Helsingin hätäkeskus ongelmissa

[Pöllö]

Hätäkeskuksilla on ongelma mutta turhaa sitä on itkeä kun ambulanssit suurimmassa osassa maata lähtee pahimmillaan vasta vartin päästä liikkeelle.

Huomattava osa kansalaisista asuu kuitenkin taajama-alueilla tai kohtalaisen kookkaissa kunnissa - yli 75 % kansalaisista asuu yli 10 000 asukkaan kunnissa. Yli puolet maan kansalaisista asuu yli 35 000 asukkaan kunnissa. Kolmannes kansalaisista asuu yli 80 000 asukkaan kunnissa. Kyse on valtavista ihmismääristä, joilla on ihan perusteltu syy vaatia sitä nopeaa vastausta, oikeaan osunutta riskinarviota ja ripeää hälyttämistä 24 tuntia vuorokaudessa. Suuri osa maan pinta-alaa on toki harvaan asuttua, mutta asukasluku sillä alueella on aika vähäinen. Kummallista kyllä, resurssit pitäisi toisinaan kovasti jakaa pinta-alan, ei todellisten kansalaisten lukumäärän mukaan.Eivätkä hätäkeskusten viiveet ole käänteisiä vartin sopimusajoille. Kiireellisissä tapauksissa lähtönopeus on usein muuta kuin varttitunti - ja hätäkeskuksen jonot, käsittelyn viivet ja viivästyneet hälytykset lisäävät ihan samalla tapaa myös noita vartin sopimuksilla toimivia sakuja. Tosin kohta yksityisten sakujen suorat numerot voivat olla hätäkeskusta nopeampi keino saada apu paikalle.Tuossa edellä mainittiin mielenkiintoisesti hätäkeskuksiin tulevista turhista puheluista. No, onhan tietysti sekin keino löytää syyllinen ulkopuolelta. Miettisin myös hätäkeskuksen omaa markkinointia, ja kyllähän siinäkin on hieman harhaanjohtavaakin menoa ollut. Monennäköistä mielikuvaa on vaikkapa sosiaalipuolen palveluista lähtenyt varmasti liikkeelle. Markkinointi julkisuudessa on ollut tasoa "soittakaa" - "älkää nyt turhia soitelko" -tasolla. Harmi. Senkin ajan olisi voinut käyttää vaikkapa hätäkeskusjärjestelmien todelliseen kehittämiseen. Nythän otetaan hankalan järjestelmän tilalle vielä tahmeampi systeemi.

[lemmy]

Myös pienissä maaseutukunnissa, väkiluku esim. 1000-8000 as. suurinosa asukkaista asuu kunnan taajamassa eli siellä missä ambulanssikin on (poikkeus kunta kyllä löytyy, asemapaikka 10 km kuntakeskuksesta). Jos kuitenkin ambulanssi on vartin sopimuksessa ja lähtöön A-keikalle menee esim. 7 minuuttia ja kun tiedetään, että auto kulkee taajamassa 1-2 km minuutissa niin jokainen voi laskea ettei esim. 5 km päässä asuvalla sydänpysähdys potilaalla ole juuri mahdollisuuksia selvitä. Pöllö toi hyvin esille suomalaisten asumisjakautumisen. Suomesta löytyy myös kaupunkeja joissa ainakin virka.ajan ulkopuolella ollaan vartin valmiudessa. Väkiluvut 7000-30 000. Lisäksi täytyy aina ottaa huomioon myös ympäryskunnat ja asujamisto.

[Luuriapina]

