Mitä pitäis..

[pile]

Tee yhteiskunnallinen palvelus. Tutki mikä saisi suomalaiset hoitajat tulemaan ulkomailta takaisin Suomeen. Niin, kyllähän me kaikki syyn tiedämme. Mutta päättäjät eivät tiedä. Kansanedustajat olivat täällä Norjassa kyselemässä meitä takaisin Suomeen ja kysyivät että mitä he voisivat tehdä asialle.

[Cardina]

Tee yhteiskunnallinen palvelus. Tutki mikä saisi suomalaiset hoitajat tulemaan ulkomailta takaisin Suomeen. Niin, kyllähän me kaikki syyn tiedämme. Mutta päättäjät eivät tiedä. Kansanedustajat olivat täällä Norjassa kyselemässä meitä takaisin Suomeen ja kysyivät että mitä he voisivat tehdä asialle.

Mikäköhän suurempi protokolla selvitti sitä viime viikolla mun työn yhteydessä, että miten he lähtevät Lontooseen houkuttelemaan suomalaisia takaisin ja selvittämään, että mikä saisi heidät tulemaan takaisin? Mä pyörittelin silmiä, että ei voi olla TOTTA! ::shock:: (Ja taisin sen kyllä aika spontaanisti ääneenkin ilmaista) Mä voisin lähteä kans esim. Madagaskarille (tai vastaaville leveysasteille) selvittämään tuota samaa asiaa. Tietenkin jonkun toisen kustannuksella.Tuosta tulis tutkimus, jolle sanottaisiin, että "tuohan nyt tietää ilman tutkimustakin", mutta sitä vois kyllä tutkia, että miten päättäjät eivät näe niitä asioita, joita "sokeakin näkee ottallaan". ::ihmettelee::Olen aiemmin tutkinut henkilöstön rakennetta ja määrällistä resurssointia suhteessa potilaiden hoitoisuuteen ja kun sitten esittelin sitä suuren sairaalan henkilöstöpäälliköille ja ylihoitajille, niin heille se oli täysin uusi asia, että tarttettais MUKA lisää henkilökuntaa... Että se siitä ja niistä yhteiskunnallisista palveluksista... ;)

[C/T]

Olen aiemmin tutkinut henkilöstön rakennetta ja määrällistä resurssointia suhteessa potilaiden hoitoisuuteen ja kun sitten esittelin sitä suuren sairaalan henkilöstöpäälliköille ja ylihoitajille, niin heille se oli täysin uusi asia, että tarttettais MUKA lisää henkilökuntaa... Että se siitä ja niistä yhteiskunnallisista palveluksista... :shock:

Eikös potilasturvallisuus ole nyt pop, Suomessakin...? Taisi täällä Ruottin puolella tulla ulos sh:n tekemä väittäri potilasturvallisuudesta, aihetta en muista. Ja lainsäädäntöä ollaan muutettu siten että tarkoituksena olisi tehdä ns. riskianalyyseja sen sijaan että raportoitaisiin kuolonuhreja.

[Cardina]

Olen aiemmin tutkinut henkilöstön rakennetta ja määrällistä resurssointia suhteessa potilaiden hoitoisuuteen ja kun sitten esittelin sitä suuren sairaalan henkilöstöpäälliköille ja ylihoitajille, niin heille se oli täysin uusi asia, että tarttettais MUKA lisää henkilökuntaa... Että se siitä ja niistä yhteiskunnallisista palveluksista... :-X

Eikös potilasturvallisuus ole nyt pop, Suomessakin...? Taisi täällä Ruottin puolella tulla ulos sh:n tekemä väittäri potilasturvallisuudesta, aihetta en muista. Ja lainsäädäntöä ollaan muutettu siten että tarkoituksena olisi tehdä ns. riskianalyyseja sen sijaan että raportoitaisiin kuolonuhreja.

