Jump to content
MAINOS

Mitä pitäis..


Cardina

Recommended Posts

... sun mielestä tutkia :D - ja miksi?

Aina kun minun pitää valita kahdesta pahasta, kokeilen sitä pahaa, johon en ole vielä tutustunut.

                                  - Mae West -

Link to comment
Share on other sites

Jaa'a, riippuen siita, mika vaivaa... :-

A common mistake that people make when trying to design something completely foolproof was to underestimate the ingenuity of complete fools.

- Douglas Adams

Link to comment
Share on other sites

Jaa'a, riippuen siita, mika vaivaa... :-
Varmaan nyt puhutaan hoitotieteellisestä tutkimuksesta? :D
Heh-heh, mulle ei tullut edes mitkään vaivat mieleen... :DJep, tarkoitin siis TUTKIMUSTYÖTÄ, että millaisia tutkimusaiheita kliinisestä hoitotyöstä tai työyhteisöistä nousee, mitä pitäis tutkia, että sais jotain "kättä pitempää"? Mutta en siis tarkoita pelkästään hoitotieteellistä...

Aina kun minun pitää valita kahdesta pahasta, kokeilen sitä pahaa, johon en ole vielä tutustunut.

                                  - Mae West -

Link to comment
Share on other sites

Talviunta, niinkuin karhuilla. Sitä pitäisi tutkia ja soveltaa ihmisiin. Kai joku NASA sitä jo tekee? Veteydyttäis syksyllä peiton alle, nukuttais pakkasten yli, koko suomi kiinni, herättäis lumien sulamisen aikaan. Kuin muumilaaksossa talvisin. Joku vois tehdä aiheesta gradun, yms. herättyään... Huimat yhteiskunnalliset säästöt!

-tule turma tuonen tietä, pikku reppu selässä, pikku kirves kontissa. Napsauta sillä ohtaan, justiinsa nokan kohtaan-

Link to comment
Share on other sites

... sun mielestä tutkia  - ja miksi?
Onko sulla työt vähissä? :PTäällä keskustelun alla ollutta (yritin etsiä ko. keskustelua, mutta en löytänyt) aihetta: "sairaalanulkopuolisen ensihoidon x-keikoista koituvat säästöt" tulisi mielestäni tutkia jonkun puolueettoman tahon toimesta. Eli kuinka moni kaikista kotiin jätetyistä potilaista joutuu hakeutumaan saman vaivan takia kunnallisen terveydenhoidon pariin esim. viikon kuluessa ambulanssin käynnistä. Tällaisen tutkimuksen pohjalta kunnanisät ja muut päättävät tahot alkaisivat varmaan ymmärtämään, että muutkin ambulanssin kohteessa tekemät x-koodit kuin "hoidettu kohteessa" ovat kunnalle säästöä.
Link to comment
Share on other sites

... sun mielestä tutkia   - ja miksi?
Onko sulla työt vähissä?  :PTäällä keskustelun alla ollutta (yritin etsiä ko. keskustelua, mutta en löytänyt) aihetta: "sairaalanulkopuolisen ensihoidon x-keikoista koituvat säästöt" tulisi mielestäni tutkia jonkun puolueettoman tahon toimesta. Eli kuinka moni kaikista kotiin jätetyistä potilaista joutuu hakeutumaan saman vaivan takia kunnallisen terveydenhoidon pariin esim. viikon kuluessa ambulanssin käynnistä. Tällaisen tutkimuksen pohjalta kunnanisät ja muut päättävät tahot alkaisivat varmaan ymmärtämään, että muutkin ambulanssin kohteessa tekemät x-koodit kuin "hoidettu kohteessa" ovat kunnalle säästöä.    
TOI ON OIKEESTI HYVÄ!!!

Kiitos.

