Jump to content

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

Guest NannaMaarit

Nestelastin purku hypotoniselta/turvonneelta potilaalta

Recommended Posts

Guest NannaMaarit

Toivottavasti tätä ei olla käsitelty jo muualla:

Voisiko joku selittää, mihin perustuu se, että neste saattaa pursuilla kudoksista

-furesista lisätään ja pissa kulkee, mutta neste ei häviä kudoksista mihinkään...  ?

Voiko jollakin hypertonisella liuoksella saada nesteitä solunulkoisesta(vai sisäisestä, en edes tiedä) tilasta...ööö...verenkiertoon ja tätäkautta ylimääräinen neste häviäisi munuaisten kautta?

Mites, voiko furesista antaa matalapaineiselle, voiko jalkojen nostamisella ylös olla riittävää vaikutusta? Ehkäistään siis riittävä RR aivoille ja munuaisille. Voiko antaa jotain plasmaexpanderia ja furesista...  ;D ;D  ... vai onkohan mulla hypoteeseja liikaa?  ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites
-VF-

Nesteen poistuminen verenkierrosta ja siirtyminen kudoksiin on monimutkainen asia johon syitä on monia. Jostain syystä (esim. sepsis, tai n+1 muuta syytä) neste ei enää pysy verenkierrossa vaan se pääsee siirtymään muihin tiloihin. Siihen ei furosemidi oikeastaan auta, koska se "käskee" munuaisia päästämään vettä virtsan mukana pois elimistöstä. Jos neste ei pääse munuaisiin asti, eli neste on muualla kuin verisuonissa, niin munuaisten piiskaaminen on turhaa.

Jos potilas on hypotoninen, niin munuaiset eivät toimi kunnolla. Ne kun tarvitsevat riittävän verenpaineen toimiakseen. Suodatus ei toimi jos verenpaine ei ole riittävä. Furosemidilla ei helposti saa potilasta huonopaineiseksi (toki sekin on mahdollista), koska riittävän hypotonisella virtsantulo lakkaa ja verenpaineen lasku loppuu (toivottavasti) siihen. ;D

Jalkojen kohottaminen on hypotonisella potilaalla ensilinjan toimenpide, mutta ei silläkään ihmeitä saa aikaan. Neste kyllä aikanaan poistuu kudoksista, mutta se vaatii turvottelun perussyyn hoitoa. Harvoin potilas turpoaa niin paljon, että siitä itsessään olisi kovasti haittaa.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest

Tarkotetaan varmaan HYPOTENSIIVISTA potilasta?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest NannaMaarit

Kiitos!

;D

En tiedä kumpi käsite on oikea. ;D

Share this post


Link to post
Share on other sites
-VF-

Tarkotetaan varmaan HYPOTENSIIVISTA potilasta?

Samaa asiaa ne tarkoittavat. ;) Hypotonia on kreikkaa ja hypotensio on kreikan ja latinan sekoitusta, mutta samaa ne tarkoittavat kaikissa muissa kielissä paitsi englannissa, jossa hypotonialla tarkoitetaan matalaa lihastonusta.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest Pulu

Tarkotetaan varmaan HYPOTENSIIVISTA potilasta?

Mutta voihan se kai potilas olla hypotoninenkin, jos se on "laimentunut" että on liian vähän tarpeellisia aineita verenkierrossa? Eikös sitä ihmiselimistölle väkevämpiä nesteitä kutsuttu hypertonisiksi, elimistön nesteiden kanssa tasapainossa olevia isotonisiksi ja sitä laimeampia hypotonisiksi, niin samalla logiikalla voidaan ehkä tässäkin olla ajamassa takaa oikeaa termiä, asiayhteydessä vain potilaan tilaan liittyen? Kyllähän ne elektrolyyttitasapainon vinksahtelutkin voinevat turvotuksia tehdä? Ainakin sillä logiikalla, kun nesteen jakautuminen on monimutkainen prosessi jossa kemia ja elektrolyytit näyttelevät suurta osaa..

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest NannaMaarit

No just noi "jos toinen neste on vahvempaa niin aine diffusoituu (osmoosit ym) väkevämmän  suuntaan"  -blaablatiblaa- jutut on hakusessaan.

