Iv-luvat

[Vieras: MrVihree]

Tuntuu käsittämättömältä, että opiskelijat eivät saisi harjoitella tipanlaittoa OHJATUSSA harjoittelussa, kun eivät sitä usein oikeasti saa koulussakaan.. Kuinkas se taito olisi sitten hyppysissä valmistuessa? Onneksi itse niin onnellisessa asemassa, että harjoitteluissa on saanut pistellä tarpeen mukaan, kuin myös kesätöissäkin. Tuntuu, että joku maalaisjärki saattaisi olla tässäkin asiassa tarpeen, eli valvovan silmän alla ja potilaan luvalla pitäisi saada pistää, ettei valmistunut sairaanhoitaja pysty sanomaan olevansa TÄYSIN KOKEMATON tipanlaittaja. Vai?

[Pernasoppa]

ettei valmistunut sairaanhoitaja pysty sanomaan olevansa TÄYSIN KOKEMATON tipanlaittaja. Vai?

Sinänsähän tämä keskustelu vähän paisuu, kun kyseessä on tuollainen yksittäinen kliininen toimenpide josta on tehty luvanvarainen. Onhan joissain paikoissa kuulemma verikokeenottoluvat, i.m.-luvat... Miksei siis kaikkia toimenpiteitä luvanvaraisiksi. "Ei kiitos, en voi laittaa tuota peräruisketta, minulla ei ole lupia." Temppu temppujen joukossa siis tuo tipanlaitto. Jäähän sitä muitakin temppuja opiskeluaikana tekemättä. Itse en ainakaan huuhdellut korvia, imenyt potilasta, nähnyt hengityskonetta, laittanut vainajaa tai pistänyt i.c. vaan töissä tuli ne sitten vastaan. Nuo tuollaisia yksittäisiä mitä tuli heti mieleen, listaan varmasti tuli sata temppua lisää kun miettimään alkaisi.

[Sairaanhyvähoitaja]

Menisi ehkä vähän överiksi jos kaikkeen tarvitsisi erityisen luvan...Ja ei kai iv-lääkehoitoa voi millään verrata esim. vainajan laittoon, siinä kun ei ketään voi vahingossa tappaa jos mokaa :P

[Niina]

Sinänsähän tämä keskustelu vähän paisuu, kun kyseessä on tuollainen yksittäinen kliininen toimenpide josta on tehty luvanvarainen. Onhan joissain paikoissa kuulemma verikokeenottoluvat, i.m.-luvat... Miksei siis kaikkia toimenpiteitä luvanvaraisiksi. "Ei kiitos, en voi laittaa tuota peräruisketta, minulla ei ole lupia." Temppu temppujen joukossa siis tuo tipanlaitto.

Ruotsissa hyvin moni temppu onkin perushoitajille täysin luvan varaista. Pitkään Ruotsissa työssä ollut ph, ihmetteli käytäntöjä Suomessa, kun muutti takasin. Hän koki saavansa aivan liikaa vastuuta. Yksiköissä joissa oli ollut Ruotsissa töissä oli ihan pitkät listat temppuja (näytti niitä minulle), joista piti hankkia erilliset luvat. Itse ihmettelin miten se on mahdollista, siis miten siellä riittä sairaanhoitajia suorittamaan enää niitä kaikkein yksinkertaisimpiakin juttuja, kun ph:t ei tee muuta kuin syöttää ja pesee (suunnilleen näin). Ehkä joku voi kertoa tarkemmin, kenellä on paremmin kokemusta sieltä suunnalta. Hassulta se kuitenkin tuntuu ja täällä ei ainakaan siihen suuntaan olla menossa.

Ja tuosta opiskelijoiden suoniyhteyden avaamisesta... En pysty käsittämään mitä ongelmia siinä voi olla? Joku fiksu varmaan valaisee asiaa. 

