Jump to content

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

yökkönen

epilepsiakohtaus

Recommended Posts

Telaketju

no vaan sähän olet valveutunut  :P

jees,kaikkeen täälä kaupungissa törmää :D

Share this post


Link to post
Share on other sites
yökkönen
Mä en kyllä ymmärrä miten joku voisi stessusta saada lisää virtaa, koska sen toimintahan perustuu keskushermoston lamaamiseen.

Kaikkea ei tarvitse ymmärtää. Jo sekin riittää, että tietää näinkin voivan käydä.

Näyttäisi siltä, että ainakin LP 12 on törmännyt samoihin harvinaisiin ilmiöihin kuin minäkin.

Share this post


Link to post
Share on other sites
OldOne

Kaikkea ei tarvitse ymmärtää. Jo sekin riittää, että tietää näinkin voivan käydä.

Näyttäisi siltä, että ainakin LP 12 on törmännyt samoihin harvinaisiin ilmiöihin kuin minäkin.

Jep jep. Lue farmacasta stessun kohta kokonaan läpi. Missään ei ole mainintaa tällaisesta vaikutuksesta. Siis se lamaa keskushermostoa. Jos potilas on hyppinyt seinille sen jälkeen kun olet olet annostellut hänelle stesolidia pr kouristuksen yhteydessä, se ei tarkoita sitä että se on sen lääkkeen sivuvaikutus...

Muokkaus: yksi "selitys" sieltä löytyi:

Narkoottisten analgeettien yhteydessä tavattava euforia voi voimistua
Okei, voihan tuossa siis olla perääkin. En vaan itse ole koskaan moisen ongelman eteen joutunut :P

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest medi

Diazepaamin vaikutus i.m. annossa on kohtalaisen heikko, varsinkin jos on sitä "maitoo" joka on sotkettu soijamaitoon.

Älkää unohtako vanhaa kunnon lidokaiinia kouristuslääkkeenä.

Hapetukselle kouristuksen yhteydessä en nää mitään indikaatiota, koska kouristelevan kurkunkansi on kiinni, eli ventilointi turhaa.

Ja, Osku, kun puhuit Koskenkorvasta: Olen ollut amppariaikoinani keikalla, jossa viive oli niin lyhyt että potilas kouristi edelleen saapuessamme kohteeseen (yleensähän kouristus on jo ohi ambulanssin saapuessa, jos puhutaan viinakrampista, eikä esim aivovamman/vuodon tms. aiheuttamasta kouristuksesta).

Satoi ja oli tosi kurja ilman muutenkin lähteä puistikon penkille ensihoitamaan.

Raotetusta ambulanssin ikkunasta annettiin kouristajan kaverille sen verran rahaa, että sai Valintatalosta 4 keskiolutta.

Ohjeeksi kaverille painotimme:

"Hae 4 keskiolutta. Yhden saat juoda itse ja kun se lopettaa ton kramappaamisen, anna sen juoda kolme pulloa nopeasti."

X-8

Eli olet oikessa , veli Osku

Share this post


Link to post
Share on other sites
Karvanalle

Diazepaamin vaikutus i.m. annossa on kohtalaisen heikko, varsinkin jos on sitä "maitoo" joka on sotkettu soijamaitoon.

Älkää unohtako vanhaa kunnon lidokaiinia kouristuslääkkeenä.

Missä tilanteessa olet käyttänyt lidokaiinia ihan tavalliseen kouristeluun? Näppituntuman mukaan lidokaiini on larynxspasmissa melko lailla tehoton, mutta onhan se mukava jotain lääkettä antaa ja toivoa että vaikuttaa jos potilas alkaa sinertää:)

Jossain osastolla olen törmännyt semmoseenkin että ihan tavan takaa antavat (kouristeluun) stesolidia im. jos suoniyhteyttä ei ole/saada.  - Ei ehkä kovin järkevää, mutta kun joku suuri guru osastonylilääkäri on sanonut että näin voi tehdä, niin mikäs siinä on hoitaja vastaan sanomaan. 

Periaatteessa virallisissa annostusohjeissa (esilääkitykseen) mainitaan myös im. annostelu, mutta vähän hullulta tuntuisi rasvasmeggeliä pistää lihakseen jos vaihtoehtojakin on...

Share this post


Link to post
Share on other sites
OldOne

Älkää unohtako vanhaa kunnon lidokaiinia kouristuslääkkeenä.

Lidoa epilepsiakohtaukseen??