Menee nyt hieman ohi varsinaisen topic:in, mutta: näitä 15 valmiudessa olevia sakuja on isompien taajamien ulkopuolella, jopa hoitoyksiköitäkin. Muutamissa paikoissa jopa paikallisen vpk:n evy ehtii kohteeseen aiemmin, kuin saku,vaikka molemmat tavallaan kotoaan lähtevät.Aina höpistään myös, että sakun ollessa vapaana kestää niin ja niin kauan. Mitäs kun ei ole vapaana. Isommissa taajamissa keikkoja jonossa varsinkin päiväaikaan, ja miksei tietenkin muuallakin, joten ei voi luottaa siihen,että lähin yksikkö tulisi paikalle.Yllättävän pieni tapahtuma voi lamauttaa keskisuurenkin hätäkeskuksen hetkeksi.-->pieni maastopalo suurehkossa kaupungissa: 12 soittoa ensimmäisen kahden minuutin aikana. Siis vastattuja, lisää oli ehkä jonossa + muut tapahtumat samaan aikaan päälle...  Mietityttää vaan, mitä kävi niille puheluille ahk-aikana jonossa saman kaupungin samanlaisessa keikassa, kun ahk:n vahvuus oli max 2 hlöä vuorossa kerrallaan...Alkuperäiseen topic:iin liittyen: -Hesan ongelmana on alueen kalleus, jolloin alueen ulkopuolelta/landelta ei monikaan halua tulla Hesaan töihin, eli käytännössä muuttaa edes 25 km stadia lähemmäs. -Useiden Hesassa töissä olevien tuttujen kertomukset työmäärästä. (Tosin kyllä sitä riittää muuallakin, kun vedellään esim. miinus kolmella tavoitevahvuuteen nähden...)Etuna stadissa on paikantamisen helppous, koska osoitteen saa varsin helposti selville: max 100-150 metriä tarvitsee ilmoittajan liikkua, niin väkisin joku katukyltti on osunut kohdalle. Ei täällä landella...  ;DToisena etuna: Selkeä pinta-alallisesti pieni alue, jossa resursseja kuitenkin kohtuullisesti. Tehtäviltä yksinkertaista käännytellä, muta kun täällä landella useinkaan ei ole mitään resurssia, mitä voisi järkevästi käännytellä tehtävälle... (jossain voi lähes aina rauhassa mekastaa ilman pelkoa poliisin saapumisesta alle 1-2 tunnin riippuen muista tehtävistä.)btw. ELS:asta vielä: on käytössä eräässä Kiinan pikkukaupungissa. (Shanghai) Tosin ei taida olla yhtä karvalakkimalli kuin Suomessa... (Suomen versiosta on poistettu kaikki ominaisuudet, jotka päivystäjärukkaa helpottaisivat. Raha kun oli syynä... Ehkä TietoEnator tai NovoSys tms. olisivat saaneet pikkusen kehiteltyä aikaisempia järjestelmiä??)Toisaalta tietojärjestelmä ei saa olla syy hätäkeskuksen heikkouteen. (ELSalla pystyy helposti hälyttämään A-tehtävän alle 30 sek, mikäli tarpeelliset tiedot ilmoittajalta saa.) Henkilöitä/työntekijöitä kentällä kaivataan. Trendi tosin on luonnollisten poistumien myötä vähenevä, vaikka hätäpuhelut kasvavat vähintään 5% vuodessa. Henkilötyövuosia pitää koko laitoksessa vähentää valtion määräyksestä, joten vuorovahvuuksia alas vaan...  :o

[Vieras: Hörhö]

Nys se sit on johtajienkin mielestä hätäkeskuslaitos ongelmissa http://www.iltalehti.fi/uutiset/200609265167518_uu.shtmlTai mikä lie suuren johtajan kampitusyritys tms. :-

[OldOne]

Asiaan liittyen: http://tinyurl.com/qd5b8

[-VF-]

Asiaan liittyen: http://tinyurl.com/qd5b8

Mielenkiintoista toimintaa valtion laitoksissa vielä nykypäivänäkin. Saat pari vuotta touhuta mitä haluat, olet alaistesi mielestä täysin kyvytön työhösi, laitat koko laitoksen toiminnan sekaisin ja vaarannat siinä sivussa kansalaisten terveyden ja turvallisuuden. Vihdoinkin kun sinut saadaan kammettua työpaikaltasi pois, niin et suinkaan saa potkuja, vaan saat siirron toiseen hyväpalkkaiseen tehtävään.  ;D

[Vieras: pikkuinen]

Kyllä ne tehtävä määrät poliisilla ja saku porukalla menee aikalailla tasan. 47% HÄKE:n antamista tehtävistä kuuluvat ensihoidon alueeseen kun taas 46% liityy poliisi työhön.

[Luuriapina]

Kyllä ne tehtävä määrät poliisilla ja saku porukalla menee aikalailla tasan. 47% HÄKE:n antamista tehtävistä kuuluvat ensihoidon alueeseen kun taas 46% liityy poliisi työhön.

Paitsi, että nuo luvut ovat juuri toisinpäin, eli poliisi 47%,sairaankuljetus 46% ja pelastustoimi 7%. Siis valtakunnan keskiarvona v. 2005. Etelän hätäkeskuksissa poliisitehtävien määrä korostuu enemmän kun taas pohjois-Suomessa sakutehtäviä on enemmän. ( http://www.112.fi/documents/toimintakertomus_2005.pdf ) <<-- ja tuolta sivu 36/50.

[Pöllö]

Nelosen uutisten sivuilta poimin tiedon, että eduskunnan hallitusvaliokunnan mietintö hätäkeskusselonteosta on valmistunut.

Mietinnössä todetaan, että hätäkeskusten resurssit ovat alusta pitäen olleet liian pienet. Lisäksi tietojärjestelmän uudistaminen on myöhässä. Uudistuksessa ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota johtamiseen, työilmapiiriin ja jaksamiseen. On mahdotonta, että hätäkeskuksista vähennettäisiin työntekijöitä valtion tuottavuusohjelman vaatimalla tavalla. Uusia päivystäjän virkoja tarvitaan noin sata, jotta toiminta vakautuisi. Erityisesti Helsingin hätäkeskus on kärsinyt vakavasta henkilöstöpulasta perustamisestaan alkaen. Pienet hätäkeskukset ovat toimineet suuria paremmin. Nykyisillä resursseilla ei voida suurentaa hätäkeskusalueita. Hätäkeskusuudistus vaatii jatkossakin eduskunnan seurantaa.

