Kuka istuu syytetyn penkillä? Oikeus katsoo, että potilas ei ole ollut kykenevä itse arvoimaan tilaansa ja sairaala on näin ollen ollut vastuussa hänen turvallisuudestaan.. lopputuloksen saatte yrittää arvata ja voidaan yrittää myös keksiä, mihin syytetyt voinevat tässä tilanteessa vedota puolustuksekseen?

Share this post


Link to post
Share on other sites
-VF-

Jos potilas vaarantaa oman tai toisten potilaiden tai henkilökunnan turvallisuuden ja on sairaudestaan johtuen kykenemätön arvioimaan omaa tilannettaan, niin sitominen vastoin hänen tahtoaan on käsittääkseni laillinen keino myös psykiatrisen hoidon ulkopuolella.

Tästä vaan ei löydy lainkohtaa joka sen sallisi. Tai jos löytyy, niin mielenkiinnolla sen lukisin. Ja täytyy myös pitää mielessä se, että mikä on se instanssi joka päättää potilaan kykenemättömyyden päättämään omista asioistaan? Onko se lääkäri vai oikeuslaitos joka ottaa mm. kantaa siihen, että onko joku henkilö alentuneesti syyntakeinen vai syyntakeeton rikosta tehdessä?

Laissa ei muistaakseni sanota, että tämä laki ja asetus koskevat vain psykiatrista erikoissairaanhoitoa antavien hoitolaitosten ja sairaaloiden hoidossa olevia mielenterveyspotilaita. Mielenterveyslakia noudatetaan ja sovelletaan päivittäin myös perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon somaattista hoitoa antavilla sektoreilla. Sekä somatiikan että psykiatrian puolella hoidetaan kuitenkin molempien potilaita, riippuen siitä, kumpi ongelma ensisijaisesti aiheuttaa hoidon tarpeen.

Mielenterveyslaissa puhutaan mielenterveyspalveluista jotka pitää järjestää ja joihin tätä lakia sovelletaan. Somaattisesta puolesta ei mielenterveyslaissa puhuta sanallakaan. Nämä sekavat vanhukset ja deliriumissa olevat ovat somaattisella puolella yleensä sekaisin somaattisen syyn takia.

Ja minkälainen tilanne siitä kehittyy, jos potilas on sairaalahoidossa ja repii tippansa ja dreeninsä irti, rypee sängystä otsa edellä lattialle ja murtaa luitaan ja kieltäytyy hoidosta ja mahdollisesti poistuu osastolta ja tavoitetaan vasta kunnes on tajuton. Sitten potilas kuolee tästä saamiensa vammojen ja niiden tarvitseman hoidon viivästymisen seurauksiin. Kuka istuu syytetyn penkillä? Oikeus katsoo, että potilas ei ole ollut kykenevä itse arvoimaan tilaansa ja sairaala on näin ollen ollut vastuussa hänen turvallisuudestaan.. lopputuloksen saatte yrittää arvata ja voidaan yrittää myös keksiä, mihin syytetyt voinevat tässä tilanteessa vedota puolustuksekseen?

Näiden syiden takia tähän pitää saada selvyys ja mieluiten ihan oma laki. Nyt lakeja joudutaan tulkitsemaan ja kenelläkään ei ole varmuutta siitä, että mitä saa tehdä ja mitä ei. Näihin asioihin tulee tasan niin monta eri käytäntöä kuin on paikkaakin jossa potilaita sidotaan ja pakkolääkitään somaattisten syiden takia.

Nyt hoitajat ovat pahassa tilanteessa. Potilaan itsemääräämisoikeutta on rajoitettava siksi, että se on hänelle subjektiivisesti parempi vaihtoehto. Ja tämä rajoitus on tehtävä ilman lain antamaa selkeää suojaa ja ohjeistusta.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest NannaMaarit

Leparipotilaalle kuuluu oikeasti omahoitaja (tai sitten tarkkailu 1/2 h välein, en muista).

Mutta kuka muu sitä lisätyövoimaa soittaa ilta/yövuorossa kuin se vastaava sh? Jos jotain tapahtuu, niin on satavarma, että oh ei lähde sinne oikeuteen istumaan ja kuuntelemaan syytteitä, eikä ylilääkäri, vaan SH.