Potilasturvallisuus on johdon sanahelinää. Henkilöstömitoituksella suhteessa hoitoisuuteen oli tarkoitus osoittaa sen yhteys työhyvinvointiin, mutta ennenkaikkea potilasturvallisuuteen. Se, että kaikki potilaat on monitoroituja, ei tee hoidosta turvallista, jos niitä monitoreja ei ehdi kukaan seuraamaan tai reagoimaan niihin monitorin ilmoittamiin potilaan tilan muutoksiin (sen lisäksi, että potilaan kliinistä tilaa pitäisi myös ehtiä seuraamaan muutenkin)... Ja sellaisessa työympräistössä ei tartte kyynisiä hoitajia hakemalla hakea - repivät kaikkensa omasta selkänahastaan, mutta kun sekään ei riitä...Oli ISO PUNAINEN vaate päättäjille yhdistää henkilöstömitoitus ja potilasturvallisuus. Ehkä munkin pitäisi yrittää edes vähän aikaa pysyä erossa kaikista sellaisista aiheista, jotka nostattaa hirveitä tunnemyräköitä, vaikka mä olen naivisti kuvitellut, että asioista voidaan keskustella aikuismaisesti ihan asiatasolla. :-

[Kurppa]

Olen aiemmin tutkinut henkilöstön rakennetta ja määrällistä resurssointia suhteessa potilaiden hoitoisuuteen ja kun sitten esittelin sitä suuren sairaalan henkilöstöpäälliköille ja ylihoitajille, niin heille se oli täysin uusi asia, että tarttettais MUKA lisää henkilökuntaa... Että se siitä ja niistä yhteiskunnallisista palveluksista... :-X

Toihan on tosi mielenkiintoinen tutkimus! Mistä saisin sen luettavaksi? Lehdistä oon lukenut viime aikoina kun vanhusten hoitolaitoksissa on vaan x-määrä hoitajia kun pitäisi olla y-määrä. Ja sitten tehään valitusta ja lisätään hoitohenkilöstöä. Onkohan näitä hoitaja-lukuja laskettu myös sairaalan potilaille? Tulee vaan usein mieleen, kun painaa hommia niska limassa ja miehitys on ihan selkeesti alakanttiin. Oisko olemassa jotain lukuja millä vois todistaa, että lisää hoitajia TOSIAANKIN tarvittais?

[Vieras]

Olen aiemmin tutkinut henkilöstön rakennetta ja määrällistä resurssointia suhteessa potilaiden hoitoisuuteen ja kun sitten esittelin sitä suuren sairaalan henkilöstöpäälliköille ja ylihoitajille, niin heille se oli täysin uusi asia, että tarttettais MUKA lisää henkilökuntaa... Että se siitä ja niistä yhteiskunnallisista palveluksista... :P

Toihan on tosi mielenkiintoinen tutkimus! Mistä saisin sen luettavaksi? Lehdistä oon lukenut viime aikoina kun vanhusten hoitolaitoksissa on vaan x-määrä hoitajia kun pitäisi olla y-määrä. Ja sitten tehään valitusta ja lisätään hoitohenkilöstöä. Onkohan näitä hoitaja-lukuja laskettu myös sairaalan potilaille? Tulee vaan usein mieleen, kun painaa hommia niska limassa ja miehitys on ihan selkeesti alakanttiin. Oisko olemassa jotain lukuja millä vois todistaa, että lisää hoitajia TOSIAANKIN tarvittais?

Erittäin mielenkiintoinen tutkimusaihe, ja varmasti myös erittäin ajankohtainen! Meillä juuri ihmeteltiin, että miten meidän henilöstöresurssit/miehitys vuoroissa on ihan tosi paljon pienempi kuin saman sairaanhoitopiirin alueella yhtä hoitoisien (intensium-pisteillä laskien) toisen sairaalan potilaitten......Kuin mua ei sit YHTÄÄN yllätä et vastaanotto oli nuiva tuolla yh-tasolla... :-X

[C/T]

Oli ISO PUNAINEN vaate päättäjille yhdistää henkilöstömitoitus ja potilasturvallisuus.

Eli Suomessa maksetaan mielummin hoitovirheistä aiheutuneita kustannuksia kuin palkataan lisää hoitajia...? Ja sitten kun yhteiskunta saa maksaa vielä pidentyneiden sairaalareissujen päälle sairaslomat niin luultavasti muutaman hoitsun lisäpalkkaamisella voisi tässä tilanteessa yhteiskunta jäädä jopa voitolle... No teette, mitä teette, eihän se asia mulle kuulu...

