Jump to content

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

yökkönen

epilepsiakohtaus

Recommended Posts

Guest SVT

Lääkärin tietokannasta, st. epilepticuksen hoito:

"Ensilinjan lääkkeenä on diatsepaami mieluiten i.v., ...... Diatsepaamin vaihtoehtona on loratsepaami, jonka etuna on pidempi vaikutusaika, haittana huonompi saatavuus...

10 ensimmäistä minuuttia

...Diatsepaami i.v. 5 - 10 mg hitaasti tai loratsepaami 4 mg 2 minuutin aikana.

10 - 40 minuuttia

...Tarvittaessa kouristelujen jatkuessa annetaan lisää diatsepaamia 5 mg lisäannoksina ad 30 mg i.v. tai toistetaan loratsepaami 4 mg i.v. 5 - 10 minuutin kuluttua edellisestä annoksesta. Diatsepaamin ja loratsepaamin vaikutukset alkavat 2 - 3 minuutissa, mutta diatsepaamin vaikutus kestää vain 15 - 30 min, kun taas loratsepaamin vaikutus kestää 12 - 24 tuntia."

Ja lasten vastaava hoito-ohje:

"...Jos kohtaus ei lopu 5 €â€œ 10 minuutin kuluessa ensimmäisestä diatsepaamin annosta, jatketaan ensisijaisesti loratsepaamilla tai klonatsepaamilla (mikäli niitä on saatavilla, muussa tapauksessa diatsepaamiannos uusitaan). Näiden lääkkeiden etuna on diatsepaamia pitempi vaikutusaika."

Ensihoidossa on lähes kaikkien lääkkeiden annostelu hieman erilainen kuin lääkärin tietokanta,pharmaca ym neuvovat.

Molempia ....paameja käytetään ensihoidossa edelleen mutta suuntaus on koko ajan menossa loratsepaamin suuntaan. Ensihoidolla ja lääkärin tietokannalla on varsin vähän tekemistä toistensa kanssa. Esimerkkejä tästä riittää.Niin ja viimeisin ohje lääkärin tietokannassa usein kuuluu....."jos kouristus ei lopu, soita 112"

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest MrVihree

Ensihoidossa on lähes kaikkien lääkkeiden annostelu hieman erilainen kuin lääkärin tietokanta,pharmaca ym neuvovat.

Molempia ....paameja käytetään ensihoidossa edelleen mutta suuntaus on koko ajan menossa loratsepaamin suuntaan. Ensihoidolla ja lääkärin tietokannalla on varsin vähän tekemistä toistensa kanssa. Esimerkkejä tästä riittää.Niin ja viimeisin ohje lääkärin tietokannassa usein kuuluu....."jos kouristus ei lopu, soita 112"

Lähinnä hain tuolla lainauksellani lääketieteellisesti perusteltua ohjeistoa, josta tulisi ilmi diatsepaamin ja loratsepaamin käyttö. Tällä kertaa se löytyi tuolta. Toisaalta perustuvathan ensihoidon toimintaohjeetkin johonkin yleisesti tunnustettuun lääketieteelliseen faktaan, vaikka esim lääkkeiden annostusohjeet eroaisivatkin suositellusta käytöstä, eli tietyissä rajoissa toimitaan kuitenkin, vai mitä? Et voine väittää, että lääkärin tietokannan toimintaohjeet (tässä tapauksessa yleislääkärin käsikirja) eroaisivat jollakin merkittävällä  tavalla niistä linjauksista, jotka ovat ensihoidonkin ohjeistuksien pohjana. Toki pelkästä yhdestä hoitosuosituksesta ei ole välttämättä kokonaishoidon perustaksi, vaan tarvitaan muutakin laaja-alaista tietoa, kykyä soveltaa sitä, kokemusta ja kykyä toimia. Tämä ei kaikilta (lääkäreiltäkään) onnistu, sitä en kiellä.

P.s. tarkistelin noita ensihoitoon liittyviä yleislääkärin käsikirjan tekstejä, yhdessäkään ei lukenut lopussa tuota "soita 112", vaan ohjeistukset kattoivat esimerkiksi elvytystapahtuman alkutoimista hoitoon sydämen käynnistymisen jälkeen (ko. ohjeen kirj. M. Castrén).