On olemassa yksi "tämän alan spesialisti", kerron heti sen nimen kun saan se tietooni. ->hän on neuvonut hoitajia toimimaan näin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Lääkärihoitaja

(tai sitten tarkkailu 1/2 h välein, en muista).

Jokaisella akuutille potilalle kuuluu.... Kai se sitten siihen vedotaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Pulu

Mielenterveyslaissa puhutaan mielenterveyspalveluista jotka pitää järjestää ja joihin tätä lakia sovelletaan. Somaattisesta puolesta ei mielenterveyslaissa puhuta sanallakaan.

Nyt hoitajat ovat pahassa tilanteessa. Potilaan itsemääräämisoikeutta on rajoitettava siksi, että se on hänelle subjektiivisesti parempi vaihtoehto. Ja tämä rajoitus on tehtävä ilman lain antamaa selkeää suojaa ja ohjeistusta.

Ettei tästä aiheesta löytyisi esim. Stakesin tai sos.- ja terv. ministeriön suosituksia? Taidanpa viettää iltaa iloisesti etsien tietoa, siksi monimutkainen juttu on. Ja yhä enemmän alan vakuuttua siitä, että minun on pyrittävä eduskuntaan niin saadaan laitettua näitä "kadotettuja aiheita" mietintämyssyn alle!  ;D

Lakikirja ei erikseen erittele eikä määrittele somaattisia ja psykiatrisia palveluja (=missä raja menee, mikä on mitäkin), mielestäni se on meidän itsemme tekemä juttu. Esimerkiksi perusterveydenhuollon alueella, jossa itse työskentelen, katsotaan hoidettavan molempia ja lakikin edellyttää sitä. Siksi monenlaista tallaajaa meidänkin käytävien kautta ramppaa, ihan jopa sellaisia psykiatrisia potilaita jotka tulevat osastojaksolle ilman varsinaista somaattista syytä eli psykiatrinen perussairaus on pahentunut. Deliriumiin menevät katkolaisetkin lähettäisimme mieluummin suljetulle osastolle, mutta jostain syystä lääkäri suhtautuu asiaan "nihkeähkösti" eli ensin on alettava mennä osaston irtaimistoa tai henkilökuntaa palasiksi ennenkuin voi lähettää tämmöisenkään turvallisempaan paikkaan..

Hoitajille tämä on todellakin hankala juttu, mutta käytäntö on tähän mennessä sanellut monessa muussakin aiheessa sen mistä ei  varsinaisia ohjeita löydy. Jotkin sairaalat ovat myös laatineet omia toimintaohjeita aiheesta (käsittääkseni mm. KSKS). Harvoin ne potilaat kuitenkaan lopulta nostavat syytettä sitomisestaan, ne jotka tokenevat, kiittelevät ja ovat häpeissään käyttäytymisestään ja jotka eivät tokene.. no - hmm, mitä ovatkin..

ai niin, ja sitten vielä se pointti, että sitomisesta tms. on aina oltava lääkärin määräys mustaa (tai punaista) valkoisella. siten hoitaja saa ainakin turvattua selustansa ja lääkärien hyvä-veli-kerho hoitaa loput, jos se haaste joskus pätkähtääkin.. Tässä asiassa hoitajan piiloutuminen "mää-vaan-teen-mitä-käsketään" asenteeseen on "sopivaa"  :D

Share this post


Link to post
Share on other sites
-VF-
Siksi monenlaista tallaajaa meidänkin käytävien kautta ramppaa, ihan jopa sellaisia psykiatrisia potilaita jotka tulevat osastojaksolle ilman varsinaista somaattista syytä eli psykiatrinen perussairaus on pahentunut.

Tämä on hieman eri asia. Mielenterveyslaki sanoo seuraavasti: 22 c § (21.12.2001/1423)

Ruumiillisen sairauden hoito

Potilaalla on oikeus ruumiillisen sairautensa hoitoon siten kuin potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 3 §:ssä säädetään. Sairautta on hoidettava yhteisymmärryksessä potilaan kanssa siten kuin mainitun lain 6–9 §:ssä säädetään.