[Cardina]

Oli ISO PUNAINEN vaate päättäjille yhdistää henkilöstömitoitus ja potilasturvallisuus.

Eli Suomessa maksetaan mielummin hoitovirheistä aiheutuneita kustannuksia kuin palkataan lisää hoitajia...? Ja sitten kun yhteiskunta saa maksaa vielä pidentyneiden sairaalareissujen päälle sairaslomat niin luultavasti muutaman hoitsun lisäpalkkaamisella voisi tässä tilanteessa yhteiskunta jäädä jopa voitolle... No teette, mitä teette, eihän se asia mulle kuulu...

Niimpä - ja toi on ihan maalaisjärjellä osoitettavissa, MUTTA tota ei pysty tutkimaan oikeasti tieteellisillä menetelmillä eikä osoittamaan lukuja, koska ei ole olemassa eikä pysty perustamaankaan verrokkiryhmää eikä minkään sairaanhoitopiirin eettinen lautakunta myönnä lupaa tuollaiseen tutkimukseen. Ja sit useinhan just se potilas, jolla jotain valitettavaa olis, ei pysty valittamaan :-X

Olen aiemmin tutkinut henkilöstön rakennetta ja määrällistä resurssointia suhteessa potilaiden hoitoisuuteen ja kun sitten esittelin sitä suuren sairaalan henkilöstöpäälliköille ja ylihoitajille, niin heille se oli täysin uusi asia, että tarttettais MUKA lisää henkilökuntaa... Että se siitä ja niistä yhteiskunnallisista palveluksista... :P

Toihan on tosi mielenkiintoinen tutkimus! Mistä saisin sen luettavaksi? Lehdistä oon lukenut viime aikoina kun vanhusten hoitolaitoksissa on vaan x-määrä hoitajia kun pitäisi olla y-määrä. Ja sitten tehään valitusta ja lisätään hoitohenkilöstöä. Onkohan näitä hoitaja-lukuja laskettu myös sairaalan potilaille? Tulee vaan usein mieleen, kun painaa hommia niska limassa ja miehitys on ihan selkeesti alakanttiin. Oisko olemassa jotain lukuja millä vois todistaa, että lisää hoitajia TOSIAANKIN tarvittais?

No, tein erikoissairaanhoidon piirissä ja tutkin yli 900 työvuoroa. Ja tulos oli ihan ilmeinen. Sinänsä tutkimusraporttina ei ole mitenkään häävi - liian toteava (mutta ei sitä uskalla AINA sitä oksaa sahata, jolla itsekin istuu). Parempia tutkimusraportteja löytyy toki ... (laitan ne, kunhan tästä kerkiän...)

[dino]

Oli ISO PUNAINEN vaate päättäjille yhdistää henkilöstömitoitus ja potilasturvallisuus.

Eli Suomessa maksetaan mielummin hoitovirheistä aiheutuneita kustannuksia kuin palkataan lisää hoitajia...?

Niimpä - ja toi on ihan maalaisjärjellä osoitettavissa, MUTTA tota ei pysty tutkimaan oikeasti tieteellisillä menetelmillä eikä osoittamaan lukuja, koska ei ole olemassa eikä pysty perustamaankaan verrokkiryhmää eikä minkään sairaanhoitopiirin eettinen lautakunta myönnä lupaa tuollaiseen tutkimukseen.

Minä uskon että päättäjät kyllä hyvin tarkkaan seuraavat ja puntaroivat kaikkia ylimääräisiä kuluja ja riskejäkin jotka ovat seurauksena tästä henkilöstön alimitoituksesta. Se on sellaista maksimaalisen hyödyn hakemista työvoimasta - siinä vaiheessa kun porukka lakkaa repimästä omasta selkänahastaan nämä alimitoitukset ja alkaa kustannusten nousu hoitovirheiden yms. muodossa kasvaa radikaalisti, siinä vaiheessa voi päättäjienkin mieli muuttua. Vaikka tästä päästään siihen lopputulokseen että teemme edelleen liian vähän hoitovirheitä, niin silti kehoittaisin hoitajia pistämään ennemmin persettä penkkiin kuin hoitavan kiireessä ja vähällä porukalla potilaita riskirajoilla..