[Ensihoitaja]

Siis tottakai iv harjoittelua PITÄÄ saada harjoitella opiskeluaikana. Vaikka se onkin temppu muiden joukossa, on se päivittäinen ja usein tehtävä toimenpide, jossa kuitenkin ovat isot riskit kyseessä. Mielestäni iv-lupa valvontaa pitäisi jopa entisestään tiukentaa. Meillä Kys on vaativat tentit ja näytöt jne., mutta tentti testaa liikaa litkujen osuutta. Lääkkeistä puhutaan noin 10 min vastuulääkärin kanssa. Ok, itselleni se oli mielestäni ihan riittävä aika, koska taustalla oli vuosien kokemus lääkkeillä pelaamisesta ja jo sen myötä tullut järki, jonka avulla uskaltaa kysyä, jos ei tiedä. Kuitenkin kesäsijaisia, vastavalmistuneita, olisi ollut aiheellista tentata hieman enemmän. Kyllähän sen mitä 10 min tentillä saa tentattua voi opetella ulkoakin. Kuitenkin tärkeää olisi, että testattaisiin esim. osaako hoitaja todella annostella lääkkeen. Tärkeää ei ole se tietääkö hän ulkoa mihin vaivaan sitä lääkettä nyt laitetaan. Esim. Voltaren ei annetan raakana iv-tien kautta on tärkeämpi tieto, kuin että tietääkös se hoitaja, että onkos se Voltaren minkä terapiaryhmän valmiste. MUTTA ei pelkkä hoitajien testaaminen riitä, vaan lääkärien osaamista tulisi testata. Muutamia kertoja lääkärin ohjeella olisi potilas saattanut päästä hengestään. ELI iv-luvat kaikille hoitajille katsomatta koulutukseen, jos pääsee tentit läpi ensiyrittämällä. Uusintaan ei pitäisi päästä arpomaan, vaan pitäisi pakottaa täydennyskoulutukseen. Mömmöistä pitäisi myös kysellä säännöllisesti, koska lääkkeet muuttuvat ja elävät kokoajan. Eli vaikka tentti vuosittain noista lääkkeistä, suullisesti vaikka. JOS tenttiä ei läpäise niin olkoon vaan lääkäri tai sairaanhoitaja ei mitään lupia. TAAS yhtälailla tentin läpäisseille lähihoitajille luvat voimaan. Näin oltais järkevässä lääkehoidossa menossa. :P

[Vieras: SVT]

Tästä tulisimme sopivasti aiheeseen, miksi sairaalan ulkopuolella on paikka paikoin jopa liiankin kovat vaatimukset / tentit mutta sairaalassa kuka tahansa käki voi tuikkia potilaalle HUOMATTAVASTI laajenpaa lääkevalikoimaa ? Ambulaattorissa kun esim. yhteensopimattomuuksia on lääkkeiden kesken todella vähän, verivalmisteita ei ollenkaan yms. Ja sitten niillä hoitsuilla on vielä parempi palkkakin, vaikka muodollinen pätevyyskin olisi sama  ...kele !

[Pernasoppa]

Vaikka se onkin temppu muiden joukossa, on se päivittäinen ja usein tehtävä toimenpide, jossa kuitenkin ovat isot riskit kyseessä.

[-teme-]

Vaikka se onkin temppu muiden joukossa, on se päivittäinen ja usein tehtävä toimenpide, jossa kuitenkin ovat isot riskit kyseessä.

Eipäs yleistetä, sehän riippuu työpaikasta. Jossain teholla tai vaikka kirurgisella aivan eri mittakaavassa kuin vaikka psykiatrian tai kuntoutuksen puolella, missä se tipan laitto saattaa olla sellainen kerran kuukaudessa vastaan tuleva juttu.

[Jio]

Eipäs yleistetä, sehän riippuu työpaikasta. Jossain teholla tai vaikka kirurgisella aivan eri mittakaavassa kuin vaikka psykiatrian tai kuntoutuksen puolella, missä se tipan laitto saattaa olla sellainen kerran kuukaudessa vastaan tuleva juttu.

[dino]

-Eli kyllä me tuolla psykan puolella hoidetaan pääsääntöisesti psyykettä eikä fysiikkaa. Olen myös sitä mieltä että meillä on liian vähän EA-ja muuta tälläistä perusjuttu harjoittelua/mieleenpalauttelua. Siihen nähden miten konkreettisessa tilanteessa tuntuu porukat pyörivän ympyrää.