Olen ollut amppariaikoinani keikalla, jossa viive oli niin lyhyt että potilas kouristi edelleen saapuessamme kohteeseen (yleensähän kouristus on jo ohi ambulanssin saapuessa, jos puhutaan viinakrampista, eikä esim aivovamman/vuodon tms. aiheuttamasta kouristuksesta).

Satoi ja oli tosi kurja ilman muutenkin lähteä puistikon penkille ensihoitamaan.

Raotetusta ambulanssin ikkunasta annettiin kouristajan kaverille sen verran rahaa, että sai Valintatalosta 4 keskiolutta.

Ohjeeksi kaverille painotimme:

"Hae 4 keskiolutta. Yhden saat juoda itse ja kun se lopettaa ton kramappaamisen, anna sen juoda kolme pulloa nopeasti."

X-8

Siis jätitte kaverin sinne sateeseen kouristamaan? Joko tää oli vitsi, tai sitten aika kultaa muistoja ja pahasti.

Share this post


Link to post
Share on other sites
yökkönen

Hapetukselle kouristuksen yhteydessä en nää mitään indikaatiota, koska kouristelevan kurkunkansi on kiinni, eli ventilointi turhaa.

...hmmm....mielenkiintoista...enpä sano suuntaan enkä toiseen...mutta ihme kun ei ole tullut ruumiita kun eka steso noin 5-10 min kouristelun alettua, toinen edellisestä 15 min kuluttua ja dormicumit 10 min edellisestä...mites se menikään...aivot kestää hapettomuutta ? min...neljäkö vai peräti kolmekymmentä min...? Eiköhän se niin ole, että kuolleisuusriski alkaa kasvaa kun kouristelu on kestänyt 30 min ja jos ei pysty hengitteleen niin noutaja tulee. Itse annan lisähappea.

Share this post


Link to post
Share on other sites
OldOne

...hmmm....mielenkiintoista...enpä sano suuntaan enkä toiseen...mutta ihme kun ei ole tullut ruumiita kun eka steso noin 5-10 min kouristelun alettua, toinen edellisestä 15 min kuluttua ja dormicumit 10 min edellisestä...mites se menikään...aivot kestää hapettomuutta ? min...neljäkö vai peräti kolmekymmentä min...? Eiköhän se niin ole, että kuolleisuusriski alkaa kasvaa kun kouristelu on kestänyt 30 min ja jos ei pysty hengitteleen niin noutaja tulee. Itse annan lisähappea.

Medi on ihan oikeassa. Potilas on hengittämättä niin kauan kun hän kouristaa. Siksi se pitää saada lakkaamaan mahdollisimman nopeasti. Puhun nyt kunnon grand mal kouristuksesta, en mistään lihasnykinästä ;) Mutta happea annan minäkin, koska silloin kun kouristelu taukoaa/helpottaa/lakkaa, niin saa samantien hapetettua potilasta:)

Annatko yökkönen potilaan ihan oikeasti kouristaa 15minuuttia putkeen ennekuin annat lisää lääkettä?

Luettavaa:

http://www.fimnet.fi/finnanest/lehdet/2002/no_2/a_parviainen.pdf

Share this post


Link to post
Share on other sites
Tabisjulli

Tulee huomioida myös se, että kouristelu kuluttaa happivarantoja äärimmäisen nopeasti. Koittakaapa itse pidättää hengitystä ja nykiä rytmikkäästi... ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites
yökkönen

Toki kouristelu täytyy saada loppumaan niin nopeasti kuin suinkin mutta toisinaan siinä vierähtää aikaa melko paljon jopa keskussairaalaolosuhteissa. Mulle on jokapäiväistä touhua epikohtausten hoito. En minäkään puhunut mistään lihasnykäyksistä. Mä tiedän aika paljon epijutuista ja niiden hoidosta (en tarkoita nyt ea-hoitoa, siksipä tämän aiheen aloitinkin kun halusin tietää, että miten muualla jos ei ole iv mahdollinen). Arkipäivää on grand malit ja petit malit ym. Epilepsia on hankala sairaus, jota mun mielestäni pidetään liiankin vaarattomana sairautena. Itse olen nähnyt kuinka se vammauttaa pienenkin lapsen saatikka ison ihmisen kun kohtauksia ei saada kuriin. Onneksi nykyisin kyetään selvittelemään jo melko paljon aivojen toimintaa ja rakennetta. MRI tutkimukset ja eeg antavat arvokasta tietoa.

Käyn myös puolivuosittain päivittämässä tietojani epistä, kouluttajina tays:in porukkaa(J.Peltola, K.Eriksson ja A.Ylinen). :-

Share this post


Link to post
Share on other sites
yökkönen

Annatko yökkönen potilaan ihan oikeasti kouristaa 15minuuttia putkeen ennekuin annat lisää lääkettä?