[C/T]

Oli ISO PUNAINEN vaate päättäjille yhdistää henkilöstömitoitus ja potilasturvallisuus.

Eli Suomessa maksetaan mielummin hoitovirheistä aiheutuneita kustannuksia kuin palkataan lisää hoitajia...?

Niimpä - ja toi on ihan maalaisjärjellä osoitettavissa, MUTTA tota ei pysty tutkimaan oikeasti tieteellisillä menetelmillä eikä osoittamaan lukuja, koska ei ole olemassa eikä pysty perustamaankaan verrokkiryhmää eikä minkään sairaanhoitopiirin eettinen lautakunta myönnä lupaa tuollaiseen tutkimukseen.

Minä uskon että päättäjät kyllä hyvin tarkkaan seuraavat ja puntaroivat kaikkia ylimääräisiä kuluja ja riskejäkin jotka ovat seurauksena tästä henkilöstön alimitoituksesta. Se on sellaista maksimaalisen hyödyn hakemista työvoimasta - siinä vaiheessa kun porukka lakkaa repimästä omasta selkänahastaan nämä alimitoitukset ja alkaa kustannusten nousu hoitovirheiden yms. muodossa kasvaa radikaalisti, siinä vaiheessa voi päättäjienkin mieli muuttua. Vaikka tästä päästään siihen lopputulokseen että teemme edelleen liian vähän hoitovirheitä, niin silti kehoittaisin hoitajia pistämään ennemmin persettä penkkiin kuin hoitavan kiireessä ja vähällä porukalla potilaita riskirajoilla..

Tai sitten raportoimme niitä aivan liian nihkeesti... Luin jostain että Ruotsissa raportoidaan vain joka viides pahempi tapaus, kunnon ilmoituksia kertyy n.1000/per vuosi joten voi olla että luku pitäisi olla siinä 5000 luokkaa.... Siis ne vakavat mokat, kun siihen lisätään vähän pienemmät fipat ja läheltä piti tilanteet joita ei myöskään raportoida niin luvut olisivat jotain ihan toista...

[dino]

Tai sitten raportoimme niitä aivan liian nihkeesti... Luin jostain että Ruotsissa raportoidaan vain joka viides pahempi tapaus, kunnon ilmoituksia kertyy n.1000/per vuosi joten voi olla että luku pitäisi olla siinä 5000 luokkaa.... Siis ne vakavat mokat, kun siihen lisätään vähän pienemmät fipat ja läheltä piti tilanteet joita ei myöskään raportoida niin luvut olisivat jotain ihan toista...

Ei päättäjiä kiinnosta muut kuin rahan meno ja graavit hoitovirheet. Ja nämä hoitovirheetkin kiinnostavat ainoastaan sen takia että niistä saa negatiivista julkisuutta ja voi joutua selittelemään asioita. Eli olisiko siinä syy miksi ei näitä läheltä piti tilanteita vaadita ainakaan virallisiin tilastoihin..?

[C/T]

Ei päättäjiä kiinnosta muut kuin rahan meno ja graavit hoitovirheet.

Sitä suuremmalla syyllä :-X. Esim. Mummo kaatuu hoitokodissa ja katkasee jalkansa->leikataan. Hinta:25000kr eli n. 2000 €. Ja näitä tapauksia on Ruotsin hyvin miehitetyissä hoitokodeissa n.2600/vuosi. Ja sitten tietenkin lisäksi ne tapaukset kun mummo kaatuu->akuutille, rtg, takas hoivakotiin. Välissä on työpanosta mennyt niin ambulanssilla, lääkäreillä, hoitajilla akuutilla, röntgenissä etc. Vaikka mitään ei ehkä olisi murtunukkaan. Tällä hinnalla voisi niitä hoitajia palkata sinne vanhainkoteihin ihan kevyesti.

[Cardina]

Ei päättäjiä kiinnosta muut kuin rahan meno ja graavit hoitovirheet. Ja nämä hoitovirheetkin kiinnostavat ainoastaan sen takia että niistä saa negatiivista julkisuutta ja voi joutua selittelemään asioita. Eli olisiko siinä syy miksi ei näitä läheltä piti tilanteita vaadita ainakaan virallisiin tilastoihin..?

