Happipullo räjähti Kallion terveysasemalla

[-VF-]

Tämän päivän hesarissa on juttu, kuinka Kallion TA:lla happipullo otti ja poksahti. Lienee hyvä muistutus kaikille hapen kanssa työskenteleville, että paineenalainen happi ei ole vaaratonta.

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Happipullo+r%C3%A4j%C3%A4hti+Kallion+terveysasemalla/1135220617440

Mitenkäs muilla, oliko koulutusta kaasupullojen, lähinnä happipullojen turvallisesta käytöstä ja niihin liittyvistä riskeistä? Pistetään tähän oikein kysely.

[Pernasoppa]

Ei sitä turhaan sanota että älä rasvaa käsiä ja sitten räplää pullon kanssa.

[puh]

No eipä ole ollut tästä(kään) asiasta opetusta koulussa (yllätys?). Opit on ihan puhtaasti työpaikalta.

[bifaasinen]

edellisessä elämässä kyllä. koulussa ei.

oppitunnilla tuotiin pullo luokan eteen ja, kun opettaja ei saanut ventiiliä auki totesi hän, että opiskeelkaahan käyttö kenttäjksolla.

[Annastiina]

Meillä käytiin laiteopin tunnilla läpi suht perusteellisesti (tai ainakin sellainen kuva tuli)...Opettaja neuvo pullon käytön lyhykäisyydessään ja sit puhuttiin yleisimmistä vaaratilanteista mitä hapen käyttöön liittyy... Sit oli puhetta noista ns. turvapulloistakin. 

Töissä on tämmöselle sijaiselle vaan laput että "älä koske rasvaisin käsin" ja sitten palovastaava näytti päähappikatkaisijan josta saa hapet kiinni jos tuli roihahtaa jossain kulmassa... Mitäpä sitä muuta miun tarviikaan tietää??  :)

[JKKK]

Muistelisin, että jokin todella suppea info aiheesta pidettiin jonkin labratunnin yhteydessä...

[Vieras: Johna]

Lähihoitajakoulutuksessa käytiin kyllä happipullon käsittelyyn liittyviä asioita läpi, saatiin muistaakseni jotkin pienet oppaatkin jotka tentittiin vähän ennen valmistumista. Nyt sairaanhoitajakoulutuksessa ei muistaakseni ole puhuttu happipulloista (vielä??) mitään.

Mutta nyt kun on taas olemassa esimerkki siitä, miten voi käydä, niin ehkä koulut opettavat jatkossa vähän enemmän aiheesta happipullo...?

[dino]

Kaksi happipaloa olen nähnyt. Toisessa tapauksessa seinähapen virtausmittarin juuresta alkoi lyömään tulenlieskat, jälkeenpäin todettiin että joku järjen jättiläinen oli rasvannut mittarin liittimen - oli ilmeisesti ollut vähän jäykkä liitin... :)

Toinen possahdus oli klassinen happiviikset tyynyssä systeemi.. Tyyny oli kyllästynyt hapella ja hieman höppänä potilas päätti ruveta sätkälle sängyssään...

Kummassakaan ei tullut henkilövahinkoja.

[Ketorin]

Koulussa en, työpaikalla kyllä. Nykyisessä rakennnuksessa, missä evakossa ollaan toistaseks, ei ole seinähappea ollenkaan. Joten happipullot on enemmän kuin tuttuja.

[Pärde]

En kyllä muista, että mistään rasva-asioista olisi ainakaan puhuttu.

Henk.koht. en todellakaan näitä pulloja rakasta. Entisessä duunissa sain käsitellä isoja happipulloja yksin öisin riittävästi, ja aina kävi mielessä, että toivottavasti tässä pullossa ei ole mitään vikaa...

Nyt onnellisena seinähappien kanssa touhuilen..

[-teme-]

Ammattikoulussa metallilinjalla käytiin hyvin läpi happipullojen käyttö... suosittelen  :P

[OldOne]

Asiasta puhuttiin sekä lähis että sh opinnoissa. Jos joku ei o opetusta saanut, sekin kannattaa ottaa huomioon että jospa ei o vaikka ollu paikalla kyseisellä tunnilla? Ei niistä mitään opintoviikkojen kursseja järjestetä :P

[puh]

Asiasta puhuttiin sekä lähis että sh opinnoissa. Jos joku ei o opetusta saanut, sekin kannattaa ottaa huomioon että jospa ei o vaikka ollu paikalla kyseisellä tunnilla? Ei niistä mitään opintoviikkojen kursseja järjestetä :P