Meillä on kirjalliset hoito-ohjeet miten toimitaan, joten vastaukseni kysymykseesi on kyllä. Toistan, koska meillä ei ole iv mahdollisuutta niin käytämme lääkitystä per rectum tai im, ja kuten varmastikin ymmärrät, näillä lääkemuodoilla imeytyminen on hitaampaa kuin iv. Ja meillä on ohjeet max annoksista ja jos ei auta niin sitten ambulanssi.

Share this post


Link to post
Share on other sites
OldOne

Meillä on kirjalliset hoito-ohjeet miten toimitaan, joten vastaukseni kysymykseesi on kyllä. Toistan, koska meillä ei ole iv mahdollisuutta niin käytämme lääkitystä per rectum tai im, ja kuten varmastikin ymmärrät, näillä lääkemuodoilla imeytyminen on hitaampaa kuin iv. Ja meillä on ohjeet max annoksista ja jos ei auta niin sitten ambulanssi.

Minkälaisessa/tasoisessa hoivalaitoksessa olet töissä? Kuinka usein kohdallesi on sattunut että grand mal tyyppinen kouristus on kestänyt taukoamatta yli 15min? Se että potilas kramppaa putkeen taukoamatta noin pitkään on aika harvinaista . Silloinkin taustalla on usein jotain muuta kuin epilepsia.

Ymmärrän kyllä että i.m lääkkeillä ei pitkään pötkitä, mutta jos kramppaus jatkuu t a u k o a m a t t a  sen 15min, niin ehkäpä soittaisin sitten sen ambulanssin ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites
yökkönen

Äkikseltään kun muistelen niin ehkä 1-2 kertaa kuukaudessa on näitä status epilepticus tilanteita. Ne lähestulkoon aina hoituu lääkityksellä, jotka aiemmin mainitsin.  Eli ei se nyt niin harvinaista ole, ehkä ne vain sattuu useimmiten samoille ihmisille. Toisinaan jo ensimmäinen huomattu kohtaus on heti statustyyppinen. En halua tarkemmin mainostaa työpaikkaani mutta sen verran sanon, että yksi tärkeimpiä osa-alueita työssäni on epilepsian tutkimus ja hoito.

Olet oikeassa siinä, että taustalla on jotain muutakin jos potilas kramppaa taukoamatta noin pitkään. Siksipä esim MRI on kullanarvoinen. Ja kyllä minä sen ambulanssin tilaan jos näen sen tarpeelliseksi. 20:n vuoden työkokemuksella on jo jonkinlainen näppituntuma tullut siitä milloin ei kannata viivytellä ambulanssin tilaamista. Aiemmin sanoin, että lapsille en ole suostunut dormicumia antamaan, joten aika herkästi tilaan heti apua. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites
OldOne

Joo, me ei puhuta nyt ihan samasta asiasta. Status epilecticus tilanteessa kouristelu voi välillä helpottaa alkaakseen taas uudestaan (potilas ei vaan palaa kouristusten väillä tajuihinsa). Minä puhun nyt jatkuvasta, yhtäjaksoisesta hampaat irvessä kramppaamisesta, joka toki myös on status tilanne. Luitko tuon anestesiologin artikkelin? Siinä lukee että jos kouristelu kestää yhtäjaksoisesti yli 20min potilas on laitettava uneen.

Share this post


Link to post
Share on other sites
yökkönen

Joo, me ei puhuta nyt ihan samasta asiasta. Status epilecticus tilanteessa kouristelu voi välillä helpottaa alkaakseen taas uudestaan (potilas ei vaan palaa kouristusten väillä tajuihinsa). Minä puhun nyt jatkuvasta, yhtäjaksoisesta hampaat irvessä kramppaamisesta, joka toki myös on status tilanne.

Kyllä me Osku hyvä puhutaan ihan samoista asioista. Minun mielestäni meidän ei tarvii tällä foorumilla alkaa opettamaan kaikille muille foorumin käyttäjille epilepsian aakkosia. Opetelkoon itse. Itse olen kouluttautunut omaehtoisesti tälle alalle, joku toinen ensihoitajaksi, joku psykiatriseksi saikuksi ja niin on hyvä. Ja sitten kun minun taidot ei enää riitä niin kutsun paikalle toisen, jolla on toisenlaisia taitoja kuin minulla.