Tai päättäjiä kiinnostaa oikeastaan vaan raha - ja sitten ehkä lisäksi numeerinen tieto jollain tasolla, joskus.

Esim. Mummo kaatuu hoitokodissa ja katkasee jalkansa->leikataan. Hinta:25000kr eli n. 2000 €. Ja näitä tapauksia on Ruotsin hyvin miehitetyissä hoitokodeissa n.2600/vuosi. Ja sitten tietenkin lisäksi ne tapaukset kun mummo kaatuu->akuutille, rtg, takas hoivakotiin. Välissä on työpanosta mennyt niin ambulanssilla, lääkäreillä, hoitajilla akuutilla, röntgenissä etc. Vaikka mitään ei ehkä olisi murtunukkaan. Tällä hinnalla voisi niitä hoitajia palkata sinne vanhainkoteihin ihan kevyesti.

Totta! Paitsi, että 2000 e riittää vain ambulanssikuljetuksiin, ppkl-vastaanottoon, muutamaan rtg-kuvaan ja ehkä mahdollisesti vielä yön yli sairaalassa - ei sen enempää. Lonkkamurtuman hoito (taitaa olla yleisin hoitoa vaativa kaatumisen seuraus?) ilman komplikaatioita maksaa alkaken n. 10 000 e. Monisairailla vanhuksilla tulee yleensä jotain tarkkailua/tehohoitoa vaativia komplikaatioita, jolloin summat voivat nousta helposti kymmenkertaisiksi.

Tai sitten raportoimme niitä aivan liian nihkeesti...

Esim. lääkkeiden annosteluvirheitä sattuu niukalla henkilöstömitoituksella kiireessä enemmän kuin muuten, mutta hoitajat taitavat ottaa virheistä usein syyn omille niskoilleen :P

Toihan on tosi mielenkiintoinen tutkimus! Mistä saisin sen luettavaksi? Lehdistä oon lukenut viime aikoina kun vanhusten hoitolaitoksissa on vaan x-määrä hoitajia kun pitäisi olla y-määrä. Ja sitten tehään valitusta ja lisätään hoitohenkilöstöä. Onkohan näitä hoitaja-lukuja laskettu myös sairaalan potilaille? Tulee vaan usein mieleen, kun painaa hommia niska limassa ja miehitys on ihan selkeesti alakanttiin. Oisko olemassa jotain lukuja millä vois todistaa, että lisää hoitajia TOSIAANKIN tarvittais?

Googlettaessa tosiaan löytyy tosi paljon vanhuspalveluiden piirissä tehdyistä hoitoisuusluokituksista ja henkilöstömittauksista. Kiitos näiden viiden hämeenlinnalais rouvan! Saivat isot pyörät pyörimään!Akuuttihoitoon voi soveltaa Rafaela-järjestelmää (taitaa olla aika hintava).Kaikille päättäjille voi lyödä eteen esim. Fagerström & Rainio (1999) Professional assessment of optimal nursing care intensity level: a new method of assessment personel resources for nursing care. Journal of Clinical Nursing 8, 369-379.

[Kurppa]

Vaikka tästä päästään siihen lopputulokseen että teemme edelleen liian vähän hoitovirheitä, niin silti kehoittaisin hoitajia pistämään ennemmin persettä penkkiin kuin hoitavan kiireessä ja vähällä porukalla potilaita riskirajoilla..

Työnantajan lempilauseet: "Tämä kuuluu työn luonteeseen" & "Pitää osata priorisoida".  :nauraa:Kiitokset Cardina! Eikun perehtymään aiheeseen...

[Vieras: Pulu]

Tuosta tulis tutkimus, jolle sanottaisiin, että "tuohan nyt tietää ilman tutkimustakin", mutta sitä vois kyllä tutkia, että miten päättäjät eivät näe niitä asioita, joita "sokeakin näkee ottallaan".  ::ihmettelee::

Tuota, siis nimenomaan sitä pitää tutkia, koska sen olen oppinut AMK:ssa, että mitään ei ole, mitä ei ole tieteellisesti todistettu olevan!Sen tähden ne päättäjät on muka tietämättömiä, koska vaikka asia on itsestäänselvyys, kukaan ei ole siitä laittanut mustaa valkoiselle jonkan jokin auktoriteetti on vielä vahvistanut paikkansa pitäväksi..

