Vanhusten karkailu/Häviäminen/etsintä

[Adezelina]

Meillä ei ole mitään kulunvalvontasysteemejä, demetikkoja osastolla aika ajoin ja avoimet ovet. Aina välillä joku hipsii pihalle sukkasillaan tms. Sitten ollaan soiteltu poliisit ja omaiset läpi  ja hoitajat tsekanneet lähiseudun. Ei niitä pysty koko ajan vahtimaan, kun menevät edestakaisin käytävillä päivät yöt. Hoitajat kun on huoneissa, niin reitti ulos on vapaa. Tähän mennessä kaikki ovat löytyneet viim. joidenkin tuntien kuluttua. Aika stressaavaa kuitenkin, kun tietää että jaahas, taas tuollainen kävelevä muistamaton osastolla ja pitäisi olla silmät selässäkin.

[syxid]

Edellisessä työpaikassa sai potilaita etsiskellä useammankin kerran. Kyseessä oli kirra, joten ei ollut mitään lukittuja ovia tms.  Pari kertaa joutui hälyyttämään poliisitkin hakemaan, mutta onneksi kaikilla kerroilla kadonnut löytyi kunnossa. Kerran eräs mummo päätti karata parvekkeen kautta. Osasto oli neljännessä kerroksessa, mutta näpärästi se oli paloportaiille päässyt. Onneksi alemman osaston hoitajat olivat huomanneet mummon kolmannen kerroksen kohdalla ja saaneet houkutelluksi sen takaisin sisään.

[nobu]

Silloin kun työskentelin yksityisessä hoitokodissa, katosi yksi mummeli työkaverini ja omistajan iltavuorossa. Omistaja Rouva on syvästi uskovainen ja niinpä katoamisen huomattua rupesi soittamaan rukouspiirinsä ystävilleen ja kehotti heitä laittamaan yhdessä rukousrummun pyörimään, sen sijaan kuin olisi tehnyt elettäkään auttaakseen työkaveriani mummelin etsinnöissä.

Tässä oli onnea matkassa...

Hoitokodin lähellä asui yksi keikkalaisistamme, joka oli palaamassa kaupasta kotiin. Hän tunnisti karkulaisemme ja poimi autoonsa. Hoitokotiin mummelia viedessä omistaja oli tokaissut, että rukousrumpu auttoi ja keikkalaisemme oli jumalan lähettämä enkeli...HOHHOIJAA!!!!!!!!!!!!!!

Että semmoista :nauraa:

[holo]

Muistan kuntoutusosaston ajoilta sellaisen otsalohkokontuusiopotilaan, joka katosi saman viikon aikana neljästi. Aina se jollakin konstilla pääsi ulos, milloin huoneen ikkunasta (sopivasti maan tasalla) kiipeämällä tai jotenkin muuten livahtamalla. Joka tapauksessa aikamoinen Houdini, kun osaston hissit olivat elektronisesti lukittuja. Porraskäytävän ovi nyt toki oli mahdollinen kulkureitti.

Neljännellä kerralla oli kyllä aika noloa soittaa jo poliisille, kun poliisin hätäkeskuksessa päivystäjä kysyi "Ai, taasko se on lähtenyt?". Joka kerta saatiin kuitenkin isäntä takaisin - useimmiten pienessä sievässä, kun oli mennyt läheiseen kapakkaan, jossa ilmeisesti oli sen verran tuttua porukkaa, että tarjosivat.