Link to comment
Share on other sites

Talviunta, niinkuin karhuilla. Sitä pitäisi tutkia ja soveltaa ihmisiin. Kai joku NASA sitä jo tekee? Veteydyttäis syksyllä peiton alle, nukuttais pakkasten yli, koko suomi kiinni, herättäis lumien sulamisen aikaan. Kuin muumilaaksossa talvisin. Joku vois tehdä aiheesta gradun, yms. herättyään... Huimat yhteiskunnalliset säästöt!
Kehoitan lukemaan Arto Paasilinnan kirjan "rovasti Huuskosen petomainen miespalvelija." http://www.artopaasilinnanseura.fi/r22.htmlSiinä tutustutaan hyvinkin läheisesti karhun elämään, myös talviuneen. Ja Paasilinnamaisen hauskalla tavalla.
Link to comment
Share on other sites

... sun mielestä tutkia   - ja miksi?
Onko sulla työt vähissä?  :Pkuinka moni kaikista kotiin jätetyistä potilaista joutuu hakeutumaan saman vaivan takia kunnallisen terveydenhoidon pariin esim. viikon kuluessa ambulanssin käynnistä. Tällaisen tutkimuksen pohjalta kunnanisät ja muut päättävät tahot alkaisivat varmaan ymmärtämään, että muutkin ambulanssin kohteessa tekemät x-koodit kuin "hoidettu kohteessa" ovat kunnalle säästöä.    
Töitä mulla piisaa - työhän ei tekemällä lopu , mutta etsin uutta "harrastusta"... semmoista, johon säilyisi into seuraavat 5 vuotta. :PSiis toi olis niiku hypoteesi, kun nythän sitä ei ole laskettu/tutkittu eikä varmuudella tiedetä, että onko se todella säästöä ja että olisiko muita vaihtoehtoja oikeasti olemassa, ja paljonko ne sitten taas maksaisivat jne.Varmasti totakin täytyis tutkia/selvittää, mutta mulla on jo mennyt usko siihen, että mitä/miten "kunnanisät" ymmärtää tilastotieteestä. Tohon tarttis saada TOSI iso määrällinen aineisto.

Aina kun minun pitää valita kahdesta pahasta, kokeilen sitä pahaa, johon en ole vielä tutustunut.

                                  - Mae West -

Link to comment
Share on other sites

Tutkimisen arvoinen asia saattaisi olla hoitotasolla tarvittavien tietojen ja taitojen todellinen hallitseminen hoitotasolla työskentelevien keskuudessa(lähihoitajat,pelastajat Sh:t,Eh:t). Samalla olisi pakko määritellä ne kuuluisat "temput", jotka pitäisi kuulua hoitotasolla työskentelevälle ensihoitajille. Toinen mikä ei ehkä kuitenkaan riitä yhteen väitökseen on pitkien työrupeamien vaikutuksesta työn laatuun. Onhan se selvä, että jossain yksityisillä saatetaan olla viikko putkeen töissä ja ajoakin on ihan mukavasti, joten en jaksa uskoa, että vireystaso on koko ajan edes turvallisen hoitamisen tasolla.

Link to comment
Share on other sites

Siis toi olis niiku hypoteesi, kun nythän sitä ei ole laskettu/tutkittu eikä varmuudella tiedetä, että onko se todella säästöä ja että olisiko muita vaihtoehtoja oikeasti olemassa, ja paljonko ne sitten taas maksaisivat jne.Varmasti totakin täytyis tutkia/selvittää, mutta mulla on jo mennyt usko siihen, että mitä/miten "kunnanisät" ymmärtää tilastotieteestä. Tohon tarttis saada TOSI iso määrällinen aineisto.
Se että äksäämisestä koituu kunnalle säästöä, on pelkkä oletus, kyllähän se 1h ilman ylimääräisiä kilometrejä maksaa jo 75 €. Mutta jos matka terkkulaan on pitkä, ambulanssin oikealla toiminnalla oletettavasti säästetäänkin rahaa, kun kaikki yli 20km menevät ajot maksaa 1,38 €/km (010906 voimaan tuleva taksa). Varsinin jos verrataan aikaan, jolloin ambulanssin kohteeseen meno tarkoitti kyytiä sairaalaan.Tuollaiseen tutkimukseen pitäisi tosissaan saada melkoisen laaja otanta, ja itse kun en tutkimisesta tajua tuon taivaallista, niin voisin myös olettaa, että kaikkien tarvittavien tahojen mukaan saaminen voisi olla ongelmallista, varsinkin niiden tahojen jotka eivät koe kostuvansa mitään ko. tutkimuksesta. Niin ja olettaminenhan on tunnetusti tyrimisen äiti.
Link to comment
Share on other sites

