Jump to content
MAINOS

milloin on oikeutettua peittää sukunimensä nimikyltistä?


Guest Kukkaruukku

Recommended Posts

Guest Unicornu

MMM: Ne mun perustelut on jo siinä tekstissäni, enkä ala niitä kertaamaan. Sun kait keskittävä työkaverisi kanssa jokin keino, että miten erottuisitte toisistanne,  esim. erilainen vaatetus tms...

Link to comment
Share on other sites

MAINOS
  • Replies 59
  • Created
  • Last Reply

Antaa olla.Sulla ei Unicornu näytä olevan käsitystä siitä mitä keskustelu tarkoittaa.Heti kun sun kanssa on eri mieltä,sä meinaat että ollaan ehdottomia tms.Ja koska mä olen niin ehdoton niin en mä taida jaksaa nillittää tästä enempää.

Link to comment
Share on other sites

Guest Unicornu

MMM: Nyt sä yleistät. En ole aiemmin kenellekään muulle henkilölle sanonut, että "älä ole niin ehdoton". Mun mielestä se on ehdottomuutta, että etunimi ja sukunimi olisi sanottava joka paikassa. Mutta antaa olla. Kyllä mä osaan keskustella, kun toinen henkilö kuuntelee kokonaan, eikä vain osittain.  :-X En mä mikään totuuden patsas ole.

Link to comment
Share on other sites

Mä en ole koskaan ymmärtänyt miksi tästä aiheesta tehdään niin iso juttu...

Joo, potilaalla on oikeus tietää kuka häntä hoitaa (etu- ja sukunimi) jos se häntä kiinnostaa. Ja potilas voi sitä tosiaan kysyä jos nimineulassa sattuu lukemaan vain "Sairaanhoitaja / Mikko".

Jotkut ovat joskus turhankin varovaisia (jos sellainen on mahdollista...?) esim. nimensä kertomisessa tai esille asettamisessa - eihän jokainen potilas ole potentiaalinen vahingontekijä. Mutta mielestäni siinä ei ole mitään väärää kunhan pyydettäessä sitten kertoo enemmän jotta esim. mahdollinen valitus voidaan kohdistaa oikein. Mutta sitä en ymmärrä miksi tästä asiasta pitää tehdä niin iso numero ja monet syyllistävät näitä "nimensä piilottelijoita" naurettaviksi?

Itse hieman valkoin pidänkö sukunimeäni näkyvillä vai en, ja mielestäni on ihan hyväksyttävää ja joskus fiksuakin tehdä niin. Mutta jokainen tehköön rauhassa tavallaan.

Mitä sitte jos joku kysyy mahdollista sukulaisuussuhdetta,pakkoko sille on vastata,tai kertoa että juu,aviomies tms on?Hyvänen aika,maalaisjärjen käyttö kunniaan!

Nimenomaan... Töissä kannattaa muistaa ettei kenelläkään ole oikeutta/tarvetta tietää missä asut, kenen kanssa olet naimisissa, onko sinulla lapsia, missä lapset käyvät koulua jne.

Teoria on sitä, että kaikki tiedetään, mutta mikään ei toimi. Käytäntö on sitä, että kaikki toimii, mutta kukaan ei tiedä miksi. Meillä teoria ja käytäntö ovat sekoittuneet siten, että mikään ei toimi ja kukaan ei tiedä miksi.

Link to comment
Share on other sites

Guest Unicornu

No kertokaapa minulle, että miten itse vastaisitte, jos joku mt-potilas kysyy sinulta sun sukunimen perusteella, että onko hän ja hän sulle sukua, jolla on samanlaisia tai oikeastaan samantapaisia ongelmia kuin hänellä? Mä vastasin, että on hän mun setä. Sen jälkeen hän asennoitui minuun kuin olisinkin joku "mt-ongelmien asiantuntija". Jos mä oisin sanonut potilaalle, että se ei sulle kuulu, niin hän ois voinut käsittää sen esim. niin, että suhtautuisin kielteisesti siihen, että suvustani voi löytyä joitain mt-potilaita.

Link to comment
Share on other sites

No kertokaapa minulle, että miten itse vastaisitte, jos joku mt-potilas kysyy sinulta sun sukunimen perusteella, että onko hän ja hän sulle sukua, jolla on samanlaisia ongelmia kuin hänellä? Mä vastasin, että on hän mun setä. Sen jälkeen hän asennoitui minuun kuin olisinkin joku "mt-ongelmien asiantuntija". Jos mä oisin sanonut potilaalle, että se ei sulle kuulu, niin hän ois voinut käsittää sen esim. niin, että suhtautuisin kielteisesti siihen, että suvustani voi löytyä joitain mt-potilaita.