P.p.s niin tuo aiempi lainaukseni lekurin tietokannasta oli siis vain osa kokonaisuudesta, huom.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest SVT

Nythän ei ollut taas tarkoitus haastaa mitään riitaa.  ;D

Varsin arvovaltainen neurologien porukka löytyy tuolta meilahden neurologian klinikasta.Ainakin minä haluan uskoa niin. Heidän suunnaltaan on tullut tuo aloite, jolla esim. meidän talossa stesolid korvattiin ativanilla ENSISIJAISENA kouristuslääkkeenä. Perustavat mielipiteensä kyllä ihan tutkimuksiin. Kouristavan potilaan hoidossa meillä annetaan ativania 2mg erissä ad 8mg ja hyvin on toiminut. Mutta kuten tiedämme koulukuntaeroja alallamme riittää.....

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest MrVihree

Heh joo tarkoitus ei ollut olla noin hyökkäävä, vaikka ilmeisesti sellainen kuva välittyikin..  ;)

En ilmeisesti ihan täysin ymmärtänny sun pointtia (my mistake).

Yritin vaan perustella asiani yleisesti, en niinkään tuon lääkkeiden ensisijaisuuden puolesta. En tokikaan väitä, että tuo ohje nyt olisi viimeisimpään tietoon perustuva, ja kuten sanoit eroja varmasti on. 

Pahoitteluni ärhäkkyydestä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest vaine

Eikös kuitenkin homma loppupeleissä mene niin että nämä tohtorit (vastuulääkärit) päättävät mitä roppia autossa (ambulanssissa) tai polilla itsenäisesti hoitorit käyttää ja millä tavoin (hoitoprotokolla).

tällainen hieman filosofinenkin pohdinta on tietty ihan kivaa ja järkevääkin ammatillisen tiedon  lisäämisen kannalta, mutta käytännön lääkevalintoihin ja käyttöön ei juurikaan varmaan vaikuta.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest SVT

Eikös kuitenkin homma loppupeleissä mene niin että nämä tohtorit (vastuulääkärit) päättävät mitä roppia autossa (ambulanssissa) tai polilla itsenäisesti hoitorit käyttää ja millä tavoin (hoitoprotokolla).

tällainen hieman filosofinenkin pohdinta on tietty ihan kivaa ja järkevääkin ammatillisen tiedon  lisäämisen kannalta, mutta käytännön lääkevalintoihin ja käyttöön ei juurikaan varmaan vaikuta.

Niin....jo tämän keskustelun aluksi (noin tuhat kirjoitusta taaksepäin) kerroin juuri meidän talon hoitoprotokollan mukaiset annostukset,joita kyllä noudatan kuten muutkin. Ala kuitenkin kehittyy ja ensihoidon vastuulääkäreillä (varsinkin jos eivät tee hommaa päätoimisesti) ei voi aina olla viimeisintä tietoa jokaisesta asiasta.Siksi tutkimuksia ja alan kehitystä on seurattava ja reagoitava kehitykseen.Lääkearsenaalin koostumukseenkin on osattava puuttua kun maailma menee eteenpäin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest aero79

Pharmaca fennica 2004:

Antotapa. Pro-Epanutin voidaan antaa laskimoinfuusiona tai injektiona lihakseen. Pro-Epanutinin antoa lihakseen tulee harkita silloin, kun kiireellistä hoitovastetta ei tarvita.

Pro-Epanutinia ei tule antaa lihakseen hätätilanteissa, esim. status epilepticuksessa. Valmistetta ei saa käyttää, jos siinä on hiukkasia tai värinmuutos.

Status epilepticus

Kyllästysannos:Kun tarvitaan nopeata hoitovastetta (potilaat, joilla on jatkuvia kouristuksia) tulee laskimoon antaa diatsepaamia tai loratsepaamia ennen Pro-Epanutinin antoa.

Pro-Epanutin kyllästysannos on 15 mg FE/kg kerta-annoksena laskimoinfuusiona nopeudella 100-150 mg FE/min. Laskimoinfuusionopeus ei edes tässä hätätilanteessa saa olla yli 150 mg FE/min. Pro-Epanutinia ei tule antaa lihakseen status epilepticuksessa. Jos Pro-Epanutinin anto ei lopeta kohtauksia, muiden antikonvulsiivien ja muiden asianmukaisten hoitokeinojen käyttämistä tulee harkita.