[-VF-]

Tuota, siis nimenomaan sitä pitää tutkia, koska sen olen oppinut AMK:ssa, että mitään ei ole, mitä ei ole tieteellisesti todistettu olevan!

AMK:ssa oppii kaikenlaista. 8)Kuitenkin monta miljardia ihmistä uskoo jumalaan/jumaliin ja muihin asioihin mitä ei ehkä koskaan pystytä tieteellisesti todistamaan. Aivan kaikkia asioita ei voi tieteellisesti todistaa.

[Cardina]

Tuota, siis nimenomaan sitä pitää tutkia, koska sen olen oppinut AMK:ssa, että mitään ei ole, mitä ei ole tieteellisesti todistettu olevan!

AMK:ssa oppii kaikenlaista.  8)Kuitenkin monta miljardia ihmistä uskoo jumalaan/jumaliin ja muihin asioihin mitä ei ehkä koskaan pystytä tieteellisesti todistamaan. Aivan kaikkia asioita ei voi tieteellisesti todistaa.

Kaikenlaista ne AMK:ssakin opettaa... tiedonlajejahan on vaikka millä mitalla ja näytön asteitakin useampia, jos niiku näyttöön perustuvasta toiminnastakin puhutaan tieteelliseen tietoon perustuvana... Terveisiä vaan sinnekin AMK:n, että kaikkeahan ei ole edes eettisesti oikein tutkia, ja silti se ei tee sitä ilmiötä olemattomaksi.Tää on just se juttu, jota käsiteltiin teoreettisen filosofian jollain ontologian kurssilla, että olenko olemassa, jos hyppään kiven taakse eikä kukaan näe minua? "Olen - olen yhä edelleenkin". No, mistäs tiedät, ettei kiven takana ole joulupukki :bandana: tai muumipeikko? Oletkos tutkinut kaikki kivien takuset? Tästä ei kannata väitellä filosofian dosenttien kanssa - ne sanoo aina viimeisen sanan ja vain siksi ettei vastapuoli osaa enää vastata...Ja eettisyys; eihän voi asettaa verrokkiryhmää, joka sais huonompia palveluja tai että verrokkiryhmänä sh:t tekis aina kohtuuttomassa kiirreessä töitä ja katsoittais, että montako hoitovirhettä tuli tänään... ;D

[Vieras: Pulu]

Tuota, siis nimenomaan sitä pitää tutkia, koska sen olen oppinut AMK:ssa, että mitään ei ole, mitä ei ole tieteellisesti todistettu olevan!

AMK:ssa oppii kaikenlaista.  8)Kuitenkin monta miljardia ihmistä uskoo jumalaan/jumaliin ja muihin asioihin mitä ei ehkä koskaan pystytä tieteellisesti todistamaan. Aivan kaikkia asioita ei voi tieteellisesti todistaa.