Se että äksäämisestä koituu kunnalle säästöä, on pelkkä oletus, kyllähän se 1h ilman ylimääräisiä kilometrejä maksaa jo 75 €. Mutta jos matka terkkulaan on pitkä, ambulanssin oikealla toiminnalla oletettavasti säästetäänkin rahaa, kun kaikki yli 20km menevät ajot maksaa 1,38 €/km (010906 voimaan tuleva taksa). Varsinin jos verrataan aikaan, jolloin ambulanssin kohteeseen meno tarkoitti kyytiä sairaalaan.
Äksääminen aiheuttaa kunnalle säästöä kun muuten aiheutuva päivystyskäynti maksaa enemmän kuin X:n korvaaminen. Päivystyskäynnin hintaa voi sitten kysellä paikallisesta tk:sta / lasaretista tai katsoa Heikkisen ym. opuksesta "Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa" tjsp.Kustannussysteemissä tietysti on muitakin liikkuvia osia kuten esim. se että X:n hinta on yleensä aina pienempi kuin kuljetuksen (aikaa menee vähemmän, samoin kuin kilsoja), jolloin pitkällä aikavälillä tästä aiheutuu korotuspaineita valmiusrahaan, kun keikkatuloja ei irtoa niin paljon. Toiseen suuntaan vaikuttaa se, että päällekkäisiä keikkoja ei tule niin paljon kun yksiköt on varattuna vähemmän.Palvelun tuottajan ei yleisesti ottaen taloudellisessa mielessä kannata äksätä mitään, vaikka saisi äksistä korvauksen kunnalta.Mutta alkuperäiseen aiheeseen. Muutama juttu mistä voisi vääntää ensihoidossa tutkimusta:- Pelastustoimen, yksityisen ja terveystoimen järjestämän ensihoidon organisaatiokulttuurit- Osaamisen arvioinnin kehittäminen (ts. pitäiskö nykyisellä tenttijärjestelmällä heittää kuikkaa?)- Ensihoidon merkityssuhteet, esim. kuntapäättäjän näkökulmasta (ts. miksi siihen pitää maallikoiden ja poliitikkojen sotkeentua toisin kuin muiden terveyspalvelujen järjestämiseen)- Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ensihoidon palvelujen saannissa- Ensivastetoiminta talouden, hallinnon, asiakkaan ja lääketieteen näkökulmasta- Ensihoitopalvelujen kysyntään vaikuttavat tekijätNoiden ratkomisessa tarvitaan sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusotetta, ellei jopa vallan metodologista triangulaatiota :PNyt unille, jutut muuttuu levottomiksi.
Link to comment
Share on other sites