Ylläpitoannos:

Pro-Epanutinin suositeltava ylläpitoannos, 4-5 mg FE/kg/vrk voidaan antaa laskimoinfuusiona tai injektiona lihakseen. Vuorokausiannos voidaan antaa joko kerta-annoksena tai jaettuna kahteen antokertaan. Suositeltava laskimoinfuusionopeus ylläpitoannostuksessa on 50-100 mg FE/min.

Facta factum...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Julma

Topicci on vanha kuin taivas mutta:

Oletteko törmänneet työssänne epilepsiakohtaukseen jonka jälkitilaan liittyy puheen puuroutuminen, toisen puolen halvaus, katsedeviaatio tai muita avh:öön viittavia löydöksiä?

Itsellä oli taannoin edellä kuvattu potilas. Jälkitila kesti kolmisen varttia jonka jälkeen oikeastaan kahden minuutin sisällä kaikki oireet katosivat ja potilas voi normaalisti. Mietin vain onko kyseessä avh vai epilepsiaan liittyvät oireet, eikös varsinkin vuotopotilailla ole joissain tapauksissa tapana hetkeksi tulla pintaan ja myöhemmin sitten oireet palautuvat?

Share this post


Link to post
Share on other sites
_Silja_

Topicci on vanha kuin taivas mutta:

Oletteko törmänneet työssänne epilepsiakohtaukseen jonka jälkitilaan liittyy puheen puuroutuminen, toisen puolen halvaus, katsedeviaatio tai muita avh:öön viittavia löydöksiä?

Muutaman kerran olen tavannut potilaan, jolla nimenomaan puheen puuroutumista ja toisen puolen kömpelyyttä, mutta ne menneet suhteellisen nopeasti ohi (15 min?).

Jatkokysymys, miten yleistä nykyään on kouristelijalla Dormicumin hierominen suun limakalvolle? Pari kertaa olen sairaalanpuolella hoitanut potilasta, jolla ensihoidossa annettu Dormicumia, kun iv-reittiä ei ole ollut. Äkkiseltään toi tuntuu varmemmalta lääkitsemistavalta kuin rectiolit.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Telaketju

midatsolaamia saa nykyään "suihkeena" joka annostellaan kumpaakin sieraimeen ja poskien limakalvoille.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Hippocampus

Topicci on vanha kuin taivas mutta:

Oletteko törmänneet työssänne epilepsiakohtaukseen jonka jälkitilaan liittyy puheen puuroutuminen, toisen puolen halvaus, katsedeviaatio tai muita avh:öön viittavia löydöksiä?

Muutaman kerran olen tavannut potilaan, jolla nimenomaan puheen puuroutumista ja toisen puolen kömpelyyttä, mutta ne menneet suhteellisen nopeasti ohi (15 min?).

Jatkokysymys, miten yleistä nykyään on kouristelijalla Dormicumin hierominen suun limakalvolle? Pari kertaa olen sairaalanpuolella hoitanut potilasta, jolla ensihoidossa annettu Dormicumia, kun iv-reittiä ei ole ollut. Äkkiseltään toi tuntuu varmemmalta lääkitsemistavalta kuin rectiolit.

Usein tullut vastaan noita kouristuksen jälkeen toispuolihalvauksia/puheen puuroutumista yms. Sekoittavat todellakin joidenkin potilaiden kohdalla diagnostiikkaa. Varsinkin jos varsinaista kouristusta ei sivulliset ole nähneet ja potilas löydetään posttiktaalisessa tilassa. Tällöin potilas on kuljetettu aivan oikein hoito-ohjeiden mukaisesti liuotuskandidaattina. Onneksi halvausoireet ovat jo useimmiten väistyneet ennenkuin liuotushoitoa päästään kuljetuksen ja ct:n jälkeen harkitsemaan. Tila tunnetummin nimetään Toddin pareesiksi.

Tuo bukkaalinen midatsolaami (Epistatus®) on kyllä hyvä lääke. Suosittelen käyttämään ensihoidossa. Hoitovaste tulee nopeammin kuin tippaa laittaessa kouristelevalle. Ja paljon miellyttävämmin käytettävä kuin rektiolit.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Telaketju

eikä rektiolista saa aina hoitovastetta :nauraa:

Share this post


Link to post
Share on other sites
kuokka

Oletteko törmänneet työssänne epilepsiakohtaukseen jonka jälkitilaan liittyy puheen puuroutuminen, toisen puolen halvaus, katsedeviaatio tai muita avh:öön viittavia löydöksiä?