Minä ainakin olin erittäin harvoin poissa ja silloin harvoin kun olin, oli aina luokkakaveri, jolta sai puhelimitse tai meilillä tiedon käsitellyistä asioista ja tietty muistarit kopioitiin. Opinahjossa, josta minä sh:n paperit sain, ei juurikaan ihan oikeasti saanut opetusta ihan oikeista käytännön hoitotyöhön liittyvistä asioista... ;) Tämä onkin asia, joka kismittää. Milloinkohan ihan oikeasti kyseinen oppilaitos ottaa vastuuta siitä, mihin opetuksen pitäisi tähdätä? Tai edes annettaisiin jotain kunnollista hoitotyön opetusta...

[bifaasinen]

Ammattikoulussa metallilinjalla käytiin hyvin läpi happipullojen käyttö... suosittelen  ;)

samaisella linjalla minäkin oppini olen saanut. ja tietoa tuli myös muista kaasuista, ja niiden vaikutuksista ym.  :P

[Mats]

Meillä käytiin nämä happiasiat hyvin eh-koulutuksessa läpi. Pelastusopistolla näytettiin oikein että miten se paineenalentaja oikeasti palaa. Aiheesta pidin opintoihin liittyen sitten päivystyspolilla koulutuksenkin henkilökunnalle.

Tärkeäähän on sen rasvattomuuden lisäksi, että avaa pullon rauhallisesti, ettei paine nouse liian nopeasti. Lyhykäisyydessähän kyse on siitä, että paineen noustessa lämpötila nousee nopeasti ja hapen kanssa yhdessä sytyttää epäpuhtaudet kuten rasvan palamaan. 100% hapessa tämä riittää sytyttämään ympäröivän metallin palamaan. Paine saa palavan metallin sitten suihkuamaan näyttävästi monen metrin päähän. Sattuu varmasti jos osuu.

Pitää kysäistä jos työnantajaa tai tk:ta kiinnostaisi kyseinen koulutus - maksua vastaan tietysti :P

[Söppe]

Nimimerkillä " metrin päässä kun 2l happi pamahti" voin sanoa että ei ole kivaa. HelPelillä oli 90-luvun loppuvaiheessa ongelma paineenalentajien kanssa ja niitä poksahteli juuri tuon paineen liiallisen nousun takia muutamia. Kiva lojaus ja makea tulipallo oli tuloksena.

Opiskeluaikana käytiin pintapuolisesti läpi, ensihoitopäivillä oli sitten ihan demonstraatio ja kaikki.

[Vieras: Unicornu]

No, jonkun verran käytiin koulussa läpi happipullon käyttöä. Esim. Ensin venttiili auki ja sen jälkeen säädetään lääkärin määräämät X L/min ja kun happipullo suljetaan, niin ensin säädetään 0 L/min ja sen jälkeen venttiili kiinni. Lisäksi juuri noita asioita käsiteltiin, että ei saa rasvaisin käsin happipulloa käsitellä ja tupakointi on tietysti happihoidon yhteydessä kiellettyä yms.. Kun olin työssäoppimassa akuuttiosastolla, niin siellä puhuttiin lääkinnällisestä hapesta.

[Maailman vahvin tyttö]

Niin eiks se oo kuitenkin niin, että suljettaessa ensin iso venttiili kiinni ja sitte vasta virtausmittari, ettei sinne väliin jää painetta? Näin mä olen ainakin koko lyhyen urani ajan toiminut.

[Vieras: Unicornu]

Niin eiks se oo kuitenkin niin, että suljettaessa ensin iso venttiili kiinni ja sitte vasta virtausmittari, ettei sinne väliin jää painetta? Näin mä olen ainakin koko lyhyen urani ajan toiminut.

Niin se onkin. Muistin väärin. Mun ei ole tarvinnut happipulloa muulloin käyttääkään kuin kerran vain koulussa.

[Rokkihippipunkkari]

Meille opetti työpaikalla ensihoitoalan mies perusteellisesti pullojen käytön ja vaaratilanteet samalla kun oli puhumassa muista ensihoitoasioista. Koulussa opetettiin, miten pullosat saa happea, ja siinä se, ei noista turva-asioista puhuttu mitään.  Meillähän ei siis osastolla noita seinähappia ole, vaan tarvittaessa kärrätään se jumalaton pullo potilaan viereen. Itse kyllä luopuisin moisista vekotuksista vaikka heti, pelonsekaisin tuntein niitä mittareita niihin yövuorossa vaihtelee. Eikä niitä mielellään ympäri osastoa muutenkaan kuskaa. Päivävuoroissa tuo on talkkarin hommaa, mutta öisin se ei moisen takia suostu paikalle vaivautumaan.