Mietin, että jos sitä liuosta (hypertonista, tai siis sitä missä on Na pitoisuus enemmän kuin 0.9) laittaa suoneen niin neste tavallaan imeytyisi kudoksista takaisin verenkiertoon...  ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites
-VF-

Mietin, että jos sitä liuosta (hypertonista, tai siis sitä missä on Na pitoisuus enemmän kuin 0.9) laittaa suoneen niin neste tavallaan imeytyisi kudoksista takaisin verenkiertoon...  ;)

Hypertonisessa liuoksessa nesteen natriumpitoisuus on elimistön natriumpitoisuutta korkeampi. Natrium sitoo itseensä vettä, joten mitä suuremman natriumpitoisuuden omaavaa neste on käytössä, sitä paremmin se pysyy verenkierrossa. Isotoniset liuokset eivät kovinkaan pitkään pysy verisuonissa, sillä solujen "imuvoima" imee itseensä vettä nesteestä. Jos nesteen natriumpitoisuutta kasvatetaan, niin tätä "imua" voi tapahtua toiseenkiin suuntaan, eli verisuonissa kiertävä natrium "imee" itseensä vettä soluista (ja soluvälitilastakin jonkin verran).

Hypertonisia liuoksia käytetäänkin tästä syystä potilailla, joilla kudosten turvotus on erittäin epäsuotuisaa. Hyvänä esimerkkinä voisi mainita aivovammapotilaat. Aivot eivät mahdu kovinkaan paljoa turpoamaan kallon sisällä. Sitä voidaan yrittää vähentää infusoimalla potilaalle hypertonista keittosuolaa sillä ajatuksella, että nesteessä olevat natrium-molekyylit sitoisivat itseensä mahdollisimman paljon vettä aivokudoksesta ja tätä kautta vähentäisivät turvotusta.

Toki se ei ole täysin riskitöntä hommaa. Yksi looginen haitta on siinä, että elimistön natriumpitoisuus lisääntyy ja se voi aiheuttaa ongelmia. Toinen, ehkä enemmän pelätty syy on siinä, että aivosolut ovat kovin herkkiä nopeille nesteenvaihteluille. Aivosilta (pons) on erityisen arka tälle. Liiallinen hypertonisten nesteiden käyttö voi johtaa ponsin demyelinisaatioon ja aiheuttaa vaikean aivovaurion. Aivojen pienet laskimot eivät myöskään välttämättä kestä tätä natriumin voimakasta "vedenimua".

Tästä päästään hyvin siihen, miksi potilaille jotka eivät kestä yhtään aivoturvotusta ei saa antaa glukoosia. Glukoosissa ei ole yhtään natriumia ja näin ollen se pysyy erittäin huonosti verenikierrossa. Glukoosi menee solunsisäiseen tilaan hyvin ja voi pahentaa aivovaurioita entisestään. Glukoosin sutjakkaa menemistä solujen sisälle käytetään hyödyksikin. Esim. monet lääkeinfuusiot tehdään glukoosiin tämän takia, glukoosi kuljettaa lääkeaineen paremmin soluun kuin keittosuola.

Plasmalaajentajat (HAES, Plasmafucin, HemoHes) ovat taas vähän erityyppisiä nesteitä. Ne ovat yleensä isotonisia keittosuolaliuoksia joihin on lisätty "jättiläisisoja" molekyylejä. Nämä molekyylit (yleensä maissitärkkelyspohjaisia) ovat kooltaan niin isoja, että ne eivät pääse verisuonista pois. Tällä tavalla näiden nesteiden volyymivaikutus on parempi. Jos halutaan oikein tehokas volyymivaikutus, niin käytetään HyperHAES-tyyppisiä nesteitä, eli plasmatilavuuden laajentajia jotka ovat hypertonisia.

Näiden HemoHessien ym. käyttö ei myöskään ole riskitöntä. Teoriassa voivat aiheuttaa anafylaktisia reaktioita, mutta suurempi ongelma on niiden haitallinen vaikutus hyytymistekijäjärjestelmään. Ilmeisesti ei aivan tarkalleen tiedetä miksi ne "jättimolekyylit" heikentävät elimistön omia verenhyydyttämismekanismeja. Ja se on yleensä huono asia potilaalle joka yleensä vuodon takia tarvitsee nesteytystä. Siksi näillä nesteillä onkin määritelty maksimiannosmäärät.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest NannaMaarit

8)

Saanko mä soittaa sulle seuraavan kerran, ku mietin duunipaikalla kummallisia asioita.  :)

Kiitos, yhdistit mun lukuisat pienet irralliset tiedonrippeet jatkumoksi!

Share this post


Link to post
Share on other sites

×
×
  • Create New...