On noita tullut vuosien varrella jonkun verran vastaan mutta suhteellisen harvinaisia tapauksia. Yleensä näissä työdiagnoosi on muuttunut 706B koodiksi ja potilaan hoitopolku sen mukaiseksi.

Viimeksi kun törmäsin vastaavaavaan niin potilaalla oli toisen puolen raajat olivat jäykkänä ja ihan pientä nykinää jäykässä kädessä. Katse devioi samaan suuntaa yläviistoon. Toisen puolen raajat veltot. Potilas seurasi ajoittain katseella ja yritti kommunikoida ääntelyllä. Jossain vaihessa silmäluomien hienoinen "räpyttely" alkoi ohjata hoitolinjaa epileptisenkohtauksen suuntaan eikä aivohalvaukseen. Hoito-ohjeen (konsultaaatio) pyyntö keskussairaalan sisätautilekurilta vahvisti että potilaan status epilepticuksiin liittyi aiemmin täysin samat oireet. Potilasta oli aiemmin käytettu CT:ssä kun oli epäilty AVH:ta ennen kuin oli päästy epileptisen kohtauksen jäljille.

Midatsolam bukkaalisesti on hoito-ohjeena kouristeluun niin aikuisille kuin lapsille. Midatsolam 5mg/ml ja 15 mg aikuiselle. Lapselle menee taulukoiden mukaan 0.3mg/kg. Kyseessä on ihan perus IV midatsolam joka annetaan sieraimiin ja poskiin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Satu

Epistatus on tommoi erityislupavalmiste joka annostellaan bukkaalisesti, on valmiiks kerta-annosruiskuihin pakattuina. Kerran o tullu joitain vuosia sitten vastaan potilaalla jolla vaikea epilepsia.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest

midatsolaamia saa nykyään "suihkeena" joka annostellaan kumpaakin sieraimeen ja poskien limakalvoille.

Et sattuis tarkottaan Epistatusta, joka on liuos? Mun 10-vuotiaalle sitä on määrätty kohtauslääkkeeksi, mutta tosin suun limakalvolle annosteltuna...

Share this post


Link to post
Share on other sites
Telaketju

midatsolaamia saa nykyään "suihkeena" joka annostellaan kumpaakin sieraimeen ja poskien limakalvoille.

Et sattuis tarkottaan Epistatusta, joka on liuos? Mun 10-vuotiaalle sitä on määrätty kohtauslääkkeeksi, mutta tosin suun limakalvolle annosteltuna...

saattaa olla,mulla vaan ei nuo tuotemerkit jää päähän.opettelin muinoin vaikuttvan aineen mukaan.

Share this post


Link to post
Share on other sites
MaHa

Varsinkin lapsille tulee annettua midatsolaamia suun limakalvolle, jos ei iv yhetytta annostuksella 0.3mg/kg. Ihan tavallista iv midatsolaamia kaytetaan. On meilla olemassa myos "atomiser" ruiskun paahan, jolla saa aikaan hienojakoista sumua nesteesta. Sita yleensa kaytetaan, kun annetaan fentanyylia sieraimeen.

Share this post


Link to post
Share on other sites
kuokka

On meilla olemassa myos "atomiser" ruiskun paahan, jolla saa aikaan hienojakoista sumua nesteesta. Sita yleensa kaytetaan, kun annetaan fentanyylia sieraimeen.

Yhdysvalloissa tollasta kuulemma käytetään heroiini/opiaattien yliannostuksissa naloxonin antoon. Mitä lääkkeitä teillä annetaan "atomiser" kautta?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Julma

On meilla olemassa myos "atomiser" ruiskun paahan, jolla saa aikaan hienojakoista sumua nesteesta. Sita yleensa kaytetaan, kun annetaan fentanyylia sieraimeen.

Yhdysvalloissa tollasta kuulemma käytetään heroiini/opiaattien yliannostuksissa naloxonin antoon. Mitä lääkkeitä teillä annetaan "atomiser" kautta?

Mitenköhän mahtais perus spira toimia jos antais sinne noita iv-lääkkeitä?

Share this post


Link to post
Share on other sites
MaHa

No kyllahan inhaloitu fentanyyli ainakin toimii, vrt Moskovan teatteri-isku.

On meilla olemassa myos "atomiser" ruiskun paahan, jolla saa aikaan hienojakoista sumua nesteesta. Sita yleensa kaytetaan, kun annetaan fentanyylia sieraimeen.