Silloin, kun vielä olin uusi talossa, yks potilas sai vissiin mun ekassa yövuorossa jotenkin pullon kaadettua lattialle, ja siitä hajos se virtausmittari niin, että hapet tuli paineella pihalle. Pääsulkimesta sentään sain vielä kiinni. Olin silloin vielä niin vihree, etten tajunnut, mikä vaaratilanne siinä oikeesti oli, se pullohan olis voinu lentää vaik seinästä läpi.  ;) Enemmän silloin ketutti, ku talkkari haukku MUT lyttyyn uuden virtausmittarin rikkomisesta. Kun ei muka potilaat saa semmosta tontoa kaadettua... Joo, mähän niitä pulloja tietnkin huvikseni paiskoinkin :P

[Pöllö]

No juu, happipullo on paineastia ja paineinen happi (tai ilman suurempi happipitoisuus) palamista varsin hyvin nopeuttava aine. Happipulloja lienee turha pelätä jatkossakin, mutta varmasti ihan hyvä kerrata vähän aihetta.

Kaasupullohan voi olla melkoinen raketti, jos esim. pääventtiili tms. saadaan rikki. Tavallisesti kaasupulloissa on kohtalaisen vahvoilla kierteillä oleva turvakaulus, mutta ihan kaikkea sekään ei ehkä kestä, jokin venttiilirakenteiden osa voi tulla kauluksesta ulos tai pullon kaatuessa jokin kulma tai esine ulottua kauluksen sisään. Joskus on ihan kiva tarkastaa myös erilaiset liitokset sun muut, ettei happea vuoda väärästä paikasta - ja esim. pääse kertymään johonkin, missä sitä ei ylimäärää tarvita. Jos pullon kaulan oikeasti saa hajalle, happipullolla voi tehdä ainakin tiiliseiniin uusia reikiä. Jos jokin osa kauempaa ja rajoitetumman virtauksen alueelta hajoaa, pihinä voi olla melkoinen ja happipitoisuus lähellä nousta melkoisesti.

Hapen kertyminen vaatteisiin, vuodevaatteisiin tms. voi olla hupaisa ominaisuus. Ilmasta hieman poikkeava kaasu kun voi sekoittua hieman hitaammin tai kulkeutua johonkin tiettyyn suuntaan. Erityisen hupaisaksi tämä ominaisuus voi tulla, jos sitten jostain tulee se syttymislähde, kipinä, staattisen sähkön aiheuttama pieni sähkönpurkaus ja lähellä on mitään palavaa materiaalia. Muutoin huonosti palava materiaali voi syttyä mukavasti runsaamman hapen vieressä, ja hyvin palava materiaali palaa toisinaan varsin räjähdysmäisesti. Korkeapaineisen hapen läsnäollessa pienikin määrä helposti palavaa ainetta riittää, ja muutoin huonosti palava aine saattaa syttyä korkeapaineisessa hapessa - esimerkiksi ollessaan happipullon venttiilin sisällä tai siinä kiinni ja hana avataan (nopeasti), tai syystä tai toisesta laitteistossa tms. on paineisku (esim. venttiilin nopean avaamisen vuoksi). Tuo aiemmin mainittu rautapalan syttyminen happipullon venttiilissä aiheuttaa ihan mielenkiintoisen sulan metallin leviämisen lähimetrien alueelle pisaroina, tästä on Pelastustiedon kannessa joskus ollut näppärä pikku kuva demonstraatiosta.