Tutkimisen arvoinen asia saattaisi olla hoitotasolla tarvittavien tietojen ja taitojen todellinen hallitseminen hoitotasolla työskentelevien keskuudessa(lähihoitajat,pelastajat Sh:t,Eh:t). Samalla olisi pakko määritellä ne kuuluisat "temput", jotka pitäisi kuulua hoitotasolla työskentelevälle ensihoitajille. Toinen mikä ei ehkä kuitenkaan riitä yhteen väitökseen on pitkien työrupeamien vaikutuksesta työn laatuun. Onhan se selvä, että jossain yksityisillä saatetaan olla viikko putkeen töissä ja ajoakin on ihan mukavasti, joten en jaksa uskoa, että vireystaso on koko ajan edes turvallisen hoitamisen tasolla.
Tässä olis kaksi tosi hyvää aihetta myöskin. :P Osaamiskartoitukset onkin mun yx lempiaihe - ja sitä voi oikeasti soveltaa koulutuksen kehittämisessä, täydennyskoulutuksessa, rekrytoinnissa, johtamisessa jne.Jälkimmäistä aihetta voisi laajentaa niin, että tutkisi laatuun vaikuttavia asioita ensihoidossa. Tosin yksityiset firmat eivät jostain syystä ole kovin innokkaita siihen, että joku ulkopuolinen tutkii laatua...
Päivystyskäynnin hintaa voi sitten kysellä paikallisesta tk:sta / lasaretista tai katsoa Heikkisen ym. opuksesta "Terveydenhuollon yksikkökustannukset Suomessa" tjsp.Muutama juttu mistä voisi vääntää ensihoidossa tutkimusta:- Pelastustoimen, yksityisen ja terveystoimen järjestämän ensihoidon organisaatiokulttuurit- Osaamisen arvioinnin kehittäminen (ts. pitäiskö nykyisellä tenttijärjestelmällä heittää kuikkaa?)- Ensihoidon merkityssuhteet, esim. kuntapäättäjän näkökulmasta (ts. miksi siihen pitää maallikoiden ja poliitikkojen sotkeentua toisin kuin muiden terveyspalvelujen järjestämiseen)- Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ensihoidon palvelujen saannissa- Ensivastetoiminta talouden, hallinnon, asiakkaan ja lääketieteen näkökulmasta- Ensihoitopalvelujen kysyntään vaikuttavat tekijätNoiden ratkomisessa tarvitaan sekä kvalitatiivista että kvantitatiivista tutkimusotetta, ellei jopa vallan metodologista triangulaatiota :nauraa:
Olipas paljon aiheita! Organisaatiokulttuurit on tosi mielenkiintoinen aihe. Ja ihan ilmeinen tarve on noita muitakin tutkia. "Ensihoidon merkityssuhteet" - no, laiha lohdutus on, että maallikot/poliitikot sotkeutuvat KAIKKEEN terveyspalvelujen tuottamiseen ja viimekädessä päättävätkin siitä poliittisen pelin hengessä. Politikoille pitää tutkimuksesta tehdä aina ihan oma versionsa...

Aina kun minun pitää valita kahdesta pahasta, kokeilen sitä pahaa, johon en ole vielä tutustunut.

                                  - Mae West -

Link to comment
Share on other sites

Tuli tässä mieleen eräs ehkä laadullisen aineiston keinoin toteutettava tutkimusaihe, kun on nyt äskettäin leivottuna äshoona joutunut olemaan "kaiken pahan alku ja juuri" eli vastuuvuorossa. Sitä voisi tutkia, miten työurallaan tuoreen sairaanhoitajan päätöksentekoprosessi eroaa kokeneen kehäketun ajatuskulusta. Eli onko päätöksen teon pohjalla olevan tiedon ja kokemuksen lisäksi muita eroavaisuuksia siinä, miten tuore ja kokenut hoitaja tekevät päätöksiä kliinisessä hoitotyössä. Ehkä tutkimuksen tuloksia voisi jatkossa käyttää koulutuksen kehittämisessä vaikkapa kehittämällä keinoja, joilla prepataan tulevia sairaanhoitajia työelämän vaatimuksia varten. Meillä kaikillahan ei aina ole sitä vanhempaa kollegaa keneltä kysyä neuvoa.. On kieltämättä välillä tullut vähän orpo olo!