Aiheesta eduskunnan sivuilla (sivuilla linkki varsinaiseen selontekoon): http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/1.htx?id=1496

Selonteossa mainitaan mm. toimintavarmuuden ja -nopeuden varmistaminen, keskusten verkottaminen, maahanmuuttajien ja kansalliskielisten palveluiden turvaaminen, nykyisten toimitilarakentamisten tarpeellisuus, ja mm. kiireetöntä apua koskevien palvelunumeroiden käyttöönotto. Selonteko mainitsee myös mm. valtakunnallisempien toimintalinjausten määrittämisen, sillä vaste-ehdotukset poikkeavat huomattavasti eri kunnissa.

Muita mielenkiintoisia detaljeja ovat kommentti Pelastusopistossa Kuopiossa sijaitsevan koulutuksen vaikutuksesta opiskelijoiden hakeutumiseen muualta Suomesta. Kokeiluhätäkeskuksissa puheluita mainittiin tulleen noin 5000 päivystäjätyövuotta kohden, ja vuonna 2006 käsiteltyjä hätäilmoituksia oli keskimäärin 7300 ilmoitusta päivystäjää kohden (vaihteluväli keskusten välillä 5300 - 8700). V. 2006 10 sekunnissa vastattiin puheluihin 61 - 89 %:ssa riippuen hätäkeskuksesta. Huonoimmat alle 70 %:n tulokset olivat Länsi-Uudellamaalla, Keski-Suomessa, Itä- ja Keski-Uudellamaalla, Pohjois-Savossa, Helsingissä, Pohjois-Karjalassa ja Kaakkois-Suomessa. 90 s käsittelyaika toteutui 32 - 69 %:ssa puheluita. Alle 50 %:n olivat Pohjois-Karjala, Länsi-Uusimaa, Lappi, Keski-Suomi, Itä- ja Keski-Uusimaa ja Helsinki. V. 2006 otettiin vastaan hätäilmoituksia 3 751 000, joista ilmoitinlaitehälytyksiä oli 39 000, hätäpuheluita 2 918 000 ja muita ilmoituksia 794 000.

Helsingissähän muuten hätäkeskukselle rakennetaan uusia tiloja Katajanokan alle, mutta tällä hetkellä hätäkeskuksen siirtyminen muistaakseni v. 2010 valmistuviin tiloihin on laitettu jäihin, koska hätäkeskuksella ei näillä näkymin ole varaa vuokrata uusia tiloja. Helsingin hätäkeskuksen mukaan toiminnan varmistaminen ylipäätään on tällä hetkellä tärkeämpää. Aiheesta uutisoitiin aiemmin muistaakseni HS:ssa. Muitakin mielenkiintoisuuksia selonteossa on - mm. hätäkeskuslaitosta suunnitellessa ei Helsingin hätäkeskusta varten ollut laskelmissa budjetoitu lainkaan rahaa. Näillä valtion "tukitoimilla" täällä pk-seudulla...  ;)

[Pöllö]

Toimintavalmiusaika elvytyksissä on ex-pelastuskomentaja Rainer Alhon mukaan pidentynyt lähes kahdella minuutilla. Yli 1000 elottoman vuotuisella kohtaamisella ja nyrkkisäännöllä "jokainen minuutti tarkoittaa selviämisen laskemista 10 %:lla" luku tarkoittaisi laskennallisesti yli 200 vainajaa joka vuosi. Mielenkiintoisesti Helsingin ensihoidossa kohdattujen vainajien tai menehtyneiden määrä on muutamassa vuodessa noussut yli 300:lla vuodessa.

Tietysti takana on mm. väestön ikääntymistä, monisairaiden määrän kasvua sun muuta. Mutta parissa vuodessa kentällä kohdattuneiden / menehtyneiden määrä (X-1 -tehtävät) on kasvanut noin 50 %:a (v. 2004 n. 800 ja v. 2006 n. 1200). Olisi mukava nähdä tämän luvun taakse, mitä se oikeasti pitää sisällään.

[dino]

Mutta parissa vuodessa kentällä kohdattuneiden / menehtyneiden määrä (X-1 -tehtävät) on kasvanut noin 50 %:a (v. 2004 n. 800 ja v. 2006 n. 1200). Olisi mukava nähdä tämän luvun taakse, mitä se oikeasti pitää sisällään.

Olisko syynä se että maalaisjärjen käyttö lisääntyy koko ajan kentällä ja toivottomissa keisseissä ei aloiteta elvytystä/kuljetusta läheskään niin usein kuin takavuosina. Se mikä on potilaan vointi vuoden päästä sairaskohtauksesta on mielestäni se merkittävä asia, ei se että saammeko potilaan hengissä sairaalaan. Eli noita X-1 koodien kehittymistä olisi vertailtava rinnakkain sekundaarisen selviytymisprosentin kehittymisen kanssa; se kertoisi jo ehkä jotakin asiasta.