Happi on hitusen ilmaa raskaampi kaasu, mutta tietysti ilmaa kylmempi/kuumempi tai eri kosteuspitoisuuden omaava happi voi kulkea hieman eri tavalla (tiheys muuttuu hitusen). Sattuneesta syystä happea suositellaan käytettäväksi hyvin tuuletetuissa tiloissa. Järkeä voi käyttää, jos sekoittuminen on tehokasta niin tilan happipitoisuus voi pienellä käytöllä nousta vain hyvin vähän, tietysti sitten tuo hapen "valuminen" johonkin tyynyyn tai vaatteisiin voi nostaa paikallisen happipitoisuuden tavallista suuremmaksi. Joskus tietysti on ihan järkevää myös tarkastaa ja varmistaa, että jokin vempain sopii käytettäväksi (paineisen) hapen kanssa. Tulipalossa on sitten varsin mukavaa, jos happiventtiilit voidaan sulkea, ja vaikkapa palavan tilan ulkopuolelta löytyvä hapen pääventtiili voidaan laittaa kiinni. Ja happipullot poistaa palavasta tilasta, jos turvallisesti mahdollista. Jos ei, niin palokuntaa kiinnostavat kummasti palavassa tilassa olevat paineastiat ja kaasupullot. Paloilmaisimen luona olevista kohdekorteista löytyvät (tai pitäisi löytyä) kaasu- yms. sulkujen sijainnit, mutta irtopullojahan niissä ei välttämättä ole. Tietysti omalla työpaikallaan on ihan hyvä tietää nämä kaasu-, happi-, ilma- tms. linjojen sulut, sammuttimien ja sammutuspeittojen sijainnit, hätäsuihkut (jos on), silmänhuuhtelut, paloilmoittimen napit, ehkä jopa ilmastoinnin hätäseis -namiskuukeli joskus jossain. Ja milloin ja miksi niitä käytetään. Toisinaan veden sulku voi olla kiva tietää, jos jossain on putken poksahtaminen (tai viemärin tukkeutuminen) todennäköistä. Toimipisteen pelastussuunnitelma yleensä sisältää ohjeet ja tiedot näiden käytöstä.

Jostain kumman syystä sääntönä on, että tiloissa, joissa käytetään happea, ei tupakoida, ja hieman muidenkin sytytyslähteiden perään katsotaan. Takavuosina tuli puuhailtua vetyvarastossa, ja se oli jo niin herkästi syttyvä kaasu, että ovenkahvat, saranat sun muut oli maadoitettu, varastossa työskentelevä maadoitti itsensä ennen varastoon menoa, tietyt vaatemateriaalit olivat kiellettyjä, ja taskuista taisivat lähteä stendarit ja metalliesineet ennen varastoon menoa, että siellä ajateltiin jo sillä tasolla - jos jokin puteli olisi vuotanut. Yhtä tiukkaa toimintaa ei tarvita hapen kanssa - ellei kyse ole jostain erityisestä happivarastosta tai sitten riittävän suuri määrä happea ole jo vuotanut johonkin, jolloin voi taas käyttää vähän järkeä.

Mutta normaalisti hoidossa käytetty happi on aika turvallista ja tavallisesti erittäin tarpeellista, kun nuo rasvat, pullon kaatumisen estämiset (huom. pullon alapää voi liukua lattialla...), suojakaulusten käytöt ja hitu järkeä hapen ja syttymislähteiden yhdistämisessä muistaa, niin siinähän sitä. Valmistajan ohjeet venttiilien avaus- ja sulkemisjärjestyksestä ja osasten käytöstä voi olla hyvä käydä läpi.

Seuraavaksi tulossa Zen ja mitä tapahtuu kulmakarvoillesi ja keittiöllesi, kun kaadat vettä palavaan öljyyn sekä Miten säilyttämällä liuottimia jääkaapissa saadaan uudistettua kylmäsäilytystilat ja tarvittaessa reippaasti muutakin sisustusta. Yleisön pyynnöstä voi myös esittää Miten järjestät ikkunaremontin lähitaloihin polttamalla kaasupulloja ei-toimivin varaventtiilein. Yhdessä ex-duunissa aiheutti muuten kerran pientä siivoamisoperaatiota, kun liuotinvarastossa ylähylly (tai kiinnikkeet itse asiassa) päätti irtisanoa parisuhteensa seinän kanssa ja aloittaa uuden suhteen lattian kanssa. Ei muuten, mutta kolmella tai neljällä päällekkäisellä hyllyllä oli melkoinen cocktail erilaisia palavia, myrkyllisiä ja radioaktiivisesti leimattuja liuottimia, mikä syöpävaarallinen, mikä haihtuva, mikä syttyvä ja mikä kaikkea mahdollista samaan aikaan. Mutta onneksi mitään ihmeellisempää ei sattunut. Toisessa paikassa kaveri säilytti ilman kanssa itsestään syttyvää, palavaa, myrkyllistä ja hapettavaa ainetta samassa kaapissa, osa purkeista vuotavia eikä kaappi muutenkaan ollut tarkoitettu kemikaaleille. Yksi kemssuista oli vielä sellainen, ettei allekirjoittanutkaan uskaltanut purkkia avata, vaikka joku tuhat kemikaalia on tullut nähtyä. Sytostaatit ovat äärimmäisen herttaista ja leppoisaa kamaa siihen verrattuna.