Link to comment
Share on other sites

... sun mielestä tutkia - ja miksi?
Onko sulla työt vähissä? :PTäällä keskustelun alla ollutta (yritin etsiä ko. keskustelua, mutta en löytänyt) aihetta: "sairaalanulkopuolisen ensihoidon x-keikoista koituvat säästöt" tulisi mielestäni tutkia jonkun puolueettoman tahon toimesta.
Tätätkö tarkoitit; http://hoitajat.net/foorumi/index.php?topic=7174.0
Link to comment
Share on other sites

... sun mielestä tutkia   - ja miksi?
Onko sulla työt vähissä?  :PTäällä keskustelun alla ollutta (yritin etsiä ko. keskustelua, mutta en löytänyt) aihetta: "sairaalanulkopuolisen ensihoidon x-keikoista koituvat säästöt" tulisi mielestäni tutkia jonkun puolueettoman tahon toimesta.
Tätätkö tarkoitit; http://hoitajat.net/foorumi/index.php?topic=7174.0
Juuri tuota yritin etsiä...
Link to comment
Share on other sites

Tuli tässä mieleen eräs ehkä laadullisen aineiston keinoin toteutettava tutkimusaihe, kun on nyt äskettäin leivottuna äshoona joutunut olemaan "kaiken pahan alku ja juuri" eli vastuuvuorossa. Sitä voisi tutkia, miten työurallaan tuoreen sairaanhoitajan päätöksentekoprosessi eroaa kokeneen kehäketun ajatuskulusta. Eli onko päätöksen teon pohjalla olevan tiedon ja kokemuksen lisäksi muita eroavaisuuksia siinä, miten tuore ja kokenut hoitaja tekevät päätöksiä kliinisessä hoitotyössä. Ehkä tutkimuksen tuloksia voisi jatkossa käyttää koulutuksen kehittämisessä vaikkapa kehittämällä keinoja, joilla prepataan tulevia sairaanhoitajia työelämän vaatimuksia varten. Meillä kaikillahan ei aina ole sitä vanhempaa kollegaa keneltä kysyä neuvoa.. On kieltämättä välillä tullut vähän orpo olo!
Tätä on jo jonkinverran tutkittukin sekä Suomessa että maailmalla sekä laadullisesti että määrällisesti. Päätöksentekoprosessiahan opiskellaan koulutuksessa monellakin tapaa esim. hoitotyönsuunnitelma on yksi tapa tehdä sitä näkyväksi. Suurin ero on siinä, että kokeneella sairaanhoitajalla on yleensä sitä kokemustietoja tietenkin enemmän, MUTTA se yksistään ei tee hänestä asiantuntijaa, jos kokemustietoa ei osaa hyödyntää, vaan se on vain mekaanista kokemusten määrien lisääntymistä. Mutta ehkä sitä voisi tutkia miten paljon opetus perustuu tutkittuun tietoon tai miten tutkittua tietoa sovelletaan koulutuksen kehittämisessähuh.gif?

Aina kun minun pitää valita kahdesta pahasta, kokeilen sitä pahaa, johon en ole vielä tutustunut.

                                  - Mae West -

Link to comment
Share on other sites

Mutta ehkä sitä voisi tutkia miten paljon opetus perustuu tutkittuun tietoon tai miten tutkittua tietoa sovelletaan koulutuksen kehittämisessähuh.gif?
Niin tarkoittanet sitä, miten paljon opetus perustuu juuri kyseisestä aiheesta saatuun tutkimustietoon? Sillä opetus perustuu yleensäkin tutkimustietoon, ainakin meilläpäin, näyttöön perustuva hoitotyö on ollu paljon tapetilla. Mutta olisi todella aiheellista tuoda näkyväksi se, miten aiheesta saatuja tuloksia todella sovelletaan opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä vai jäävätkö ne tutkijoiden omaksi iloksi.. Jotain keskustelua kävimme oppitunneilla siitä, miten lääkärikoulutuksessa annetaan eri tavalla eväitä tulevan ammatin vastuun kantamiseen ja keskinäiseen kollegiaaliseen tukeen päätöksenteon taustalla.
Link to comment
Share on other sites