[Jio]

Vähän samanlainen se on tilanne täällä somaattisellakin puolella kun tulee vastaan akuutti psykiatrinen potilas. Parhaiten ammattitaidon puute tulee esiin lääkärien antamassa lääkehoidossa; esim. akuuttia psykoosia yritetään epätoivoisesti hoitaa 10mg:n pamiannoksilla :-

[Ensihoitaja]

Vaikka se onkin temppu muiden joukossa, on se päivittäinen ja usein tehtävä toimenpide, jossa kuitenkin ovat isot riskit kyseessä.

Eipäs yleistetä, sehän riippuu työpaikasta. Jossain teholla tai vaikka kirurgisella aivan eri mittakaavassa kuin vaikka psykiatrian tai kuntoutuksen puolella, missä se tipan laitto saattaa olla sellainen kerran kuukaudessa vastaan tuleva juttu.

[nursio]

Joo, mutta psyk hoitaja on sairaanhoitaja sekin ja pitää kuitenkin halllita sh työn perusteet. Niin ja teholla ei muuten sairaanhoitajat saaneet tippoja laittaa ainakaan siellä missä itse olin aikoinani. Eikä siellä ees oikeestaa tippoja ollu vaan sentraalisia vaan. Mutta joo, siis nythän tässä oli kyse siitä, että mitkä temput on hallittava valmistuttua. Psyk. puolella erikoistuminen ei varmaan sisällläkään ea-poli harjoittelua tai vastaavaa, jossa tippaa laiteltaisiin. Ensihoitotyöhön suuntaavat taas harjoittelevat ensiavuissa ja vastaavissa eivätkä saa tippoja harjoitella laittamaan.

Kyllä minä olen harjoitellut myös ensihoidon puolella opiskellessani. Elämäni ainoan kerran olen laittanut tippaa ko. harjoittelujakson aikana. Meidän talossa (psyk. sairaala) ei ole IV-lupia kellään ja ko. hoitoa jostain syystä tarvitsevat potilaat lähetetään somatiikkaan hoidettaviksi tarvittaessa saattajan kanssa. Somaattiset "temput" rajoittuvat katetrointi-verinäytteenotto-haavanhoito ohjeiden mukaan linjalle. Temput on temppuja ja opeteltavissa, mutta joskus somatiikan ihmisten on vaikea hahmottaa esim. potilasta meille lähettäessään tilojen, välineiden ja käytettävissä olevan henkilökunnan osaamisen tasoa näiden temppujen suhteen. Toki jokainen on niitä opiskeluaikanaan harjoitellut, mutta eipä se paljon lohduta, jos valmistumisesta on 15 vuotta...

Psyk puolella varmaankaan ei suuntavissa kielletä terapiaan osallistumista?

Tarkoittaa mitä? Ei kenenkään psykoterapiasuhteisiin mennä kuunteluoppilaiksi. Terapeutiksi kouluttaudutaan sitten oman ammatin päälle - jos kouluttaudutaan. Terapiakoulutuskin tapahtuu omien hoitosuhteiden kautta työnohjausta ja teoreettista tietoa apuna käyttäen.

[Vieras: MrVihree]

Sinänsähän tämä keskustelu vähän paisuu, kun kyseessä on tuollainen yksittäinen kliininen toimenpide josta on tehty luvanvarainen. Onhan joissain paikoissa kuulemma verikokeenottoluvat, i.m.-luvat... Miksei siis kaikkia toimenpiteitä luvanvaraisiksi.

[Pernasoppa]

Kyseessä on kuitenkin toimenpide, joka on luokiteltu lääkärin temppuvalikoimaan kuuluvaksi,

Menee vähän offtopiciksi, mutta aikoinaan lähärikoulussa hekottelin kun Hoitotyön käsikirjassa luki katetroinnin kohdalla että Tiemann-katetrilla katetroinnin suorittaa lääkäri. Ei ole kyllä ikinä tullut vastaan tilannetta jossa päivystävä singahtaisi katetroimaan? Noh, sh-tietokannat @ terveysportti taitavat nykyisin kertoa että Tieman vaatisi vain harjaantumista.