Mutta vähän terveen järjen käyttöä, ominaisuuksien tuntemista ja kokemuksista kuulemista, niin eipä näitä tarvitse ihmeemmin pelätä tai käyttöä vältellä. Vähänhän hapen lääkkeellisessä käytössä vahinkoja sinänsä sattuu, ellei nyt sitten tosiaan tupakoida hieman väärässä paikassa tms. Hyvä tietää hieman noita ominaisuuksia, hapen käyttöturvallisuustiedote voi olla jonkin laitteen käyttöohjeiden kanssa hyvä lukea. Ainakin jossain on tullut vastaan ihan fiksut kirjalliset ohjeetkin joidenkin paineenalentimien sun muiden virtausmittareiden kiinnittämisestä ja irroittamisesta. Itseäni eivät nuo happipullot pelota. Varsinkin turvakauluksella varustetut ja virtauksensäädöllä, joka jää kivasti sinne kauluksen sisäpuolelle. Eli kaatuessaan ei helposti tule mitään pahempaa vauriota. Harvemmin tosin happipullo on missään pystyasennossa, ellei ole kiinteästi kiinni tms. Ajoneuvossa kuljetettaessa taisi olla jotain periaatteita pullojen sijoittamisesta, ettei esim. nokkakolarissa ensimmäisenä jokin venttiilikojeisto lennä runkoa päin, murru ja aiheuta ohjusta tahi paloa levittävän aineen vapautumista ajoneuvossa.

[kops]

Tulipalossa on sitten varsin mukavaa, jos happiventtiilit voidaan sulkea, ja vaikkapa palavan tilan ulkopuolelta löytyvä hapen pääventtiili voidaan laittaa kiinni. Ja happipullot poistaa palavasta tilasta, jos turvallisesti mahdollista.

Tässäpä miettimistä. Edellisessä keikkapaikassani happisulku oli käytävällä, ja tämä sulki koko talon hapet; neljältä osastolta. Happipulloja löysin sekä lääkehuoneesta että esim liiniksen nurkasta. Monikohan tiesi liinavaatevaraston happipullosta siellä?

Ymmärrän toki, että tulipalon sattuessa esimerkiksi alimmassa kerroksessa, tulee sulkea O2-syöttö. Mutta entäs sitten ne potilaat mahdollisesti lisähapen varassa 3 kerrosta ylempänä? Lisäksi, näitä pelastussuunnitelmia siellä osastoilla sattuneesta syystä lueskelleena, mitenhän palokunnissa ollaan nykyään tietoisia palavien kemikaalien määrästä sairaalaympäristössä. Savuparia odottaa todellinen yllätys siivouskomerossa kun siellä on laatikoittain käsidesiä joka on lämmitellyt tulipalossa vain odottaen oven avausta ja sitä happea leimahtaakseen..  ::-X:

[Pöllö]

Tässäpä miettimistä. Edellisessä keikkapaikassani happisulku oli käytävällä, ja tämä sulki koko talon hapet; neljältä osastolta. Happipulloja löysin sekä lääkehuoneesta että esim liiniksen nurkasta. Monikohan tiesi liinavaatevaraston happipullosta siellä? Ymmärrän toki, että tulipalon sattuessa esimerkiksi alimmassa kerroksessa, tulee sulkea O2-syöttö. Mutta entäs sitten ne potilaat mahdollisesti lisähapen varassa 3 kerrosta ylempänä? Lisäksi, näitä pelastussuunnitelmia siellä osastoilla sattuneesta syystä lueskelleena, mitenhän palokunnissa ollaan nykyään tietoisia palavien kemikaalien määrästä sairaalaympäristössä. Savuparia odottaa todellinen yllätys siivouskomerossa kun siellä on laatikoittain käsidesiä joka on lämmitellyt tulipalossa vain odottaen oven avausta ja sitä happea leimahtaakseen..  ::):

Äärimmäisen hyvä huomio. Tämän vuoksi pelastussuunnitelmassa pitäisi miettiä, mitä oikeasti tapahtuu, kun happisulku sairaalassa suljetaan. Voipi tulla naapuriosastolla kovasti sinikasvoisia potilaita. Melkein sulun vieressä voisi olla jopa oma ohje, missä tilanteessa sulkua käytetään (voi käyttää) ja mitä sitten ehkä vielä pitää tehdä.