Mutta ehkä sitä voisi tutkia miten paljon opetus perustuu tutkittuun tietoon tai miten tutkittua tietoa sovelletaan koulutuksen kehittämisessähuh.gif?
Niin tarkoittanet sitä, miten paljon opetus perustuu juuri kyseisestä aiheesta saatuun tutkimustietoon? Sillä opetus perustuu yleensäkin tutkimustietoon, ainakin meilläpäin, näyttöön perustuva hoitotyö on ollu paljon tapetilla. Mutta olisi todella aiheellista tuoda näkyväksi se, miten aiheesta saatuja tuloksia todella sovelletaan opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä vai jäävätkö ne tutkijoiden omaksi iloksi.. Jotain keskustelua kävimme oppitunneilla siitä, miten lääkärikoulutuksessa annetaan eri tavalla eväitä tulevan ammatin vastuun kantamiseen ja keskinäiseen kollegiaaliseen tukeen päätöksenteon taustalla.
Niin, paljon puhutaan näyttöön perustuvasta hoitotyöstä ja kehoitetaan opiskelijoita etsimään uusinta tutkittua tietoa jne., MUTTA miten paljon OPETUS on näyttöö perustuvaa, kuinkakohan paljon ja miten opettajat soveltavat esim. didaktiikan tutkimusta omassa työssään? Joskus olen ollut sivusilmälläni huomaavinani, että joillakin maikoilla on samat menetelmät ja materiaalit olipa opetussuunnitelmaan kirjattu mitä tahansa hienoa menetelmää käytettävän... ryhmätöistä on tullut "työpajoja" ja "workshoppeja" jne. jne.

Aina kun minun pitää valita kahdesta pahasta, kokeilen sitä pahaa, johon en ole vielä tutustunut.

                                  - Mae West -

Link to comment
Share on other sites

Niin, paljon puhutaan näyttöön perustuvasta hoitotyöstä ja kehoitetaan opiskelijoita etsimään uusinta tutkittua tietoa jne., MUTTA miten paljon OPETUS on näyttöö perustuvaa, kuinkakohan paljon ja miten opettajat soveltavat esim. didaktiikan tutkimusta omassa työssään? Joskus olen ollut sivusilmälläni huomaavinani, että joillakin maikoilla on samat menetelmät ja materiaalit olipa opetussuunnitelmaan kirjattu mitä tahansa hienoa menetelmää käytettävän... ryhmätöistä on tullut "työpajoja" ja "workshoppeja" jne. jne.
Ah, juu! Tämä myös. Siis tutkittua, näyttöön perustuvaa opetusta (opetusmenetelmiä) vai pelkästään uusilla hienoilla nimityksillä modernisoidut vanhat kujeet? Olen aivan samaa mieltä. Opetetun aineiston sisältö perustuu paljon uusimpaan tutkimukseen ja näyttöön perustuvaan, mutta ne menetelmät joilla sitä uusinta tietoa tuodaan oppilaille, eivät välttämättä ole tehokkaimpia. Meillä muuten ryhmätyöt oli nimetty komeasti kalskahtaen "seminaaritöiksi" ja ryhmätöiden esityksiin varatut päivät "seminaareiksi". :)
Link to comment
Share on other sites