Kyllä mä sanoisin että asia ei millään tavalla kuulu potilaalle.Ja olen sanonutkin.

Link to comment
Share on other sites

No kertokaapa minulle, että miten itse vastaisitte, jos joku mt-potilas kysyy sinulta sun sukunimen perusteella, että onko hän ja hän sulle sukua, jolla on samanlaisia tai oikeastaan samantapaisia ongelmia kuin hänellä? Mä vastasin, että on hän mun setä. Sen jälkeen hän asennoitui minuun kuin olisinkin joku "mt-ongelmien asiantuntija". Jos mä oisin sanonut potilaalle, että se ei sulle kuulu, niin hän ois voinut käsittää sen esim. niin, että suhtautuisin kielteisesti siihen, että suvustani voi löytyä joitain mt-potilaita.

Itse voisin sanoa vaikka että "ei". Ei tämä pt tiedä minusta yhtään mitään. Voin sanoa että sukuni on vaikkapa Nuorgamista, ja sinne tullut vaikkapa Siperiasta.

Tietyissä tilanteissa on parempi vaikka vain "valehdella" kuin alkaa luettelemaan faktaa. Itse laskisin juuri tämänkaltaisen tilanteen satuhetkeksi.

Mitä oma yksityiselämäni potilaalle kuuluu?

Link to comment
Share on other sites

Guest Unicornu

kops: Mä en siinä tilanteessa harkinnut edes valehtelemista. Sen valehtelun ongelmana on se, että potilas voi jossain myöhemmässä vaiheessa tulla mua  vastaan ja voi olla silloin selvillä siitä, että henkilö kuuluukin mun sukuuni. Tosin oishan silloin vielä takaporttina se, että uudestaan valehtelis: Ai mä luulin sun tarkoittavan ihan toista henkilöä.

Link to comment
Share on other sites

Guest Unicornu

Eipä siitä minulle silti mitään haittaa tullut, mutta tietyllä tavalla oli sitten suhde potilaaseen "kaverillinen". Ja ilman sukunimeni kertomista olisin siis välttänyt kyseisen tilanteen kokonaan. Mutta vaikeapa sitä on toisaalta arvioida, että ketkä potilaat alkavat "vaatimaan" sukuselvitystä ja ketkä ei eli milloin voisi sanoa oman sukunimensä ja milloin taas ei. Järkevintä olisi siis jättää sukunimi kokonaan kertomatta ja kertoa se vain, jos joku tosiaan haluaa sen tietää. Hmm... Tai sitten mun ois vain sanottava: Pahoittelen, mutta tämä sukusevittely ei kuulu sinun hoitoosi. Ilman tuota pahoittelen sanaa sen sanominen kuulostaisi mun mielestä tylyltä.

Link to comment
Share on other sites

Nimenomaan. Sen mitä nyt uskot tältä opiskelijalta, niin kannattaa juuri pelata mainitsemallasi tavalla. Joko muistit väärin tai "et ollut varma miltä hän näytti".

Vaikka maailma tuntuu välillä pieneltä, on se aika iso :-X Itsellä on ollut aika harvassa törmäilyt potilaiden kanssa joita olen osastolla nähnyt!

Link to comment
Share on other sites

Tai sitten mun ois vain sanottava: Pahoittelen, mutta tämä sukusevittely ei kuulu sinun hoitoosi.

-Nyt olet ymmärtänyt jotain oikein.

My brain is stuck from shooting glue

I'm not sorry for the things I do

 

Carbona not glue

Link to comment
Share on other sites

Tärkein asia meinaa hukkua. Potilas asiakirjat Ne ovat virallisia papereita joihin meidän jokaisen on kyllä kirjattava tittelimme ja koko nimemme.

- elämä on asenne kysymys -

Link to comment
Share on other sites

Jos haluaa sitte ettei maistraatista niitä tietoja myöskään kukaan saa ni kantsii sinnekkin puhelinyhtiön lisäks pirauttaa.

Kannattaa muistaa myös Ajoneuvohallintokeskus ja lehdet... :-X

Ja turvakielto väeöstörkisterikeskuksesta. (http://www.maistraatti.fi/maistraatti/frame2.jsp?url=http%3A%2F%2Fwww.maistraatti.fi%2Fdocs%2Fkotikunta_ja_vaestotiedot%2F6.2.7.htm)  Poliiseillahan tuo on käytössä melko yleisesti mutta itse en tiedä kuin yhden hoitajan joka on tuon hakenut.