Ja oma mielenkiintoisuutensa on aina happi- tai kaasusulkujen avaaminen. Eräässä labrassa kun oli suljettu kaasun pääsulku iltasella - ja jokunen bunsenliekki oli jäänyt auki. Seuraavana aamuna pääsulku avattiin, liekit eivät palaneet ja kaasua valui jokunen tunti tilaan, jossa allekirjoittanut umpinuhaisena sitten laitteli valoja, laitteita sun muita päälle - ja haistoi sitten kaasun tuoksun. Juu ei, olen vielä yhtenä kappaleena. Eli mitkä linjat, hanat, laitteet tms. ovat sitten "väärässä asennossa" tai tarkastettava.

Itse asiassa tilat, joissa säilytetään kaasu- tai painepulloja tahi riittävän suuria määriä palavia nesteitä, pitäisi merkitä. Näiden tilojen sijainti pitäisi näkyä pelastuslaitokselle paloilmoitinkaapin luota löytyvistä ns. kohdekorteista. Jokunen litra käsidesiä nyt ei vielä ole ongelma - jos liinavaatevarastossa on palo (ovi tuntuu kuumalta kädeltä kokeillessa), brankkarit taitavat laittaa naamarin kasvoille, pysyä matalana ja avata oven työsuihkun kanssa - mieluiten hieman oven takaa. Kun (osittain) suljetussa tilassa tapahtuvasta palosta voi melkein mistä materiaalista tahansa syntyä vain osittain palaneita savukaasuja, jotka ovat kuumia, erittäin herkästi syttyviä - ja nämä voivat syttyä räjähdysmäisesti lisäilman päästessä tilaan. Eli ylipäätään varaudutaan ns. pistoliekkeihin, jotka heittävät syystä tai toisesta liekkiä ovesta ulos.

Osin tästä syystä sitä palavan liinavaatevaraston ovea ei pitäisi avata, se toinen syy on tietysti se, että oven avaaminen antaa palolle runsaasti lisäilmaa ja levittää paloa nopeammin yltympäriinsä ilmastointikanavat mukaan lukien. Ovien kiinnipitäminen hidastaa paloa ja joskus hyvällä tuurilla hapen loputtua palo saattaa tukahtua jopa melkein itsekseen. Tietysti savun ja noen leviäminen vähenee myös. Tietysti jos palavassa huoneessa on ihminen sisällä, pelastusyritystä voi tehdä sen aikaa kuin se on mahdollista pelastajaa vaarantamatta. Kiirekiiretilanteessa ei tyylipisteitä hätäsiirroissa jaeta, eli tyyli on varsin vapaa, millä ihminen nyt siirtyy ripeästi ja henkeä pahemmin vaarantamatta - tai riskit siirrossa ovat todennäköisesti ainaskin pienemmät kuin palossa. Toivottavasti näitä ei käytännössä tarvitse testata, joskus hyvä ehkä harjoitella.

Mutta sairaalat ovat yleensä erityiskohteita ts. pelastustoimella saattaa olla hieman takaraivossa, että paikassa voi olla hieman huonosti liikkuvia, oudosti käyttäytyviä potilaita, happea ja kaikenlaista muuta mukavaa.

[Vieras: Maggot]

Koulussa (lh) käytiin juurikin jollain labratunnilla läpi. Töissä on ollut jonkin sortin koulutusta kans. Silti eivät läheskään kaikki tunnu osaavan happipulloja sulkea oikein vaikka niitä aika paljon onkin käytössä. Lisäksi käytössä olemattomien pullojen säilyttäminen on aika huoletonta, vaikka niille on oma suljettu tilakin osastolta järjestetty.

[phantom]

Ambulansseissahan isot happipullot on sijoitettu usein auton takaosaan ja olen silloin tällöin yön pimeinä tunteina miettinyt niiden aiheuttamaa vaaratilannetta jos takana tuleva pamauttaa ahteriin.

Toinen mielenkiintoinen seikka on pullojen pohjat. Ne tuppaa isoissa pulloissa olemaan pinnallisesti lievästi ruostuneita ja olihan tossa muutama vuosi sitten tapaus, jossa käsisammuttimen uudelleentäytön yhteydessä sammutin pamahti kattoon pohjan pettäessä. Kyseessä oli huonosti säilytetty sammutin, mutta eipä mahdoton tilanne isolle happipullollekkaan joka auton lattian pesun yhteydessä kastuu ja kosteus jää jostain syystä lillumaan pullon pohjan ja lattian väliin. 

Hieman kaukaa haettua, mutta ehkeipä aivan mahdotontakaan.