Jos potilas, joka ei kykene päättämään hoidostaan, vastustaa ruumiillisen sairautensa hoitoa, hoitoa saa antaa vain, jos se on tarpeen potilaan henkeä tai terveyttä uhkaavan vaaran torjumiseksi. Hoidosta päättää potilasta hoitava lääkäri, joka saa myös päättää muista hoidon suorittamisen kannalta välttämättömistä lyhytaikaisista rajoitustoimenpiteistä.

Edellä 2 momentissa tarkoitettua hoitoa voidaan antaa myös muussa kuin psykiatrista hoitoa antavassa terveydenhuollon toimintayksikössä. Tällöin hoidosta ja sen suorittamisen kannalta välttämättömistä lyhytaikaisista rajoitustoimenpiteistä päättää potilaan hoidosta tässä yksikössä vastaava lääkäri, jonka tulee toimia yhteistyössä potilasta psykiatrista hoitoa antavassa yksikössä hoitavan lääkärin kanssa.

Itse kaipaisin selkeitä ohjeita siitä, millaisia rajoittamiskeinoja saa käyttää ihan puhtaasti somaattisen syyn takia riehuvan potilaan hoidossa. Meillä tällaisia potilaita sidotaan sänkyyn ihan surutta eikä sitä lupaa lääkräiltä läheskään aina kysytä. Sen verran usein potilas on sekavuuden vuoksi itselleen vaarallinen. Ja sekavuus johtuu yleensä sairaudesta, lääkityksestä tai potilaan päihteidenkäyttötaustasta.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest

Itse kaipaisin selkeitä ohjeita siitä, millaisia rajoittamiskeinoja saa käyttää ihan puhtaasti somaattisen syyn takia riehuvan potilaan hoidossa. Meillä tällaisia potilaita sidotaan sänkyyn ihan surutta eikä sitä lupaa lääkräiltä läheskään aina kysytä. Sen verran usein potilas on sekavuuden vuoksi itselleen vaarallinen. Ja sekavuus johtuu yleensä sairaudesta, lääkityksestä tai potilaan päihteidenkäyttötaustasta.

Mä olen ottanut tavaksi kirjata MIKSI potilas sidotaan. Helpompi sitten perustella jos käräjille joutuu, mä en luota pelkkään muistiini. Mä taidan olla jotenkin muutenkin niuho kirjaamisen suhteen..

Joskus on potilaita jouduttu sitomaan siksi että miehitys osastolla on surkea: ei ole hoitajaa vahtimaan/lääkitsemään sekavaa ja levotonta potilasta koska kädet on kiinni jossain akuutimmassa. (Kauhee tilanne!) Onpa saattanut käydä niin (en sano enkä väitä... 8)), että HOITAJARESURSSIEN PUUTTEEN VUOKSI sekava potilas (joka ei ole ollut sidottuna) on saanut painemaskin irti ja ajautunut exhaustioon ja intubaatioon kun on samaan aikaan ollut monta muuta huonohappista joitten hoitoon on mennyt kaikkien vuorossa olevien huomio. Mitäs sanotte potilasturvallisuudesta??  angry.png

Share this post


Link to post
Share on other sites
otto

Kun potilasta rajoitetaan mielenterveyslain nojalla on hänen oltava otettu tarkkailuun tai määrätty tahdosta riippumattomaan(TR) hoitoon. Ei mielenterveyslakia(MT) voi soveltaa jokaiseen "varttihullulta" näyttävään.

Eli jos työskentelee somaattisella osastolla ei mielenterveyslaki tule eteen muuta kuin M1 läheteelle eteenpäin lähettävien potilaiden kohdalla ja psy-hoidosta somaattista vaivaa hoidattamaan lähetettyjen potilaiden kohdalla, jos ko. potilas on tarkkailussa tai TR-hoidossa. Vapaaehtoisessa psykiatrisessa hoidossa olevaa potilasta ei MT-lain puitteissa voida rajoittaa mitenkään.

Sitominen somaattisella puolella (+ polien putkat) on aika tyhjän päällä. Muistaakseni joitain ympäripyöreitä kannanottoja eduskunnan oikeusasiamieheltä on, mutta asiaa ei oikein uskalleta kaivaa syvemmältä. Maan tapa ja käytännöt määräävät toiminnan. Kustannuskysymys.