Niin, paljon puhutaan näyttöön perustuvasta hoitotyöstä ja kehoitetaan opiskelijoita etsimään uusinta tutkittua tietoa jne., MUTTA miten paljon OPETUS on näyttöö perustuvaa, kuinkakohan paljon ja miten opettajat soveltavat esim. didaktiikan tutkimusta omassa työssään? Joskus olen ollut sivusilmälläni huomaavinani, että joillakin maikoilla on samat menetelmät ja materiaalit olipa opetussuunnitelmaan kirjattu mitä tahansa hienoa menetelmää käytettävän... ryhmätöistä on tullut "työpajoja" ja "workshoppeja" jne. jne.
Ah, juu! Tämä myös. Siis tutkittua, näyttöön perustuvaa opetusta (opetusmenetelmiä) vai pelkästään uusilla hienoilla nimityksillä modernisoidut vanhat kujeet? Olen aivan samaa mieltä. Opetetun aineiston sisältö perustuu paljon uusimpaan tutkimukseen ja näyttöön perustuvaan, mutta ne menetelmät joilla sitä uusinta tietoa tuodaan oppilaille, eivät välttämättä ole tehokkaimpia. Meillä muuten ryhmätyöt oli nimetty komeasti kalskahtaen "seminaaritöiksi" ja ryhmätöiden esityksiin varatut päivät "seminaareiksi".  *nolona*
Ja kun kontaktiopetusta vähennetään ja sekin vähän pidetään massaluentoina, niin todellakin herää kysymys siitä, että mihin näyttöön tämä systeemi perustuu... No, rahahan se on tietenkin se, mikä sanelee, mutta siltikin... :o ..tai kun ei hankita kunnon laborointivälineitä tai tiloja...

Aina kun minun pitää valita kahdesta pahasta, kokeilen sitä pahaa, johon en ole vielä tutustunut.

                                  - Mae West -

Link to comment
Share on other sites

No tämä aihe ei varmaan anna Cardinalle tarpeeksi haastetta mutta joku opparia tekevä voisi varmaan tätä kartoittaakin.... Jos ei tätä ole jo tutkittu, en ainakaan ole missään nähnyt.Kaikkihan tietää että jatkuva koulutus ja jatkuva tiedon haku on nykyään vaade sairaanhoitajille... Mutta antaako työ tähän resursseja? Lueskelin juuri ruottin sh:lehteä uudesta työaika uudistuksesta ja mukana oli sh:den haastatteluja, 4/5 sairaanhoitajasta joita oli haastateltu otti esille sen että he joutuvat käyttämään vapaa-aikaansa tiedon etsimiseen ja kompetenssinsa ylläpitämiseen. Ja sen tiedän jo omassa työssäkin, jos istuu datan edessä niin sitä ei pidetä työntekona, heti on 3-4 ammattikuntaa ympärilllä antamassa jotain muuta tekemistä... Tähän tarvittaisiin joku suurempi kulttuurin muutos. Siis jos sh:n oma työ sallii niin saako sh istua alas ja alkaa pläträämään nettiä läpi tarkastaakseen mitä se tietää esim. harvinaisesta sairaudesta joka on jollain potilaalla, katsoo läpi jonkun lääkkeen tiedot, vai pitääkö sitä heti tukkaputkella rientää tekemään muiden ammattikuntien töitä? Ja onko esim. työpaikalla edes mahdollisuutta saada käyttää aikaansa tiedon etsimiseen? Jossain paikoissa täällä on osoitettu yksi päivä, per. 3-8 viikon työlista jolloin saa sen käyttää miten itse haluaa. Positiivista, mutta näilläkään paikoilla ei välillä tunnuta ymmärtävän sitä että ei sitä aina kaikkea tiedä ja olisi myös sen hoidettavan potilaan etu että sh tietää mitä hoitaa, tai mitä lääkkeitä sitä nakkelee ympäriinsä, siis nimen ja vahvuuden lisäksi myös mihin se on määrätty ja miten se vaikuttaa sekä mitä sivuvaikutuksia sillä saattaa olla, sen sijaan että odottaisi parin viikkon päästä olevaa opiskelupäiväänsä asian tarkistaakseen jolloin potilas on jo jatkanut matkaansa. Paras oli kun vahtimestari äkkäs mut netin äärestä ja oli heti vaatimassa apuja koska "ei sulla näytä olevan parempaakaan tekemistä..."