[Ensihoitaja]

Kyllä minä olen harjoitellut myös ensihoidon puolella opiskellessani. Elämäni ainoan kerran olen laittanut tippaa ko. harjoittelujakson aikana. Meidän talossa (psyk. sairaala) ei ole IV-lupia kellään ja ko. hoitoa jostain syystä tarvitsevat potilaat lähetetään somatiikkaan hoidettaviksi tarvittaessa saattajan kanssa. Somaattiset "temput" rajoittuvat katetrointi-verinäytteenotto-haavanhoito ohjeiden mukaan linjalle. Temput on temppuja ja opeteltavissa, mutta joskus somatiikan ihmisten on vaikea hahmottaa esim. potilasta meille lähettäessään tilojen, välineiden ja käytettävissä olevan henkilökunnan osaamisen tasoa näiden temppujen suhteen. Toki jokainen on niitä opiskeluaikanaan harjoitellut, mutta eipä se paljon lohduta, jos valmistumisesta on 15 vuotta...

Tarkoitinkin sitä, että niitä temppuja harjoitellaan opiskeluaikana. Työnmyötä juuri sen oman alan jutut sitten tulevat päälimmäisiksi, eikä niin, että sen kanyylin näkee ensikertaa vasta työelämässä omassa kädessään.

Psyk puolella varmaankaan ei suuntavissa kielletä terapiaan osallistumista?

Tarkoittaa mitä? Ei kenenkään psykoterapiasuhteisiin mennä kuunteluoppilaiksi. Terapeutiksi kouluttaudutaan sitten oman ammatin päälle - jos kouluttaudutaan. Terapiakoulutuskin tapahtuu omien hoitosuhteiden kautta työnohjausta ja teoreettista tietoa apuna käyttäen.

No, ehkä käytin väärää termiä. Itse opiskeluaikana istuin mukana omien potilaideni niissä tapaamisissa, joissa oli paikalla lääkäri, hoitaja, pt ja ehkä omainen. Nehän ne ovat niitä psyk.puolen temppuja, eikö? Vähän niin kuin meillä tipanlaitto?!?!?

[nursio]

Nehän ne ovat niitä psyk.puolen temppuja, eikö? Vähän niin kuin meillä tipanlaitto?!?!?

[Maailman vahvin tyttö]

Itselläni on valitettavasti käynyt niin päin että vastavalmistuneena olin laittanut tippaa sen verran että sen hallitsin, mutta nyt reilu vuosi töissä lastenosastolla ja taito on aivan ruosteessa. Meillä todellakin soitetaan päivystävä narkkari laittamaan tippa, kun omat lääkärit ei suostu (kirurgit...).

Iv-koulutuksissa olen ollut kahdesti, ensin yhden iltapäivän iv- ja elvytyskoulutus ja sillä heltisi lastenklinikan luvat, sitten oltuani yli puoli vuotta töissä itse pyydettyäni pääsin talon iv-koulutukseen, joka kesti kaksi päivää, toisena luennot ja toisena käytännön harjoittelu, jossa ei tarvinnut saada onnistuneesti tippaa laitettua ja tentti. Käytännössä iv-luvan saaminen edellytti tentin läpäisemistä. Se ei ollut paha, ja kiitettävän käytännönläheinen.

Luennoimassa oli mm. narkkari, verikeskuksen lääkäri, tehon hoitajat (tippakoneista)...

[Vieras: zippadippaduidaa]

Mun mielestä lupien pitäisi siirtyä paikasta toiseen jos kyseiset luvat ollaat  myötetty johonkin sairaalaan.  :o En näe mitään järkeä et joka paikassa pitää anoa lupa antaa i.v:sti lääkettä sillä samoja lääkkeitä käytetään melkein joka suomen notkossa ja kummussa. Turhaa byrokratiaa sanon minä.  :)

No jaa.. Tässon kyllä nyt semmonen juttu, että nesteensiirtotekniikkaan liittyen on joitain sellaisia juttuja, joissa jokin toinen "malli" on suositumpi, esim. kun toinen, riippuen läänistä, shp:sta jne. Pshp:ssä lupa on voimassa koko shp:n alueella. Ihan kuten muissakin asioissa.. esim. keskuslaskimokatetria laitettaessa, kanyylin paikkaa valittaessa esiintyy alueellisia eroja sen suhteen mikä paikka yleisin.