Yhdysvalloissa tollasta kuulemma käytetään heroiini/opiaattien yliannostuksissa naloxonin antoon. Mitä lääkkeitä teillä annetaan "atomiser" kautta?

Niin, meilla annetaan vain fentanyylia.

Share this post


Link to post
Share on other sites
_Silja_

On meilla olemassa myos "atomiser" ruiskun paahan, jolla saa aikaan hienojakoista sumua nesteesta. Sita yleensa kaytetaan, kun annetaan fentanyylia sieraimeen.

Yhdysvalloissa tollasta kuulemma käytetään heroiini/opiaattien yliannostuksissa naloxonin antoon. Mitä lääkkeitä teillä annetaan "atomiser" kautta?

Mitenköhän mahtais perus spira toimia jos antais sinne noita iv-lääkkeitä?

jotenkin tuntuu, ettei spiralla saataisi riittävää annostelutarkkuutta, lääkkeestä kun tuntuu suuri osa leijuvan taivaan tuuliin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
holbs

Miten toimitte jos iv ei onnistu jostain syystä? :-

I.V. onnistuu aina, kun on asiansa osaava sairaankuljettaja. Vaikka vena jugularis externaan...

Päivystyspoliharjoittelussa mun ohjaaja laitto kanyylin alkokramppaavalle. Ja sit vaan diazepaamia perään.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Milana

Ensihoidostahan minä en tiedä mitään, työskentelen neurologian osastolla, jossa on myös aivohalvausyksikkö. Kaikenlaisia kouristelijoitahan meillä on, EA:n pitäisi pääsääntöisesti laittaa viinakrampit tarkkailuosastolle, mutta eksyy niitä alan miehiä/naisia joskus meillekin. Diapam-liköörillä hoidetaan.

Loudaukset meillä tehdään aina Strokessa. Joskus on EA:ssa niin viddumainen päivystäjä, että antaa loudausmääräyksen puhelimitse, potilasta tapaamatta. Eräs sisätautipäivystäjä kieltäytyy arvioimasta potilaan painoa, vaan antaa sen hoitajien tehtäväksi. Itse olen vakaasti päättänyt, etten loudaa enää yhtäkään potilasta, jos ei lääkäri ilmoita painoa.

Stessu on meillä kuitenkin se käytetyin, loratsepaamia on aika lailla harvoin talossa.

Share this post


Link to post
Share on other sites
taww

Miten toimitte jos iv ei onnistu jostain syystä? :-

I.V. onnistuu aina, kun on asiansa osaava sairaankuljettaja. Vaikka vena jugularis externaan...

Päivystyspoliharjoittelussa mun ohjaaja laitto kanyylin alkokramppaavalle. Ja sit vaan diazepaamia perään.

Kyllähän kouristelevalle voi tipan saada, ilman muuta....

Mutta, tiedän myös erään plaan jolle tippaa on aika mahdoton laittaa, ellei sitten juuri tuo vena jugularis.

Tosin, vasta kun konsultoin ensihoitolääkäriä, oli sitä mieltä, että ennemminkin i.o-yhteys..

Tiesi plaan ennestään ja itsekin sanoi, että ei lähtis i.v-yhteyttä yrittämään..

Share this post


Link to post
Share on other sites
Tyrni

Topicci on vanha kuin taivas mutta:

Oletteko törmänneet työssänne epilepsiakohtaukseen jonka jälkitilaan liittyy puheen puuroutuminen, toisen puolen halvaus, katsedeviaatio tai muita avh:öön viittavia löydöksiä?

Itsellä oli taannoin edellä kuvattu potilas. Jälkitila kesti kolmisen varttia jonka jälkeen oikeastaan kahden minuutin sisällä kaikki oireet katosivat ja potilas voi normaalisti. Mietin vain onko kyseessä avh vai epilepsiaan liittyvät oireet, eikös varsinkin vuotopotilailla ole joissain tapauksissa tapana hetkeksi tulla pintaan ja myöhemmin sitten oireet palautuvat?

Kun se palautui, käytännössä kyse oli Toddin pareesista. Ts Epilepsiaan liittyvästä ilmiöstä, ei AVHsta. Mutta vuotoon tai infarktiinkin voi liittyä kouristelua, joten tilanteen ollessa päällä ei voi tietää kummasta on kyse.

Share this post


Link to post
Share on other sites

×
×
  • Create New...