Kaikki nuo käytössä, turvakiellon pistin keväällä väestörekisterikeskukseen ja Akeen myös, sieltä ei edes nimeä saa auton rekisterinumeron perusteella enää. Koko nimi aina näkyvillä töissä (akuutti psyk. suljettu osasto), ei mitään syytä etten nimeäni pitäisi esillä. :nauraa: Ja toki kirjauksiin tulee aina titteli ja koko nimi.

Ja jos joku potilas kyselee tutuista sukunimen perusteella tms, niin en kyllä ala selvittelemään sukujuuriani tms vaan kerron ettei asia hänelle oikeastaan kuulu ja vaihdan puheenaihetta sopivampaan. Ei omaa elämäänsä tarvitse potilaille alkaa selvittelemään eikä kannatakaan. Mutta töykeä ei kuitenkaan pidä olla.

Link to comment
Share on other sites

En kyllä haluu nimeäni niillä osastoilla potilaille julki missä saa painia ja vääntää niitten kanssa, on ne narkit sen verran sekasin että en rupee kokeilemaan josko joku haluis tulla revanssia painissa ottamaan, vaikka sitten puukon kera. Ei ne eristystilanteet kuitenkaan ole aina sellaista rauhallista potilas-hoitaja vuorovaikutusta...

"Sinä elät kuolemanpelossa"

Link to comment
Share on other sites

En kyllä haluu nimeäni niillä osastoilla potilaille julki missä saa painia ja vääntää niitten kanssa, on ne narkit sen verran sekasin että en rupee kokeilemaan josko joku haluis tulla revanssia painissa ottamaan, vaikka sitten puukon kera. Ei ne eristystilanteet kuitenkaan ole aina sellaista rauhallista potilas-hoitaja vuorovaikutusta...

Ei ole vai ?  :-X Sekaisin olevat narkkarit tuskin nimeäsi muistavat....

- elämä on asenne kysymys -

Link to comment
Share on other sites

Ei ole vai ?  :-X Sekaisin olevat narkkarit tuskin nimeäsi muistavat....

-Mun kokemusten mukaan (monilla) sekaisin olevilla narkkareilla on uskomattoman hyvä nimimuisti..

My brain is stuck from shooting glue

I'm not sorry for the things I do

 

Carbona not glue

Link to comment
Share on other sites

Mielestäni nimikyltin teettäminen ei ole työntekijän tehtävä, joten nimi on esillä vain yhdessä keikkapaikassa, sielläkin vain sukunimi.

Joka kerta kun kättelen potilaan, kerron hänelle etu ja sukunimen, lisäksi kirjoitan nimenselvennyksen sairaankuljetuskaavakkeeseen, vaikka nykyisessä kaavakkeessa sitä ei enää siihen käsketä laittaa.

Tiedot ovat olleet salaiset huostaanottoa varten tehdyn selvityksen jälkeen, väheni muuten puhelinmyyjien soitot huomattavasti...

 

Link to comment
Share on other sites

Guest takapäivystäjä

-Mun kokemusten mukaan (monilla) sekaisin olevilla narkkareilla on uskomattoman hyvä nimimuisti..

Kohtuullisen paljon ja eri syistä todella sekaisin olevia kohdanneena en olisi huolissani. On niitä tappouhkauksiakin tullut mutta hengissä tässä ollaan. Kyllä narkilla on ihan muut jutut mielessä kun lähteä etsimään sun himaa kostaakseen jotain. Eri asia tietty jos sulla on viljelmät tai muuta kivaa kotonasi. Sit se voi tulla mieluusti käymään.

Link to comment
Share on other sites

Työskentelen psyk.puolella ja kyllä mulla nimikyltissä on aina näkynyt tittelin lisäksi koko nimi. Mielestäni se vaan kuuluu hyviin tapoihin, eikä mulla ole mitään syytä nimeäni salata, vaikka sukunimi harvinainen onkin. Salainen puh.nro ja osoitetiedot ovat ainakin toistaiseksi riittäneet vallan hyvin.

Link to comment
Share on other sites

Heitänpä lusikkani soppaan vielä kerran. Täällä jo punaisella korostetaan nimen kirjoittamisen pakkoa potilasasiakirjoihin ja väitetään että nimi on pakko kertoa.