Link to comment
Share on other sites

Kaikkihan tietää että jatkuva koulutus ja jatkuva tiedon haku on nykyään vaade sairaanhoitajille... Mutta antaako työ tähän resursseja? Lueskelin juuri ruottin sh:lehteä uudesta työaika uudistuksesta ja mukana oli sh:den haastatteluja, 4/5 sairaanhoitajasta joita oli haastateltu otti esille sen että he joutuvat käyttämään vapaa-aikaansa tiedon etsimiseen ja kompetenssinsa ylläpitämiseen.
Just tänään itseasiassa kyllä mietin tätä, että miten laki työnantajan velvollisuudesta järjestää täydennyskoulutusta, toteutuu - ja toteutuuko eri ammattiryhmissä eri tavalla? Ja kokevatko täydennyskoulutukseen osallistuneet sen olleen kompetensinsa kannalta hyödyllistä?Olen ollut myös duunipaikassa, missä kaikki saivat 200 tuntia (5 täyttä työviikkoa) vuodessa ammattitaidon ylläpitämiseen. Kun sitä ei sitten kukaan kontrolloinut, niin osa sanoi lukevansa Aku-Ankkaa nuo 200 tuntia... siis tietenkään he eivät sanoneet niin pomon kuullen... Tota mahdollisuutta olis kaikkien kuitenkin kannattanut käyttää ja näyttää, että siitä on kaikille osapuolille hyötyä...Tai sitten mä alan tutkimaan hoitajat.net´in viestiketjujen tyylilajeja ja ryhmäkulttuurin muodostumista (mutta mitä hyötyä siitäkin tutkimuksesta olis jatkossa - paitsi onhan noita tutkittu kännykkäviestejä ja avaruutta ties miltä kantilta...)

Aina kun minun pitää valita kahdesta pahasta, kokeilen sitä pahaa, johon en ole vielä tutustunut.

                                  - Mae West -

Link to comment
Share on other sites

mä alan tutkimaan hoitajat.net´in viestiketjujen tyylilajeja ja ryhmäkulttuurin muodostumista
Joo, tutki sitä, miksi toiset meistä kokevat vetoa ajatustenvaihtoon ammattikollegoiden kanssa tällä tavalla ja toisia EVVK. Ja miten kommunikointi täällä eroaa kommunikoinnista kahvihuoneessa ja miksi, millaisia erityispiirteitä keskustelupalstan käyttäjien välisessä ajatustenvaihdossa on verrattuna tavanomaisesti kollegoiden kesken käytyihin keskusteluihin.. eiköhän noilla kysymyksillä jo väitöskirjaa pukkaa! ;)
Link to comment
Share on other sites

mä alan tutkimaan hoitajat.net´in viestiketjujen tyylilajeja ja ryhmäkulttuurin muodostumista
Joo, tutki sitä, miksi toiset meistä kokevat vetoa ajatustenvaihtoon ammattikollegoiden kanssa tällä tavalla ja toisia EVVK. Ja miten kommunikointi täällä eroaa kommunikoinnista kahvihuoneessa ja miksi, millaisia erityispiirteitä keskustelupalstan käyttäjien välisessä ajatustenvaihdossa on verrattuna tavanomaisesti kollegoiden kesken käytyihin keskusteluihin.. eiköhän noilla kysymyksillä jo väitöskirjaa pukkaa! 8)
Toi siis tarkoittaisi sitä, että mun olis nettisysteemin lisäksi istuttava kahvihuoneissa kuuntelemassa/nauhoittamassa jorinoita ... Nyt täytyis vaan vielä keksiä hyvät perustelut, miksi juuri tuota aihetta on tärkeää tutkia ja miten/missä tuloksia sitten voisi hyödyntää (riittäisköhän mun mielikuvitus...) 8)

Aina kun minun pitää valita kahdesta pahasta, kokeilen sitä pahaa, johon en ole vielä tutustunut.

                                  - Mae West -

Link to comment
Share on other sites

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...