[pikkuenkeli]

Kuulin eräältä sairaanhoitajalta, että amk-sairaanhoitajat saisivat automaattisesti iv-luvan valmistuttuaan. Oliko hoitaja oikeassa? Itse olen luullut, että kun valmistun, joudun suorittamaan tentin tms. ennen kuin saan (toimipaikkakohtaisen?) iv-luvan. Ja että kanylointiosaaminen pitäisi näyttää. Näinhän ainakin opistosairaanhoitajilla on käytäntö.

Tämä käytäntö on jo joillakin paikkakunnilla, siis ennen valmistumista ensihoitaja tai sairaanhoitaj opiskelijan täytyy  suorittaa hyväksytyksi iv-tentti ja käytännön näyttö kussakin työpaikassa. Tällä säästetään huomattavasti aikaa ja resursseja työpaikoilla, kun teoria asiat on jo hallussa. Itse olen suorittanut sekä Iv-tentin että näytön työpaikkakohtaisesti, ja olen hieman kahtamieltä tulisiko tähän käytäntöön siirtyä joka paikassa. Asialla on hyviä ja huonoja puolia. Ja totta on, että on eri asia työskenteletkö keskussairaala/yliopistollisessa sairaalassa vai pienen paikkakunnan terveyskeskuksessa...siis kuinka amk testaa niin että se palvelee kaikkia sektoreita.

[Rennie]

Aikaisemmassa työpaikassani anestesiapuolen vastuulääkäri väläytteli paikalliselle oppilaitokselle ideana iv-koulutuksen siirtämisen sairaalasta koululle.

Opintosuunnitelmaan ~2ov nestehoitoa/iv-lääkkeet/kanyloinit yms aiheeseen liittyvää. Tästä suoritetusta kurssista sitten todistus jossa näyttökokeen valvoneen anestesiologin puumerkki.

Toisaalta ihan mielenkiintoinen idea mutta todistushan ei kävisi kuin ko paikkakunnalla.

[Ensihoitaja]

Aikaisemmassa työpaikassani anestesiapuolen vastuulääkäri väläytteli paikalliselle oppilaitokselle ideana iv-koulutuksen siirtämisen sairaalasta koululle.

Opintosuunnitelmaan ~2ov nestehoitoa/iv-lääkkeet/kanyloinit yms aiheeseen liittyvää. Tästä suoritetusta kurssista sitten todistus jossa näyttökokeen valvoneen anestesiologin puumerkki.

Toisaalta ihan mielenkiintoinen idea mutta todistushan ei kävisi kuin ko paikkakunnalla.

Paikka, jopa osastokohtaisethan ne luvat nytkin ovat. Olisihan se nopeuttava tekijä, jos opiskelijat valmistuttuaan olisivat jo luvallisia. Esim. täällä Kuopiossa aika moni valmistunut on jossain vaiheessa töissä esim. Kys:llä.

[Vieras: Hanna_]

Mun mielestä lupien pitäisi siirtyä paikasta toiseen jos kyseiset luvat ollaat  myötetty johonkin sairaalaan.  ;D En näe mitään järkeä et joka paikassa pitää anoa lupa antaa i.v:sti lääkettä sillä samoja lääkkeitä käytetään melkein joka suomen notkossa ja kummussa. Turhaa byrokratiaa sanon minä.  :(

Tämä on paikkakohtaista ja myös Suomen maalla mahdollista kun muistaa vaan kysyä  :D

[OldOne]

http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101979781582

[Teemu]

http://www.helsinginsanomat.fi/tuoreet/artikkeli/1101979781582

Noh, mulle ne tänään sit vissiin kumminkin räpsähti Tosin vaatii vielä varmennuksen.