Niin, minä käytän ja tulen jatkossakin käyttämään vaan nimikirjaimia. Käytetäänhän sairaankuljetuksessakin yleisesti vain vakanssinumeroa ja allekirjoitusta mistä kukaan ei saa selvää. Miksi minun pitäisi sairaalassa käyttää koko nimeäni. Sopii jonkun haastaa oikeuteen, kuten olen jo todennut, minut tunnistaa nimikirjaimista helposti esimiehen välityksellä.

Miksi myöskään pitäisi kertoa asiattomasti käyttäytyvälle asiakkaalle koko nimi pyydettäessä? Meillä päivystyksessä roikkuu jatkuvasti kaikennäköistä puistokemistiä tai näitä kenellä hissi ei nouse ihan ylimpään kerrokseen asti. Miksi minun pitäis v-sanaa huutelevalle omaiselle tai potilaalle nimeni kertoa? Ei todellakaan. Tässä pätee sama. Jos haluaa valittaa, valittaa esimiehelle ja sitten selvitetään kyllä kenestä on kysymys.

Eikä kysymys ole pelosta niinkuin täällä edellä on mainittu. Minä en pelkää ihmisiä joiden parissa työskentelen. Asun itse samalla paikkakunnalla kun työskentelen eikä minua kiinnosta että joku känniääliö ilmestyy sitten jonain päivänä oven taakse saatuaan omasta mielestään "huonoa palvelua".

Enkä myöskään usko, vaikka hyviin tapoihin kuuluukin nähtävästi kantaa nimeänsä näkyvillä kun olemme "asiakaspalvelutyössä" että nämä asialliset ja oikeasti sairaat asiakkaat siitä loukkaantuvat jos nimi ei ole näkyvillä. Itse asiassa uskon että suurinta osaa ei voisi vähempää kiinnostaa.

Ja sitten. Menkääpä itse pankkiin möykkäämään ja haistattelemaan virkailijalle ja koittakaa sitten valittaa virkailijalle huonosta palvelusta ja vaatikaa saada hänen nimensä tietoonne. Päädytte aika nopeasti putkaan. Terveydenhoito lienee ainoa ala missä siedetään huonoa käytöstä asiakkailta ja omaisilta.

-Det kostar ingenting att kö-

Link to comment
Share on other sites

Tärkein asia meinaa hukkua. Potilas asiakirjat Ne ovat virallisia papereita joihin meidän jokaisen on kyllä kirjattava tittelimme ja koko nimemme.

Meillä kirjaaminen tapahtuu näppiksen kautta, joten ohjelma lykkää automaattisesti allekirjoituksen tekstin perään. Siellä on titteli, sukunimi ja KAIKKI etunimet!  8)

"I mean, how hard can it be?"

- Jeremy Clarkson

Link to comment
Share on other sites

Sanonpa vielä sanaisen lisää itsekin...  ;) ja voipi olla sekavia sanoja näin aamuyön tunteina, mutta pyrin olemaan mahdollisimman selkeä ja ymmärrettävä  :)

Ihmettelen kovasti koko tätä nimi-kyltti-asiaa!!! Tuskin kukaan toisia ärsyttääkseen tms. valitsee millä tavoin nimi-kyltissään esiintyy. Eikös ole pääasia hyvät käytöstavat asioidessamme potilaiden/asiakkaiden kanssa. Ei minulle ole koskaan, pienen elämäni aikana, tullut vastaan tapausta, että potilasta/asiakasta olisi haitannut mitä siinä hoitajan rintapielessä lukee.

Ja tosiaankin, ei niitä ihmisiä kiinnosta muistaa hoitajien koko nimi ripsuja. Monet potilaat/asiakkaat ovat sanoneet minulle, että ei niitä hoitajia jaksa koko nimellä muistaa.. Riittää, varsinkin pitemmissä hoitokontakteissa, että tietää jommankumman, etu- taikka sukunimen, varsinkin asioidessa usein saman hoitajan kanssa.

Ei meillä päivystyksessä ainakaan potilaita ole kiinnostanut opetella muistamaan hoitajien nimiä  ;)

Valitus ym. asiat ovatkin sitten jo asia erikseen... Siihen ei kyllä vaikuta mikään nimi-kyltti!

Link to comment
Share on other sites

Käytetäänhän sairaankuljetuksessakin yleisesti vain vakanssinumeroa ja allekirjoitusta mistä kukaan ei saa selvää.

Mutta kyllä sen nimen tuon vakanssinumeronkin perusteella varmasti saa selville jotain kautta?