Mielenterveyslaki uusittiin pääasiassa juuri siksi, että kun puututaan ihmisen perusoikeuksiin(vapautta liikkua rajoitetaan, kirjeitä tutkitaan yms. Kannattaa lukea MT-lain valmistelu ja perustelut.) on puuttumisen perustuttava lakiin. Useimmista näistä toimista on myös tehtävä virallinen päätös josta voi valittaa hallinto-oikeuteen. Valvojana toimii lääninhallitus, jolle on annettava tietyt selvitykset, melko tiheastikkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Pulu

Olen viettänyt nyt aikaa hartiat ja niskat jumiin asti TEO:n, oikeusasiamiehen ym. instanssien ennakkopäätöksiä, lausuntoja, huomautuksia ynnä muita tietoja selaten, tavannut tavu tavulta finlexin tietokantaa ja toden totta: asiasta ei löydy kuin TEO:n muistutus, että turvavälineitä pitää vanhuksilla käyttää valmistajien ohjeiden mukaisesti.. Eli ongelma tunnetaan mutta vaietaan kuoliaaksi? Hurjasti on esim. eettinen lausuntoelin ETENE pohtinut monenlaista ongelmaa, mutta rajoittamistoimenpiteitä vain kehitysvammaisten ja mielenterveyspotilaiden kohdalla. Potilaan itsemääräämisoikeutta ja muuta on käsitelty oikein seminaareja myöten, mutta keskitytty vain esim. terveyden edistämisen näkökulmaan ja hoidon priorisointiin (tyyliin "hoidetaanko keuhkosyöpäpotilasta jos se ei suostu lopettamaan tupakointia").

Mielenterveyslakihan todella koskee vain mielenterveyspotilaita, se ei ole sovellettavissa muihin potilaisiin. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista antaa epämääräisen ja sanamuodossaan varsin avoimen mahdollisuuden tähän sitomiseen, sillä siinä sanotaan, että jos potilas ei ole kykenevä päättämään hoidostaan, häntä pitää hoitaa hänen etunsa mukaisella tavalla. Tämä nyt on ainoa kohta, johon voisin yhdistää loogisesti rajoittamisen perustuvan. Samassa kohdassa kyllä mainitaan myös, että jos potilas ei kykene päättämään eikä hänen mielipidettään voida luotettavasti saada selville, pitää kysyä omaiselta tms. Mutta sitäpä harvemmin tehdään kun päätetään rajoittamistoimenpiteistä?

Share this post


Link to post
Share on other sites
psyhoi

Psykiatrian puolella nuo rajoittamiset, sitomiset ym. on väännetty "rautalangalla" selväksi. Jos potilas laitetaan lepareihin niin hänelle hankitaan myös vierihoitaja. Oh tai vastaava sh tekee sen, olkoon vuorokauden aika sitten mikä on.

Tuossa vieressä, somaattisella puolella ei näin tarvitse tehdä. Näin ainakin eräässä sairaanhoitopiirissä.

Tuohon ongelmaan kannattaisi hankkia sairaalan johdolta toiminta ohjeet, hähän lopulta hoidosta vastaavat.

Myös epäselvistä ohjeista.

Share this post


Link to post
Share on other sites
eh-neito

Psykiatrian puolella nuo rajoittamiset, sitomiset ym. on väännetty "rautalangalla" selväksi. Jos potilas laitetaan lepareihin niin hänelle hankitaan myös vierihoitaja. Oh tai vastaava sh tekee sen, olkoon vuorokauden aika sitten mikä on.

Ja voi MITEN paljon tätä rikotaankaan!! Haluaisin tietää tarkan prosentiluvun koskien niitä sidottuja potilaita, joilla oikeasti on se vierihoitaja. Ei taida lukema kovin suureksi kyllä nousta...

Share this post


Link to post
Share on other sites
koati

Vapaaehtoisessa psykiatrisessa hoidossa olevaa potilasta ei MT-lain puitteissa voida rajoittaa mitenkään.