(Unohtui laittaa puheenvuorooni  alunperin varoitusteksti: "tässä sarkasmisuodatin päälle - kiitos!")Tämä selvä, viittaan esim. kollega LadyTakkutukan mielenkiintoiseen ja elähdyttävään puheenvuoroon etiäisistä toisaalla tässä foorumissa. ;)Tuo "mitään, mitä ei ole tieteellisesti todistettu, ei ole" on kuitenkin ihan näyttöön perustuvan hoitotyön perusajatuksia (siis kärjistäen ilmaistuna näin olen käsittänyt). Jos vuosia teemme asian tietyllä tavalla, ja se toimii, joku silti haluaa tutkia, onko se sittenkään oikea tapa ja jos on, niin miksi. Sitten saamme oikein tieteellisen vahvistuksen sille, että olemme toimineet oikein ja voimme olla hyvällä omatunnolla. AMK:ssa oppii monta muutakin hauskaa asiaa, kuten sen, että pitää pystyä perustelemaan toimintansa. Jos et pysty, mielellään vielä viimeisimpiin tutkimustuloksiin nojautuen, et ole toiminut näyttöön perustuen - emmehän me voi hoitaa ihmisiä MUTU:lla!?!  ;D Mutta se on ihan tottaleikillään semmoinen juttu, että tiedeusko on ajanut monessa asiassa terveen järjen ohi. Niinkuin tämän viestiketjun sanoma siitä, miten saada päättävät tahot näkemään asiat nenänsä edessä. He tarvitsevat siitä todisteita, koska heidänkin asemansa perustuu tiedeuskoon. Heilläkin on oltava perustelut ja jos kukaan ei tarjoa nykyistä parempia perusteluja jollekin asialle, niin asian annetaan olla. Lisäksi heidän asemansa on tavalla tai toisella hankittu tieteiden kautta eli kouluttautumalla esim. ttM;ksi. Silläkin perusteella heidän on pakko olla tiedeuskovaisia jotta eivät menettäisi omaa uskottavuuttaan. Nykyään pomolle on esim. turha esitellä huonoa ilmapiiriä jos ei ole myös jotain mittaria, jolla mitata kuinka huono se ilmapiiri onkaan ja sen avulla laittaa siitä mustaa valkoiselle eli tehdä raportti. Siispä itsestäänselvyydetkin on heille selvitettävä jonkin tieteelliseen viittaavan konkelon kautta, että menee jakeluun. Muuten he eivät voi ottaa sitä asiaa käsittelyyn..

[Cardina]

miten saada päättävät tahot näkemään asiat nenänsä edessä. He tarvitsevat siitä todisteita, koska heidänkin asemansa perustuu tiedeuskoon. Heilläkin on oltava perustelut ja jos kukaan ei tarjoa nykyistä parempia perusteluja jollekin asialle, niin asian annetaan olla. Lisäksi heidän asemansa on tavalla tai toisella hankittu tieteiden kautta eli kouluttautumalla esim. ttM;ksi. Silläkin perusteella heidän on pakko olla tiedeuskovaisia jotta eivät menettäisi omaa uskottavuuttaan. Nykyään pomolle on esim. turha esitellä huonoa ilmapiiriä jos ei ole myös jotain mittaria, jolla mitata kuinka huono se ilmapiiri onkaan ja sen avulla laittaa siitä mustaa valkoiselle eli tehdä raportti. Siispä itsestäänselvyydetkin on heille selvitettävä jonkin tieteelliseen viittaavan konkelon kautta, että menee jakeluun. Muuten he eivät voi ottaa sitä asiaa käsittelyyn..

Vaikka kyllähän oma subjektiivinen kokemuskin on yksi näytön aste. Sitä paitsi ei määrällinen lomaketutkimus ole yhtään sen luotettavampi; jos lomake on jotenkin epäselvä ja 1000 ihmistä laittaa ymmärtämättömänä rastin väärän ruutuun ja toinen 1000 laittaa vahingossa väärään ruutuu, kun silmät harittaa väsymyksestä ja kolmas 1000 laittaa piruuttaan väärään ruutuun (itse lukeudun näihin) ja vain 100 ihmistä ymmärtää kysymyksen ja onnistuu laittamaan rastin siihen mihin itsekin tarkoittaa.Tiedeuskovaisia ovat lähinnä ne, jotka ovat unohtaneet tieteellisten menetelmien rajoitukset.Mutta päättäjät haluaa lukuja, lukuja ja lukuja - mieluiten kuitenkin sellaisia, joiden avulla voitaisiin taas leikata jostain jotain pois....

[dino]

AMK:ssa oppii monta muutakin hauskaa asiaa, kuten sen, että pitää pystyä perustelemaan toimintansa. Jos et pysty, mielellään vielä viimeisimpiin tutkimustuloksiin nojautuen, et ole toiminut näyttöön perustuen - emmehän me voi hoitaa ihmisiä MUTU:lla!?! näyttää kieltä

Vaikka kyllähän oma subjektiivinen kokemuskin on yksi näytön aste.

Oikeassa olette! Kyllä kokeneet hoitajat ja lääkärit joutuvat tekemään paivittäin hoidollisia päätöksiä "kliinisellä silmällä", "intuitiolla", "näppituntumalla" tai jollakin muulla ei-mitattavissa tai todennettavissa olevan suureen avulla. Varsinkin päivystysaikana ja kentällä näiden työkalujen käyttö korostuu.