Ja minä pyrin kyllä kirjoittamaan nimeni noihin sakukaavekkeisiin mahd. selvästi, jotta kaikki varmana tietävät ketä saa sitten syyttää jos esim. kaavake on väärin täytetty (sillon meillä ainakin "pomot silittävät päätä", jos kaavake täytetty puutteellisesti / virheellisesti), jne.

Kerran erehdyin laittamaan lappuun molemmilta pelkästään vakanssinumerot ja siitäkin sain kuulla jälkeenpäin... Hyvä minä  ;)...

- Sinähän olet väsynyt, kun on oikein pussitkin silmien alla!

- Ei ne oo pussit, ne on tissit!

Link to comment
Share on other sites

Meillä ei ainakaan käytetä nimeä,tarvittaessa potilas saa sen virallista tietä kyllä:

On meinaan käynyyt niin että Mt-potilas rakastui työntekijään ja sai aika pitkälle selvitettyä tietojen perustella puh nr asuinpaikat jne

Toisella keralla meni sukset ristiin Mt-potilalla yhdenhoitsun kans ja selvitti tämänkin henkilötietoja,ja tappouhkaukset ja muu häirintä loppui vasta kun oikeudesta haetiin pot lähestymiskielto.

Mielestäni kannatta kyllä tarkkan miettiä sukuinimen käyttämistä,pelkkä etunimi riittää kyllä

Link to comment
Share on other sites

No kertokaapa minulle, että miten itse vastaisitte, jos joku mt-potilas kysyy sinulta sun sukunimen perusteella, että onko hän ja hän sulle sukua, jolla on samanlaisia tai oikeastaan samantapaisia ongelmia kuin hänellä? Mä vastasin, että on hän mun setä. Sen jälkeen hän asennoitui minuun kuin olisinkin joku "mt-ongelmien asiantuntija". Jos mä oisin sanonut potilaalle, että se ei sulle kuulu, niin hän ois voinut käsittää sen esim. niin, että suhtautuisin kielteisesti siihen, että suvustani voi löytyä joitain mt-potilaita.

Itse voisin sanoa vaikka että "ei". Ei tämä pt tiedä minusta yhtään mitään. Voin sanoa että sukuni on vaikkapa Nuorgamista, ja sinne tullut vaikkapa Siperiasta.

Tietyissä tilanteissa on parempi vaikka vain "valehdella" kuin alkaa luettelemaan faktaa. Itse laskisin juuri tämänkaltaisen tilanteen satuhetkeksi.

Mitä oma yksityiselämäni potilaalle kuuluu?

Nimenomaan.

Mä olen töissä vastannut (myös ihan asiallisille ja ei aggressioon taipuvaisille potilaille) vähän mitä sattuu kun esim. asuinpaikka on tullut puheeksi. Kenellekään en ole kertonut enempää kuin että asun Helsingissä. Yksi työkaveri sanoo aina asuvansa Helsingissä, vaikka kotikaupunki onkin Espoo. Ei siksi että hän mainittavammin pelkäisi osaston potilaita, vaan koska se tieto ei yksinkertaisesti heille kuulu (ja monet potilaat ovat esim. niin levottomia etteivät he edes kysy enempää kuin yksinkertaisia kysymyksiä ja siirtyvät sitten seuraavaan aiheeseen). Ja koska sillä ei loppupeleissä ole sille potilaalle mitään merkitystä.

Hoitamassahan me siellä ollaan - ei kertomassa stooreja omasta elämästämme.

Ja vielä vastaus Unicornun kysymykseen:

Minä en todellakaan tunnustaisi sukulaisuutta. Sen mahdollisen lisätiedon ja kokemuksen minkä sukulaisen sairaus ehkä on tuonut mukanaan voi ottaa käytöön ihan muulla tavalla. Voit esim. vastata "Ei, hän ei ole sukua. Mutta läheisellä ystävällä/ystävän sisaruksella/tms. on ollut samantapaisia ongelmia" ja sitä kautta voi ehkä halutessaan kertoa jotain "omia kokemuksia".

Teoria on sitä, että kaikki tiedetään, mutta mikään ei toimi. Käytäntö on sitä, että kaikki toimii, mutta kukaan ei tiedä miksi. Meillä teoria ja käytäntö ovat sekoittuneet siten, että mikään ei toimi ja kukaan ei tiedä miksi.

Link to comment
Share on other sites

MAINOS

Archived

This topic is now archived and is closed to further replies.

×
×
  • Create New...