Pakko on vielä kuitenkin ottaa kantaa tuohon viimeiseen lauseeseesi. Teoria ja käytäntö on eri. Olet varmasti huomannut sen ellet sitten ole ihan vihreä. Kouristeleva ihminen hoidetaan kyllä ensin muilla jutuilla ja jos ei auta niin sitten nukutetaan (20 min on kulunut siihen mennessä jo pariinkin kertaan). Eikä se nukuttaminenkaan ole mikään autuaaksi tekevä. Viime vuosilta muistuu mieleen yksi tapaus kun joka kerta kun yritettiin herättää, kouristukset palasivat välittömästi ja potilas menehtyi lopulta.

Kertoisitko omista kokemuksistasi jos olet halukas vielä jatkamaan keskustelua! Heitä se kirjallisuus nurkkaan ja kerro omin sanoin. Tulee sellainen saivartelun maku kun lainaat lähdeteoksista (vai sekö on juuri tarkoituksesi?). Vai olisiko parempi jo lopettaa keskustelu koko aiheesta?

Share this post


Link to post
Share on other sites
Telaketju

eli tuolla aivovauriopuolella muistan yhden joka ei tullut pintaan vuorokauteen,mutta kun tuli oli yhtä tyhmä kuin ennekin ,eikä mitään uutta vauriota jo vaurioituneeseen päähän syntynyt. ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest oh-munA

Mun kokemuksella vastaan on tullut

30-35 kramppaavaa,eikä niistä yksikään mennyt pitkäksi.Muutama toistunut.

Näistä valtaosa lääkitty Stesolid rec.10mg.

Jos tilanteeseen menty hieman viipeellä

-tilanne lauennut,potilas kuorsaava jne.

Otetaan seurantalinja -10min.Ventataan että pahin sekavuus väistyy.

Täys muki diapam 20mg.mixt + aloitataan Neurotol 600mg mixt(jatkot alenevasti 400-200 2-5vrk).Tää on viinakrampeissa jeesannut.

Osastohoidossa 6-7 päivänä saadut benzokrampit onkin sitten vähän ikävämpi juttu,hoitolinjauksineen.

Share this post


Link to post
Share on other sites
OldOne

Kertoisitko omista kokemuksistasi jos olet halukas vielä jatkamaan keskustelua! Heitä se kirjallisuus nurkkaan ja kerro omin sanoin. Tulee sellainen saivartelun maku kun lainaat lähdeteoksista (vai sekö on juuri tarkoituksesi?).

Juu, ei ollut tarkoitus saivarrella. Minulle vaan on opetettu koulussa tukeutumaan faktatietoon eikä mutuun. ;)

Se että olenko vihreä/konkari. Hmmmm.... En ole ollut alalla kuin vasta 8 vuotta, eli aika märkäkorva kun verrataan sinuin kahteenkymmeneen vuoteen. Olen hoidellut kouristelijoita työssäni päivittäin, joten jonkunnäköistä näppituntumaa on kertynyt. Ihan oikeasti pahalta tuntuu, että jossain annetaan ihmisen olla käytännöllisesti hengittämättä 15min ennen lisätoimenpiteitä.

[huumoria]

Mutta jos teidät on ohjeistettu tekemään näin, niin mikäs siinä. Voisitte tehdä sen ohjeen tehneen lääkärin kanssa empiirisen kokeen miltä tuntuu olla hengittämättä esim 15min. Laita tohtori sängylle makaamaan, tyyny naamalle ja istu sen päällä  neljännestunnin. Saattaa ohjeistus muuttua :)

[/huumoria]

Share this post


Link to post
Share on other sites
yökkönen

Ihan oikeasti pahalta tuntuu, että jossain annetaan ihmisen olla käytännöllisesti hengittämättä 15min ennen lisätoimenpiteitä.

Voisitte tehdä sen ohjeen tehneen lääkärin kanssa empiirisen kokeen miltä tuntuu olla hengittämättä esim 15min. Laita tohtori sängylle makaamaan, tyyny naamalle ja istu sen päällä  neljännestunnin. Saattaa ohjeistus muuttua

No nyt olen kanssasi aivan samaa mieltä. Harkitsin jo, että poistun tältä foorumilta hiljaa takavasemmalle enkä palaa tänne enää koskaan mutta taidanpa silti aina silloin tällöin kurkistaa kuitenkin tänne.

Hyvää viikonloppua kaikille! :-*

Share this post


Link to post
Share on other sites
OldOne

Harkitsin jo, että poistun tältä foorumilta hiljaa takavasemmalle enkä palaa tänne enää koskaan

Mistä moiset aatokset?  ;)

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest medi

Miten toimitte jos iv ei onnistu jostain syystä? :-

;D

I.V. onnistuu aina, kun on asiansa osaava sairaankuljettaja. Vaikka vena jugularis externaan...