Käytännössä psykiatrisessa sairaalassa vapaaehtoisessa hoidossa olevan potilaan rajoittamistilanteessa toimitaan siten, että ilmoitetaan hoitavalle, vastaavalle tai päivystävälle lääkärille rajoitusta vaativasta tilanteesta ja lääkäri tekee M1-päätöksen. Tilanteesta riippuen yhteydenotto lääkäriin tapahtuu ennen esim. leposide-eristämistä tai välittömästi sen tapahduttua.

Share this post


Link to post
Share on other sites
otto

Vapaaehtoisessa psykiatrisessa hoidossa olevaa potilasta ei MT-lain puitteissa voida rajoittaa mitenkään.

Käytännössä psykiatrisessa sairaalassa vapaaehtoisessa hoidossa olevan potilaan rajoittamistilanteessa toimitaan siten, että ilmoitetaan hoitavalle, vastaavalle tai päivystävälle lääkärille rajoitusta vaativasta tilanteesta ja lääkäri tekee M1-päätöksen. Tilanteesta riippuen yhteydenotto lääkäriin tapahtuu ennen esim. leposide-eristämistä tai välittömästi sen tapahduttua.

Tarkoitat vissiin että laitetaan tarkkailuun.

13 §

"Jos sairaalaan omasta tahdostaan hoitoon otettu haluaa poistua sairaalasta ja se lääkäri, jonka tehtävänä on päättää potilaan hoidon lopettamisesta, katsoo, että edellytykset potilaan hoitoon määräämiseen hänen tahdostaan riippumatta ovat olemassa, voidaan potilas ottaa tarkkailuun."

Tässäkin on hölmöä että pitää potilaan pitää haluta poistua sairaalasta. Päälle käyminen tai muu leviäminen pitää sitten tulkita pois pyrkimiseksi.

Share this post


Link to post
Share on other sites
koati

Tarkoitat vissiin että laitetaan tarkkailuun.

Jep, sitäpä tarkoitin. M1 = tarkkailulähete.

Share this post


Link to post
Share on other sites
koati

Vapaaehtoisessa psykiatrisessa hoidossa olevaa potilasta ei MT-lain puitteissa voida rajoittaa mitenkään.

13 §

"Jos sairaalaan omasta tahdostaan hoitoon otettu haluaa poistua sairaalasta ja se lääkäri, jonka tehtävänä on päättää potilaan hoidon lopettamisesta, katsoo, että edellytykset potilaan hoitoon määräämiseen hänen tahdostaan riippumatta ovat olemassa, voidaan potilas ottaa tarkkailuun."

Tässäkin on hölmöä että pitää potilaan pitää haluta poistua sairaalasta. Päälle käyminen tai muu leviäminen pitää sitten tulkita pois pyrkimiseksi.

Tarkkailulähetteen aihe on myös tilanne, jossa potilas on vaaraksi itselleen tai muille.

Share this post


Link to post
Share on other sites
otto

Vapaaehtoisessa psykiatrisessa hoidossa olevaa potilasta ei MT-lain puitteissa voida rajoittaa mitenkään.

13 §

"Jos sairaalaan omasta tahdostaan hoitoon otettu haluaa poistua sairaalasta ja se lääkäri, jonka tehtävänä on päättää potilaan hoidon lopettamisesta, katsoo, että edellytykset potilaan hoitoon määräämiseen hänen tahdostaan riippumatta ovat olemassa, voidaan potilas ottaa tarkkailuun."

Tässäkin on hölmöä että pitää potilaan pitää haluta poistua sairaalasta. Päälle käyminen tai muu leviäminen pitää sitten tulkita pois pyrkimiseksi.

Tarkkailulähetteen aihe on myös tilanne, jossa potilas on vaaraksi itselleen tai muille.

Näinhän se on , mutta kun kyseessä oli jo vapaaehtoisesti hoidossa olevan potilaan tapahtumat. Kun jo hoidossa oleva potilas laitetaan tarkkailuun ei M1 lähetettä kukaan tee, vaan tarkkailu alkaa kirjauksella sairauskertomukseen.

M1 päätöstä ei laki tunne.

Share this post


Link to post
Share on other sites

×
×
  • Create New...