Kovaa tekstiä! Suosittelen kuitenkin mielummin i.o. kuin jugularista ei-kooperoivalla hengittävällä potilaalla, ymmärtänet varmaan miksi?  .

Vai että i.v. onnistuu aina, kaikkea sitä oppii parinkymmenen vuoden kokemuksenkin jälkeen......

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest SVT

Kuulopuheiden mukaan loratsepaami (ativan) olisi paras kouristuslääke bentsojen ryhmästä.Asiasta mainitsi varsin arvovaltainen tohtori asiaa tiedusteltuani.Perustuu kuulemma tutkimuksiin.

Meilläpäin ativania annetaan (aikuiselle ja yli 25kg lapselle) 2mg i.v kerta annoksina ad. 8mg. Jos ei laukea niin asitten ya. Uusi tutkimus aiheesta on alkamassa. Tutkimuksessa randomoidaan tietääkseni maximi ativanit saaneet potilaat kahteen ryhmään,joista toinen saa pro-epanutinia ja toiselle tehdään edellen ya. Parin vuoden piästä kun tutkimus loppuu saamme taas uutta tietoa statuksen hoidosta.

Share this post


Link to post
Share on other sites
kooma

Ativanin eli Loratsepaamin maX pitoisuus on vasta 60 - 129 min päästä antamisesta. Jos vertaa Diatsepaamiin tai Midatsolaamiin(Dormicun) niin kummankin max pitoisuus on n.20 min kohdalla. Pitoisuus/puoliintumisaika  kuitenkin pitää ottaa huomioon lääkitessä potilasta. KS ABC B-GLUG EKG MYRKYT+VERET HUOM,  kuitenkaan kaikkia noita ei voida toteuttaa kentällä.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest SVT

Loratsepaami sitoutuu reseptoriin paremmin kuin diatsepaami,joten sen kouristusta estävä vaikutus kestää pidempään.Se ei myöskään kumuloidu läheskään niin paljon kuin vaikkapa stesolid,jolloin haittavaikutuksia voidaan paremmin välttää.Stessullahan ongelmana oli varsinkin pidempikestoisissa kouristeluissa se,että lääkeainetta oli potilaassa runsaasti mutta kouristelu saattoi silti alkaa uudestaan.Lisäksi stessun poistuminen vie huomattavasti kauemmin varsinkin jos sitä on jouduttu antamaan reilummin.

Ihan mutupohjalta molempia lääkkeitä käyttäneenä en ole huomannut juurikaan eroa kouristusten loppumisessa.Ativan alkaa vaikuttamaan varsin nopeasti vaikka huippupitoisuuden saavuttaminen viekin diatsepaamia kauemmin.Ainakin tällaisia kokemuksia minulla.Neurologian teho-ja valvontaosastoillakin ativan on tietääkseni ensisijainen kouristuslääke.

Share this post


Link to post
Share on other sites
Guest MrVihree

Lääkärin tietokannasta, st. epilepticuksen hoito:

"Ensilinjan lääkkeenä on diatsepaami mieluiten i.v., ...... Diatsepaamin vaihtoehtona on loratsepaami, jonka etuna on pidempi vaikutusaika, haittana huonompi saatavuus...

10 ensimmäistä minuuttia

...Diatsepaami i.v. 5 - 10 mg hitaasti tai loratsepaami 4 mg 2 minuutin aikana.

10 - 40 minuuttia

...Tarvittaessa kouristelujen jatkuessa annetaan lisää diatsepaamia 5 mg lisäannoksina ad 30 mg i.v. tai toistetaan loratsepaami 4 mg i.v. 5 - 10 minuutin kuluttua edellisestä annoksesta. Diatsepaamin ja loratsepaamin vaikutukset alkavat 2 - 3 minuutissa, mutta diatsepaamin vaikutus kestää vain 15 - 30 min, kun taas loratsepaamin vaikutus kestää 12 - 24 tuntia."

Ja lasten vastaava hoito-ohje:

"...Jos kohtaus ei lopu 5 €â€œ 10 minuutin kuluessa ensimmäisestä diatsepaamin annosta, jatketaan ensisijaisesti loratsepaamilla tai klonatsepaamilla (mikäli niitä on saatavilla, muussa tapauksessa diatsepaamiannos uusitaan). Näiden lääkkeiden etuna on diatsepaamia pitempi vaikutusaika."

Share this post


Link to post
Share on other sites

×
×
  • Create New...